Kaikki alkoi rosvojen hyökkäyksestä //Aksutar

Nahorissa sijaitsevat torit ja kadut. Katuja vartioidaan erittäin tiukasti, niin päivisin kuin öisin.

Valvoja: Crimson

ViestiKirjoittaja Noitarinki » 30 Marras 2012, 22:10

"Vai sillä tavalla", neito naurahti jokseenkin vaivaantuneen kuuloisena, nyökäten sitten hymyillen enkelin sanoille. "Paremmin kuin viime yönä, kiitoksia kysymästä. Uskoisin jaksavani taas jonkin aikaa." Azure hiljeni hetkeksi ja kuunteli Shilohin kysymyksen. Pienen olon tunnustelun jälkeen tyttö nyökkäsi hiljaa, antaen toisen auttaa itsensä alas Panin tassutellessa perässä.

Hänen olonsa oli todellakin jo paljon parempi kuin aamulla, johtuen mitä luultavammin nukutuista päiväunista. Sokea neito käveli parin askeleen päähän vankkureista, vetäen keuhkonsa täyteen ulkoilmaa. Tällä ei ollut oikeastaan aavistustakaan siitä, missä he olivat, mutta oletti heidän päässeen jo hyvän matkan päähän Nahorista. Ilma ei tuoksunut enää mereltä. Nyt se oli jotenkin... Azure ei löytänyt edes oikeaa sanaa kuvailemaan sitä. Alitajuntansa kertoi sen liittyvän edelliseen muuttoreissuun, muttei raukka pieni enää paloja osannut toisiinsa yhdistää.

Vaaleaverikkö sulki jäänsiniset silmänsä ja huokaisi venytellen. "Osaisitteko kenties arvioida kuinka kauan matkassamme tulee vielä kulumaan?" Tyttö kysyi varovaisesti Shilohilta.

//Sowwy kestoa, jäipä tämäkin vähän lyhkäseksi .3.'
... Kaikkia kinosti.

Naava
Avatar
Noitarinki
Porvari
 
Viestit: 753
Liittynyt: 14 Heinä 2012, 17:28

ViestiKirjoittaja Aksutar » 01 Joulu 2012, 02:21

Enkelin katse kiersi alituiseen maastossa, herkeämättä hetkeäkään. Vaikkei pahemmin sotaan ollut osallistunut, tiesi Shiloh hyvin kahden rodun välisen sodan vaaroista. Edes sivullisia ei säästetty, jokainen kärsi tästä yhteenotosta. Shiloh ei tiennyt perimmäistä syytä sodalle, mutta piti sitä joka tapauksessa turhana. Kaikki olisivat varmasti paremmin, mikäli kaksi suurta rotua osaisivat vain elää sovussa. Mutta mikä enkeli oli sanomaan, kun ei tiennyt koko kuvaa.
Katse kävi kuitenkin kääntymään Azureen, tuon kysyessä matkan kestosta. Enkeli vilkaisi taivaalle mietteliäänä, koettaen arvioida mahdollista aikaa loppumatkan taittamiseen.
Muutama tunti Ilta on kuitenkin jo laskeutunut, kun perille saavumme. Meidän lienee siis paras etsiä yösija saavuttuamme kaupunkiin. Se ei liene ongelma Shiloh kävi arvioimaan. Hänellä oli kestänyt mukavasti kävellä kaupungista Nahoriin, näin kärryjen kanssa matka oli varmasti nopeampaa. Ilta saattaisi kuitenkin olla jo pitkällä, ennen kuin he saapuisivat perille. Riippuen tietenkin mahdollisista esteistä ja hidasteista matkalla. Jos hyvin kävi, he eivät törmäisi mihinkään, mikä saattaisi matkaa hidastaa.

Kun juhdat olivat saaneet levättyä ja syötyä, jatkui matka jälleen. Shiloh varmisti että Azure oli mukavasti istumassa ja aloillaan, ennen kuin matkaan lähdettiin. Seuraavat tunnit kuluivatkin mukavasti rupatellen, paremmin toisiin tutustuen. Shiloh kyseli ummet ja lammet Azuren taustoista, vältellen kuitenkin turhan surullisia aiheita. Olihan neito juuri menettänyt läheisensä, oli kenties paras olla kyselemättä liikaa ikävistä aiheista. Sen sijaan enkeli kyseli enemmänkin lempi asioista ja inhokki asioista.
Kuten Shiloh oli arvioinut, oli ilta jo pitkällä, kun he pääsivät sisään kaupungin porteista. Vankkurit pysähtyivät lähellä kauppatoria, jolloin Shiloh ja Azure jäivät pois kyydistä, kiittäen ystävällistä kauppiasta kyydistä.
Tule, näytän sinulle yösijamme Shiloh kävi tokaisemaan Azurelle, samalla kun lähti johdattamaan sokeaa kohden pientä, halpaa majataloa, jossa enkeli yleensä yönsä nukkui
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

ViestiKirjoittaja Noitarinki » 01 Joulu 2012, 14:41

Nuori tyttö kuunteli enkeliä rauhallisena, hymähtäen hiljaa tämän vastaukselle. "Hyvä on sitten, muutama tunti ja katsotaan sitten uudestaan tilannetta", Azure totesi enemmänkin itselleen kuin Shilohille. Hän oli todellakin lähtenyt Nahorista. Muutaman vuoden jälkeen hän oli oikeasti muuttamassa pois, kaupunkiin. Sellaisen henkilön kanssa, jonka oli tavannut vasta edellisenä iltana, asetelma vaikutti enemmän kuin hieman hämärältä. Mutta sokea neito luotti mieheen täysin, tämä oli enkeli, joka oli pelastanut hänen henkensä, hänellä ei ollut mitään syytä olla luottamatta.

Ja jonkin ajan kuluttua tyttö istui jälleen vankkureissa koira jälleen sylissään maaten, ja hymyili nyt valoisammin. Tämä piti matkustamisesta. Ja Shiloh oli erittäin mukavaa juttuseuraa, vaikkakaan he eivät puhuneet mistään järin vakavasta, perusasioita, joita nyt vain sattui mieleen tulemaan. Ne muutamat tunnit menivät ohi varsin nopeasti, ja Azure nousi alas vankkureista, käännellen päätään vähän joka suuntaan, yrittäen epätoivoisesti nähdä edes jotain. Turhaan tietenkin.

Täällä hän nyt oli. Ilmapiiri, äänet ja kaikki mahdollinen oli kovin erilaista kuin Nahorissa tai isoveljen kotitilalla, mutta kaipa hän nyt tähänkin joskus tottuisi. Jälleen kerran nyökäten tyttö luotti itsensä toisen johdateltavaksi, yksinään hän olisi vain joutunut hukkaan nopeammin kuin olisi ehtinyt koiraa sanoa.
... Kaikkia kinosti.

Naava
Avatar
Noitarinki
Porvari
 
Viestit: 753
Liittynyt: 14 Heinä 2012, 17:28

ViestiKirjoittaja Aksutar » 01 Joulu 2012, 16:40

Shiloh kävi johdattamaan Azuren muutaman korttelin päässä sijaitsevalle majatalolle. Majatalo oli melko syrjässä, eikä niin kovin tunnettu matkaajien keskuudessa. Pieni majatalo oli myös halpa hinnoiltaan, joten enkelillä oli varaa viettää öitään siellä, toisinaan tehden jopa töitä majatalon emännälle. Vanha, mukava rouva tuo olikin.
Emäntää käytiin tervehtimään sisään astuessa ja Azure esiteltiin ystävänä tälle vanhalle leskirouvalle, joka otti uuden vieraan lämpimästi vastaan. Kaksikolta käytiin kyselemään, olisiko heillä nälkä. Soppaa oli jäänyt yli päivän jälkeen, joten lämmintä ruokaa voisi saada vielä vatsantäytteeksi. Shiloh ei pahemmin kysellyt Azurelta olisiko tuo halunnut syödä vai ei, enkeli päätti että kaksikko söisi. Neito ei ollut pahemmin päivän aikana mitään murkinaa saanut, joten oli vain hyvä, jos tuo edes vähän koittaisi syödä. Emäntä kävikin istuttamaan Azuren ja Shilohin majatalon pöytään, itse poistuessa kyökin puolelle hakemaan ruokaa vieraille. Iloinen vahanrouva oli todellakin oikealla alalla, tuon palvelutahto oli suorastaan ihailtavaa näinä aikoina.

Pian rouva palasikin kera kolmen lautasen: Shilohille ja Azurelle, mutta myös sokean koiralle tuotiin murkinaa: Kaikkea ylijäämää, mitä keittiöstä löytyi. Sopan lisäksi pöytään kannettiin leivänkannikka, sekä oltta juotavaksi. Shiloh huolehti siitä, että Azure sai käsiinsä kaiken haluamansa, enkeli kävikin kyselemään sokealta aina tarvitsiko tuo juotavaa tai leipää. Shiloh itsekin söi, vaikkei hänen olisi edes tarvinnut. Ruuan nauttiminen kulissiksi oli kuitenkin jo tuttua hommaa ihmisten keskellä piilottelevalle enkelille.
Emäntä itse istui pöytään kaksikon seuraksi, kysellen niitä näitä ja kertoen myös omasta päivästään.


// Kovasti hittailen sori >: Mutta syö voit hitata kaksikon siihen mallille, että ne toivotti hyvät yöt emännälle ja hiipi omaan huoneistoon, mikäli haluat o3o //
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

ViestiKirjoittaja Noitarinki » 01 Joulu 2012, 17:11

Aina yhtä tottelevaisesti Azure seurasi Shilohin johdatusta, päätyen hetken kävelyn jälkeen pieneen majataloon. Tyttö oli mielessään iloinen päästessään vihdoinkin sisään, ulkona ei ollut enää mitenkään erityisen lämmin. Tähän asti silmät maassa kulkenut tyttö kohotti katseensa kuullessaan ystävällisen naisäänen, tervehtien emäntää kohteliaaseen tapaansa. Vaaleaverikkö oli vastaamaisillaan tämän ehdotukseen ruuasta, mutta enkeli ehti häntä ennen. Ei sillä, että neitokainen olisi tarjouksest kieltäytynyt, vasta nyt hän kunnolla tajusi kuinka nälkäinen oikeasti olikaan.

Joten hän istui majatalon emännän ohjastamana pöydän ääreen, laskien vaaleat kätensä syliinsä. Tyttö ei sanonut yhtään mitään, jäi vain odottamaan ruokaa levollisesti. Emännän kantaessa soppaa pöytään Azure kiitti kauniisti, yhä vain ominainen hymynsä kasvoillaan viipyen. Katalonianpaimenkoirankin puolesta neito lausui kiitoksensa, vaikkakin Pan haukahti iloisen oloisena emännälle saadessaan ruokaa eteensä. Ruokailu kuluikin suhteellisen mukavissa merkeissä emännän kanssa jutellessa ja vatsaa täyttäessä. Naista ehkä vielä hieman ujosteleva sokea tyttö puhui vähän normaalia hiljaisemmalla äänellä.

Kun he olivat saaneet itsensä kylläisiksi, vaati Azure kuitenkin saada auttaa avokätistä emäntää pöydän siistimisessä väsymyksestään huolimatta. Lopulta kaksikko kuitenkin saattoi hyvillä mielin toivottaa naiselle hyvää yötä ja lähteä kohti Shilohin huoneistoa. Jälleen enkelin johdateltavana oleva sokea tyttö seurasi toista hiljaisena.

//Hittailusta viis, kuhan sei mene miksikään "se tappo sen" älämölöksi (.//
... Kaikkia kinosti.

Naava
Avatar
Noitarinki
Porvari
 
Viestit: 753
Liittynyt: 14 Heinä 2012, 17:28

ViestiKirjoittaja Aksutar » 03 Joulu 2012, 17:55

Kun ruokaa oltiin saatu hengenpitimiksi, vaati Azure saada auttaa emäntää pöydän tyhjentämisessä. Tomera emäntä ei tietenkään pistänyt avusta pahakseen, vaikka vakuuttelikin, ettei moinen ollut tarpeen. Kun pöytä oli siivottu, kävivät osapuolet toivottamaan toisilleen hyvät yöt, ennen kuin Shiloh ja Azure poistuivat enkelin varaamaan huoneistoon. Shiloh johdatti Azuren sisään, sulkien oven perässä. Huone oli pieni, melko yksinkertainen ja omasi muutaman kaapin lisäksi kirjoituspöydän, selkänojallisen penkin, pienen kamiinan ja leveän sängyn.
Valitettavasti minulla ei ole varaa kahteen erilliseen huoneeseen Shiloh tokaisi kävellessään tarkastamaan hiipuvaa tulipesää. Vielä huoneessa oli lämmin, mutta oli vain ajan kysymys koska säät alkoivat kylmetä ja sitä mukaan halpojen majatalojen huoneet muuttumaan hyytäviksi, mikäli tulisijaa ei pitänyt lämpimänä.

Sinä voit nukkua sängyllä.. minä en varsinaisesti unta tarvitse, joten sama se on, missä yöni vietän Shiloh hymähti ohjatessaan Azurea lähemmäksi sängyn reunaa, antaen kuitenkin lopulta neidon itse tutkia huonetta mikäli halusi. Eihän tuo nähnyt ympärilleen, ainoa tapa millä sokea voisi tiedostaa huoneen paremmin, oli ympäriinsä kävely ja koskettelu.
Ala nukkumaan milloin ikinä haluat Uskon kuitenkin, että matka on ollut uuvuttava Shiloh oli luvannut huolehtia Azuresta, mutta ei aikonut asettaa tuolle rajoja, Mikäli neito halusi valvoa koko yön, saisi tuo myös valvoa. Ei enkeli ollut Azuren isä, jonka olisi pitänyt katsoa toisen perään ja sättiä pienistäkin asioista.
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

ViestiKirjoittaja Noitarinki » 06 Joulu 2012, 19:57

Huoneiston ovesta sisään päästyään tyttö huokaisi jokseenkin helpottuneen oloisena. Vihdoinkin perillä. Hän pudisti päätään nauraen väsyneesti. "Ei se mitään, kunhan se teille vain sopii", Azure sanoi enkelille, laskien kantamuksensa varovasti oven viereen. "Jos vain käy, niin voisin purkaa tavarani aamulla." Se oli oikeastaan ennemminkin toteamus kuin kysymys, neito hieroi punaisia poskiaan hetken, nostaen silmänsä sitten kohti enkelin ääntä. Hän meinasi kysyä tältä miksei tämä nukkunut, mutta piti kuitenkin suunsa kiinni - hän voisi kysellä myöhemmin.

Azure mietti hetkisen aikaa, toisaalta hän syyhysi päästä tutkimaan uutta "kotiaan", mutta toisaalta häntä tosiaankin väsytti ja paljon. "Kiitos, matka oli raskas. Joten voisin nukkua nyt kun uskoisin vielä kykeneväni siihen, kuka tietää milloin saan jotain muuta tehtävää", sokea mutisi Shilohille katse lattiassa.

Joten hetkisen kuluttua oli Azure käynyt maate leveään sänkyyn, peitteiden alle ja sulki silmänsä. Jalkopäähän oli tiensä löytänyt vanha koira, joka painoi päänsä etutassujensa väliin ja sulki tummat nappisilmänsä. Emäntänsä seurasi pian esimerkkiä, toivottaen ensin hyviä öitä pelastajalleen.

Toivottavasti huominen olisi parempi päivä kuin pari aikaisempaa.

//And I guess that's it (. Kiitoksia.//
... Kaikkia kinosti.

Naava
Avatar
Noitarinki
Porvari
 
Viestit: 753
Liittynyt: 14 Heinä 2012, 17:28

ViestiKirjoittaja Aksutar » 07 Joulu 2012, 14:16

Azuren toteamukseen tavaroiden purkamisesta käytiin vain hymähtämään. Olihan ilta jo pitkällä ja takana oli pitkä matka, ei ihmekään ettei tyttö jaksanut moista toimenpidettä suorittaa tähän hätään. Shiloh oli kuitenkin iloinen siitä, että Azure oli nyt turvassa ja näemmä valmiina nukkumaan. Tyttöä ei käytykään häiritsemään sen enempää, Enkeli toivotti vain hyvät yöt ennen kuin itse kävi istumaan penkille. Laatikosta käytiin hakemaan lukemista, jonka parissa mies saattoi yönsä viettää. Azuren annettiin nukkua rauhassa, eikä tuota käyty herättämään edes aamulla. Sokea saisi nukkua niin pitkään, kuin oli tarve


// Yeees, lyhyt lopetus on lyhyt. MOAR! //
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

Edellinen

Paluu Kadut ja Torit

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 4 vierailijaa

cron