Lets hunt! K 15 || Janni, Mori

Kaikki loppuu johonkin ja alkavat jostain. Niin myös Quinn metsä. Metsän reuna on valoisaa ja harvaa kasvustoltaan. Reunamilla ei pahemmin sammalta ole vielä, vaan maata peittää saniaiset ja ruoho. Puut ovat suurimmaksi osaksi lehtipuita. Mitä syvemmälle metsään menee, sitä synkemmältä se alkaa näyttämään.. joten, uskallatko astua lumottuun metsään, vai pysytteletkö suosiolla poissa?

Valvoja: Crimson

Re: Lets hunt! K 15 || Janni, Mori

ViestiKirjoittaja suskari » 11 Kesä 2015, 07:06

Jack katsoi Haulia odottaen vastausta, mutta valutti sitten katseensa Liluthiin siinä missä aavekin olettaen saavansa selityksen naiselta, mutta sitten avasikin Haul suunsa käyden kertomaan naisen puolesta. Kieltämättä Liluth siihen oli liian peloissaan tärisevistä käsistään ja lasketusta katseestaan päätellen.
"Mutta tottahan sinä puhuit. Pidän suorapuheisuudestasi." Jack totesi luoden katseen Haulin suuntaan pienen virnistyksen kera. Hän tosiaan piti siintä kuinka suorasanainen aave osasi olla, vaikka suusta lensi välillä hyvin suoraakin puhetta. Onnekseen Haul osasi ilmoittaa sen asiallisesti. Haulin viimeisille sanoille Jack ei voinnut muuta kuin olla virnuilematta itsekseen. Kyllä hän tiesi ja saattoi arvata kenestä olikaan kyse. Jack katsoi Luvonia, joka laski päänsä ja katseensa alas lattiaan sillä sekunnilla.
"Tiedän ja kuulin kyllä.. kerta siinä oven takana puhuitte, mutta luuli sinun jo Luvon tietävän: päästän sinut vasta sitten taakastasi sitten kun kuolema korjaa sinut." Jack vastasi katsoen Luvonia käsittämättömän julmalla virneellä. "Sinä lupasit antaa minulle koko elämäsi, joten se myös pitää. Ellet sitten välttämättä tarjoudu Haulille." Jack puhui ja yllättäen vetäisi Haulin tupestaan vetäen sen kiiltävän hopeisena välkkyvän terän haltian leuan alle aivan kurkulle nostaen Luvonin päätä katsomaan häntä. Luvon tärisi pelosta ja vaikutti että mies laskisi kohta allensa kun tuo katsoi Jackin täysin armottomia syvän vaaleansinisiä silmiä.
"Sopimuksemme pitää y-yhä herrani." Luvon sanoi ääni täristen ja Jack hymähtäen veti Haulin takaisin tuppeensa. Jack katsoi Liluthia.
"Odota täällä.. rankaisen ensin häntä." Jack sanoi Liluthille ja sittemmin lähti irrottamaan Luvonin keittiössä olevaa ketjua seinästä avaimella ja talutti Luvonin kuin huonosti koulutetun koiran ulos rangaistattavaksi. Luvon itse seurasi vaitonaisena perässä pää alas painettuna.

Jack johdatti Luvonin ulos takapihallensa, jonne kahlitsi haltian kiinni huomattavasti lyhyemmin mitä yleensä puuvajan yhteen tukitolpista, jotka pitivät siinä olevaa katosta pystyssä. Jack otti painoilla maustetun yhdeksänhännän nyt selkänsä takaa pois roikkumasta ja jätti sen roikkumaan kylkensä viereen. Luvon vain vapisi kuin haavan lehti peläten sitä kipua mitä hän tulisi pian kohtaamaan ja se sai Jackin virnuilemaan itsekseen sadistisesti. Mitään sen enempää puhumatta Jack aloitti Luvonin hakkaamisen pitäen jokaisen lyönnin jälkeen pienen tauon että kipu oikeasti tuntuisi Luvonin nahassa. Jack jatkoi niin kauan Luvonin piinaa kun haltia lopulta verisenä, sekä tuskissaan ei päässyt enään ylös maasta vaan nojasi hiljaa itkien tolppaa vasten. Jack katseli hetken haltiaa paikallaan ja laittoi ruoskan selkänsä taakse roikkumaan, kunnes otti muutaman askeleen nuorta miestä kohden ja repi toisen käden vasten tolppaa vetäen Haulin vyöltä ja mitään armoa iski terän vasten Luvonin sormia vasten, jotka tippuivat maahan kädestä katkenneina maahan verisinä. Luvon huusi kivusta kovaan ääneen itkun sekaisena pidellen niitä neljää irronnutta sormen tynkäänsä terveellä kädellään. Vain peukalo oli säästynyt. Jack astui taaemmas ja laittoi Haulin vyölleen takaisin.
"Jos selviät huomiseen annan anteeksi temppusi." Tämän sanottuaan Jack kääntyi ja jätti Luvonin kahlittuna ulos odottamaan omaa hidasta loppuaan tai sitten mies selviäisi. Jack ei välittänyt vaan käveli Liliuthin luokse.
"Riisu paitasi ja käy polvillesi." Jack käski tympeällä äänensävyllä ottaen jälleen painoilla varustetun yhdeksänhännän esille kylkensä viereen. Jackista tuntui pahalta rankaista naista, mutta Liluth oli itse halunnut tätä.
suskari
 

Re: Lets hunt! K 15 || Janni, Mori

ViestiKirjoittaja Janni » 11 Kesä 2015, 13:16

Haul kuunteli nyt hiljaisena, kun Jack osoitti mielipiteensä Luvonille, uhaten tuota jopa miekalla. Hetkellisesti sielu tunsi kuinka hän toivoi, että Jack vain työntäisi terän haltian kurkusta läpi, hänellä oli nälkä ja ehkä siksi miekasta virtaava voima sykähti, kuin muistuttamaan Jackiä. Hetki oli kuitenkin nopeasti ohi ja Jack lähti raahaamaan Luvonia ketjustaan ulos. Haulin tietenkin oli seurattava miekkaansa. Mies kuitenkin vilkaisi olkansa yli Lilluthiin, joka jäi yksin olohuoneeseen. Tyttö hengitti syvään, selvästi yrittäen rauhoittua.

Ulkona Luvon kahlittiin pylvääseen ja Haul sai katsoa sivusta, kun Jack otti esille ruoskan, se vaikutti olevan hankittu tälläisia tilanteita varten. Raipan sivallukset näyttivät ja kuulostivat kivuliailta, mutta kaiken nähnyt Haul ei näyttänyt hetkahtavan verilöylystä. Vielä lopuksi Jack otti miekan esiin ja hetken sielu tunsi innostuvansa, mutta sen sijaan leikkasi mies orjaltansa sormet poikki. Näin haltia ei pääsisi tarttumaan kunnolla Hauliin uudestaan miekkakädellään.
Jackin ollessa valmis, totesi tuo Luvonille, että antaisi anteeksi, jos tuo selviäisi huomiseen. Haul katsahti toveriaan nytkähtäen. "Jaaaack, älä heitä hyvää ruokaa hukkaan." Mies marisi, samalla kun seurasi tuota takaisin sisälle.
Lilluth odotti edelleen olohuoneessa, näyttäen rauhoittuneen hivenen, mutta jännittyi uudemman kerran kun näki Jackin pitelevän ruoskaa. Mies käski tyttöä riisumaan paitansa ja asettumaan polvilleen. Haul vilkaisi toveriaan vierellään, kuin varmistaen että toinen oli nyt aivan varma mitä teki. Sielu itse oli valmis tytön rankaisuun, mutta ei häntä myöskään haittaisi jos tuo säästettäisiin.
Lilluth puolestaan oli ryhtynyt riisumaan painaansa, niin kuin oli käsketty ja tietenkään eihän neidolla sen alla mitään kummempaa ollut. Tyttö ei kuitenkaan näyttänyt häpeilevän ja jokseenkin ymmärrettävää, jos tiesi kerran että edessä olisi kipua. Haltia asettui polvilleen.
Haul tietenkin silmäili Lilluthin puolialastonta ruumista ja pisti merkille, kuinka virheetön iho tuolla oli. Tyttö oli ollut ikänsä orja, mutta tuota ei oltu rankaistu ikinä fyysisesti tai ainakaan niin että siitä olisi arpia jäänyt.
Janni
 

Re: Lets hunt! K 15 || Janni, Mori

ViestiKirjoittaja suskari » 15 Kesä 2015, 14:00

Jack vilkasi Haulin suuntaan, joka kovaan ääneen kävi valittamaan hyvän ruuan jättämisestä väliin, jolle mies ei todellakaan voinnut olla pyrskähtämättä ääneen.
"Tiesin että olet nälkäinen, mutta että noin.. ei tuosta surkimuksesta ole sinua täyttämään." Jack nauroi Haulille. Ei Luvonista olisi mitään täytettä aaveelle surkean sielunsa kanssa. Eihän Luvon ollut sielultaan kuitenkaan mikään voimakas ollut. Ei sen parempi kuin surkea rotta.

Jack seurasi hiljaisuudessa kuinka Liluth kävi käskyn kuultuaan riisumaan paitaansa, eikä kiinnittänyt juuri sillä hetkellä vieressään seisovaan Haulin katseeseen. Hän ei tällä hetkellä kestänyt yhtään vastustavia elementtejä teollensa sillä tämä sattui mieheen itseensä aivan tarpeeksi, vaikka rankaisu olikin tarpeeseen kummankin haltian kohdalla. Toiselle pahemmin, toiselle lievemmin.
Jackin katse kävi läpi Liluthin virheetöntä paljasta ihoa pitkin kun nainen oli saannut paitansa riisuttua ja asettui isäntänsä eteen polvillensa. Naisen iho tosiaan oli täysin virheetön ilman fyysisen rangaistuksen jälkiä. Liluthin entinen isäntä tosiaan oli pitänyt orjastaan todella hyvää huolta. Jack kiersi ruoska kädessään Liluthin selkä puolelle ja kävi kasvot perus lukemilla kohottamaan yhdeksänhäntää.. empien sen pienen hetken ennenkuin antoi jokaisen yhdeksän häntää osua läsähdyksen kera naisen selkään. Liluth älähti kivusta.. Nainen ei sitä voinnut nähdä, mutta Jackin ilmeestä näki että isku oli ehkä sattunut mieheen itseensä enemmän kuin olisi pitänyt. Jack kuitenkin piti päänsä ja kohotti ruoskan uudestaan iskien sen naisen selkää vasten. Jack toisti iskut useaan kertaan, kunnes jossakin kymmennen kohdalla mies lopetti pienesti hengittäen raskaammin kuin tavallisesti katsoen sitä mitä hän oli tehnyt. Liluth oli silminnähden tuskissaan.
"..Voit poistua." Jack mutisi Liluthille. Jack ei sitä myöntänyt mutta oli säästellyt huomattavan paljon voiman käyttöä rangaistessaan Liluthia mitä Luvonin kohdalla. Naisen kehossa ei ollut läheskään niin syviä haavoja iskuista ja Liluth tulisi enemmän kärsimään pintanaarmuista ja mustelimista muutaman päivän ajan. Jack katsoi Haulin aavemaista muotoa.
"..Kai sinutkin pitää lähteä ruokkimaan." Jack huokasi.
suskari
 

Re: Lets hunt! K 15 || Janni, Mori

ViestiKirjoittaja Janni » 15 Kesä 2015, 17:05

Haul jäi seisomaan Lilluthin eteen, kun Jack kiersi tytön selän taakse. Kaksikko ei voinut nähdä toistensa kasvoja, mutta sielu sitäkin paremmin. Vaikka Lilluth näytti valmistuneen kipuun niin hyvin kuin pystyi, tuli ensimmäinen isku tuolle täysin yllätyksenä. Se sai tytön älähtämään ja ottamaan käsillä tukea lattiasta. Haltia ei voinut muuta kuin itkeä kivusta ja purra alahuultaan pysyäkseen hiljaa, vaikka se hyödytöntä tuntui olevan.
Haulin katse nousi Jackiin, joka ei näyttänyt sen paremmalta kuin Lilluth. Oli sääli nähdä kuinka toinen selvästi katui sitä mitä teki tyttö paralle, mutta kauan sitten opitut tavat pakottivat miehen tekemään näin. Oli jotenkin huvittavaa kuinka luulisi, että haul itse olisi vanhainaikainen ollessaan parisataa vuotta Jackiä vanhemipi, mutta sielun ajatusmaailma ei kuitenkaan sitä ollut... vai oliko? Ei hän näyttänyt värähtävän mitenkään tilannetta katsellessaan.

Lilluth pääsi paljon vähemmällä kuin Luvon ja Jack antoi tytölle luvan poistua, mutta se näytti olevan neidolle vaikeaa. Tuo tärisi edelleen kivusta ja hapuili käsiinsä paidan, jota puristi tiukasti.
Haul katsahti Jackin puoleen, joka nopeasti pyrki viemään ajatuksensa muualle. "Puhut kuin olisin jokin lemmikki." Sielu hymähti, vilkaisten vielä Lilluthia, joka ei edelleenkään jaksanut nousta ylös. Haulin katse kohosi takaisin Jackiin odottavasti. Hän tietenkin lähtisi milloin mies itse niin aikoi tehdä, mutta olisi mielenkiintoista nähdä sivuuttaisiko Jack kivuissa olevan Lilluthin ja riistäisi vain ajatuksensa pois neidosta lähtemällä metsästämään.
Janni
 

Re: Lets hunt! K 15 || Janni, Mori

ViestiKirjoittaja suskari » 15 Kesä 2015, 18:12

"Sanoo mies joka valittaa kun lapsi nälkäänsä." Jack totesi Haulin hymähdykseen vakavalla naamalla, eikä tällä kertaa lähtenyt vitsailemaan aaveen kanssa, vaikka tiesikin Haulin vain louksuttavan suutaan. Jack katsoi Haulista lattialla polvillaan olevaa Liluthia siinä missä aavekin, mutta vain sen pienen hetken kun oli lähdössä viemää ruoskaa omalle paikallensa.. kun tunsi Haulin katseen itsessään.
"Mitä?" Jack kysyi kun Haul häntä katsoi kovin odottavasti. Jack ei Haulin ajatuksia osannut lukea, joten luuli ja ajatteli aaveen nyt odottavan hänen tekevän jotakin auttaakseen lattialla kivuissaan olevaa Liluthia. Jack katsoi lattialla olevaa naista ja huokasi raskaasti. Mies kääntyi naista kohden ja otti Liluthia toisella vahvalla kädellään kainalon alta kiinni nostaen kevyemmän naisen helposti ylös. Tämän jälkeen Jack auttoi täydessä hiljaisuudessa Liluthin nojatuolille ja jätti siihen istumaan, sekä katsomaan isäntänsä päälle hyvin kysyvänä. Jack ei vastanut tähän mitään vaan käänsi selkänsä lähtien ulko-oven suuntaan.
"Palaan illalla myöhään." Jack sanoi ilmoittaen näin menevänsä tavallista pidemmälle reissulle Haulin kanssa ja astui sittemmin ulos ovesta.
"Onko sinun pakko saada minut tekemään kaikkea tyhmää?" Jack kysyi katsoen Haulia.

// Okei eiköhän tää tässä nyt ollu :3 //
suskari
 

Re: Lets hunt! K 15 || Janni, Mori

ViestiKirjoittaja Janni » 15 Kesä 2015, 18:49

Ei Haul vaatinut katseellaan mitään, hän vain odotti mitä mies tekisi ja niin tuo avittikin hämmentyneen Lilluthin ylös lattialta. Tyttö näytti aralta ja katseli miestä kysyvänä päästyään istumaan nojatuolille. Jack ei vastannut kysyvään katseeseen mitään, kääntyi vain ympäri lähtiäkseen. Haul vilkaisi vielä kerran haltianeitoa, joka katseli kaksikon perään Jackin vielä ilmoittaessa, että he olisivat poissa pidemmän tovin.
Haul seurasi Jackia huoneesta ulos ja kohotti kasvoilleen virneen, kun mies miltei marisi kuinka sielu sai tuon tekemään aina jotain tyhmää. "Mitä? En sanonut mitään." Haul naurahti, vaikka tiesi varsin hyvin, että hänen katseensa oli loppujen lopuksi ollut odottava ja vaativa.
"Mutta ei se tyhmää ollut, se olisi ollut tyhmää jos et olisi tehnyt mitään." Haul totesi, ennen kuin hajosi usvaksi ja palasi miekkaan, ennen kuin ulko-ovi avautui.

//Jep, kiitokset pelistä ja sitä seuraavaa peliä voi paremmin yksäreillä suunnitella, mutta jos taukoa haluut pitää ennen sitä seki onnistuu :3 //
Janni
 

Edellinen

Paluu Metsänreunat

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 6 vierailijaa

cron