Paljon vaivaa 2

[Dudeboy]

Daer

Daer tunsi kuinka Hana upotti pienet kyntensä tämän olkapäähän kun Hana laskeutui sille. Daer ei päästänyt ääntäkään. 'Tuntuu mukavalta kun kynnet uppoaa pikkuisen.' Daer ajatteli.
Hana katsoi neuvottomana Daeria ja Daer katsoi takaisin. 'Mitä tehdä kun tytöllä on toinen sisällään.' Daer ajatteli. "Vai niin, sisäisiä asioita on aina hankala pitää sisällään." Daer sanoi hämmästellen tahallaan. "Mutta sinun ei pitäisi tulla esille jos hän ei tahdo." Daer sanoi ja varautui siihen että jotakin tulisi tapahtumaan. Daer kuunteli mitä Yuurei sanoi Hanan muodosta. 'Miksi hän haluaa sen muodon?' Daer mietti kysyvästi itseltään. Daer hämmästyi kun Yuurei katosi ja Daer kierähti ympäri estäen sauvallaan pistoksen Hanaan. "Yuurei! Etkö tiedä että on raukkamaista hyökätä takaa päin!" Daer huusi ja katsoi Yuureitä vihaisella ilmeellä.

[Anonymous]

Hana ei aikaillut vaan nousi nopeasti ilmaan ja pysyi siellä. Taivaalla se lensi aurinkoa vasten, joten sitä ei pystynyt näkemään, ellei halunnut sokaistua. Hana päästi suustaan isokokoisia tulipalloja kohti Yuureita. Tulipallot eivät vahingoittaneet pahasti osujaansa, sillä Hana pyrki olemaan hellävarainen Jinsein takia. Kylmä tuuli tuiversi ja teki Hanan olon vieläkin epämukavemmaksi. 'Mitä tuokin tyyppi tahtoo minusta?' Hana ajatteli, kun teki lämpimän kuvun ylleen, jottei tuuli tekisi Hanasta niin kylmää. Iltaan oli vielä hetki aikaa. Hana pystyi siis vielä hetken olemaan auringon turvin suojassa. Ellei hän sitten muutu takaisin haltijaksi, joka on Hanan tuurilla hyvinkin mahdollista.

[Anonymous]

Yuurei vain hymäisi harmissaan, kun Hana oli päässyt karkuun ja muuttui takaisin näkymättömäksi. ''Minä en hyökkää raukkamaisuuttani takaapäin. Silläkin on syy.'' Yuurei sanoi jostakin. 'Tämä tyyppi ei kyllä tiedä mitään. Miten voit olla sen kaveri Jinsei?' Yuurei sanoi ajatuksissaan jinseille. 'Päästä minut pois täältä! Et sinä voi heitä voittaa!' ''Ole sinä hiljaa, senkin lehmä!'' Yuurei huusi Jinseille, joka kyllä hiljeni käskystä.
Yuurei sulki hetkeksi silmänsä, jotta pystyi keskittymään. Se sulki kaikki ajatuksensa, jottei kuulisi Jinsein ulinaa. Se tähysti taivaale ja yritti etsiä Hanaa sieltä. Se näki lepattavat siivet aurinkoa kohti katsoessaan. 'Ovelaa. Luulin lintua ihan taukiksi' Yuurei ajatteli ivallisesti. Yuurei ei kuitenkaan pystynyt katsomaan aurinkoon suoraan, joten sen täytyi keksiä keino saada Hana pois sieltä. ''Lainaanpas hiukan voimiasi Jinsei.'' Yuurei sanoi ja keräsi massivisen määrän lunta käsiinsä. Lumesta alkoi muodostumaan teräviä piikkejä lukematon määrä. ''Katsotaanpas, mitä meidän kanamme tästä sanoo'' Yuurei sanoi ja antoi lumi piikeille käskyn lävistää Hana.
''Niihin eivät tehoa sinun pikku musta taikasi.'' Yuurei sanoi Daerille ja antoi päälle vielä ilkeän naurun. ''Nyt saat katsella ystäväsi kuolemaa kirkkain silmin, etkä voi tehdä mitään!''

[Dudeboy]

Daer and Ed

Daer katsoi kun Hana lennähti taivaalle olkapäältään. "Olet mikä olet Yuurei mutta pelkuri silti." Daer sanoi. 'Tuo pentu pitää pilkkanaan pimeän taitajia ei oppisi ollenkaan niitä.' Daer ajatteli hymyillen. Daer katseli kuinka Yuurei katseli taivaalle etsien Hanaa ja löysi hänet. "Luuletko että pikku lumitaikasi ylettyvät taivaalle asti, et häntä saa alas niillä." Daer sanoi. 'Ei se helpolla saa Hanaa alas jos ei osaa lentää.' Daer ajatteli sekä pidätteli nauruaan katsellessaan. Daer katseli taas huolissaan Yuurein tekeleitä jotka hän oli tehnyt käteensä ja sitten Yuurei lähetti ne kohti Hanaa. "Tyttö sinun ei kannattaisi vähätellä pimeän velhojen voimaa." Daer sanoi ja osoitti vasemmalla kädellä Yuureita. Käsi oli muuttunut luuksi. "Oppipoikani hoitele hänet." Daer sanoi. Ed oli pitänyt silmällä näitä kolmikkoa ja nyt pudottautui puusta juosten Yuurein taakse. Ed pisti sapelin vain muutaman sentin päästä Yuurein selästä. "Lopeta mitä teetkin tai et kävele." Ed sanoi ja oli valmiina upottamaan sapelin Yuurein selkään.

[Anonymous]

Hana väisteli lumi tikkuja taivaalla, ja osan niistä polttikin. Niitä tuli tuhattomasti koko ajan. Tuulikin ohjasti pari sivu suun. Mutta eihän kukaan jaksa ikuisuutta piikkejä väistellä ja tuhota niitä samaan aikaan. Eihän tässä nyt voittamattomia sentään olla. Menee hän siinä ikä ja terveyskin kun piikkejä saa koko ajan olla väistelemässä ja ampumassa. Hanan feeniks ääni oli kaunis, mutta kun siihen sattui, tuli siitä mitä rumin. Ensimmäisen piikkinsä Hana sai siipeensä. Hana alkoi pudottautua alemmas, koska yksisiipisenä on aika vaikea lentää. 'Pahus!!!' Hana ajatteli. Huolimattomuuttaan Hana sai 3 piikkiä suoraan jalkaansa. Ne menivät syvälle Hanan lintumuodosta sisään. Ilmassa Hana mutui omaksi itsekseen. Ennen maahan tuloaan Hana sai vielä parisen kymmentä piikkiä lisää, jotka nekin menivät syvälle tämän ihosta sisään. Hana muksahti maahan, ja kopsautti päänsä niin, että menetti tajuntansa.

[Anonymous]

// Daer, saanen huomauttaa aikaisemmastakin virheestäsi, että kun pari viestiä aikaisemmin kirjoitit, että olit ottanut hampaillasi kiinni Hanan hameesta, niin silloin pelasti myös Hanan ukolla. Sinun oilisi pitänyt kirjoittaa se jotenkin näin: Yritin ottaa Hanan hameesta kiini hampaillani. Muutaman sentin päästä Yuureista? Mistä sinä sen tiedät ettenkö ole liikkunut?//

''Minun ei tarvitse enään lopettaa mitään! Piikit tekivät näköjään tehtävänsä.'' Yuurei sanoi ivallisesti ja kaatui maahan. Kasvot muuttuivat toisen kasvoksi. Jinsei oli tulossa takaisin. Vaatteet palautuivat Jinsein omiksi. Jinsei huohotti maassa. Se puristi kylkeensä, sillä siihen koski. Jinsei siirsi katsettaan ja katsoi ettei kehenkään sattunut, mutta kauhun ilme tuli tämän kasvoile, kun se näki Hanan makaavan maassa. Jinsei pyrki nousemaan ylös, mutta kylkeen sattui niin vietävästi. 'Inhoan muodonmuutosta' Se ajatteli.

[Dudeboy]

Daer and Ed

//Pikku virheitä sattuu kaikilla tuskin se haittaa, kukaan ei ole täydellinen kaikissa asioissa.//

Daer katseli taivaalle ja näki kuinka Hana yritti väistellä piikkejä. Osan hän näköjään niistä väisteli mutta sai kolme osumaa sekä vielä niiden jälkeen muutaman ja putosi maahan. Daer käveli Hanan luokse ja kumartui tämän puoleen ja tajusi että tämä on tajuton. 'En osaa parantaa haavoja eikä oppipoikani myöskään kuin sitoa niitä ja ommella.' Daer ajatteli ja tutki haavoja katselemalla. Ed oli katsellut Yuurein takaa Hanan väistelyjä taivaalla ja nähnyt tämän putoavan. "Sehän nähdään sitten." Ed sanoi. Ed katseli kuinka tämä maassa alkoi muuttumaan toiseksi.
Ed pisti sapelin vyöllensä ja tiesi ettei tästä toisesta olisi harmia kuin siitä yhdestä. "Mikset voi pitää sitä kurissa, näyttää saavan paljonkin pahaa aikaan." Ed sanoi ja katsahti Daeria joka oli Hanan vierellä kyykistyneenä tämän puoleen.
"Mestarini mitä meidän pitäisi tehdä nyt?" Ed sanoi huolestuneena. "Voisin muuttaa hänet antaa yhden pimeyden lahjoista, niin hän saisi aikaa mutta saisi maksaa hirvittävän hinnan. Enkä tee sitä ilman hänen suostumustaan." Daer sanoi.

[Anonymous]

Hana avasi silmiään. Ei ollut muuta kuin pimeyttä. Hän nousi pystyyn ja koetti oihtia sauvansa esiin, mutta ei onnistunut. Tultakaan ei tullut käsistä. Hana lähti kävelemään suoraan, tai niin hän luuli, sillä ei hän nähnyt mitään. ''Onko täällä ketään?'' Hana huusi. Ääni kaikui pitkin pimeyttä pitkälle ja kauas. Hana jatkoi kävelyään. 'Tämä on turhauttavaa!' Hana ajatteli, kun jatkoi kävelyä. Hän ei tiennyt missä oli, oliko siellä jossain kenties seiniä tai muita esteitä. Hanan silmään osui kaukana näkyvä pieni valon väläys. Hana otti jalat alleen ja juoksi sitä kohti. Valo suureni sitä mukaan, mitä lähemmäs Hana sitä pääsi. Siitä suunnasta jopa kuului ääniä. 'Onko tuo Daer?' Hana mietti ja jatkoi juoksuaan, kunnes tavoitti valon.

Hana nousi Daerin vieressä istumaan ja veti syvään henkeä. Hengitys kuului selvästi ja se oli hengästynyt. Huohottava Hana katsoi ensin itseään, ja sitten Daeriin. ''Minuun taisi osua?'' Hana sanoi Daerille edelleen huohottaen. Hän ei edes tiennyt miksi oli niin hengästynyt. Hana alkoi tähystämään Yuureita, mutta näkikin vain Jinsein. ''Se lähti?'' Hana kysyi ymmällään. Tyttö päätti mennä makuulteen, sillä sitä koski syviin havoihin, jotka valuivat vuolaasti verta. 'Pahus, minulla ei ole voimia sulkea niitä.' Hana ajatteli, ja kurtisti kulmiaan.

[Anonymous]

Jinsei lähti kävelemään Edin luota pois kohti Hanaa. Tosin, Jinsein kävely oli aika moista konkkaamista. Hän ei ollut vielä toipunut muodonmuutoksesta. Yureikin oli käyttänyt paljon Jinsein voimia. Nyt sekin oli kyläkin väsynyt, jottei hän heti palaisi. Jinsei laskeutui Daerin oikealle puolelle, ja katsoi Hanaa. ''Miten hän voi?'' Jinsei kysyi Daerilta. ''Olen niin hirveän pahoillani! En arvannut Yuurein tulevan lähiaikoina.'' Jinsei sanoi syyllisyyden tunne painolastinaan.

[Dudeboy]

Daer and Ed

Daer alkoi olla huolestunut kun Hana makasi mutta sitten Hana nousi istumaan tämän viereen. Daer katsoi Hanaa huolestuneella ilmeellä. "Niin osui, tekivät näköjään tuhoa aikaan." Daer sanoi vakavoituneena. 'Aika raskaasti hengittää, mitähän mahtoi tapahtua kun Hana oli unissaan.' Daer mietti. Daer vilkaisi taakseen ja näki Jinsein sekä että Edin tämän takana.
Sitten Daer vilkaisi takaisin Hanaan joka oli ruvennut makuulle. Ed katseli kuinka Jinsei lähti kohti Daeria ja Hanaa. Jinsei näköjään laskeutui Daerin oikealle puolelle. Daer kuuli Jinsein tulon tämän askelista ja tämä oli laskeutunut hänen viereensä oikealle puolelle. "Ei voi hyvin, lumitaikasi tekivät pahaa jälkeä kun hän oli silloin feenikslintu ja eikä minulla ole tarvittavia parannusvälineitä." Daer sanoi todella harmillisena. Ed seurasi tapahtumia sivummalta. "Mikset kertonut hänestä aikaisemmin?" Daer kysyi.

[Anonymous]

Hanan haavoista alkoi tulla valoa. Niitä alkoivat ympäröimään tulikehät. Hanan ilmeestä päätellen, se oli aika kipeetä touhua, sillä hänen voimansa olivat tällähetkellä nollassa. Kesti tovin, että kaikki haavat olivat mnneet umpeen ja veren vuoto lakannut.
Hana makasi vielä htken maassa ja sitten nousi ylös, koska ei halunnut vaikuttaa heikolta. Hän oli hiukan huterassa kunnossa, sillä oli menettänyt paljon verta, mutta kyllä se siitä. ''Kenellekkään ei sattunut mitään, ja kaikki ovat elossa. Joko jatketaan seikkailuja?'' Hana sanoi teko hymy kasvoillaan.

[Anonymous]

Jinsei painoi kasvonsa maahan. Hän tunsi hirveää syylisyyttä siitä, että hänen toinen puoliskonsa oli aiheuttanut Hanalle tuskaa. ''Kaikki ketkä tietävät Yuureista, ovat aina lähteneet pois luotani'' Jinsei sanoi edelleen katsoen maahan. Jinsei nousi ylös seisomaa. ''Minun on kai sitten aika jatkaa matkaani, ettei tapahdu mitään muuta pahempaa. Yuurei saattaa olla raivoissaan, kun on taas voimissaan.'' Jinsei snaoi ja lähti kävelemään pois päin. 'Yuurei on varmaan ihastunut Hanaan. Jinsei ajatteli kävellessään.

[Dudeboy]

Daer

Daer katseli mielenkiintoisella ilmeellä kun Hana rupesi parantamaan itseään jonkinlaisella tuli ympyröillä. 'Upea taika. Ei ihan pimeydellä tuollaista saavuteta.' Daer ajatteli. Haavat näköjään parantuivat jonkin ajan kuluessa. Daer katseli Hanaa ja arveli tämän olevan kunnossa mutta makasi vielä silti.
"Voisihan sitä jatkaa sillä aikaa on." Daer sanoi. "Toivottavasti saat pidettyä sen vielä joskus kurissa." Daer sanoi kehottaen Jinseitä äänellään. "Nähdään Jinsei." Daer sanoi, Ed oli kauempana hiljaa.
"Tiedän Daer että aiot iskeä Hanaa, joten karkaan tästä." Ed sanoi ja lähti juoksemaan metsästä pois. "Oppipoikani on niin ajattelevainen ja arvaaja." Daer sanoi.

[Anonymous]

Hana heilutti Jinseille, kun tämä lähti. Hana vilkaisi nopeasti myös Ed:iä, kun tämä katosi metsään. ''Mihinkäs me suuntaudumme?'' Hana sanoi ja antoi Daerille kauniin hymyn auringon loisteessa. Hana kääntyi selkä Daeriin päin jo valmiina lähtöön, mutta pysyi silti paikoillaan. Hän oli nostanut katseensa ja katseli taivasta. 'on se vaan niin kaunis' Hana ajateli katsellessaan taivasta.

[Dudeboy]

Daer

Daer katsoi ärtyneenä Edin lähtöä. 'Eipä tullut tällä kertaa Edille selkäsaunaa, jos minulta kysytään.' Daer mietti ja kuunteli kun Hana puhui lähdöstä. "En oikeastaan tiedä, tiedät ehkä varmaan jonkun paikan." Daer sanoi ja vilkaisi Hanaa joka lähti kävelemään mutta pysähtyi katselemaan taivasta.
'Taivas on muuttunut aika valoisaksi ja olisikin sellainen kun menemme jonnekin.' Daer ajatteli ja käveli Hanan vierelle, Daer vilkaisi Hanaa joka katseli edelleenkin taivaalle. "Minne mentäisi?" Daer kysyi.