Kirjoittaja Lörri » 05 Loka 2013, 00:58
" No niin, minun suustani vain joskus tulvii kysymyksiä, se on vähän sama kuin hengitys tai sydämenlyönnit; ihan perus toiminto." Nau sanoi Phoelle vastaukseksi ristikuulustelu syytöksiin. " Mutta sanoisinko vaikka, että sinä kiinnostat minua." Hän sanoi vielä, ja virnisti väläyttäen hymykuoppiaan.
Sitten hän keskittyi tuijottelemaan luolan kiehtovaa kattoa, ja pureksimaan mehevää alahuultaan kuunnellen Phoenixin puhetta mielenkiinnolla. Välillä hän hymyili, kohotteli kulmiaan, naurahteli, pärskähteli ja nyrpisteli; osoittaen milloin mitäkin Phoen herättämää tuntemusta ilmeillään. Hän oli hyvin ilmeikäs kuuntelija.
" Eli siis, sinä olet ihastuttavan helppo." Nau sanoi riemukkaasti Phoen lopetettua. " Hän epäili, ettei Phoe ymmärtäisi mitä hän tarkoitti, mutta ei välittänyt siitä." Mies minun makuuni."
Nau ei suurin surminkaan kaivannut mitään rakastujaa tai roikkujaa, ei ylipäätään minkäänlaista riippakiveä elämäänsä. Phoen ajatusmaailma oli hänestä näin ollen oikein miellyttävä. Hyvä seksi ja hauska seura joskus, se kävi hyvin, itseasiassa erinomaisesti, mutta Nau ei toivonut tielleen tulevan mitään sen enempää. Hän tahtoi elää aivan vain itselleen ja itsekseen...luultavasti koko ikänsä. Naun mielestä oli kamala ajatuskin nähdä itsensä pyykkisoikon äärellä huivi päässä, viiden parkuvan kakaran kera, tuomittuna elämään tasaista ja tylsää, samaa puuduttavaa arkea päivästä toiseen. Elämä oli kokemista ja seikkailua varten! Ajatus keskeytyi, kun Phoenix hukutti Naun suudelmaan, joka oli täynnä sikarin kiehtovaa aromia, savua ja kieltä. " Mmmmh." Nau myhähti, sulki silmänsä ja makusteli hetkisen mielessään äskeistä, maistellen huuliaan." Jännittävältä." Hän sitten sanoi katsoen kirkkaanvihreästi Phoenixiin. Phoen asettuessa lokoisasti patjakasalle makaamaan, Nau antoi itsensä valua tämän kylkeen kiinni. Se kävi luonnostaan, sillä painavampana Phoenix vajosi alemmas patjoilla ja Naun tarvitsi vain vierähtää alamäkeen. Mutta hän halusi kosketuksiin miehen kanssa myös siksi, että hänen oli kylmä..omituista sinänsä luolassa, joka oli kotva sitten ollut feenixin ja nuotion ansiosta vähän liiankin lämpöinen. Ja tietenkin Phoenix oli myös muulla tavoin, kuin vain ruumiinlämmöltään, kuuma, ja veti neitoa puoleensa. " Oi en ole, enkä sellaiseen hupsutukseen ole rupeamassakaan." Nau vastasi toisen kysymykseen.
" Minun elämäni on aivan liian lyhyt sellaiseen, aion keskittyä tekemään kaikenlaista paljon kivempaa, kokemaan ja näkemään niin paljon kuin ennätän. Minä kyllä uskon rakkauteen, olen kasvanut rakkauden keskellä, mutta en usko sen olevan laisinkaan minua varten, ellei nyt sitten vanhempiani vaikka lasketa...ja sekin rakkaus on kuin kahle, ja ahdistava." Nau nyrpisti nenäänsä ja ravisti päätään ikään kuin haluten häätää mokoman rakkausajatuksen tiehensä. Hän kääntyi Phoenixia vasten ja siirsi katseensa tämän silmiin, jääden niihin hymyilemään. Toisen käden etusormi löysi navan, ja hellästi, mutta ei kuitenkaan kutittaen, se kiersi ja kaarsi miehen iholla, nousten pikkuhiljaa vatsaa ja kylkiä pitkin ylemmäs, rinnalle, kaulaan, niskaan ja hiuksiin, jossa koko käsi aukesi tarttuakseen Phoen tukkaan lujasti samalla, kun Nau kohottautui suutelemaan voimakkaasti tämän huulia.