Yksikätinen hivutti tummat housut jaloistaan, antaen tilaa jo pitkään selvästi innostuneena olleelle varrelleen. Pakkasherran kasvoilla lepäsi kovinkin tyytyväinen ilme, kun tuo häikäilemättä katseli kasvojaan peittelevää Winderiä, joka hysteerisenä hekotti kämmeniensä takaa. Tilanne alkoi selvästi nousemaan hetki hetkeltä enemmän myös Haukansilmän päähän, joskin mitä tuosta kovin sekaisesta reaktiosta sitten olisi varsinaisesti enää pitänyt päätellä? Että tuo tykkäsi? Ei tykännyt? Halusi lisää? Juosta karkuun? Winder häpesi selvästi. Mutta mitäs oli suostunut kuuraparran leikkikaluksi näin! Darius oli kyllä selvästi tilanteen mukana jatkuvasti, mutta leikkiin tuo ei osannut sillä tavalla heittäytyä, vaan jostain alitajunnastaan selvästi repi niitä kiellettyjä himoja ajatuksissaan päällimmäisiksi, yrittäen vielä kovasti muka kieltää itseltään niitä.
”
Olen kuullut tuonkin aiemmin jo, monelta eri taholta”, kuuraparta hymähti, kavutessaan takaisin sängyn puolelle.
Winderin jalkoja pökitettiin hieman ylemmäs tummemmilla polvilla, joiden varaa Delathos jäi peitteille pystyyn toistaiseksi. Katse oli alati naulittuna tutkimaan Haukansilmän kasvoja ja niitä pieniäkin eleitä joita silmäpuoli mahdollisesti ilmaisi.
”
En varmaan kestäisikään itseäni”, kuuraparta virnisti, sormien hakiessa sylkeä suusta kovin viettelevän näköisenä, ”
Ellei olisi pakko”. Käsi lipui Dariuksen pakaroiden kautta levittämään sylkeä pian kontaktia ottavalle alueelle, hellän varoen, Delathosin ottaessa siitäkin hetkestä kaikki irti mitä sai. Sironpitkät sormet hipelöivät herkkiä paikkoja kaikessa rauhassa, välillä työntyen jopa osin Dariuksen sisään, pakkasherran pitämättä minkäänlaista kiirettä tekemisiensä suhteen, tietäen sen vain ärsyttävän tunteidensa kanssa kamppailevaa Winderiä lisää.
”
Ei sen tarvitse noin vastenmielistä olla”, pakkasherra hymisi, seuraillen Winderiä, välistä sitä missä ja minne ainokaista kättään liikutteli. Kiusoitteleva käsi nousi kuitenkin kenraalin sisäreittä pitkin lopulta ylemmäs, pakkasherran kumartuessa taas Winderin ylle, laskeutuen lähes miehen kasvoihin kiinni. Kyynärää nojattiin Dariuksen viereen, ja käsi lähti hellästi sukimaan vanhemman miehen hiuksia.
”
Sano, että haluat sitä”, Del kuiskasi Haukansilmän kasvojen edessä, ”
Vaadi sitä. Myönnä pitäväsi siitä kun sinua käydään alistamaan näin”.
//Huh mitä tuhnuja. Limdur nyt hillitsee itsensä, niin neito kuin onkin (D Aran päätti kerrankin olla epäitsekkäämpi ja pistää toverin toiveet omiensa edelle. Mutta vain jos sai Lucan kanssa iltaa viettää <: wat... Dariuksesta ei ole kili paimeneksi. No ei siitä kyllä olis kieli- tai kikkelipaimeneksikaan (------D EIKUN NONI. Prinsessa Darille balettikengät ja tutu.
Nään jo Darin tulevaisuuden kun se pentuja saa...//