Kirjoittaja Onzki » 14 Joulu 2011, 16:59
Fiona
Neito huomasi, kun toinen myötäili hevosen liikkeitä, ja virnisti. Holy näytti nauttivan vauhdista, ja etujalat venyttivät aina vain pitemmälle, ja Fiona kumartui hevosensa kaulalle, pitäen harjasta kiinni, samalla kun Holy nosti kaulaansa. Tyttö nautti, ja sulautui hevosen liikkeisiin, ohjia hiukan löysäten, jolloin Holy pääsi kurottamaan kaulaansa, ja samalla se toi jonkinlaista virtaviivaisuutta.
Kun lumi tipahteli tämän kasvoille, tämän läpi kulki värähdys, ja tämä hätkähti. Oli hirveän kylmä! Toinen sanoi jotain ja tämä käänsi päätään. "Pakko päästä nopeasti kotiin! Ei ole pitkä matka, mutta kyllä tästä jonkin aikaa..." tämä sanoo, ja taputtaa hevosta, ja ottaa riskin, ja ottaa viitan päältään, sitten kurottelee kietaisemaan sen tiukasti, muttei puristavasti hevosensa kaulan ympärille, niin että se peitti korvat, muttei estänyt hevosta kuulemasta hyvin, näin se kuulisi paremmin, eikä tarvitsisi laskea päätään tai käännellä korvia. Toinen oli keksinyt jotain, eikä tällä ollut mitään sitä vastaan. "Holy! Nyt kuuntelet Takaa!" neito huusi päättäväisesti, ja toden totta Holy hirnahti, kuin olisi ymmärtänyt, ja odotti selvästi että mentäisiin. Hevonen säikähti tulta, joka helpotti näkyvyyttä, ja ymmärsi, että se ei ollut paha asia. Nyt oli tosi kyseessä, ja piti mennä nopeaa! Kun Holy tunsi laukka-avut, tämä ampaisi todella nopeaan raviin, siitä laukkaan, nauttien, vaikka lumen takia joutui siristelemään silmiään.
Fionalla oli todella kylmä, ja tuntui kuin joku olisi nipistellyt vatsasta. Tämä uskaltautui kietomaan kätensä hellästi pojan ympärille, ei sen takia että pysyisi kyydissä, tällä nimittäin oli käsittämättömän hyvä tasapaino, vaan sen takia, ettei olisi niin kylmä.
"Missä auttaisin?!" tämä kysyi, korottaen ääntään, että toinen kuulisi. "Holy! Tiedät kyllä!" neito karjaisi, ja yht'äkkiä Holy kiristi vauhtiaan, ja kuin ulkomuistista väisteli puut ja kivet. Ei siihen näköä tarvita, vain ne tuhannet kerrat, kun näitä paikkoja on laukattu. Hevonen ei tuntunut tarvitsevan minkäänlaista apua. Kohta vauhti laski, ja laski ja laski, kunnes Holy oli pysähtynyt kokonaan. Fiona hyppäsi hevosen selästä, ja Holy alkoi hermostuneesti nostelemaan takajalkojaan, joten tämä repäisi pojan selästä alas ja sanoi: "Odota, vien Holyn sisälle... Odota kuistilla, siihen ei sada lunta..." Neito talutti jääkylmän hevosen talliin, joka sijaitsi talon vieressä. Tallin ikkunaan ilmestyi valo, Fiona oli sytyttänyt hevoselleen kynttilän. Kohta Fiona juoksi kohmeessa mökkinsä ovelle, ja aukaisi sen, toisella kädellä mahaansa pitäen. Tämä sytytti neljä kynttilää. Mökki oli sisältä kotoisa ja mukava, kaksi tuolia, pieni pöytä, erikseen oli keittiö, 'kylpyhuone' ja makuuhuone. Mökki ei ollut hirveän iso, mutta selvästikkään Fiona ei ollut itse saanut kaikkea aikaan, nimittäin tämä oli varastanut isältään paljon rahaa mökkiin. "Voitko sytyttää tulen tuohon takkaan?" tämä kysyi, kun oli istahtanut toiselle tuolille pitelemään jäätynyttä mahaansa, ja osoitti samalla huoneen nurkassa olevaa takkaa. "Käyn tuolla..." neiti sanoo, ja siirtyy makuuhuoneeseen, ja alkaa etsiä löysää mustaa paitaa, ja sen löytäessään tämä viskaa lyhyen paidan kaappiin, ja vaihtaa mustan ylleen. Olo oli mukavampi, mutta oli todella kylmä. Tämä siirtyi "olohuoneeseen", jossa oli myös ne kaksi tuolia ja pöytä + takka. "Onko sinulla nälkä? Voin laittaa sen sinun kätesikin." tyttö sanoo, ja nousee, selvästi tämä oli hyvin levoton...
// hihi:p tossa tuli jotain pientä hittiä, mutta ei kai haittaa? ;( minäku innostun, nii oon kova hittailee... :p ilmota jos haittaa!//