Liluth kävi jälleen puhumaan isäntä asemasta ja kuinka nämä saisivat tehdä mitä haluaisivat. Liluthilla ei ollut valtaa arvostella heitä. Jack puristi käsiään nyrkkiin. "Liluth.. nyt ei ole kyse asemastasi ja että olen isäntäsi." Jack aloitti katsoen naista ja otti yllättäen toisella kädellään kiinni naisen pään sivusta. Ote oli kuitenkin hellä ja isällinen kun mies silitti naisen hiuksia hiljaa. Ne olivat pehmeät.
"Kyse on siintä että minä välitän sinusta, minusta tuntuu pahalta kun sinuun sattuu." Jack alkoi puhumaan yllättäen ja kun pääsi vauhtiin ei mies lopettanut. "En ehkä osoita sitä oikein, mutta olet minulle tärkeä." Jack selitti katsoen Liluthia tuon punertaviin itkuisen näköisiin silmiin. Jack tiesi että tämä tuli hyvin huonoon aikaan kun hän oli yrittänyt tappaa naisen, mutta nyt he olivat kahden kun Haul oli olohuoneessa mököttämässä.. ei sen aaveen tarvinnut kaikkea tietää.
Liluth ei ottanut lämpimästi vastaan Jackin pyyntöä vaan sen sijaan alkoi panikoimaan ja hätääntymään. Jack katsoi Liluthia isällisen rauhoitavasti nostaen toista kättään ja painoi naisen varoen itseään vasten.
"Hyvä on.. ymmärsin." Jack rauhoitteli naista silitellen tuon hiuksia hiljaa ja vain oli siinä jokusen sekunnin ajan, kunnes päästi naisen hiljaa irti. Jack katsoi lattiaan.
"Liluth.. haluaisitko vapaaksi? Ettei sinun tarvitsisi olla enään orja?" Jack kysyi yllättäen hieman vaikeasti. Ei sen takia että teko itsessään olisi vaikea, mutta itse sen taka olevat tunteet olivat miehelle vaikeita.