Kirjoittaja Demintty » 20 Loka 2011, 14:39
Najadi
Najadi tuli ylpeänä itsestään alas maahan. Nainen verrytteli hieman jalkojaan ja sen jälkeen pysähtyi outoon tunteeseen. Minne Keiko oli mennyt?
Najadi ajatteli sen tekevän pilaa vastakaijuksi oma tekemästään pilastaan, mutta olisi outoa, hehän jo ystävystyivät, melkein..
Najadi etsi kaikkialta katseellaan, mutta ei tyttöä näkynyt missään. Najdi siirsi seuraavaksi katsettaan hieman ylemmäs, puihin. Sitten Najadi tajusi kun näki sen omilla silmillään. Kotka oli vienyt Keikon? Najadi pompahteli pikkuisesti levottomasti ja huokaili, mitä nyt pitäisi tehdä?
Najasi katsoi puita, olisi liian hankalaa lähteä tuonne suuuuntaan lentämään, ainoa tapa oli juosta, kovaa. Najadi ei sen enempää miettinyt vaan lähti heti ensin käyntiin ja siitä nopeasti laukkaan. Ruoho suhisi naisen jaloissa ja välillä saattoi kuull akun kotka rääkäisi. Kotka lensi vähän edemmällä mitä tamma juoksi, oli rankkaa juosta suoraan lennon jälkeen kun jalat olivat hieman puutuneet.
Tamma tarkkaili puita ja niiden välejä, ne olivat muuttuneet isommaksi, mutta eivät riittäneet siiville. Najadi joutui juoksemaan vieläkin. Kaviot osuivat vähän väliä isompiin kiviin, mikä ei tosin tuntunut Najadille, mutta nainen oli aina vähän liian lähellä kaatumisen riskiä, jossa voisi katketa jalka, ja sitä jos jotain Najadi ei halunnut.
Nainen katsoi ylleen, kotkaa ja Keikoa ei enään näkynyt. oliko kotka päättänyt levätä? Vai päätynyt jo pesäänsä?
Najadi pysähtyi niin nopeaa kuin pystyi ja lähti etsimään kävellen jotain pesää missä kotka voisi olla.