In to the woods || Suskari


Kaikki loppuu johonkin ja alkavat jostain. Niin myös Quinn metsä. Metsän reuna on valoisaa ja harvaa kasvustoltaan. Reunamilla ei pahemmin sammalta ole vielä, vaan maata peittää saniaiset ja ruoho. Puut ovat suurimmaksi osaksi lehtipuita. Mitä syvemmälle metsään menee, sitä synkemmältä se alkaa näyttämään.. joten, uskallatko astua lumottuun metsään, vai pysytteletkö suosiolla poissa?

Valvoja: Crimson

Viesti Su Elo 23, 2015 2:00

Re: In to the woods || Suskari

Haul tuojotti edelleen Jackiä ja odotti vuorostaan, että mies vastaisi. Jokin kuitenkin pidätteli toista hiljaisena ja Haul oli aikeissa esittää kysymys uudestaan ja vaativammin, mutta Jack ennätti kerätä rohkeutensa ja vastata. Liluth värähti kuulessaan toisen sanat. Haul näytti puolestaan jähmettyvän aloilleen, kuin ei olisi aivan varma mitä oli juuri kuullut, kuin varmistaen mielessään, toivoen, että oli kuullut väärin. Kaikesta huolimatta Haul oli kuullut oikein.
"Tappaa... Sinä? Tappaa, Liluthin..." Haul yritti prosessoida asiaa, mutta se ei näyttänyt sulavan ja sitä mukaan näytti miehen ilme kiristyvän. "Tappaa?!" Haul nyt huusi, kääntyen nyt kunnolla Jackin puoleen. "Miksi?!"
Haul otti nyt ripeän ja kivuliaan askeleen toverinsa suuntaan, näyttäen siltä, että aikoisi yrittää samaa mitä Jack itse oli mennyt yrittämään. "Haul herra!" Liluth henkäisi kiiruhtaen miehen eteen, yrittäen pidätellä tuota aloillaan. "Sinuna menisin pikku kidutus luolaasi ja ruoskisit itsesi verille ja miettisit mitä miltein teit!" Haul kertoi mielipiteensä, samalla kun rimpuili Liluthia vastaan, joka teki kaikensa, pitääkseen tuon erossa Jackistä.
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 4008

Liittynyt: Ma Maalis 09, 2009 5:05

Paikkakunta: Icecrown

Viesti Su Elo 23, 2015 12:29

Re: In to the woods || Suskari

Liluth värähti ja Haul puolestaan näytti purkautuvalta tulivuorelta kun Jack oli saannut sanottavansa suustaan. Haul jopa yritti sulatella edes jollakin alkeellisella asteella Jackin kertomaa, mutta eihän siitä mitään tullut. Mies alkoi raivoamaan ystävällensä, jota Jack hieman säpsähti katsoen raivosta palavaa Haulia. Miksi? Ei hän tiennyt.. Hän oli vain.. seonnut, menettänyt itsensä hallinnan jälleen kerran. Jack ei vastanut tähän kysymykseen mitään ääneen, eikä kyllä olisi saannut siihen tilaisuuttakaan kun Haul lähti kipeän jalkansa kanssa nilkuttamaan kohden ystäväänsä aikoen selvästi antaa Jackille hieman takaisin yrittämisestään. Ehkä jopa hieman enemmänkin että mies varmasti muistaisi. Onneksi Liluth saapui Haulin ja Jackin väliin pysäyttäen raivosta pursuavan aaveen, joka oli kyllä ymmärettävää. Haul vielä ärisi että Jackin pitäisi mennä "kidutus luolaansa" ja ruoskia itsensä verille jotta voisi miettiä mitä oli melkein tullut tehtyä. Jack käänsi katseensa pois Haulista ja vain oli hetken siinä kun mitään sanomatta meni omaan huoneeseensa palaten hetken päästä.
"Päästä hänet." Jack käski Liluthia olettaen ettei Haul iskisi häntä turpaan, etenkin kun Jack iski yhdeksänhäntäisen ruoskan Haulin käteen ennenkuin Haul ehtisi mitään tekemään. Jack katsoi Haulia vakavana hetken ennenkuin avasi suunsa. "Se on sinun tehtäväsi... vahingoitin sinun omaisuuttasi." Jack sanoi vakavana ja jäi odottamaan hiljaa Haulin vastausta.

// Niin ja tervetuloa takaisin :) Toivottavasti oli nautinnollinen loma! //
Kalmankoira - Aavekoira
Jack Aaren Fisher (Merari) - Ihminen hirviön kehossa
Ivor - Insan heyvan
Zara - Iso lisko
Ghost - Demoni
Cole - Ihmissuden pentu

Viesti Su Elo 23, 2015 6:09

Re: In to the woods || Suskari

"Sano jotain!" Haul vaati, mutta Jackiltä ei tullut vastausta. Se tuntui ärsyttävän miestä vielä enemmän, Liluthillakin oli vaikeuksia pitää mies aloillaan. Toki Haul yritti pidätellä itseäänkin Liluthin vuoksi, ei hän tässä tyttöä tahtonut vahingoittaa.
"Mihin luulet meneväsi?" Haul sähisi, Jackin noustessa ylös ja astellen ulos olohuoneesta. "Haul herra... kiltti..." Liluth pinnisteli ja yritti rauhoitella miestä, puristaen nyt tiukemmin tuon käsivarsista.
Jackin palatessa, Haul mulkoili tuota vain pahasti, eikä enää pyristellyt, mutta varmuuden vuoksi haltianeito piteli vielä miehestä kiinni. Jackin käskyn kuullessaan käänsi Liluth katseensa tuon puoleen, nähdäkseen ruoskan, mika miehellä oli kädessä. Tyttö näytti pelokkaalta ja epäröi käskyä, mutta Haul työnsi tämän hellästi ja vaivoitta sivuun, kun Jack tuli iskemään ruoskan tämän käteen. "E... Et kai... todella?" Haltia henkäisi katsoen miestä, jonka kasvoilla lepäsi päättäväisen vihainen ilme. "Kuulit kyllä mitä hän sanoi." Haul vain totesi tuojottaen edelleen Jackiä. "Mu-Mutta... Jack herra on ystävänne." Liluth yritti puhua miehelle. "Ystäviin on välillä ruoskittava hieman järkeä." Haul vain totesi.
Liluth kyllä oli edelleen järkyttynyt ja peloissaan siitä mitä oli tapahtunut, mutta ei hän tahtonut kenenkään vuodattavan verta hänen takiaan, ei Jack ansainnut rangaistusta, ainakaan tällä tavalla.

//Kiitos kiitos, oli kiva loma ja jostakin syystä vähän huvittaa tää keskustelu, ku sillä välin pelissä kunnon dramaattinen hetki menossa :D //
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 4008

Liittynyt: Ma Maalis 09, 2009 5:05

Paikkakunta: Icecrown

Viesti Su Elo 23, 2015 6:38

Re: In to the woods || Suskari

Jack katsoi Liluthia, joka näytti pelokkaalta tilanteen suhteen, eikä kyllä suotta. Tämä oli sellainen tilanne jota tuskin kukaan halusi nähdä tai kokea, etenkin oman ystävänsä kautta. Jack oli kuitenkin päätöksensä tehnyt. Rangaistus menisi paremmin perille näin ja no Haul oli tämän täysin ansainnut. Liluth oli miehen ja Jack oli yrittänyt tehdä jotakin täysin anteeksi antamatonta.
"Aion." Jack sanoi ennenkuin Haul yhtyi siihen, jolloin Liluth peloissaan sanoi Jackin olevan Haulin ystävä, eivät ystävät vahingoittaneet toisiaan. Jack oli tähän käymässä sanomaan jotakin, mutta Haul kävi sanomaan lyhyesti mitä ajatteli asiasta. Välillä tosiaan oli taottava sen parhaankin ystävän päähän järkeä.
"Liluth.." Jack sanoi vilkaisten Haulia ja sitten siirsi katseensa haltiattaren päälle katsoen pahoittelevasti. "Tämä on oma päätökseni, kaikki hyvin.. ei Haul minua tapa." Korkeintaan aiheuttaisi hänelle useammaksi viikoksi selkäkipuja ja tuskaa, sekä ikuisen muistutuksen.
"Mene ulos, jos et halua katsoa." Jack pyysi ja riisui hieman vaatetustaan pois päältään niin että hänen yläruumiinsa oli nyt paljas ja heitti vaatteet nojatuoliin.
"Minne?" Jack kysyi vakavana jos Haul haluaisi vaihtaa paikkaa, vai kävikö olohuone? Tosin sitä olisi kyllä inhottava pestä verestä sen jälkeen. Riippuen kuinka kova kourainen Haul haluaisi olla.

// No hyvä että meni hyvin :) Kieltämättä :-D //
Kalmankoira - Aavekoira
Jack Aaren Fisher (Merari) - Ihminen hirviön kehossa
Ivor - Insan heyvan
Zara - Iso lisko
Ghost - Demoni
Cole - Ihmissuden pentu

Viesti Su Elo 23, 2015 10:48

Re: In to the woods || Suskari

Liluth ei näyttänyt olevan samaa mieltä miesten kanssa, jotka molemmat vakuuttelivat tytölle että tilanne oli täysin ymmärrettävä. Haltian katse kääntyi Jackista Hauliin ja takaisin, kunnes Jack kehotti häntä poistumaan, jos hän ei tahtoisi katsella. Alistuneena ja surullisena Liluth asteli miesten välistä olohuoneen ovelle ja poistui, ei hän todellakaan tahtonut jäädä katselemaan moista.
Sillä välin Haul odotti nyt kärsivällisesti paikallaan, puristellen ruoskaa kädessään. Jack uteli missä olisi hyvä hoitaa tämä tilanne pois alta. "Onko sillä väliä? Et sinä kuitenkaan ole se joka puurta veresi pois lattialta ja seiniltä." Mies tuhahti, samalla kun otti ruoskan paremmin käteensä. "Mutta ei myöskään Liluth." Haul lisäsi, joten viimeisenä vaihtoehtona varmaan oli siis Luvon, ellei Jack tosiaan itse tahtonut siivota sotkua, jos sitä tulisi.
"Olen sen verran reilu ja maltillinen, että annan sinun päättää missä."
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 4008

Liittynyt: Ma Maalis 09, 2009 5:05

Paikkakunta: Icecrown

Viesti Ma Elo 24, 2015 6:27

Re: In to the woods || Suskari

Jack katsoi pahoillaan Liluthin perään kun nainen poistui ulko-oven takaovesta ulos ja siirsi sitten katseensa Hauliin, joka kovin kärttyisen näköisenä puristi yhdeksänhäntää kädessään. Haul taisi tosiaan olla enemmän kuin hieman vihainen Jackille, josta mies saisi syyttää vain itseään. Ehkä tästä olisi pitänyt vain olla hiljaa..
Haul tuhahti ettei paikalla juurikaan ollut väliä, sillä se ei olisi Jack joka ne veret siivoisi lattialta ja mahdollisesti seiniltä. Jack irvisti pienesti. Hän ei uskonut että Haul niin kovakouraiseksi menisi että hakkaisi hänet niin pahasti. Tosin rangaistuksen kovuus ja laatu oli täysin Haulin päätettävissä, siihen Jackilla ei olisi mitään sanottavaa. Haul kävi myös huomauttamaan ettei Liluth olisi myöskään se joka veret siivoisi lattialta, joten se tosiaan jäisi Luvonin harteille. Jack nyökkäsi kuitenkin tähän hieman vaitonaisena ja oli hiljaa.. niin kauan kun Haul päätti sen verran lempeä olla että antaisi Jackin itsensä päättää missä aave pääsisi Jackin ruoskimaan. Jack huokasi pienesti ja viittoi miehen seuraamaan. Olohuonettaan hän ei ainakaan vereen halunnut sillä veri olisi inhottavaa puunattavaa kalusteista. Jack ohjasi Haulin olohuoneen, keittiön, hänen huoneensa ja keittiön väliseen pieneen käytävään, jossa ei ollut niin paljoa kalusteita. Jack käänsi päätään Haulin suuntaan katsoen aavetta olkansa yli.
"Sinä olet se joka pyytää tästä Liluthilta anteeksi." Mies huomautti ja asettui selkä Haulia kohden kontallensa ja vain no odotti että Haul aloittaisi. Toivoen ettei Haul menisi vihansa kanssa liian pitkälle.
Kalmankoira - Aavekoira
Jack Aaren Fisher (Merari) - Ihminen hirviön kehossa
Ivor - Insan heyvan
Zara - Iso lisko
Ghost - Demoni
Cole - Ihmissuden pentu

Viesti Ma Elo 24, 2015 1:44

Re: In to the woods || Suskari

Haul seurasi Jackiä ulos olohuoneesta linkuttaen, viha oli sen verran pinnassa, että se peitti jalassa olevan kivun. Jack johdatti miehen pieneen käytävään ja asettui sitten alas kontallensa, toeten vielä että Haul saisi olla se joka pyytäisi Liluthilta anteeksi. "Anteeksi? Myönnän, hän ei ole kovin iloinen tästä, mutta miksi minun pitäisi pyytää anteeksi? Sinun se tässä anteeksiantoa täytyy anella." Haul totesi hampaidensa välistä heilauttaen yhdeksanhäntäistä kädessään kevyesti, kuin testaten miten se liikkui. "En tiedä oletko sekaisin rakkaudesta vai muuten idiootti, mutta suippokorvien murhaaminen ei ole aina se oikea ratkaisu." Haul selitti, samalla kun kohotti ruoskan päänsä yli. Hetken mies näytti odottavan, joko tämä empi tai vain mietti kuinka lujaa aikoisi iskeä, kunnes antoi kätensä liikkua niin lujaa kuin viha salli.
Ei Haul ollut vihainen Jackille siitä, että tuo oli vahingoittanut hänen omaisuuttaan. Haul oli vihainen Jackille siitä kuinka tuo oli kohdellut viatonta Liluthia. Haul tiesi että Jack välitti tytöstä, niin kuin hänkin. Jälleen saattoi nähdä, ettei Haul täysin sydämetön sielusyöjä ollut, murhanhimoinen ja sekopää toisinaan kyllä, mutta selväjärkinen oikean tilanteen tullen.
Vaikkei Haul ennen ruoskaa ollut käyttänyt, kyllä tämä jonkinlaista jälkeä sai aikaan iskuillaan.
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 4008

Liittynyt: Ma Maalis 09, 2009 5:05

Paikkakunta: Icecrown

Viesti Ma Elo 24, 2015 6:36

Re: In to the woods || Suskari

"Luuletko etten olisi sitä jo pyytänyt ja anonut?" Jack huomautti Haulille olkansa yli mulkaisten miestä. Hän oli yrittänyt pyytää sitä, mutta ei ollut saannut haluamansalaista. Liluth oli anteeksi antanut hänelle vain koska hän oli haltiattaren isäntä, mutta toisaalta sen ymmärsi. Ei Jackaan olisi antanut anteeksi. Haulin seuraaviin sanoihin Jack ei sanonut enään mitään sillä luuli Haulin jo tuntevan hänet sen verran hyvin ja tiesi mitä hän ajatteli friikeistä silmiensä alla. Tietenkin Jack oli antanut Liluthille tilaa tunteidensa tähden, mutta henkisesti epävakaa mies ei ehkä ollut vielä valmis hyväksymään haltiaa täysin. Valitettavasti.. Jack pelkäsi ihmiskunnan painetta niskassaan jos hän ottaisi vaimoksi haltian.
Sitten ruoska läsähti painoineen vasten miehen selkään saaden miehen huutamaan ja värähtämään kivusta, kärvistellen siinä oman aikansa paikallaan hammasta kiristellen. Haul ei paljoa ystävällensä armoa käynnyt antamaan vaan antoi vihanasa ja pettymyksen tuntua iskuissa. Jokaisella lyönnillä Jack huusi kivusta kehon värähtäessä ja itsesuojelu vaiston huutaessa poistumaan lyövän miehen läheltä, mutta Jack pysyi itsepintaisesti paikallaan niin kauan kunnes Haul lopetti. Niin kauan kunnes miehen selkä oli verinen, haavoilla ja täynnä tuoreita turvonneita sinertäviä mustelmia. Jack oli siinä kontallaan otsalohko lattiaa vasten painettuna, koko kehon täristessä ja valittaessa kivusta. Haul ei tosiaan ollut mikään lempeä otteinen.. tosin oliko yllätys? Aikuinen mies hakkaamassa painoitetulla ruoskalla koko vihansa voimalla, se jos mikä tuntui.
"Oletko nyt tyytyväinen?" Jack kysyi raskaan kuuloisesti nieleskellen veren makua suussaan.
Kalmankoira - Aavekoira
Jack Aaren Fisher (Merari) - Ihminen hirviön kehossa
Ivor - Insan heyvan
Zara - Iso lisko
Ghost - Demoni
Cole - Ihmissuden pentu

Viesti Ma Elo 24, 2015 7:24

Re: In to the woods || Suskari

Haul lopetti vasta kun ruoskan iskut alkoivat tuntua oman käsivarren lihaksissa, jotka alkoivat väsyä. Ei hän ollut missään parhaimmassa kunnossa, kiitos ehtyvien voimien ja tälläisen selkäsaunan antaminen ei auttanut asiaa. Mies päästi irti ruoskasta, joka valahti lattialle ja tämä pyyhkäisi hieman tärisevällä kädellään otsaansa, mulkoilen kuitenkin edelleen Jackin suuntaan, joka uteli oliko hän tyytyväinen. "En, saat hyvittää tekosi vielä muutamalla sielulla." Haul totesi äänellä, jossa oli hitusen sitää tuttua ja turvallista sävyä toveria kohtaan.
"Toivottavasti opit jotain, älä-tapa-Liluthia. Eikö niin?" Mies totesi, samalla kun odotteli, että toinen pääsi takaisin jaloilleen, jos edes pääsi äskeisen jälkeen. "Tiedoksi myös, että tulen piikittelemään sinua, joka tilaisuuden tullen."Haul lisäsi, kuulostaen joka lauseelta enemmän ja enemmän kiusoittelevalta itseltään. Viha oli selvästi laantunut.
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 4008

Liittynyt: Ma Maalis 09, 2009 5:05

Paikkakunta: Icecrown

Viesti Ma Elo 24, 2015 8:30

Re: In to the woods || Suskari

Sieluja!? Vai halusi herra vielä sieluja osakseen!? Oliko Haul ottanut huomioon ettei hän ollut juuri nyt parhaimmassa kunnossa jahtaamaan tuon pohjattomaan nälkään sieluja. Jack murahti ja mumisi jotakin epämääräistä Haulin viimeisestä toivomuksesta, että mies suostuisi rauhoittumaan ja antamaan anteeksi. Lisäksi Haul huomautti tämän tarinan opetuksesta, ettei enään saisi yrittää tappaa Liluthia.
"Tajusin kyllä." Jack mutisi ja yritti ylös kipeääkin kipeämmän selkänsä kanssa. Se oli hidasta taistelua kivun kanssa kun selkälihakset olivat aivan turtana ja jokainen liike tuntui pahalta. Mies joutui ottamaan seinästä tukea kun kampesi itseään ylös ja jäi lopulta siihen vain seisomaan ja nojaamaan käsillään tuijottaen seinää. Haul pilkkasi lisää ja Jack mulkkasi tuon vitsiniekan päälle.
"Sinä olet yksi pohjaton kaivo!" Kaiken mahdollisen suhteen, mikään ei kelvannut tai riittänyt. Ihme ettei vielä kysynyt että pääsikö kuninkaaksi kuninkaan paikalle. Jack ei siis ollut kovinkaan innokas Haulin kiusaamisesta ja hetken mulkoili miestä, mutta suoristautui seinästä lähtien kävelemään kohden keittiötä... kävellen kuin huono selkäinen vanhus konsanaan tiputtaen veri pisaroita pitkin lattioita.
"Luvon?" Jack huhuili ääni väristen kivusta ja huomasi haltian olevan tiskaamassa. Luvonin ilme oli puolestaan hyvin yllättynyt kun näki missä kunnossa Jack oli. Oli haltia tietenkin kuullut miehen tuskanhuudot ja puheet, mutta että Haul äityi näin kovakouraiseksi.
"Käy putsaamassa lattia." Mies jupisi ja lähti suunnistamaan kohden pesutupaa, jossa pitäisi olla vettä. Ei se ehkä lämmintä ollut, mutta selkä olisi pestävä tästä kaikesta verestä.

Jack saapui tuskaisen kävely matkan jälkeen pesuhuoneeseen kaataen saavista vatiin vettäm jota kaatoi irvistellen niskastaan alas värjäten lattian veren punaiseksi siitä kaikesta verestä, kunnes se verinen vesi valui alas viemäreihin. Jack huuhteli selkänsä vielä muutaman kerran ennenkuin otti käsiinsä pyyhkeen ja veti sen ympärillensä. Sitten matka vain omaa sänkyä ja mies kaatui siihen pyyhe selkänsä päällä. Haavat vuotivat jossakin määrin vieläkin, mutta Jack ei välittänyt. Hän vain makasi siinä sänkynsä päällä vatsallaan tyyny päänsä päällä. Kai Haul osaisi itse hakea Liluthin sisään kun se kaikki oli ohi.
Kalmankoira - Aavekoira
Jack Aaren Fisher (Merari) - Ihminen hirviön kehossa
Ivor - Insan heyvan
Zara - Iso lisko
Ghost - Demoni
Cole - Ihmissuden pentu

Viesti Ti Elo 25, 2015 12:11

Re: In to the woods || Suskari

Haulin ilme oli ehtinyt höltyä, mutta se kiristyi jälleen kun Jack korotti hänelle ääntään. "Sinulla ei ole syytä hermostua minulle." Mies totesi kireänä, jääden vain seuraamaan sivusta kuinka toinen kampesi vaivoin ylös ja suunasti hänen ohitseen kohti keitiötä. Ei Haul ollut tarkoittanut vaatia sieluja heti samantien ja noh muutenkin olisi metsästys reissu pian edessä, jos Jack tahtoi pitää kallisarvoisen aseensa.
Mies noukki ruoskan lattialta ja suuntasi itse Jackin huoneeseen, sillävälin kun toinen ilmeisesti meni puhdistamaan haavojaan. Haul jätti ruoskan pöydälle odottamaan, Jack itse saisi laittaa mokoman omaan talteensa. Siitä matka jatkui takaisin nilkuttaen käytävään. Liluth oli suunannut ulos, joten kenties tyttö täytyi hakea takaisin sisälle.
Haltianeito löytyi istumasta ulko-oven viereltä, pää painettuna polviin ja kädet korvilla. "Hei, voit tulla sisään nyt. Ja jos pystyt, Jack varmaan kaipaa apua selkänsä kanssa." Haul totesi, mutta yllätyksekseen sai itkuisen ja jotenkin syylistävän katseen Liluthilta, joka oli nostanut katseensa mieheen. "Te... Te molemmat... olette... se... sek..." Haltia nyyhki, kykemättä kuitenkaan sanomaan viimeistä sanaa ääneen isännälleen, joka auttoikin tyttöä asian kanssa; "Sekaisin?" Liluth laski katseensa takaisin alas. "Sinäkinkö olet vihainen minulle? Minä vain tein Jackille selväksi, ettei yritä moista temppua uudelleen." Haul totesi hieman turhautuneena. "H-Hän... sanoi olevansa... pahoillaan. Ei sinun... olisi tarvinnut." Liluth totesi, nousten sitten ylös, pyyhkien kasvojaan, eikä sanonut sen enempää miehelle ennen kuin astui sisään. Haul puolestaan huokaisi ja linkutti sitten itsekin sisälle, aina olohuoneen nojatuolille asti, jääden siihen murjottamaan.

Liluth koputti varoen Jackin huoneen oveen, ennen kuin astui sisään. "Tarvitsetko... apua?" Tyttö kysyi vaisusti ovenraosta.
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 4008

Liittynyt: Ma Maalis 09, 2009 5:05

Paikkakunta: Icecrown

Viesti Ti Elo 25, 2015 1:21

Re: In to the woods || Suskari

Jack tuijotti hiljaisena edessään olevaa seinää ja yritti rentoutua maakaamaan hiljaa paikallaan. Haulin oli turha ajatella sieluja ainakaan viikkoon. Hän ei lähtisi riskeeraamaan henkeään tämän selän kanssa turhaan. Lisäksi mies itsekin oli vielä toipilas koiran puremasta. Jack havahtui kun huoneen oveen koputettiin ja oven takaa kuului tuttu hento ääni, joka kysyi tarvitsiko mies apua selkänsä kanssa.
"Tule vain.. ovi on auki." Oikeastaan raollaan, mutta Jack otti tähän hätään mielellään avun vastaan selkänsä hoitamisen suhteen, sillä sitä oli äärinmäisen vaikea hoitaa yksin. Jack kun ei pystynyt kääntymään ympäri että näkisi selkänsä. Jack odotti että Liluth tulisi sisään ja huomasi heti naisen itkeneen. Jack nousi mukavaksi käynneeltä asennoltaan istumaan antaen verestä tahriintuneen pyyhkeen pudota yltään samalla kun otti varoen Liluthin halaukseen. Kunhan tuo ei kävisi halaamaan takaisin.. selkä oli harvinaisen hellänä juuri nyt ja pelkkä hipasu saisi miehen huutamaan kuin pieni lapsi.
"Ei hätää, kaikki hyvin.." Jack mutisi naiselle ja päästi tuon irti katsoen haltiatarta. "Olisin tehnyt tämän joka tapauksessa itse." Jack myönsi vaikka vahingot olisivat olleet paljon pienemmät, niin Haul oli pakko saada tyynnytettyä tai tuo olisi vähintäänkin potkinut hänet maahan ja murjonut sitten. Jack asettui irvistäen takaisin makaamaan sängylle vatsallensa ja no antoi Liluthin tehdä mitä osasi.
Kalmankoira - Aavekoira
Jack Aaren Fisher (Merari) - Ihminen hirviön kehossa
Ivor - Insan heyvan
Zara - Iso lisko
Ghost - Demoni
Cole - Ihmissuden pentu

Viesti Ti Elo 25, 2015 1:39

Re: In to the woods || Suskari

Liluth astui peremmälle kutsun kuullessaan ja asteli vuoteen vierelle. Tyttö ei katsonut töysin Jackiin päin, joten tämä ei ehtinyt huomata istumaan nousseen miehen käsivarsia, jotka kietoutuivat halaamaan häntä. Tyttö henkäisi säpsähtäen, muttei uskaltanut liikkua sen enempää, eihän siitä ollut kauaa kun kysyeinen mies oli yrittänyt tappaa hänet. Vastaan haltia ei kuitenkaan yrittänyt pyristellä, antoi vain Jackin todeta ettei ollut syytä hätään, kaikki oli hyvin. Liluth päästi pienen myöntävän äänähdyksen, ennen kuin toinen päästi hänestä irti.
Jackin seuraavia sanoja Liluth ei oikein käsittänyt ja tämän ilme muuttui huolestuneen sekaiseksi, tämän silmäilessä toista, joka asettui takaisin mahalleen makamaan. Nyt kun pyyhe oli valunut pois selän päältä, saattoi tyttö nähdä millaista jälkeä Haul oli saanut aikaan, millaista jälkeä Jack olisi ollut valmis tekemään itsekin. "Ha-Haen sidetarpeita." Tyttö totesi pala kurkussa, ennen kuin kiiruhti ulos huoneesta keittiöön.

Hetken aikaa Liluthilla kesti kerätä kasaan kaikki tarpeet, kuin myös kerätä itsensä kasaan. Tyttö asteli takaisin huoneeseen, jättäen sideharsot odottamaan vuoteen reunalle, siksi aikaa kun myyhkisi vielä verta vuotavat haavat kostealla pyyhkeellä. "Tämä kirpaisee." Liluth varoitti, ennen kuin painoi pyyhkeen hellästi miehen ensimmäistä haavaa vasten, käyden varoen läpi koko selän. Siteiden laittamiseen Jack joutuisi nousta istumaan.
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 4008

Liittynyt: Ma Maalis 09, 2009 5:05

Paikkakunta: Icecrown

Viesti Ti Elo 25, 2015 7:18

Re: In to the woods || Suskari

Jack vilkasi Liluthin päälle kun tuo lähti hakemaan sidetarpeita ja muita mahdollisia tarvikkeita, jolla miehen hakattua selkää voisi hoitaa. Jack oli kiinnittänyt huomiolla Liluthin äänensävyyn, tai siis siihen kuinka itkuinen se oli. Tietenkin Jack ymmärsi sen että haltiatar pelkäsi häntä ennestään hyökkäyksen johdosta, mutta aivan kuin nainen olisi pahoillaan siitä mitä Jack oli itselleen tehnyt Liluthin itsensä tähden. Ei naisen tarvinnut olla, hän oli itse yrittänyt tappaa tuota, joten tämä oli vähintä mitä hän olisi voinnut saada.

Hetken päästä nainen palasi sylissään tarvitsemat tarvikkeet, asettaen ne haluamaansa paikkaan sängyn lähelle.. josta alkoi se tuskallisin urakka. Nainen nosti kosteaa rättiä ja varoitteli että tämä voisi sattua. Jack tiesi sen ja puristi käsiään nyrkiin purren hammasta yhteen, sulkien silmänsä. Se kaikki valmistautuminen ei kuitenkaan auttanut kun liina kosketti kosketus herkkää selkää ja parahti kuin pieni lapsi nytkähtäen kivusta, mutta pysyi paikallaan kehottaen Liluthia vain jatkamaan. Koko sen ajan mies väänteli paikallaan puristaen tyynyä käsisään ja puri sitä ettei olisi kieltään purrut. Sitten se oli ohi. Jack vilkasi selkäänsä olkansa yli.. se oli karun näköinen. Jack katsoi Liluthia ja siteitä nousten istumaan ja antoi naisen hoitaa käärimisen. Mies istui siinä hiljaa nostaen korkeintaan kätensä ylos että kääriminen olisi helpompaa.
"Haittaako tämä sinua?" Jack kysyi keskeyttäen hiljaisuuden katsoen naista silmiin. "..että annoin Haulin tehdä tämän?" Jack jatkoi ajatellen että nainen olisi pettynyt häneen, tai jotakin.
"..Halusin vain muistutuksen siitä etten tee sitä enään ikinä sinulle." Jack jatkoi Liluthille puristaen käsiään kevyesti nyrkkiin. "..Jos koskaan enää yritän tehdä sitä.. saat lyödä minua tai tappaa." Jack sanoi hammasta purren hiljaa anellen Liluthia. Hän ei halunnut enempää satuttaa rakastamaansa naista, vaikka tuo oli haltia.
"Olen pahoillani siitä mitä yritin tehdä."
Kalmankoira - Aavekoira
Jack Aaren Fisher (Merari) - Ihminen hirviön kehossa
Ivor - Insan heyvan
Zara - Iso lisko
Ghost - Demoni
Cole - Ihmissuden pentu

Viesti Ti Elo 25, 2015 8:20

Re: In to the woods || Suskari

Kostea pyyhe jätettiin sivupöydälle odottamaan ja Liluth ryhtyi availemaan sidekääröä, samalla kun Jack asettui istumaan. Jo tutuksi tuleen käärimis tekniikkaa käyttäen, kietoi haltia sidettä miehen selän suojaksi. Koko selkä olisi peitettävä.
Tyttö ei katsonut Jackiä silmiin, kun tuo avasi suunsa puhuakseen. Tuo kysyi haittasiko tapahtunut häntä, vastaus oli kyllä, mutta eihän Liluth sitä myöntänyt; "Isännilläni on vapaus tehdä mitä he haluavat... minulla ei ole oikeutta arvostella heitä."
Liluth kuitenkin pysähtyi aloilleen Jackin kertoessa, että jos tuo yrittäisi samaa uudestaan, saisi haltianeito itse suoda tuolle rangaistuksen tai jopa pahempaan. Haltian värisevä katse kohosi nyt mieheen, joka lisäsi vielä pahoittelunsa. "Mi... Minä en... Minä en tahdo kenellekkään pahaa... Mi-Minä en halua olla murhaaja!" Liluth parahti, puristaen nyt sideharsoa käsissään. Tyttö ei käsittänyt miksi Jack edes saattoi ehdoittaa tuollaista.
EdellinenSeuraava

Paluu Metsänreunat

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron
Keskustelufoorumin moottorina toimii phpBB® Forum Software © phpBB Group

Designed by ST Software for PTF.
Käännös, Lurttinen, www.phpbbsuomi.com uncommitted-decoy

Tämäkin on ilmainen foorumi, jonka tarjoaa munfoorumi.com

Ilmoita asiaton sisältö

Muuta yksityisyysasetuksia