In to the woods || Suskari

Kaikki loppuu johonkin ja alkavat jostain. Niin myös Quinn metsä. Metsän reuna on valoisaa ja harvaa kasvustoltaan. Reunamilla ei pahemmin sammalta ole vielä, vaan maata peittää saniaiset ja ruoho. Puut ovat suurimmaksi osaksi lehtipuita. Mitä syvemmälle metsään menee, sitä synkemmältä se alkaa näyttämään.. joten, uskallatko astua lumottuun metsään, vai pysytteletkö suosiolla poissa?

Valvoja: Crimson

Re: In to the woods || Suskari

ViestiKirjoittaja suskari » 25 Elo 2015, 20:58

Liluth kävi jälleen puhumaan isäntä asemasta ja kuinka nämä saisivat tehdä mitä haluaisivat. Liluthilla ei ollut valtaa arvostella heitä. Jack puristi käsiään nyrkkiin. "Liluth.. nyt ei ole kyse asemastasi ja että olen isäntäsi." Jack aloitti katsoen naista ja otti yllättäen toisella kädellään kiinni naisen pään sivusta. Ote oli kuitenkin hellä ja isällinen kun mies silitti naisen hiuksia hiljaa. Ne olivat pehmeät.
"Kyse on siintä että minä välitän sinusta, minusta tuntuu pahalta kun sinuun sattuu." Jack alkoi puhumaan yllättäen ja kun pääsi vauhtiin ei mies lopettanut. "En ehkä osoita sitä oikein, mutta olet minulle tärkeä." Jack selitti katsoen Liluthia tuon punertaviin itkuisen näköisiin silmiin. Jack tiesi että tämä tuli hyvin huonoon aikaan kun hän oli yrittänyt tappaa naisen, mutta nyt he olivat kahden kun Haul oli olohuoneessa mököttämässä.. ei sen aaveen tarvinnut kaikkea tietää.

Liluth ei ottanut lämpimästi vastaan Jackin pyyntöä vaan sen sijaan alkoi panikoimaan ja hätääntymään. Jack katsoi Liluthia isällisen rauhoitavasti nostaen toista kättään ja painoi naisen varoen itseään vasten.
"Hyvä on.. ymmärsin." Jack rauhoitteli naista silitellen tuon hiuksia hiljaa ja vain oli siinä jokusen sekunnin ajan, kunnes päästi naisen hiljaa irti. Jack katsoi lattiaan.
"Liluth.. haluaisitko vapaaksi? Ettei sinun tarvitsisi olla enään orja?" Jack kysyi yllättäen hieman vaikeasti. Ei sen takia että teko itsessään olisi vaikea, mutta itse sen taka olevat tunteet olivat miehelle vaikeita.
suskari
 

Re: In to the woods || Suskari

ViestiKirjoittaja Janni » 26 Elo 2015, 11:20

Jack yritti selittää ettei asemalla ollut nyt väliä, sekä miten tuo välitti haltiattaresta. Tyttö oli edelleen tietämätön siitä mitä hänen pitäisi ajatella, mies oli silloin aukiolla sekoittanut hänen päätään ja tappo yritys oli miltei murtanut tytön järjen. Tämä oli vaikeaa ja se näkyi selvästi haltian kasvoilta, samalla kun tämä yritti pysyä rauhallisena Jackin siinä silitellessä hänen hiuksiaan.

Liluthin panikoidessa ryhtyi Jack rauhoittelemaan tätä sanoillaan ja veti uudelleen halaukseensa. Haltia kyllä rauhoittui, mutta johtuiko se sitten pelosta vai lohduttavista sanoista?
Haltia edelleen piti kiinni sideharsosta, kun Jack päästi irti ja kysyi tahtoiko hän vapaaksi orjuudesta. Mies siis yritti kaikin keinoin todistaa hänelle, kuinka pahoillaan oli ja kuinka paljon välitti hänestä. "Olen ollut koko ikäni orja... En minä pärjää ilman isäntää, joka kertoo mitä minun tulee tehdä." Liluth selitti niiskaisten vielä lopuksi ja jatkoi nyt viimein siteiden viimeistelyä. Liluth suoristautui Jackin eteen, kun oli valmis. "M-Minun olisi paras ryhtyä laittamaan päivällistä, mutta haluateko jotain muuta sitä ennen?"
Janni
 

Re: In to the woods || Suskari

ViestiKirjoittaja suskari » 26 Elo 2015, 15:29

Jackin kasvoilla näkyi sula pettymys kun Liluth kävi vastaamaan hänen kysymykseensä vapautumisestaan, ettei tuon tarvitsisi olla enää orja. Liluth oli ollut sitä koko ikänsä eikä osannut toimia muuten kuin palvella isäntäänsä kaikessa mitä tuo käski, niin hyvässä kuin pahassa.
"En sanonut että sinun tarvitsisi lähteä, voit jäädä tänne." Jack sanoi tähän kuitenkin. Hän ei ollut naista häätämässä pois luontaan jos tuon vapauttaisi, vaan Liluth saisi jäädä hänen luokseen vaikka koko loppu iäkseen. Niin mies olisikin oikeastaan halunnut. Mutta ei Jack käynnyt enempää naista piinaamaan asialla. Liluth ei tuntunut valmiilta.
Liluth viimeisteli vielä miehen ympärillä olevat siteet ja suoristautui sitten isäntänsä eteen ehdottaen ruuan valmistamista, mutta kysyi kuitenkin halusiko Jack mitään. Jack katsoi hetken Liluthia hiljaa, kunnes avasi suunsa. "Voit pyytää Haulin tänne, jos hän pääsee." Jack pyysi, vaikka olisi halunnut enemmän naisen kanssa olla, mutta tällä hetkellä taisi olla parempi että Liluth saisi olla rauhassa sulattelemassa asioita mielessään.
"Älä kerro hänelle mitään keskustelustamme." Jack lisäsi nopeasti.
suskari
 

Re: In to the woods || Suskari

ViestiKirjoittaja Janni » 26 Elo 2015, 20:55

"Jos vapautuisin ja jäisin tänne, ei se eroaisi orjuudestani mitenkään." Liluth vastasi Jackin sanoihin, vaikka kyllä tiesi että vapaus toisi hänelle jotaitain uusia mahdollisuuksia vaikka täällä oleskelisi, mutta tuskin hän niitä uskaltaisi käyttää.
Jack ei tahtonut mitään muuta kuin Haulin luokseen, jos mies pystyisi kulkemaan jalallaan. Haltianeito nyökkäsi vastaukseksi, ennen kuin poistui sidetarpeiden kanssa ulos huoneesta ja siitä olohuoneeseen. Nojatuolissa Haul odotti edelleen, mutta tällä kertaa sinistä valoa hohtaen ja läpikuultaen. Mies silmäili jalkansa, jonka ympärillä olleet siteet olivat valahtaneet lattialle. Usvaa ei vuotanut miehestä ulos, joten haavat olivat täysin umpeutuneet fyysisessä muodossa. Kuitenkin siitäkin huolimatta näytti aave turhautuneelta tilanteeseensa. "Noh... Ainakaan ei enää satu." Haul totesi, samalla kun nosti katseensa huoneeseen astuneeseen haltiaan. "Jack herra haluaa sinut huoneeseensa." Liluth kertoi. "No hän joutuu hakemaan minut, tai no miekan, en muuten liiku tästä pitkälle." Haul totesi tuhahtaen. "M-Mutta Jack herra on uupunut. On paras että hän lepää." Tyttö selitti, johon huokaisi ja nousi samalla ylös. "No sinä saat kantaa miekan. Ota kuitenkin tuo rätti käteesi, ettet ole kosketuksissa siihen." Mies totesi, viitaten Liluthin käsivarella roikkuvaan kosteaan ja veriseen pyyhkeeseen.
Haltia ei voinut muuta kuin totella ja tarttua nojatuolissa lepäävään miekan kahvaan, pyyhkeen ollen tytön kosketuksen ja miekan välissä. Liluth joutui kantamaan miekan kaksin käsin. Tyttö piteli asetta varoen käsissään ja kaukana itsestään, kuin peläten sen polttavan tai syttyvän tuleen. Liluth pukkasi Jackin huoneen oven olkapäällään paremmin auki ja astui peremmälle, Haulin leijuessa perässä. Aave ei sanonut mitään, tuijotti nyt vain kädet puuskassa Jackiä, samalla kun Liluth laski miekan nojaamaan vuoteen reunaa.
Janni
 

Re: In to the woods || Suskari

ViestiKirjoittaja suskari » 27 Elo 2015, 09:06

Miehen kasvoilla näkyi syvä pettymys kun Liliuth sanoi ettei naisen elämä tulisi sen vapaammaksi kuin ennenkään, vaikka Jack naisen vapauttaisikin orja elämästään. Jack olisi niin kovasti halunnut todistaa se, mutta se taisi juuri nyt olla täysi mahdottomuus. Liliuth ei ollut valmis muutokseen, eikä mies itse tunteellisella tasolla.
Liluth poistui ja meni hakemaan Haulia olohuoneesta sen aikaa kun Jack vain odotti omassa hiljaisuudessaan. Pian ovi aukeni ja sisään astui ensin Liliuth kantaen Haulin miekan kahvaa rätti kädessään ja Haul itse laahusti perässä aaveena. Haul oli näköjään viimeisetkin voimansa menettänyt, eikä näyttänyt vuotavan. Liliuth asetti miekan sängyn reunalle.
"Kiitos Liliuth." Jack kiitti naista ja katsoi Haulia, joka kädet puuskassa miestä katsoi.
"Joudut valitettavasti odottamaan että pääsen ruokkimaan sinut." Jack tokaisi aaveelle ja katsahti Liliuthiin. "Voit jättää meidät kahden." Mies sanoi ja odotti että Liliuth olisi poistunut ja katsoi sitten Haulin aavemaista muotoa.
"Voitko auttaa minua tuon naisen kanssa?" Jack töksäytti kysymyksensä. "Hän on hieman vaikea." Jack lisäsi.
"Jalkasikin näyttää olevan kunnossa? Paranet varmaan aaveenakin?" Jack kyseli Haulilta, vaikka tämä nyt saattoikin olla Haulin ensinmäinen kerta vahingoittua sitten kuolemansa.
suskari
 

Re: In to the woods || Suskari

ViestiKirjoittaja Janni » 27 Elo 2015, 13:22

Haul pyöräytti silmiään kun Jack kertoi, että hän saisi luvan odottaa seuraavaa saalistusreissua, mutta kyllä mies oli siitä ollut jo tietoinen. Liluth kumarsi pienesti Jackin antaessa luvan poistua ja tyttö asteli ulos huoneesta, sulkien oven perässsään, hän voisi tyhjentää nyt loput ostoksista kaappeihin ja aloittaa ruoan laiton.
Haul hörähti Jackin seuraavaan lauseeseen. Mies tahtoi apua Liluthin kanssa, tuo kun osoittautui niin vaikeaksi. "Miksi et vaikka tapa häntä tai jotain?" Sielu totesi sarkastisesti, mutta ymmärsi nopeasti, ettei ollut paras hetki vitsailla moisesta, vaikka hän olikin vannonut piikittelevänsä toista aina kuin pystyi. "Mitä minä voin muka tehdä?" Haul päätti kysyä.

Sielu vilkaisi jalkaansa Jackin ottaessa sen puheeksi. "En usko että se jatkaa parantumista tässä muodossa, näin aaveena kun olen jumissa tässä tilassa. Tärkeintä on ettei se vuoda, joten selviän kyllä. Se kenties parantuu loppuun asti, kun pääsen uudelleen fyysiseen muotooni."
Janni
 

Re: In to the woods || Suskari

ViestiKirjoittaja suskari » 27 Elo 2015, 15:37

Jack katsoi hitaan murhaavasti kohden Haulia kun tuo kävi mainistemaan Liluthin tappamisen, joka olisi paljon helpompaa monessakin mielessä. Mutta Jack ei juuri nyt yhtynyt siihen millään asteella, vaikka Haul sitä olisikin tarkoittanut vitsailuna. Onneksi mies vaikutti tajuavan ettei Jack ollut vitsi tuulella.
"Pärjäät hänen kanssaan paremmin.. Mitä minä muka teen väärin?" Jack sitten kävi täsmentämään mitä oli kysymyksellään tarkoittanut Haulille. Tuo pärjäsi sen naisen kanssa paremmin ja häntä nainen vältteli kun rutto tautista.
"Yritin tarjota hänelle vapautta.. mutta hän ei ottanut sitä, sanoi ettei se tekisi hänen elämästään yhtään parempaa." Jack kertoi pienestä lyhyestä keskustelusta Liluthin kanssa naisen vapauttamisesta orja taakasta. Oli ollut varsin musertavaa kuulla ettei Liluthin mielestä se muuttaisi yhtään mitään.
"Millä minä saisin todistettua enää että pidän hänestä?" Jack pohti ääneen.

"Hyvä, en olisi halunnut katsoa kun katoat hitaasti.. no savuna ilmaan." Jack naurahti pienesti sanoillensa, mutta vakavoitui varsin nopeasti. "Mutta kun tosiaan paranen selkäsaunasta lähden kanssasi." Jack hymähti, vaikkei edelleenkään ollut kovinkaan lämmennyt miehen ruoskinnalle, vaikka se nyt olikin ollut Jackin oma toive.
"Mutta olet varmaan jalan parantumiseen asti täällä?" Jack kysyi vilkaisten aaveen suuntaan.
suskari
 

Re: In to the woods || Suskari

ViestiKirjoittaja Janni » 27 Elo 2015, 18:51

Haul ei voinut olla hymähtämättä Jackin pohdinnalle, mitä tuo oikein teki Liluthin kanssa väärin ja kertoi vielä kuinka nainen oli kieltäytynyt vapautumisesta. "Ensinnäkin, olet tehnyt hänelle varsin selväksi, että inhoat haltioita, kuin myös muita taruolentoja, joten hän on varovainen seurassasi, ettei saa sinulta inohoa osakseen. Toiseksi, Liluth on arka ja kasvanut lapsesta asti orjana, ei hän muuta osaa kuin totella isäntäänsä, ei hän tiedä parisuhteista tai suhteista ylipäätään yhtikäs mitään." Haul ryhtyi selittään. "Kolmanneksi, sinä yritit kylmäverisesti tappaa hänet. Olet huomannut jo varmasti, että pahensit tilannetta. Liluth vaikutti todella tyytyväiseltä, kun on päässyt näille ostosreissuille sinun kanssasi. Hän alkoi luottamaan sinuun ja ehkä pikku hiljaa olisi avautunutkin, mutta kuinkas sitten kävikään."

Haul värähti inhosta, Jackin naurahtaessa kuinka mies olisi haihtunut kuin savuna ilmaan. "Älä höpise, olen kuolematon. En minä minnekkään noin vain... katoa." Haul totesi lähinnä itselleen, ei hän noin vain mennyt myöntelemään ettei ollut tuhoamaton. "Ja en minä tietenkään minnekään lähde nilkuttamaan."
Janni
 

Re: In to the woods || Suskari

ViestiKirjoittaja suskari » 30 Elo 2015, 12:01

Haul kävi suoralta suusta tuomaan asioita esille aina miehen rasistisesta käytöksestä kaiken maailman taruolentoja kohtaan, sekä sen kuinka Liluth on elännyt koko ikänsä orjana eikä ymmärtänyt aivioitumisesta tai rakastamisesta yhtään mitään. Ja viimeisenä tuli se kuinka Jackin tappamis yritys oli vain pahentanut tilannetta juuri kun haltiatar oli käymässä luottamaan mieheen. Jack oli itse sotkenut asiat täysin.
"En silti ole luovuttamassa.." Vaikka pää nuppi miehellä oli sekaisin kuin hullulla niin hän halusi yrittää. Hän halusi saada haltiasta enemmän irti kerta oli jo nähnyt kerran naisen hymyilevän aidosti. Vielä kun hän itse vain saisi itsensä kasaan joskus, eikä makaisi sirpaleina pitkin lattoita.
"Sano edes, onko minulla mahdollisuuksia?" Jack kysyi vilkaisten Haulin suuntaan. Haul kun oli niitä henkilöitä jolta kuuli totuuden, eikä aave kaunistellut asioita. Hän halusi kuulla oliko hänellä enää toivoa liluthin suhteen.

"Et, et.. näytti vain huolestuttavalta se savu joka jalastasi nousi." Jack virnisti leveästi Haulille vain kiusoitellen aaveen kustannuksella vuorostaan. Seuraavalla kerralla Haulin pitäisi olla varovainen koiran kanssa.
"Hyvä, saan ruokkia sinua enemmän." Mies hymähti olettaen että Haulin ollessa kotona niin hän pääsisi jälleen mätkimään tuolla.

// Tän voisi oikeastaan jättää tähän :) Ellei sul oo mitää? //
suskari
 

Re: In to the woods || Suskari

ViestiKirjoittaja Janni » 30 Elo 2015, 13:02

Jack kaikesta tyhmyydestään huolimatta ei aikonut luovuttaa Liluthin suhteen. Se ehkä oli yllättävää näin kun Jack oli kyseessä, mutta hyvä oli nähdä, että miehellä edes jotain inhimillisyyttä oli jäljellä.
"Sitä minä en voi sinulle kertoa, en tiedä mitä Liluth todella ajattelee sinusta tällä hetkellä. Sinun täytyy kysyä sitä häneltä itseltään." Haul vastasi toverinsa kysymykseen mahdollisuuksista, oliko niitä edes enää olemassa. "Aika ainoastaan voi kenties sen sinulle näyttää. Joten onneksi sinä et ole vanhenemassa mihinkään ja Liluth on haltia." Sielu lisäsi.

Haul hymähti Jackin kiusoittelulle. "Hyvä tietää, että osaat olla huolissaan minusta, varsinkin sen selkäsaunan jälkeen jonka annoin." Mies totesi hymyillen vinosti.

//Jep, tän pelin pointti tulikin jo pelatuksi niin eipä täs muuta. Kiitos :3 //
Janni
 

Edellinen

Paluu Metsänreunat

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 5 vierailijaa

cron