Elizabeth Thann
Ellie ei voinut olla muuta kuin hyvin positiivisesti yllättynyt kun tuo haltia kiinnitti häneen huomiota ja sitten mietteliään näköisenä kysäisi ihmiseltä murteella, jonka Elizabeth tajusi heti eteläiseksi, pitikö moinen todella paikkansa. Hetki Elizabethin piti hakea sanoja kielensä päällä ennen kun vastaus kuului lyhyesti ja ytimekkäästi eteläisellä murteella: "Kyllä. Aivan jokaisen."
Samalla kun nainen sai vastattua haltialle, ihminen tajusi että haltian täytyi tietenkin tulla etelästä, siksi tämä oli erivärinen kuin muut Cryptin haltiat yleensä olivat.
Tanssimisen ja juhlakulttuurin esiintuominen taisi viedä Elizabethin äskeisen pienen edistyksen pikavauhtia takaisin alkuvaiheiseen. Elizabethin päässä alkoi jälleen sättiminen ja syyttely. Miksi, miksi oli pitänyt ottaa tämä esiin.
"Mutta saanen muistuttaa mieleesi, että kolmannen aikakauden vallitessa, sekä vielä neljännenkin aikakauden alkupuolella, olivat ihmiset ja haltiat sovussa. Kuinka ihmiset eivät koskaan kiinnostuneet haltioihin ja perehtyneet näiden muuhun kulttuuriin? Se on hyvin peitelty, mutta silti kovin ilmeinen ristiriita ihmisten kirjallisuudessa." Elizabeth sanoi yrittäen jättää aikaisemman aiheensa ja peittäen sen historian alle. Voi ei, miksei Elizabeth yhtään osannut tulla toimeen suippokorvien kanssa? Kaikki se aika, minkä neito oli jo pienestä tyttösestä asti viettänyt haltioista kertovien kirjojen ja paksujen pölyisten opusten kanssa, kaikki se aika minkä hän oli kuluttanut omaksuakseen haltioiden kielen kuin omakseen, mutta silti hän ei ollut oppinut siihen, että mitä tehdä kun viimeinkin tapaisi yhden. Huh, vähemmästin pukkasi ahdistusta pintaan.
Elizabethin kristallin kirkas usko alkoi hieman säreillä, joka näkyi muun muassa siinä että neidon ryhti ei enää ollut täydellisen ylevä tämän istuessa. Myöskään karkailevien otsakiehkuroiden takaisin pyyhkimenen ei jaksanut innostaa joten Ellien kasvoilla alkoi olla muutamia suloisia otsahiuksia jotka olivat korkkiruuvikiharat.
"En oleta teidän pitävän minusta, olenhan ihminen. Ihminen, saastainen rotu joka tuli teidän maahanne ja vei teidän elinalueenne ja aloitti tämän kamalan sodan." Ihminen sanoi ja pysähtyi vetämään henkeä, "Minä olen Elizabeth. En haltiafobistinen äkkipikainen Ihminen, vaan ihan pelkkä Elizabeth." Ei neito enää tiennyt mitä haki esittäytymällä toiselle. Enää Ellie ei keksinyt edes itse kaksoistarkoituksia omille sanoilleen. Tumma haltia oletettavasti kyllästyisi hänen seuraansa pian. Elizabeth suuntasi katseensa melkeinpä ensimmäistä kertaa katseensa pois tummasta haltiasta, vaeltelemaan ympäri salia. Jos muuta ei ilmenisi voisi Elizabeth tarjoutua tuon äsken vaaleahiuksista miestä liehittelevälle naiselle tanssiseuraksi. Vaikka tuskin blondilla oli tarkoitus saada itselleen naisseuraa tanssilattialle.