Kylmää Menoa


Linnan piha-alueisiin kuuluu niin itse linnan pihamaa, kuin puutarha, joka häikäisee kauneudellaan vierailijat. Piha-alueelta pääsee niin linnaan, puutarhaan kuin talleillekin. Piha-aluetta kuitenkin vartioidaan erittäin tarkasti, eikä ihan ketä tahansa päästetä linnan porteista sisään.

Valvoja: Crimson

Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 1943

Liittynyt: Ma Touko 04, 2009 8:00

Paikkakunta: Tuntematon planeetta

Viesti Pe Kesä 02, 2017 1:20

Kylmää Menoa

Kesähelteet olivat tulleet, ja useimmat nauttivat näistä lämmöistä täysillä. Splinter ei ollut yksi näistä nauttijoista. Itse asiassa, tuo suorastaan vihasi porottavaa aurinkoa, läkähdyttävää kuumuutta, ja jatkuvaa auringon valoa. Normaalisti, nuori maagi olisi vetäytynyt linnan kellarin kylmään turvaan, ja liikkunut vain yön viileydessä, mutta tänään... noh, Frederick kaipasi valoa ja liikuntaa. Joten Splinter oli astellut pihalle, pitäen silmällä lohikäärmettään joka lensi kahdeksikon muodossa.

Mutta, kuten sanottu, jäästä syntynyt ei pitänyt tästä kelistä yhtään. Ja ennenkuin hän oli huomannut, oli tänne linnan pihan nurkkaan muodostunut kevyt lumi-sade. Ei se peittänyt kuin muutaman metrin, ja Splin ilmeisesti ei ollut ainut joka nautti valkoisesta lumesta - pieni joukko lapsia oli tullut leikkimään lumessa, joka antoi mukavan viilennyksen kesän keskellä. Splinter ei voinut kuin naurahtaa kahdelle pojalle jotka olivat aloittaneet lumi-pallo sodan, ennenkuin palasi kirjansa pariin. Tai, ainakin hän koetti. Ei kestänyt kuin pari sekunttia, ja kohta hän tunsi pehmeän lumipallon ohimollaan.

"Osuma!", nuorempi pojista huudahti, parin nuoremman haltian tirskuessa hiukan. Splinter katsoi heitä sekunnin, ennen kuin antoi ilkikurisen hymyn. "Vai sillä tavalla."

Tuo nosti kätensä rintakehän korkeudelle, etusormi osoittaen ylös - luoden lumipallon joka leijui kyseisen sormen yläpuolella. Yksi käden heilautus myöhemmin, ja pallo sinkosi kohti nuorta haltiaa joka alunperin oli Splinteriä heittänyt - joka tajusi mitä oli tapahtumassa, ja heittäytyi kinokseen vatsalleen välttäen osuman. Tämä ei olisi ollut paha asia... ellei pallo olisi jatkanut matkaansa, ja osunut henkilöön joka oli muutama metri tuon takana. Henkilöön joka ei vielä ollut osallinen tässä pelissä. Splinter jähmettyi aloilleen tajutessaan erheensä, nielaisten nopeasti.

"Ai jai..."

[[vapaa peli liittyä~]]
Splinter, Ice Prince || Roka, Blind Loner || Copper, Righteous Man || Argen, Lenient Beast || Sullivan, Guardian of Animals || Nelladel, Night Hunter
Tänne päin,, jos sinulla on peli-idea tai tahdot kurkata avoimena olevia tärkeitä ja ei-niin-tärkeitä peli-ideoita.

"Hey, what I've been saying? I am impossible to kill - I had to do it MYSELF, and even then I got back in the books of living just to piss people off."

Ava (c) Minä.
Avatar

Monarkki

Viestit: 13539

Liittynyt: Pe Marras 23, 2007 2:47

Paikkakunta: Crypt

Viesti Pe Kesä 23, 2017 2:29

Re: Kylmää Menoa

Darius Winder


Kesä oli jälleen herättänyt valtakunnan eloon ja kaikki tuntuivat olevan jälleen huomattavasti pirteämmällä päällä. Olihan se mukavampaa, kun oli lämmintä ja valoisaa, mutta Darius ei varsinaisesti välittänyt vuodenajoista. Töitä hän tekisi silti, oli kesä tai talvi. Nytkin eliittikenraali oli juuri päässyt pois linnalla pidettävästä kokouksesta ja suunnaksi otettiin totta kai sotilastuvat. Vaikka päivään ei enää sisältynytkään mitään kiireistä, kyllä eliitti aina jotain työtä keksisi, lähinnä vain jotta saisi pidettyä itsensä ja ajatuksensa kiireisinä.
Tummanpuhuvassa asukokonaisuudessaan kulkevan eliitin huomio kiinnittyi pihalle päästyä ensimmäisenä taivaalle ja siellä kaartelevaan lohikäärmeeseen. Toki korva otti kuuloon lasten äänen lähistöllä, mutta kerta äänet tulivat sokean silmän puolelta, ei eliitti vaivautunut kääntämään päätään noiden suuntaan. Ei lasten touhut häntä muutenkaan kiinnostaneet, ellei kyseessä olisi ollut siskonpojat. Mutta lohikäärme taivaalla kiehtoi. Ei se kyllä tutulta näyttänyt, joten mokoma nelisiipi ei liennyt Briarin lähettejä? Se kaarteli kyllä siihen malliin, että jotain olisi odottanut, mutta kerta lisko ei eliitin luo pyrähtänyt hänen astuessa pihalle, niin tuskin kyseessä oli viestinviejä Seyriltä.

Ne pohdinnat jäivät kuitenkin kesken, kun jotain kylmää läiskähti suoraan kasvojensyrjään, saaden Dariuksen hätkähtäen haparoimaan muutaman askeleen verran, ennen kuin katse viimein kääntyi sinne lastenäänien suuntaan. Vasta siinä vaiheessa Haukansilmä huomasi lumisen alueen kesäisellä pihamaalla, tajuten mikä kasvoja päin oli lentänyt. Ja ne lapset, jotka olivat kuin jäätyneet sijoilleen sen myötä, kun lumipallo eliittikenraaliin oli osunut. Ja kaikkien niiden lasten keskellä näkyi yllättävänkin tuttu naama, jota Winder ei kyllä ollut toviin nähnytkään... Kyllä hän oli kuullut, että ihmismaagi oli palannut, mutta hänen onnekseen eliitti ei vielä ollut törmännyt mokomaan. Kunnes nyt, kaikenlisäksi epämieluisissa merkeissä.
Vakavakatseinen eliitti lähti askeltamaan lähemmäs, siinä samalla pyyhkien lumenjäämiä kasvojensyrjältään ja hartialtaan. Kun silmäpuoli lähemmäs lähti tulemaan, ottivat lapset jalat alleen ennen kuin Haukansilmä lähelle edes ehätti. Eipä nuo äpärät häntä kiinnostaneet, palvelijoiden ja avustajien lapsia joita pyöri silloin tällöin linnalla. Hänen tähtäimessään oli nyt tuo ihmisenkuvatus, joka kehtasi heidän linnallaan jälleen olemustaan näyttää vuosien jälkeen.

"Lumisotaa, keskellä kesää, linnan pihamaalla", Vakavanhiljaisella äänellä eliitti aloitti, katsellen nenänvartta pitkin, halveksivan arvostelevasti nuorempaansa, "Piikojen äpärien kanssa. Tuollainenko käytös on mielestäsi sopivaa Hänen Majesteettinsa linnanmailla?".



// I SAID I WOULD AND HERE WE ARE koska mullahan ei oo tarpeeks pelejä missä pitäis olla //
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 1943

Liittynyt: Ma Touko 04, 2009 8:00

Paikkakunta: Tuntematon planeetta

Viesti Ke Kesä 28, 2017 2:52

Re: Kylmää Menoa

Nonni. Pitikin sitten mennä osumaan juuri tuohon haltiaan, kaikista mahdollisista henkilöistä koko linnalla. Juuri tuohon koppavan ylpeään "ilopilleriin" jolla taisi olla useampi keihäs hanurissa ilmeestä päätellen. Splinter nopeasti nosti kirjansa ylös, teeskennellen ettei huomannut että oli osunut samalla kun lapset pinkoivat karkuun - PETTURIT - toivoen toivoa vastaan ettei tuo mokoma pahanilman lintu nyt tänne tulisi.

Mutta ei. Tietysti tuon piti tulla tähän päivää masentamaan. Splinter veti syvään henkeä, huokaisten sitten, keskittyen taas kirjaansa - se oli paljon mielenkiintoisempi mitä kenraali - samalla kun mietti näppärää vastausta joka ei pistäisi häntä ongelmiin.

"Kaikealla kunniotuksella-" ei oikeasti, mutta sitä oli nyt mahdoton kertoa Splinterin äänestä tai ilmeestä, kun tuo vaihtoi sivua kirjastaan "-en ollut tietoinen että hauskanpito linnan pihalla ei ollut sallittua, saatika lumen loihtiminen helteen helpottamiseksi. Pidän tämän mielessä ensi kerralla jos minun täytyy vilvoitella.", tuo sitten jatkoi. Kesän kuumuudet eivät olleet hänen kaltaisilleen otuksille, ja jos Darius luuli tosissaan että maagi aikoisi vain istua ja kärsiä... turha luulo.

"Oliko siinä kaikki, vai kaipasitteko jotain muuta minulta?"

Ärsytti olla näinkin kohtelias. Teitittelyä ja näin. Moinen ei ollut ansainnut sitä Splinteriltä, mutta säännöt oli mitä oli...
Splinter, Ice Prince || Roka, Blind Loner || Copper, Righteous Man || Argen, Lenient Beast || Sullivan, Guardian of Animals || Nelladel, Night Hunter
Tänne päin,, jos sinulla on peli-idea tai tahdot kurkata avoimena olevia tärkeitä ja ei-niin-tärkeitä peli-ideoita.

"Hey, what I've been saying? I am impossible to kill - I had to do it MYSELF, and even then I got back in the books of living just to piss people off."

Ava (c) Minä.
Avatar

Monarkki

Viestit: 13539

Liittynyt: Pe Marras 23, 2007 2:47

Paikkakunta: Crypt

Viesti Ti Heinä 11, 2017 12:34

Re: Kylmää Menoa

Darius ei ollut odottanut ihmiseltä mitään käytöstapoja ja silti eliitti oli pettynyt. Tuo saasta ei edes katsettaan kirjasta kohottanut, saatikka sitten kumartanut tai muuten asiallisesti tervehtinyt ylempiarvoisempaansa – kaikin puolin ylempäänsä, jos siitä lähdettiin! Minkäänlaista raivoa ei kuitenkaan eliitin kasvoilla näkynyt, mutta haudanvakavia kasvoja sävytti selvä vastenmielisyys maagin koko olemusta kohtaan. Kaikessa hiljaisuudessa eliitti kuitenkin kuunteli mokoman narinat, vaikka jokainen sana ihmisen suusta tuntui vastenmieliseltä ja ärsyttävältä. Eikä asiaa kyllä auttanut yhtään maagin ärsyttävä olemus – luuliko tuo voivansa käyttäytyä miten vain halusi, koska sattui olemaan kuninkaan neuvonantajan suojatti?!

"En ymmärrä, miksi sinun annetaan edes elää", Darius sähähti suoraan, välittämättä lähteä tuohon piilovittuilun rinkiin mitä nuorempi selvästi harrasti. Ei tuo uutta ollut eliitille, olihan hän piru vie aatelispiireistä, siellä jos jossain moista harrastettiin.
"Katoat ja tulet takaisin, ties missä kävit salaisuuksiamme juoruamassa. En ymmärrä, miksi sinuun luotetaan. Ja miksi sinä ylipäätään saat olla täällä – tuollaisella asenteella. Voi kuinka odotankaan sitä hetkeä, että teet viimein jotain anteeksiantamatonta", Eliitti jatkoi, "Joten jos et halua nyt heti tältä seisomalta vaikeuksiin, ryhdistäydy, kumarra ja pyydä mitä nöyrimmin anteeksi. Sitä minä sinulta haluan, vai luuletko olevasi niin erikoinen pieni lumihiutale, että sivuuttaisin törkeytesi ja antaisin asian vain olla? Älä luulekaan, että katsoisin tekojasi yhtään läpi sormien, oli sitten itse Arvaen suojelijasi".


// " jolla taisi olla useampi keihäs hanurissa" D:D:D::::D:D:D:D:D:D:D:D mä kerron susta Crimille //
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 1943

Liittynyt: Ma Touko 04, 2009 8:00

Paikkakunta: Tuntematon planeetta

Viesti La Heinä 15, 2017 1:10

Re: Kylmää Menoa

"Varmaankin hurmaavan luonteeni takia."; Splinter ei voinut vastustaa tuota heittoa, kallistaen päätään ja antaen suorastaan viehättävän hymyn haltialle. Tuo jopa pisti vapaan käden rintakehällensä, yrittäen tehostaa sanojansa - jos tilanne olisi ollut mikä tahansa toinen, tämä varmaan olisi ollut todellakin hurmaavaa. Mutta Splinter osasi jo aavistaa ettei Darius varmaan vitsailusta paljoa välittänyt.

Dariuksesta puheenollen, tuohan alkoi kunnolla raivoamaan. Splinter kuunteli kyllä loppuun asti, ilmeen värähtämättäkään, ilme mitään-sanomaton. Tuon silmiin tuli kyllä outo kiille loppu-puolella - se ei ollut vihaa, ei... Maagi kuitenkin nousi, sulkien kirjansa ja asettaen sen penkille, asettaen sitten yhden nyrkin kämmentänsä vasten ennen kuin teki niin kuin oli käsketty - ja kumarsi.

"Nöyrrimät pahoitteluni. Idän oppini ovat olleet vaikeita päästää irti näin vähällä kokemuksella Cryptin hierarkiasta näin pitkän ajan jälkeen.", tuo jopa oli sulkenut silmänsä, ennenkuin suoristautui jälleen. "Olen vältellyt ylempi-arvoisia juuri tämän takia. Huomaan nyt että tämä ehkä on ollut virhe."

Se outo katse silmissä ei ollut vielä muuttunut - sääliä. Splinter tunsi sääliä haltiaa kohtaan. Ja maagi ei aikonut peitellä sitä. Kumartaminen oli ollut vaikeaa, mutta onneksi seka-verinen oli suorastaan loistava näyttelijä - ja hänhän tekisi mitä tahansa pitääkseen Arathetin turvassa. Mutta silti... raivota nyt noin toiselle tuon veren takia. Raivota noin koska toisilla oli ollut hauskaa. Miten surkea toisen elämän täytyi olla jos tuo ei nahkaa syvemmälle nähnyt, tai ymmärtänyt hauskan-pidon päälle?
Splinter, Ice Prince || Roka, Blind Loner || Copper, Righteous Man || Argen, Lenient Beast || Sullivan, Guardian of Animals || Nelladel, Night Hunter
Tänne päin,, jos sinulla on peli-idea tai tahdot kurkata avoimena olevia tärkeitä ja ei-niin-tärkeitä peli-ideoita.

"Hey, what I've been saying? I am impossible to kill - I had to do it MYSELF, and even then I got back in the books of living just to piss people off."

Ava (c) Minä.
Avatar

Monarkki

Viestit: 13539

Liittynyt: Pe Marras 23, 2007 2:47

Paikkakunta: Crypt

Viesti Su Elo 27, 2017 6:30

Re: Kylmää Menoa

Hurmaava luonne. Siitä saattoi väitellä vaikka seuraavaan iltaan, mutta kaiketi sitä jokaisella oli omat mielipiteensä asiasta. Eliitin silmiin ihmismäinen maagi ei todellakaan ollut hurmaava millään tavalla, viimeisenä tuon luonteen puolesta. Hänen silmissään Splinter oli ja tulisi olemaan aina nokkava, itseriittoinen ja ärsyttävä kakara, joka ei tiennyt paikkaansa. Rumaahan se oli sillä tavalla vain olettaa toisen suhteen asioita, mutta Winder oli yhä osin kaavoihin kangistunut, varsinkin näin haltioiden piireissä. Suurin synti maagin suhteen lieni se, että tuo näytti ihmiseltä, joten tietenkin puhdasverinen, aatelisperheenvesa suhtautui mokomaan kielteisesti — johan heille lapsesta pitäen oli opetettu, että ihmiset olivat vastenmielisiä ja alempaa kastia, kuin yksikään halita.

Mutta, vastoin silmäpuolisen odotuksia, kävi maagi kumartamaan ja pyytämään anteeksi käytöstään, omin sanoin. Tietenkin se pisti eliitin hetkeksi miettimään, mitä ihmettä juuri oli tapahtunut, mutta samaan aikaan Haukansilmä ei uskonut sanaakaan siitä anteeksipyynnöstä. Hänen korviinsa se kuulosti vain kettuilulta. Vaikka ei ehkä olisi pitänyt.
"Saisit pysyä piilossa, kellarissa tai missä ikinä Arvaen sinua pitääkään, jos et osaa käyttäytyä", Eliittikenraali sähähtikin lopulta, "Suurin virheesi oli palata tänne. Olisit pysynyt siellä, missä olitkin", Darius jatkoi nokkaansa nyrpistäen, katsoen toista silmiin. Kyllä hän tunnisti tuon katseen, ja sekös sekoitti Haukansilmän ajatuksia entistä enemmän. Johan hän oli oppinut Seyriltä, ettei ketään tulisi tuomita syntyperänsä takia, mutta syystä tai toisesta ne vanhat opit, mitä kotona ja armeijassa oli tullut taottua päähän, puskivat pintaan näin, kun "kotimailla" oltiin. Eihän hän edes tuntenut Splinteriä kunnolla, kuka hän oli tuomitsemaan tuota? Miksi hän edes ylipäätään välitti? Kai se oli tottumuksesta tuleva kulissi, mitä oli pidettävä yllä. Jos hän nyt vain asian antaisi olla ja päästäisi maagin "helpolla" tulisi siitä sanomista sitten tuvilla, tahon tai toisen puolesta.
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 1943

Liittynyt: Ma Touko 04, 2009 8:00

Paikkakunta: Tuntematon planeetta

Viesti Ma Loka 09, 2017 1:54

Re: Kylmää Menoa

Taas tuo ärisi, ja taas Splinter odotti kiltisti kun tuo sylki myrkkynsä maagia päin. Tuon piti muistuttaa itseään ettei iskisi täysillä takaisin - ole kohtelias, taivu kun tarvitsee. Eikö hän juuri sitä opetellut kaiken tämän ajan? Surkeasti, kyllä, tuo ei osannut taipua vaan keräsi kaiken sisällensä ja räjähti kerralla kun sitä tarvittiin. Tästä tulisi mukava lisä siihen räjähdykseen...

"Idässä ei ollut enää mitään mitä oppia minulle, ja josta olisi ollut hyötyä haltioille.", oli selvä, suora, neutraalilta kuuluva vastaus viimeiseen loukkaukseen. Tottahan tuo oli. Tavallaan. Osittain. Splinter ei antaisi koko tarinaa kenellekkään, vähiten Winderille. Mutta Idässä tosiaan ei ollut enää opettajia joista oli Splinteriä opettamaan. Tai, oli, ehkä, mutta etsiminen olisi viennyt liian kauan - varsinkin kun etsijä oli yksin maassa... Jep. Yksinäisyys. Siinähän se oikea syy olikin.

"Ja kellarissa olemiseen... Ymmärykseni mukaan olen täällä vieraana, liittolaisena, taistelijana nimenomaan haltioiden puolella. En vankina.". No, tuo sanottiin hiukan jämäkämmin. "Minä suorastaan ehdotin hänen Ylhäisyydelleen että lähtisin linnalta sekä kaupungista mikäli hän niin tahtoo ensinmäisenä päivänä - mutta se että olen vielä tässä varmaan kertoo minkälaisen vastauksen sain." - Tosin eikö se vastaus ollut että Splinter ei saisi aiheuttaa ongelmia? Mutta eihän tämä ollut ongelma muiden kuin Winderin mielestä. Splinter kallisti päätänsä hiukan, ja huomasi sitten jotain Kenraalin sokealta puolelta.

"Suosittelen että väistät hiukan taakse-päin."

Se oli ainoa varoitus minkä maagi antaisi, kun yhtäkkiä jokin syöksähti heidän väliin. Jokin suomuista, siivekästä, ja säksättävää, joka kiertyi pian Splinterin hartioille - tuijottaen silmä-puolta vihaisesti, säksättäen hiljaa tuolle. Miten tuo kehtasi hänen emolleen tulla raivoamaan! Splinter nosti yhden sormen, silittäen Frederickin kuonoa toivoen tuon rauhoittavan mokomaa. Nuoren lohikäärmeen nopea syöksähdys ja pysähdys oli aiheuttanut pienen tuulen-pyryn - joka puolestaan oli lennättänyt lunta heidän jalkojensa alla korkealle. Syy miksi Splinter oli Dariusta varoittanut, tuo tuskin arvosti lumipesua - toisin kuin maagia jota ei näyttänyt kinos lainkaan haittaavan.
Splinter, Ice Prince || Roka, Blind Loner || Copper, Righteous Man || Argen, Lenient Beast || Sullivan, Guardian of Animals || Nelladel, Night Hunter
Tänne päin,, jos sinulla on peli-idea tai tahdot kurkata avoimena olevia tärkeitä ja ei-niin-tärkeitä peli-ideoita.

"Hey, what I've been saying? I am impossible to kill - I had to do it MYSELF, and even then I got back in the books of living just to piss people off."

Ava (c) Minä.

Paluu Piha-alueet

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron
Keskustelufoorumin moottorina toimii phpBB® Forum Software © phpBB Group

Designed by ST Software for PTF.
Käännös, Lurttinen, www.phpbbsuomi.com uncommitted-decoy

Tämäkin on ilmainen foorumi, jonka tarjoaa munfoorumi.com

Ilmoita asiaton sisältö