Kirjoittaja suskari » 10 Maalis 2009, 21:38
Mies hymähti pienesti haltijan sanoihin, ehkä jopa hieman huvittuneestikkin, sillä harvoin ketään kuuli etsivän yösijaa keskeltä korpea. No onneksi tuo oli haltija ja haltijat olivat muutenkin hieman outoja luonto hörhöjä, mutta samalla hyviä taistelijoita. Tai ainakin silloin kun koulutuksen ovat saanneet. "Ei se mitään... Tekevälle sattuu." Mies sanoi sitten haltijan pahoitteluihin että tuo oli pelästyttänyt hänet, ja kattia kanssa! Koskaan ei voinnut olla liian varovainen, etenkin jos tuppasi olemaan friikki. Tai olihan hän joskus ollut ihminen, mutta joutunut sittemmin pakenemaan saadessaan tämän kamalan kirouksen ylleen. Että hän olisi halunnut manata tämän olo muotonsa alimpaan helvettiin lopullisesti, mutta eihän hän sille mitään voinnut.
"Mutta mikä on neidin nimi? Itse olen Ken Christianson." Mies kysyi tuon luonnon kauniin neidon nimeä ja itsensä esitellessään kumarsi piensti pienen aatelis kumarruksen tuolle. Pitihän sitä kohtelias olla.