The story so epic we couldnt even name it

Nahorissa sijaitsevat torit ja kadut. Katuja vartioidaan erittäin tiukasti, niin päivisin kuin öisin.

Valvoja: Crimson

ViestiKirjoittaja Crimson » 15 Loka 2011, 16:06

Delathos

Jos tasoitus ei kelpaa niin heitä kapulat menemään, Delathos piruili ja katsoi yllättävän hermostuneena kun Mimi lähti kapuloittensa kanssa häntä päin. Pakkasherra lähti rauhallisesti astelemaan toista vastaan, kunnes hänen yllätyksekseen Mimi loikkasikin hänen toiselle sivulleen. Yksi kapula iskeytyi vasten kuuraparran kylkeä, muuttamatta kuitenkaan miehen ilmettä ollenkaan tuon kasvoilla. Seuraavaksi molemmat kapulat iskeytyivät vasten kuuraparran vatsaa, mikä sai tuon ynähtämään hiljaa toisen tuottamasta kivusta. Väistäessään sitten tytön viimeisen potkun nopealla loikalla taaksepäin, Delathos tuumi että oli ehkä sittenkin virhe antaa puukepit tuolle aseiksi. No, tehty mikä tehty. Valkojouhi piteli hetken vatsaansa hieman kumarassa, mutta suoristi sitten selkänsä ja oli jälleen kuin mitään ei olisi koskaan käynytkään.

Delathos naurahti ja kohotti hieman toista kulmaansa samalla pyyhkäistessään hiuksiaan pois kasvojensa tieltä.
Siinäkö kaikki? herra kuin paraskin suuriruhtinas kysyi hyvin ärsyttävään sävyyn ja lähti astelemaan kohti Mimiä. Del ei juoksuaskelia kaivannut. Hän pärjäsi paremmin ja säästi voimiaan samalla, jos pysyi tyynenä ja rauhallisena taistelutilanteessa. Päästyään riittävän lähelle nuorempaansa, Del otti jälleen muutaman nopeamman askeleen. Pakkasherra nosti aluksi tahallaan toista jalkaansa hieman hämätäkseen potkaisevansa toista, kun sitten lähes samalla hetkellä vasen nyrkki lähti kohti nuorempansa kasvoja. Lopuksi Del kyyristyi pikaisesti maahan ja yritti vielä potkaista toiselta jalat alta.
Avatar
Crimson
Jumal Velho
 
Viestit: 4312
Liittynyt: 04 Syys 2011, 17:10
Paikkakunta: Void

ViestiKirjoittaja Kitty » 15 Loka 2011, 16:48

Mimi

Delathos oli jälleen kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan vaikka Mimi osui lähes jokaisella iskullaan, miten se oli mahdollista ? Oliko mies kenties tunnoton ? Tai sitten tuo omasi vain pirullisen hyvän pokerinaaman. Delathos lähti jälleen tulemaan lähemmäs, ja taas tuo yritti samaa kuin viimeksi, typerää luulla että neito ottaisi potkun vastaan kun mies oli koittanut sitä jo aikaisemmin. Ongelmana potkua torjuttaessa oli kuitenkin se ettei iskua koskaan tullutkaan. Liian myöhään puoiverinen huomasi toisen nyrkin lähestyvän kasvojaan, onneksi Del ei lyönyt niin tosissaan kuin olisi voinut, muuten hampaat olisivat kaiketi ropisseet lattiaan. Kunnon isku se kuitenkin oli, sai ainakin pään pyörälle, mitä tapahtui ja missä, noita asioita oli hetken verran vaikea hahmottaa, joka taas kostautui kun jalat lähtivät miehen potkaisun ansiosta alta, ja Mimi paukahti suoraan kovaa lattiaa vasten.

Jälleen nuorukainen koitti nousta ylös lattialta, ja iskeä miestä taas kepukoilla, tälläkertaa tähdäten käsivarsiin.

//Huisi, mulla saattaa sit katketa netti jossai välis et älä ihmettele jos en vastaa //
Kitty
 

ViestiKirjoittaja Crimson » 15 Loka 2011, 17:16

Delathos

Ja taas kerran Mimi paukahti vasten lattiaa. Oli yllättävää ettei kukaan ollut vielä joutanut tulla katsomaan mistä moinen möyke on peräisin. Parempi vain. Delin olisi varmasti turha lähteä selittämään, että leikkiä tämä vain oli. Kauempaa ei mies tätä ehtinyt pyöritellä mielessään, kun tyttö oli taas vironnut pystyyn ja lähtenyt huitomaan kepeillään. Toinen puukapula saavutti maalinsa ja tärähti ilkeästi vasten Delathosin lihaksikasta käsivartta. Kuuraparran kasvoilla kävi tuskainen ilme, mutta sekin oli niin näkymätön hetki, ettei sitä välttämättä saattanut edes huomata. Pian toinenkin kapula lähestyi ikävän nopeasti toiselta puolelta. Pakkasherra otti kuitenkin tuolin jalan vastaan kädellään, sillä jo valmiiksi rikkinäisellä, ja tälläkertaa miehen suusta pääsi äänekäs ulahdus kun kipu levisi kämmenestä olkapäähän asti.

Ote puisesta kepistä ei kuitenkaan päässyt irti, vaan Delathos yritti vetäistä mokoman tikun pois nuorempansa kädestä. Korostaakseen yritystä kuuraparta yritti horjuttaa tytön tasapainoa potkaisemalla tuota toiseen jalkaan.

//Eipä mitään, mulla on tässä itsellänikin kaameat meikkaus ja pakkaus sessiot käynnissä kun sain tässä ihan justiinsa tiedon että olen tänään lähössä sittenkin Helsinkiin vaikka kovasti olin ettei sinne lähtöä koskaan olis tullukaan, joten itsellänikin hieman venyy tässä tämä vastailu tässä sitten x)//
Avatar
Crimson
Jumal Velho
 
Viestit: 4312
Liittynyt: 04 Syys 2011, 17:10
Paikkakunta: Void

ViestiKirjoittaja Kitty » 15 Loka 2011, 17:29

Mimi

Isku osui, mutta toisen, toisen mies torjui ottamalla kapulasta kiinni, miehen suusta pääsi pienimuotoinen parahdus joka sai hetkeksi nuoremman miettimään löikö tuo liian lujaa. Miettiminen kuitenkin jäi kesken kun toinen riuhtaisi kapulan tytön kädestä ja potkaisi tuota jalkaan. Mimi horjahti, mutta sai tasapainonsa äkkiä takaisin. Nyt kummallakin oli siis aseet, ja nuoremman oli tosissaan mietittävä jättäisikö tuo leikin kesken ennenkuin Delathos pääsee huitomaan tuolla kepillä, sillä se voi sattua ja pahasti. Ennenkuin Mimi kerkesi kuitenkaan ehdottamaan rauhaa raksahti oven lukko. Nopeasti puoliverinen pudotti kapulan lattialle ja potkaisi sen sängyn alle piiloon, sitten tuo kääntyi katsomaan kuka ovesta pyrki siään.
"Mitä täällä mekastetaan ?" Tanakka nainen tiskin takaa kysyi avatessaan oven. "Onko jokin hätänä ?" Tuo uteli katsoen samalla tytön punaista poskea.
"Ei mikään hätänä, vain vähän rajummat leikit." Mimi vastasi hymyillen naiselle, sellaisella hymyllä kuin pikkuinen lapsi menisi kertomaan että leikkivät juuri hippaa ja nyt pitäisi saada ruokaa tai jotain yhtä typerää. Nainen katsoi puoliveristä hetken, muttei kuitenkaan kerennyt sanomaan sen enempää kun sisään rynnisti se puliukko joka oli aijemmin paiskannut Delathosin seinään. "HAKATAANKO TÄÄLÄ NAISIA !?" Mies kysyi huutaen naamapunaisena. Mimi kavahti automaattisesti lähemmäs Delathosia tuon ihmisen juostessa vähän turhan lähelle.
Kitty
 

ViestiKirjoittaja Crimson » 15 Loka 2011, 17:48

Delathos

Kuuraparta oli juuri nostamassa kättään jossa tuolin jalkaa piteli ylös, kunnes huoneen ovi pamahti auki. Yllättynyt mies vei kapulan selkänsä taakse ja kääntyi naisen puoleen, joka ovelta tiiruili varovaisesti kaksikkoa huoneessa. Nyt se siis olisi edessä, Delin pään meno. Tuon varmisti erityisesti se, kun samainen känniääliö, joka Delathosia aikaisemmin oli pitkin seiniä vienyt, marssi huoneeseen sisään nyrkkejään yhteen puristaen ja kiekuen niin kovaan ääneen että korvathan siinä särkyivät. Pakkasherra otti automaattisesti muutaman uhkaavan askeleen kohti puliukkoa, joka pakittikin kuuraparran onneksi muutaman askeleen kauemmas kuin tajutessaan että jos isompansa kimppuun kävi tuossa kunnossa, niin olisi selvästi alakynnessä ja saisi pahasti kuonoonsa.

Minä hakkaan kohta sinut, valkojouhen kieli liversi haltiakielellä ja sai tädin ja puliukon katsomaan isoa miestä hämmentyneenä. Delin katse oli tulinen ja tuolla oli hyvin pirullinen ilme kasvoillaan, kun valkojouhi tukevaa miestä edessään tuijotti. Puliukko ei kuitenkaan näyttänyt haltiaa pelkäävän enää vaan riuhtaisi Delathosin taas kauluksesta otteeseensa ja pakotti vasten seinää.
Kuonoosiko kaipaat! Täällä ei naisia hakata kun minä olen paikalla!viinan höyryinen mies tuumi aivan kuuraparran naaman edessä ja sekös vasta saikin Delin menettämään hermonsa. Häneenhän ei kajottaisi kertaa enempää! Eikä varsinkaan tultaisi viinanhajuisena haisemaan naaman eteen! Naps, hermoviiva napsahti poikki ja valkohiuksinen tarttui puolestaan puliukkoa kauluksesta ja iski seinää vasten niin lujaa että katosta tipahti pölyä kaksikon niskaan. Jos kukaan ei väliin uskaltaisi tulla, pistäisi Delathos paikat nurin ja tämän miehen liikuntakyvyttömäksi siinä huonossa lykyssä.
Avatar
Crimson
Jumal Velho
 
Viestit: 4312
Liittynyt: 04 Syys 2011, 17:10
Paikkakunta: Void

ViestiKirjoittaja Kitty » 15 Loka 2011, 18:13

Mimi

Puliukko luuli olevansa suurikin sankari kun tuli huutamaan, ja Mimi huomasi heti että ilmapiiri alkoi kiristyä. Delathos uhosi haltiakielellä hakkaavansa puliukon, ja ennenkuin Mimi kerkesi toppuutella tuota tekemästä nyt mitään typerää paiskasikin puliukko toisen taas kauluksistaan seinään uhoten ettei hänen vahtivuorollaan naisia hakattaisi. "Ääliö älä puutu asioihin joista et mitään tiedä !" Mimi huusi puliukolle, mutta huuto taisi kaikua kuuroille korville. Delathosin hermoviiva taisi napsahtaa poikki ihmisen käydessä käsisksi ja nyt helvetti oli siis virallisesti valloillaan. Delathos käänsi tilanteen nopeasti hyödykseen lyöden puliukon seinää vasten niin lujaa että pölytkin tulivat katosta alas. Mimi huomasi tilanteen vakavuuden ja lähestyi kaveriaan varoen.
"Delathos, nyt on korkea aika rauhoittua. Et hyödy tästä mitään." Mimi sanoi koittaen saada puheillaan toisen lopettamaan, jos se ei auttaisi niin sitten olisi vain ängettävä väliin ja tehtävä se mihin ihmismies ei kykenesisi kun oli luultavasti sen verran peloissaan. Nainenkin oli jähmettynyt ovenrakoon katsomaan peloissaan tilannetta, ei tainnut hänkään tietää mitä tehdä. Luoja sinua auttakoon jos vaarannat tehtävämme tämän takia Delahtos. Mimi mietti mielessään, muttei rohjennut sanoa mitään ääneen jos joku osaisikin haltiakieltä, telepatiaa olisi voinut myös käyttää muttei tyttö ollut siinä niin etevä että olisi voinut koittaa sitä.
Kitty
 

ViestiKirjoittaja Crimson » 15 Loka 2011, 18:29

Delathos

Valkojouhen silmissä paloi sammuttamaton tuli ja mies hänen otteessaan tuntui jäykistyneen niille sijoilleen. Pihaustakaan ei mies päästänyt, vain tuijotti pelokkaana isompaansa edessään. Delathos puolestaan oli kangistunut niille sijoilleen ja laski hyvin nopeaa tahtia kymmeneen mielessään yhä uudestaan ja uudestaan välttääkseen nyrkkinsä nousevan heikompaansa vastaan. Lopulta Mimin sanat saivat pakkasherran hermot viimein viilenemään ja valkoparta päästikin otteensa irti tukevammasta miehestä. Puliukko ei hetkeen tainnut tajuta olevansa jälleen vapaa liikkumaan, kun vain tuntui nököttävän sijoillaan yhä pelosta kangistuneena. Lopulta tuon käsi hapuili kauluksiaan kokeilemaan ja siinä samassa olikin puliukko jo kipittänyt oven raossa tuijottavan tädin taakse turvaan.

Delathos katkaisi kädessään olevan puukepin viestittääkseen kaikille ketkä näkivät, ettei tälle herralle tultaisi tällähetkellä enää ryppyilemään lisää tai kävisi kalpaten. Mies nosti kädet syliinsä puuskaan ja asteli Mimin ohitse ikkunalle ja melkein repäisi sitä piilottavat verhot irti tangoistaan yrittäessään siirtää ne syrjään. Kuuraparta jäi tutkailemaan näkymää selkä kaikkiin päin ja hyvin kireän ilmeen vallatessa miehen kasvot. Del ei kyennyt kuin toivomaan, että Mimi osaisi puhua heidät ulos tästä tilanteesta.
Avatar
Crimson
Jumal Velho
 
Viestit: 4312
Liittynyt: 04 Syys 2011, 17:10
Paikkakunta: Void

ViestiKirjoittaja Kitty » 15 Loka 2011, 18:48

Mimi

"Hullu, se on hullu." Puliukko kuiskasi tantalle jonka helmoihin oli juossut turvaan ja tantta taas taisi kuiskata että tyttö pitäisi saada pois tuon pieksävän hirviön luolta. Nyt tosiaan oltiin liemessä. Mimi käveli ovella olevien ihmisten luokse miettien mitä sanoisi puolustellakseen Delathosia.
"Menkää vain pois niin tilanne rauhoittuu kyllä, me emme ryskää tämän enempää." Mimi sanoi koittaen olla parhaansa mukaan vakuuttava. "Lapsi hyvä tule nyt vain mukaamme niin tuo mies ei satuta sinua enempää." Tantta kuiskasi peläten että valkoparta kuulisi. Puoliveristä alkoi epäilyttää entistäkin enemmän tilanteen selviäminen joten selitys miehen käytökselle oli keksittävä.

"Isänsä pieksi kun oli pieni, sen takia ystäväni menettää malttinsa jos menee liian lähelle, tilanne rauhoittuu tästä kyllä kunhan saan puhua hänelle ihan vain kahden kesken." Mimi selitti jolloin vihdoin tantta ja puliukko vain nyökkäsivät ja sulkivat oven hitaasti perässä kun poistuivat huoneesta.
Sydän tykytti pienemmän rinnassa kun tuo lähestyi varoen Delathosia, mennen sitten tuon vierelle ikkunan eteen seisomaan. Katsekontaktia ei haettu, vaan tyttö katsoi kauempana olevaa rakennusta johon olisi määrä lähteä kohtapuoliin.
Sydän jyskytti edelleen hieman pelosta kenties, hän ei lainkaan pitänyt siitä kuin isommalla meni hermo. "Olet etevä taistelija, mutta toivotaan silti ettei tänään tule mitään yllätyksiä." Mimi sanoi tauottaen sitten hetkeksi. "Lähdemmekö kohta ? Hoidan katolla olevat vartijat ja sinä hankit itsesi sisäpihalle kuten aiemmin sovittua ?"
Kitty
 

ViestiKirjoittaja Crimson » 15 Loka 2011, 19:12

Delathos

Del kuunteli hieman paheksuen toisen selitystä, muttei kuitenkaan viitsinyt avata suurta suutaan sanoakseen mitään vastaan. Hoitakoot Mimi puhumisen sillä tavoin kuin parhaaksi näki. Pääsisivät toivottavasti pälkähästä ilman sen suurempia yhteenottoja, kun se rauhallisempi osapuoli oli äänessä. Eipä aikaakaan kun täti ja ukko sulkivat oven perässään ilman sen suurempia sanomatta ja Delathos sai viimein hengittää rauhassa ilmaa sisäänsä. Kuuraparta tiedosti Mimin astelleen vierelleen ja pientä pelkoakin tuntui olevan ilmassa. Pakkasherra yritti rauhoitella itseään ja hermoviivan punominen takaisin yhdeksi oli kovasti tavoitteena.

Nuorukaisen avatessa suunsa ja kehuessa häntä eteväksi taistelijaksi, Delathos tyytyi vain aluksi hymähtämään vastaukseksi tälle.
Niin sinäkin, vaikka toisin kuvittelin. Tosin minun kaltaisilleni miehille sinä et tule pärjäämään, otin vielä kevyesti mutta tahtoessani olisin helposti saanut pahempaa jälkeä aikaiseksi", pakkasherra selitti toiselle ja sai viimein itsensä jäähdytetyksi aikaisemmasta räjähdyksestä. Ei kuitenkaan täysin, sillä pieni kireys tuntui jäävän vaivaamaan miestä.

Lähdetään. Vaikka onkin vielä hieman liian aikaista. En kestä tämän paikan ilmapiiriä enää sekuntiakaan enempää, valkojouhi tuumi kiskoessaan jälleen asevyöt ja takkinsa päälleen. Ovi pamahti auki ja isokokoinen mies asteli portaat alas. Portaitten alapäässä olevat ihmiset kavahtivat jo siinä vaiheessa reilusti kauemmas, kun kuuraparran näkökenttäänsä saivat ja kaikki katseet kääntyivät pelokkaina seiniin tai pöytiin kun Delathos asteli majatalon lävitse hyökyen vihaa ja ärsymystä ympärilleen. Ulko ovi lennähti myös selälleen kun valkojouhi siitä koko komeudessaan asteli pihalle. Ilta oli hyvin hämärtymään päin, eikä kestäisi kauaa kun olisi riittävän pimeää aloittaa tehtävä. Määrätietoisesti Del lähti astelemaan kohti kenraalin asuinsijoja päästäkseen tutkimaan hieman tarkemmin ympäristöä, jossa kohta joutuisi taktikoimaan enemmän tai vähemmän.
Avatar
Crimson
Jumal Velho
 
Viestit: 4312
Liittynyt: 04 Syys 2011, 17:10
Paikkakunta: Void

ViestiKirjoittaja Kitty » 15 Loka 2011, 19:32

Mimi

"Tiedän Delathos, tiedän." Mimi vastasi vielä toiselle, mutta nyt äänensävyssä oli kunnioitusta, ei vinoilua tai ärsyttämis yritystä. Kyllä Mimi tiesi että toinen saisi hänet luvattomankin helpolla pois päiviltä, ja osasi puoliverinen olla kiitollinen siitä ettei toinen runnonut tosissaan häntä. Del ilmoitti ettei jaksaisi enään tätä ilmapiiriä ja nyt mentäisiin vaikka olisikin liian aikaista. Mimillä kesti hetken pidempään kun hän värkkäsi asevyöt ja piiloterän takaisin paikoilleen. Pian tuolla kuitenkin oli jo kaikki varusteet sekä jousi kädessään ja tuo lähti puolijuoksulla Delathosin perään.
Alakerta vaimeni sillä sekuntilla kun valkojouhi astui portaille, ja kun mies oli mennyt ja tyttö tuli sai tuo nuorempi osakseen voivottelua ja sääliviä katseitaan. Vielä vähän punainen poski taisi saada ihmisille jos jonkinlaisia mielikuvia. Mimi kuitenkin nykäisi hupun peittämään kasvojaan rynnäten sitten Delahtosin perään. Sanaakaan sanomatta nuorukainen kulki vanhempansa perässä kohti kenraalin taloa. Kaksikolla kävi tuuri kun vartioita ei näkynyt juuri nyt partioimassa, sillä he voisivat hyvinkin herättää epäilyksiä. Haltia ja huppupää hampaisiin asti aseistettuna ihmisten kylässä, ei niin hyvä juttu. Mimi vilkuili ylilmoihin kartoittaen mielessään kattoja joiden päällä olisi vartioita, ilmeisesti kenraalin talo oli ainoa jossa oli katollakin miehiä partioimassa.

*****

Hämärä alkoi laskea joka taas tarkoitti kaksikolle sitä että tehtävän voisi aloittaa. "Nähdään sisäpihalla." Mimi sanoi Delathosille lähtien sitten syrjäisemmältä kujalta kiipeämään kenraalin naapuritalon katolle, siitä pääsisi helpolla kohteen koti kulmille kun talot olivat sen verta lähekkäin. Hetken kesti ennenkuin puoliverisen pää kurkkasi katon harjalta reitin olevan selvä, ja sitten koko neito kapusikin katolle, jääden kuitenkin savupiipun taakse laskemaan vihollisiaan. Katolla partioi kuusi miestä, joka tarkoitti sitä ettei nuorukaiselle jäisi kuin kaksi nuolta jäljelle. Nopeasti kuitenkin, kuin varjo yössä Mimi loikkasi kenraalin talon katolle lähes ääneti ja ampui ensimmäisen uhrinsa. Heti uhrin lyyhistyttyä juoksi puoliverinen nykäisemään ruumiin keskelle kattoa jottei se vahingossakaan putoaisi alas. Sitten tuo ampui kaksi miestä kerrallaan, juosten jälleen vetämään nuo veltot ruumiit pois reunalta. Taas yksi, ja sitten kaksi vartijaa hengiltä, mutta tahti oli hieman liian tiuha ja yksi ruumiista pääsi miltei putoamaan maahan, Mimi sai juuri ja juuri tuon haarniskasta kiinni, ja vedettyä onnettoman sitten pois putoamis vaaran alueelta. Hissuksiin ja matalana Mimi kulki yhä pimenevässä illassa kattoa pitkin, ja sitten tuo kumartui katsomaan joko ystävänsä olisi päässyt sisäpihaan.
Kitty
 

ViestiKirjoittaja Crimson » 15 Loka 2011, 20:10

Delathos

Siinä aikansa kierreltyään kenraalin kartanoksikin mainitun talon ympärillä, oli Delathosille muodostunut jo jonkinmoinen kuva päähänsä siitä, miten tuon mökin pihalla tulisi liikuskella. Sisälle ei olisi välttämättä helppo päästä, sillä pihaa suojasi muuri, jota pitkin taas ei ollut mikään helppo kiivetä ylös huomaamatta. Ainakaan näin valoisalla. Mutta valkojouhi odotti innoissaan pääsevänsä pistämään vartijoita kasaan ja näyttämään kyntensä ja todistamaan jälleen kerran sen, mihin hän pystyisi. Pakkasherraa ei tuossa mielentilassa niin vain saatukaan pysähtymään ja luopumaan aikeistaan. Päin vastoin. Mokoma vain yllyttäisi valkojouhea jatkamaan pidemmälle ja yhä tarmokkaammin.

***

Pian kuitenkin hämärä laski ja väki kaikkosi kaduilta. Ja mikä sen parempaa voisikaan olla, kuin aloittaa tehtävä heti siltä seisomalta. Mimi lähti matkaamaan talolle omia reittejään ja hetken vanhempi seurasi perässä, kun tuo livahti katoille. Sen jälkeen olikin aivan turha yrittää erottaa pimeässä katoilla luikkivaa tyttöä. Delathos lähti viimein jatkamaan matkaansa kohti kohteen talon portteja.
Porteilla maleksi kaksi hyvin väsyneen oloista vartijaa, jotka eivät valkohiuksiseen mieheen kiinnittäneet mitään huomiota tuon astellessa rauhallisesti heidän ohitseen. Kenenkään huomaamatta pakkasherra livahti erään talon kulmalle, kiersi tönön ympäri ja pääsi näin muurin vierelle, aivan vartijakaksikon viereen. Nopea isku tikarilla rintaan sai ensimmäisen luuhistumaan alas, ja pian myös toinenkin vartijoista kaatui maahan, kuolleena kuin kivi. Delathos tarttui molempia haarniskan nurkista ja raahasi syrjemmälle talon taakse. Sieltä kukaan ei osaisi aivan heti kaksikkoa etsiä, ellei sitten olisi sattumalta nähnyt Delin näitä pois päiviltä pistävän.

Kuuraparta kiipesi muurin vieressä olevan talon katolle ja pomppasi siitä seuraavaksi kenraalin taloa kehystävälle muurille. Muuri oli kapea, ja ison miehen oli aluksi vaikeuksia pitää tasapainonsa sillä seistessään, mutta aikansa siinä horjuessaan Del sai lopulta tasapainonsa korjattua. Sisäpihalla risteili kolme vartijaa. Yksi vartioi keihäänsä kanssa talon ovia ja kaksi muuta ylitti säännöllisin väliajoin pihan. Tämä oli jopa Delathosille vaikea pala purtavaksi, sillä jos pihan toiselta puolelta tuleva vartija ei koskaan pimeydestä takaisin pihaa ylittämään saapuisi, se aiheuttaisi varmasti hämmästelyä ja nuo pahuksen haarniskapellet voisivat kutsua apuvoimia säikähtäessään. Seuraavaksi piti miettiä sitäkin, oliko kenraali varannut vartijoita vielä talonsa sisätiloihin palveluskunnan lisäksi.
Delathos hyppäsi alas muurilta sisäpihan puolelle. Nyt olisi oltava niinkin huomaamaton kuin suinkin vain saattoi. Ovilla vartioiva mies tuntui olevan lähes unessa nojaillessaan keihästään vasten. Tuosta laiskamadosta ei siis tarvitsisi ainakaan hetkeen välittää. Valkohiuksinen asteli varovasti muurinviertä pitkin ja päästyään pihaa risteilevien vartijoidenkin ohitse, tuo tahallaan päästi kovaäänisen rasahduksen tallomalla oksan päälle. Mies puikkelehti pikaisesti läheiseen puskaan ja seurasi sieltä käsin kun vartijakaksikko yhdessä astelivat rivakasti tarkistamaan mikä rusauksen oli päästänyt. Yksi kerrallaan ilman mitään epäilyksiä herättämättä pakkasherra vetäisi miehet puskaan seurakseen ja viilsi näiltä kaulavaltimot auki. Ainoa joka tiheän puskan seasta poistui tovin kuluttua, oli Delathos, joka puolestaan siirtyi hakemaan Mimiä katseellaan katoilta. Tyttö saisi luvan tulla auttamaan häntä maankamaralle, jos oli jo oman osansa katoilla hoitanut.
Avatar
Crimson
Jumal Velho
 
Viestit: 4312
Liittynyt: 04 Syys 2011, 17:10
Paikkakunta: Void

ViestiKirjoittaja Kitty » 15 Loka 2011, 20:26

Mimi

Neito tarkkaili katonharjalta tilannetta kuin kotka, eikä tuolta jäänyt paljoa mikään huomaamatta. Piakkoin Delathos astui varjoista esiin hapuillen katseellaan ylös pimeyteen. Mimi lähti reippaasti mutta varoen laskeutumaan alas katolta. Askeleiden kanssa oli oltava tarkka ettei vain lipsahda alas seinältä, sekä jokaista ikkunaa oli vältettävä ettei kukaan ikkunasta kurkkija huomaisi sen kohdalla nököttävää tyttöä. Piakkoin nuorukaisen jalat tavoittivat kuitenkin maankamaran ja tuo suunnisti yhä varjoissa luikkien kohti Delathosia.

"Mitä nyt maestro ?" Mimi kuiskasi hyvin hiljaa päästyään tarpeeksi lähelle kokeneempaa seikkailijaa. Muita vartioita ei näkynyt mutta oli olemassa mahdollisuus siitä että joku tarkkailisi sisäpihalle suunnatuista ikkunoista mitä tapahtuu, ja kun tuo ei näkisi enään hetki sitten pihanpoikki kävelleitä vartoita voisi tuo pistää hälytyksen pystyyn tai tulla katsomaan mitä on käynyt. Sydän hakkasi rinnassa ja jännitystä oli ilmassa, Mimi oli entistäkin tarkkaavaisempi siitä mihin astui ja liikkuiko jossain jotain. Nyt oli tosi kyseessä.
Kitty
 

ViestiKirjoittaja Crimson » 16 Loka 2011, 02:04

Delathos

Pakkasherra tiirasi varjoista varovaisesti ympärilleen Mimin päästyä hänen luokseen katolta. Vain yksi vartija oli enää pihamaalla, ja tämäkin yksilö vaikutti niin uniselta, että Del alkoi epäillä oliko mies kenties seissyt vahtivuorossa ilman vaihtoja kokonaisen päivän. No, asiapa ei hänelle sen koommin kuulunut - mutta oli onni kuitenkin että kaksikko pääsisi tuon miehen ohitse helpolla.
"Jokin ei ole nyt kohdallaan. Tämä on aivan liian helppoa", Delathos tuumi lähes kuiskaten ja yritti samalla jälleen etsiä pimeyden seasta jotain takuuta sanoilleen, kuitenkaan löytämättä mitään. Talon ikkunoistakaan kuuraparta ei saattanut erottaa mitään liikehdintää. Ehkä hän oli vain luulosairas ja kuvitteli että joku tai jokin oli vakoillut heitä pidemmän tovin ja järjestänyt kaksikolle yllätystä tuon ohessa. Delathos kohautti olkapäitään. Tehtävänhän piti olla helppo. Ehkä kerrankin tehtävänantaja oli jopa tarkoittanut sitä eikä valehdellut päin palkkametsästäjien naamoja, niinkuin useammalla oli tapana tehdä ja saada näin likaiset työnsä suoritetuksi kokemattomilla seikkailijoilla.

Delathos asteli pitkin varjoja pitkin sisäpihaa ja päästyään talon oville, mies iski nopealla iskulla siinä seisovan vartijan syvään tajuttomuuteen. Pakkasherra siirsi tajuttoman miehen syrjään ja kurkkasi sitten varovaisesti ikkunasta sisään. Sisällä oli kuitenkin liian hämärää, jotta kuuraparta jotain olisi siitä kyennyt nähdä joten tuo siirtyi pikaisesti pois ikkunan luota. Hetken epäröinnin jälkeen Delathos rohkeni tarttua oven kahvaan ja raottaa sitä hieman.
"Nyt ripeästi sisään. Hoidetaan tämä pois alta ja häivytään täältä. Aavistan jotain ikävää tapahtuvan pian", pakkasherra tuumi ja raotti varovaisesti ovea lisää päästäkseen astelemaan siitä sisään nyt itse.

//Pahoittelen jos viestini on kovinkin lyhyt. Päätin testata tylsyyttäni vastata puhelimella tänne, enkä todellakaan osaa arvioida tässä tekstin mittaa millään tapaa x)//
Avatar
Crimson
Jumal Velho
 
Viestit: 4312
Liittynyt: 04 Syys 2011, 17:10
Paikkakunta: Void

ViestiKirjoittaja Kitty » 16 Loka 2011, 11:09

Mimi

Delathos tuumi ääneen samaa mitä Mimikin, oliko tässä nyt jokin koira haudattuna vaiko ei. Mimi kävi kuitenkin ahkerasti mielessään läpi outoja numero ja kirjain sarjoja jotka oltiin karttaan merkitty, muttei tuo vieläkään keksinyt mitään järkeä noille yhdistelmille. Delahtos kolkkasi vartijan raottaen sitten ovea. Mimi tarttui miekkansa varteen kun tuo samalla luikaisi ovesta sisään. Pian Delathoskin teki seuraa ja ovi sulkeutui perästä. Puoliverinen päätteli mielessään kenraalin olevan yläkerrassa, jossain siellä, muttei sekään ollut varmaa tietoa. Varovasti kaksikko eteni vielä vähän peremmälle suurta eteishallia kunnes kävi jotain odottamatonta.

Muiden huoneiden ovet pamahtivat auki ja yks kaks oli halli täynnä sotilaita. Mimin suu loksahti auki ja silmät siristivät hieman kun sotilaiden mukana tulleet soihdut ja lyhdyt valaisivat eteisen. Hetkeen oli vaikea erottaa mitä oli ja missä, mutta pian pimeään tottuneet silmät tottuivat jälleen valoon. Mimi lähti perääntymään vartioita, päätyen keskelle eteis hallia, vartioita oli hätäiseltä arviolta nelisen kymmentä, eikä tilanne vaikuttanut valoisalta. Hetken Mimi katsoi mitä edessään näki kunnes harmaat aivosolut alkoivat raksuttaa. "Rivisotilaita on kaksikymmentä, Keihäsmiehiä viisi, Raskaasti varustettuja sotilaita kymmenen, ja Erikoisvarustettuja sotilaita viisi. Ei perse." Mimi selitti nopeasti Delathosille tajuten sitten itsekkin että kartan turhat ja epämääräiset muistiinpanot olivatkin vihje väijytyksestä tai tieto siitä että kenraalin talossa on sievoinen armeija. Ajatukset katkesivat kuitenkin totaalisesti kun portaiden yläpäästä kuului jonkin sortin puhetta. "Voisitteko ystävällisesti olla puhumatta tuota villien kieltä kartanossani ?" Kysyi hyvin leuhka ja itseään täynnä oleva ääni, tuo mieshän oli pahempi kuin Delathos ! Mutta samalla tuo yksinkertainen ihminen paljasti olevansa kaksikon etsimä kenraali.
Mimillä oli yhä selässään jousi sekä kaksi nuolta, siis kaksi mahdollisuutta tappaa kenraali joka nökötti korkeammalla mutta suoraan edessä. "Ammunko jousella ?" Mimi kysyi kokeneemmalta käyttäen yhä haltiakieltä jottei kukaan tuota ymmärtäisi.

//Ei ollu mikään lyhyt, ihan normi mittaa.//
Kitty
 

ViestiKirjoittaja Crimson » 18 Loka 2011, 12:17

//Oho, niimpä näytti. Olin kyllä aika yllättynyt sillä ei vaikuttanu yhtään siltä puhelimella kirjottaessa että oisin pitkästikin kirjottanu x)//

Delathos

Talon suuressa eteishallissa oli hiljaista. Aivan liiankin hiljaista, sillä olisihan jonkun pitänyt partioida alakertaakin tunkeilijoiden varalta. Tilanne oli kerrassaan omituinen, eikä Del voinut uskoa sitä todeksi. Eikä pidemmän päälle tarvinnutkaan, sillä yhtäkkiä kirkkaat lyhdyt ja soihdut valaisivat hämärän huoneen ja nyt eteisessä parveili nelisenkymmentä miestä aseet tanassa kahta palkkamurhaajaa kohti. Vartijoita oli joka puolella, liiaksikin asti. Miten moinen rykmentti edes mahtui tähän ei niin suureen eteishalliin yhtäaikaa. Mimin sitten alkaessa kertoa mitä kaikkea huoneessa näki, Delathos osasi samalla hetkellä yhdistää mokomat aikaisemman kartan nurkkaan kirjoitetuiksi lyhenteiksi. Valkojouhi huokaisi syvään.
Olisihan se pitänyt arvata, mies sanoi hyvin tympääntyneenä ja tuon olisi mieli tehnyt iskeä päänsä seinään tämän johdosta. Kuinka he olivatkin saattaneet olla niin tyhmiä.

Kun portaiden yläpäähän sitten ilmestyi hyvin itseään täynnä oleva herrasmies, pakkasherran ilme piristyi hieman. Ei peliä vielä oltu menetetty. Ei lähellekään. Nythän se vasta alkaisi, ja pakkasherra ehti vakuuttaa itselleen ettei tästä armeijasta hänelle olisi mitään vastusta. Sivusilmällä valkohiuksinen katsahti Mimiä.
Ammu. Tapa. Mistään armeijasta ei ole mihinkään ilman päällikköään, haltia virnisti puhuessaan haltiakieltä vaikka kenraali sitä oli kovasti kieltänyt. Pieni sormenheilautus tuolta ylimieliseltä ja ärtyneen näköiseltä mieheltä sai sotilaiden joukosta kaksi pyrähtämään kohti Mimiä aivan kuin tuo mies olisi ymmärtänyt mitä kaksikko keskenään puheli. Delathos vetäisi miekkansa huotrasta ja iski muutamalla nopealla liikkellä vartija kaksikon nurin, tajuttomaksi maahan.
Keskity rauhassa, sinulla ei ole suurta mahdollisuutta saada suoraa osumaa tuohon aasiin. Pidän huolen ettei kukaan pääse vahingoittamaan sinua, pakkasherra sanoi telepaattisesti Mimille astellessaan takaisin nuorempansa luo. Kuuraparta ei saattanut olla varma, ymmärsikö kenraali todella mitä he puhuivat, joten oli parempi turvautua tähän keinoon, jota tuo itseään täynnä oleva aasi ei voisi käsittää.
Avatar
Crimson
Jumal Velho
 
Viestit: 4312
Liittynyt: 04 Syys 2011, 17:10
Paikkakunta: Void

EdellinenSeuraava

Paluu Kadut ja Torit

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 2 vierailijaa

cron