Kirjoittaja Templer » 12 Elo 2011, 22:19
Frederic
Fred tajusi pian, että he olivat naisen luona. Ensinnäkin hänen kodistaan sidetarpeita ei olisi löytynyt, toisekseen se, mihin hänet laitettiinkaan makaamaan oli pehmeä. Suorastaan yleellinen hänen omaansa, vanhaan mökkiin verrattuna. Fred ei olisi halunnut olla riesana, mutta ei hän jaksanut tehdä mitään muutakaan. Nainen lähti jonnekkin, Fred ei viitsinyt avata silmiään saadakseen tietoon minne, mutta hetken päästä hän taas palasi. Hiljaisuus oli vallannut paikan ja Fred upposi syvemmälle uneen.
Fred ei tiennyt, oliko hän nukkunut jo montakin tuntia, vai oliko hän vain vaipunut pariksi sekunniksi horrokseen, mutta pian hänen mieleensä palasi puukko. Koskaan, mikään niin pieni asia kuin se olikin, ei ollut saanut häntä niin tolalleen. Puukko oli jäänyt sinne. Puukkoja oli muitakin, mutta nyt se tuntui Fredistä hyvinkin tärkeältä. Johtuiko tämä unenpöpperöstä vai oikeasta huolesta, siitä Fred ei ollut selvillä yhtään. Hän nousi ähkäisten, pitäen yhäkin silmiään kiinni ja hoiperteli ovelle päin. Vasta nyt hän avasi silmänsä ja tajusi ollessaan oikeassa paikan suhteen. Siitä hieman hyvillään hän raahautui ulkoovea päin kuin vanha ivalidi potilas lääkekaapille.
//Jaahas... tuo loppu olikin niin järkevä :D //