Metsän rannalla // Aella ja Pandanna


Kaikki loppuu johonkin ja alkavat jostain. Niin myös Quinn metsä. Metsän reuna on valoisaa ja harvaa kasvustoltaan. Reunamilla ei pahemmin sammalta ole vielä, vaan maata peittää saniaiset ja ruoho. Puut ovat suurimmaksi osaksi lehtipuita. Mitä syvemmälle metsään menee, sitä synkemmältä se alkaa näyttämään.. joten, uskallatko astua lumottuun metsään, vai pysytteletkö suosiolla poissa?

Valvoja: Crimson

Viesti Su Marras 17, 2013 9:44

Re: Metsän rannalla // Aella ja Pandanna

" Aella, miksi minä tekisin mitään sellaista? Sinä tiedät, miten minä elän, joten purisin omaan nilkkaani jos edes ajattelisin tuollaisia asioita..no, ehkä, jos olisit joku korkea-arvoinen kenraali...silloin voisin harkita ajattelevani moista asiaa, mutta silloinkin, laskisin hyvin tarkasti kannattaako sellaiseen ruveta." Jeremiah huikki kovaan ääneen vastaukseksi Aellan puheisiin Armeijasta. Samalla hän oli puolisukeltanut vankkureihin, ja etsi käsiinsä sidontatarvikkeita.
"No pirulaisen tosiaan niin." Totesi Jeremiah loikatessaan köyden ja nahanpätkien kanssa vankkureidensa penkille, ja käydessään istumaan kahareisin kääpiön päälle. Grimmnur oli saanut silmänsä auki, ja tuijotti rottamiestä kipakasti karvaisten kasvojensa keskeltä. Jeremiah ei viitsinyt katsella mokomaa; tiedä vaikka se saisi jotain loitsujakin viskottua pelkällä katseella; ja kiskaisi pikku-ukkelin hupun tämän silmien yli.
Kun hän oli saanut ei-niin-miellyttävän työnsä tehtyä, hän loikkasi alas maahan ja lunta tuprahti joka puolelle miehen jalkojen osuessa maahan. " Kas niin ystävä, missäs sitä tavaraa sitten on...kuule, minä se luotan sinuun sen verran, että uskaltaisin ostaa niin sanotusti sian säkissä. Tiedän laatusi, ja uskon että sinä tarjoat sitä mitä sanot tarjoavasi, joten ehkei meidän tarvitse tarkastella jokaista vaatekappaletta erikseen...sanot vain hintasi ja kerrot hieman tavarasta? Sillätavoin pääsemme tästä ehkä vaivattomimmin ja kätevimmin eteenpäin..eikö?"
Avatar

Porvari
Porvari

Viestit: 795

Liittynyt: La Heinä 14, 2012 5:28

Paikkakunta: Silver Millenium

Viesti Su Marras 24, 2013 6:39

Re: Metsän rannalla // Aella ja Pandanna

Aella päätyi vain tuhahtamaan Jeremiahin vakuutellessa hänelle, ettei ollut aikeissa ilmiantaa häntä. Hyvä vain, hän pysyisi mielellään vapaalla jalalla. Nainen kääntyi tietoisesti pois päin kauppiaan alkaessa sitoa kääpiötä paremmin. Hän ei halunnut olla osallisena tässä, joten hän ei mielellään edes katselisi moista.

Peryton kuuli tömähdyksen toisen hypätessä alas vankkureilta, ja kiinnitti tässä vaiheessa enemmän huomiota tuon tekemisiin. Hän oli ehtinyt jo lähes unohtaa mukanaan kantamansa vaatelaukut, ja nyökkäsi yksiselitteisesti toiselle. Hänkään ei jaksaisi enää tässä vaiheessa mennä sen yksityiskohtaisempiin selityksiin, vaan oli enemmän kuin valmis myymään tavaransa toiselle mahdollisimman nopeasti.

Ruskeahiuksinen haltiamuotoinen kohautti olkiaan ennen kuin aloitti. "No siis... paksuhkoja vaatteita lähinnä, talvea varten. Pari viittaa ja puseroa naisille, muutama kevyempi leninki sisätiloihin. Miehille samaa, ei sentään mekkoja kuitenkaan. Ei kovin halpaa materiaalia, joten alle viiden kultaisen ei lähde." Ei ollut turhan paha hinta ottaen huomioon, että räätäli oli saanut säästää pitkänkin aikaa niitä varten. Ehkäpä hänen pitäisi korottaa hintojaan hieman.

"Ja koska pidän sinusta, en verota ylimääräistä siitä, että laitoit naisen kävelemään."
... Kaikkia kinosti.

Seuraa tarjolla
(melkein) 24/7

Azure ◇◆◇ Haulokki ◇◆◇ Aella ◇◆◇ Marielle ◇◆◇ Cecil

Viesti Su Marras 24, 2013 9:18

Re: Metsän rannalla // Aella ja Pandanna

Jeremiah kuunteli tarkasti, pää kallellaan Aellan kertoessa kauppatavarasta, ja nyökkäsi sitten lopuksi pontevasti. Kyllä vaan, viisi kultarahaa tästä; aivan ehdottomasti priimasta tavarasta; se olisi jopa alakanttiin. Mies naurahti Perytronin loppukommentille. " Vai vielä kävelemään, hih!" Aella tiesi hyvin, miksi he tapasivat täällä; ei oikein missään. Se oli enemmän Aellan vuoksi kuin hänen itsensä, muttei Jeremiahilla ollut mitään sitä vastaan ettei kummankaan heidän kauppasuhteistaan tiedetty liikoja haltioiden tai ihmisten keskuudessa. Jeremiah ei tahtonut, että hänen kaupankäynnistään haltioiden kanssa nousisi sen enempää kohinaa kummallakaan puolella. Hän voisi sen kyllä vielä aina selittää, mutta Aellalle se oli vaikeampaa, varsinkin kun tämä oli niin kunnollinen kun nyt olla voi.
Jeremiah sujautti kätensä turkkinsa taskuun, kilisteli hetkisen siellä ja nosti sitten kämmenensä Aellan kasvojen eteen. Sillä lepäsi viisi täydellistä kultakolikkoa. Hän ei tälläisessä tilanteessa mielellään nostellut esille rahapusseja, joissa oli valuuttaa paljon enemmän edestä kuin käsillä olevan kaupan arvo, sillä se oli omiaan herättämään pahaa verta kauppatovereissa. Syytä hän ei oikeastaan tiennyt, mutta niin vain oli.
" Sovitaanko jälleen, että ilmoitat kirjeitse, kun sinulla on jotain jota myydä, tai minä teen tilauksen, jos menekkiä on, ja minulla on vain eioota?"
Avatar

Porvari
Porvari

Viestit: 795

Liittynyt: La Heinä 14, 2012 5:28

Paikkakunta: Silver Millenium

Viesti Pe Joulu 13, 2013 11:31

Re: Metsän rannalla // Aella ja Pandanna

Aella hymyili vinosti Jeremiahille tämän nauraessa hänelle. Hän ei väsynyt samalla tavalla kuin tavalliset ihmiset, mutta se ei tarkoittanut että hän piti kävelemisestä. Loppujen lopuksi tämä oli kuitenkin paras vaihtoehto heidän kaupankäyntipaikakseen, sitä ei käynyt kiistäminen. Ei-kenenkään-maalla-ei-missään. Kaikille parempi näin. Musta katse kiinnittyi rottamiehen kädessä lepääviin kultakolikoihin, ainakin ne näyttivät kunnollisilta. "Eiköhän tämä kelpaa", Aemorniel totesi ojentaen kalpeaa kämmentään rahoja kohden. "Maksu yhä edelleen ensin, tahdotko kantaa vaatteet lauluissa vai lastataanko nämäkin vankkureihin? Voin antaa nämä sinulle kunhan vain saan ne takaisin ensi kerralla."

Ruskeahiuksinen nainen nyökkäsi miehen sanoille uudesta yhteydenotosta. "Tietenkin minä ilmoitan jos minulla on jotain joka voisi kiinnostaa sinua ja omia asiakkaitasi, keitä ikinä he ovatkaan. Mistä minä tietäisin mitä ihmisten muurien sisällä tapahtuu", peryton hymyili pienesti, tietäen pääsevänsä kohta takaisin matkalle omaa kaupunkiaan kohden.

//Kesto <3 Jos se tahot niin se voit hittailla tavaran Jerryn matkaan jo, niin saadaan tänäkin kulkemaan (. Ja herranjestas tää on jo säälittävän lyhyt//
... Kaikkia kinosti.

Seuraa tarjolla
(melkein) 24/7

Azure ◇◆◇ Haulokki ◇◆◇ Aella ◇◆◇ Marielle ◇◆◇ Cecil

Viesti La Joulu 14, 2013 7:56

Re: Metsän rannalla // Aella ja Pandanna

/ Kantaa lauluissa <3 Harvinaisen kaunis kirjoitusvirhe, lauluissa kantaminen kuulostaa tosi hyvältä :D /

" Lastataan laukut vankkureihin, niin vaatteet ovat turvassa siellä sitten." Vastasi Jeremiah Aellalle, ja viittasi vankkureiden peräosaan päin. Haltian näköinen perytron vei Jeremiahin "ostokset" niille osoitettuun paikkaan. " Sinun töitäsi menee eniten varakkaille ihmisille, keskiluokalle, porvaristolle ja sen sellaisille. Itse en tiedä, nämä ovat vanhan vaimoni puheita vain, sen ilkeän akan. Hänestä ei hiisikään tiedä, mitä puhuu ja mihin sillä pyrkii, mutta noh, olisin kyllä taipuvainen uskomaan, että tämä on aivan totta." Jeremiah puheli, kun Aellah toimitti laukkuja hänen matkaansa, ja rapsutteli samalla ohimoaan.
" Noh, eipä kai tässä sitten muuta, kuin tapaamisiin taas." Sanoi kauppiasrotta, kun Aella oli palannut hänen luokseen. " Toivon tosiaan, että seuraavalla kerralla säästymme tälläisiltä omituisilta ja ikäviltä yllätyksiltä, mitä nyt tuli vastaan!" Jeremiah heilautti kättään hyvästiksi, kääntyi sitten kannoillaan ja kipusi ketterästi kuskinpenkille tiukasti köytetyn kääpiön vierelle. " Hyvää matkaa sitten vain!" Rottamies vielä huikkasi, ennenkö heilautti ohjasperiä, ja vahvarakenteiset vetohevoset kiskaisivat vankkurit nytkähtäen liikkeelle.

/ Loppus./
/ Ja pituudesta viis :D /
Avatar

Porvari
Porvari

Viestit: 795

Liittynyt: La Heinä 14, 2012 5:28

Paikkakunta: Silver Millenium

Viesti La Joulu 14, 2013 11:23

Re: Metsän rannalla // Aella ja Pandanna

Nainen nyökkäsi toisen sanoille. "No sehän on kiva, onnea heille vain. Aatelisille ja rikkaille. Tietäisivätpä vain pitävänsä vihollisen vaatteita", peryton hymähti kuivasti kuskatessaan laukkuja vankkureiden perään. Hän ei oikeastaan pitänyt tavasta, jolla Jeremiah puhui vaimosta, mutta ei ollut hänen asiansa puuttua siihen, joten hän ei puuttunut.

Aella kääntyi hymyilemään kauppakumppanilleen vielä kerran. "Seuraavaan kertaan ja tavataan taas." Vaatturi jäi katsomaan hetkiseksi katoavien vankkureiden jälkeen, ennen kuin hieraisi niskaansa ja kääntyi päinvastaiseen suuntaan, alkaen matkansa takaisin haltioiden kaupunkiin.

//Lyhyt lopetus on lyhyt. Kiitos vain ja uudestaan kohta joskus (: + lauluista voit syyttää auto-correctia tabletissa, men ilmeisesti löytänykkään kaikkia virheitä. //
... Kaikkia kinosti.

Seuraa tarjolla
(melkein) 24/7

Azure ◇◆◇ Haulokki ◇◆◇ Aella ◇◆◇ Marielle ◇◆◇ Cecil
Edellinen

Paluu Metsänreunat

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron
Keskustelufoorumin moottorina toimii phpBB® Forum Software © phpBB Group

Designed by ST Software for PTF.
Käännös, Lurttinen, www.phpbbsuomi.com uncommitted-decoy

Tämäkin on ilmainen foorumi, jonka tarjoaa munfoorumi.com

Ilmoita asiaton sisältö