Lelacã
No, ei ihminen milloinkaan ollut olettanut että toinen olisi ruskettunut noin pahasti. Fareos ilmoitti tekevänsä lähtöä jottai hukkuisi lumeen.
"Huku itseksesi", Lelacã sanoi ja nyökkäsi vielä varoituksen vastaukseksi. Hänhän ei ollut tuon haltian kimppuun käymässä toisten. Lelacãlla oli kuitenkin sellainen tunne että hänen omatuntonsa jäisi kolkuttamaan jos hän ei toiselle jänistä toimittaisi, olihan hän vetänyt toisen miekankin terän uuteen uskoon. Siihen huonoon uskoon. Lelacã naurahti itsekseen ajatuksilleen ja uskoi ettei haltiakaan halunnut enää hyökätä hänen kimppuunsa, vaikka olikin tämän erän vienyt.
Käärme pyörähti ympäri ja sulki kauluksensa. Kohta tuosta ei näkynyt enää hännän päätäkään. Vastaantuleva multa kirveli ikävästi haavassa, mutta Lelacã jätti asian huomioimatta. Seuraavaksi hän voisikin suunnata sateensuojaan luolastoihin ja varmaan pysyisi siellä taas jonkinaikaa, kunnes haavat katoaisivat tai hoituisivat.
//Tämä peli oli sitten tässä. Kiitos seurasta, otetaan joskus uusiksi ^^