Pumpkin
Pumpkin oli jo seitsemännessä taivaassa uroksen liikkeiden alkaessa voimistua ja muuttuessa epätasaisemmiksi. Naaraan päässä ei liikkunut enää mitään, ainoastaan tämä hetki. Belialin alkaessa voihkimaan hiljaisesti, naaraan katse kiinnittyi täysin tuohon. Hiljainen ääntely oli merkki lähestyvästä ekstaasin huipusta, jonka Pumpkin halusi miehen saavan. Muulla ei ollut väliä.
Tahti koveni viime metreillä, joiden aikana Pumpkin päästi vielä muutaman, äänekkään voihkaisun, kunnes uros viimein saavutti huipun. Belin lauetessa naisen huulilta pääsi raskas, intohimoinen huokaisu, jonka jälkeen tuo sulki silmänsä hetkeksi. Kädet kietoutuivat hellästi uroksen yläkropan ympärille hyväillen tuon niskaa.
Belialin kasvot olivat jälleen painautuneet vasten naaraan olkaa. Pumpkinin kädet kietoutuivat tiukempaan miehen ympärille, tuon vetäytyessä ulos naaraan sisältä. Naaras ei edes halunnut irroittaa otettaan. Hän halusi pitää Belialin luonnottoman lämpimän kehon lähellään.
Hellästi, nainen työnsi Belialin viereensä makaamaan selälle, siirtyen itse jälleen tuon kainaloon, kietoen kätensä hänen ympärille. Kokemus oli ollut uuvuttava, vaikka Pumpkin itse ei ollut kokenut ekstaasivuoren huippua. Se ei kuitenkaan ollut tärkeintä. Tärkeintä oli kokemus itse ja henkilö, jonka kanssa sen teki.
"Ambrosius.." Naaras kuiskasi jälleen uroksen korvaan, antaen pienen suudenlman ohimolle.
Naaras oli niin uupunut, ettei jaksanut edes liikkua, saatika harkita moista. Hymy hiipi jälleen naaraan kasvoille, tuon sukiessa Belialin hiuksia ja katsellessa tuon kasvonpiirteitä.