Sivu 6/6

Re: Viskikurpat ||CRIIM, K-varoitus

ViestiLähetetty: 12 Elo 2014, 23:55
Kirjoittaja Crimson
Oma käsi nousi pitelemään vastakkaista, kädetöntä hartiaa, Delin vain silmäillessä sängyllä hengittelevää kenraalia. Miehen sanoihin kuuraparta kuitenkin hymähti kuivasti. Typerä nuoli. Sohvatyynytkin joku saisi taas parsia kasaan, samoin tuolin, kerta sen asteen humalassa oli pitänyt mennä leikkimään. Del pyöräytti silmiään päässään turhautuneisuuttaan, osin myös sitä, että Darius vaikutti hyvin voimattomalta ja kykenemättömältä päättämään taas mitään. Delathos ei sitä tosin pahakseen pistänyt, että Haukansilmä tahtoi hänen pillinsä mukaan yhä tanssia.
Kuvittelin silti että omaisit edes yhden järkevän mielipiteen asiasta, jurristasi huolimatta”, virnuileva pakkasherra naurahti, lähtien huojuen astelemaan sitten sängyn toiselle laidalle.

Tummahipiä kumosi itsensä alas aivan kenraalin vierelle selälleen, huokaisten samalla syvään, silmienkin ummistuessa hetkeksi kun mies hengitystään tasasi.
Sekoitat pääni, Winder”, Del mutisi hymähtäen, irvistäen itselleen, mutta purren sitten hampaitaan yhteen.
Valkohapsen pää kääntyi asteen verran hetken hiljaisuuden jälkeen, kuuraparran katseenkin siirtyessä sen myötä silmäämään tummatukkaisen olemusta vieressä. Delathos ei lupia kysellyt kääntyessään kädettömälle kyljelleen ja kirjaimellisesti kahmaisi Winderin kainaloonsa, vetäen miehen lähemmäs itseään vasten. Ohessa haukansilmän kasvojensyrjälle suotiin hellä suudelma virnuilevilta huulilta, Delathosin tuijottaessa erityisen ahneesti Haukansilmän kasvoja.
Enkä voi sanoa välittäväni siitä tunteesta”, Del kuiskasi toisen korvanjuuressa, upottaessaan samalla kasvojaan osittain Dariuksen hiuspehkoon, haistaakseen sen huuman tuoksun mitä kenraali itsestään eritti hullun nenään. Huuma, joka Delathosille oli kuin pelkkä huume, jota vereen sekoittaa.


//Sen jälkeen pidetäänkin naisten iltamat vähän villimmällä menolla. EIKUN. Deli voisi katsoa mielellään vierestä <8 Mardukilta ei kysytä, Shyva paijaa sitten illalla nätisti ja taas on virne rujon miehen huulilla. MUTTA KUN NE KOPTEROI SIELLÄ PURKISSAKIN. LÄHTEE PURKIT LENTOON VIELÄ. JA NIIN PIRUVIE ALKOKIN, MITÄ SITÄ SUOTTA ENÄÄ LOPETTAMAAN 8)))) Yhdessä roikuttaisiin sitten hirressä, jos isäpapat näkee. Hyvä etteivät sentään foorumille oo vielä löytäny, tai vois käydä huonomminki (D KATSO NYT MITÄ TEIN KUN MENIN HERÄÄMÄÄN KESKEN UNIEN//

Re: Viskikurpat ||CRIIM, K-varoitus

ViestiLähetetty: 13 Elo 2014, 11:04
Kirjoittaja Aksutar
Kuivahkosti Darius hymähti kuuraparran kertoessa odottaneensa edes yhtä järkevää mielipidettä kenraalilta kysymykseensä, vaikka Haukansilmä jurrissa olikin. Olihan Dariuksella, mutta sen mielipiteen kertominen ääneen saattoi johtaa turpasaunaan... Tai uuteen kierrokseen. Darius ei edes vilkaissut kuurapartaan tuon käydessä kumoamaan itsensä kenraalin viereen sängylle. Hän oli uupunut eikä jaksanut enää pahemmin liikkua, hyvä ettei jo uneen ollut vajonnut, roikkuessaan hereillä olon ja unen rajamailla.
"Minulla on kuulemma sellainen vaikutus" Haukansilmä kävi mutisemaan Delathoksen mainitessa kenraalin sekoittavan miehen pään "Ainakin naisten mukaan..." Lisäys käytiin lähinnä mutisemaan kuiskaten itsekseen, Dariuksen virnuillen pienesti sanojensa perään kovinkin tyytyväisenä.

Haukansilmä oli vähällä nukahtaa jo, kun yllättäen tummahipiä kävi kääntymään vanhemman puoleen ja sen pahemmin varoittelematta tai lupia kyselemättä kävi vetämään Haukansilmän halaukseensa, lähemmäs itseään. Dariuksesta ei ollut pistämään vastaan, vaikka moinen läheisyydenosoitus ei oikein houkutellut kenraalia tässä tilanteessa. Mutta, olihan hän itse juuri sanonut, että Delathos olisi illan herra joten mikäli tuo nyt sitten halusi vielä kenraalissa roikkua, ei Darius oikein vastaan voinut sanoakaan. Kaiken lisäksi kenraali ei enää jaksanut enää taistella vastaan edes sanallisesti, hän halusi vain nukkua. Pieni hymähdys kuitenkin irtosi kenraalista, Delathoksen suodessa sen pienen, hellän suudelman kasvojensyrjälle.
"Ehkä minun pitää repiä pääsi sitten irti..." Darius kävi vastaamaan Delathoksen kuiskauksiin yhtä hiljaisella, alati hiipuvalla äänellä "mutta katsotaan... sitä sitten... aamulla...". Kenraali ei käynyt enää edes reagoimaan Delathosin painaessa kasvonsa tummiin hiuksiin, vaan näytti nyt lopullisesti sammahtaneelta, hengityksen muuttuessa rauhallisen tasaiseksi ja silmän painuessa umpeen käsivarren alla.



// (8 Kalin ja Samhainan jälkeen Shyva ei edes halua palata takaisin miehiin, ettäs tiedät. Deli voi katsella ihan rauhassa T: Kali. Marduk tykkää paijauksista joooo nyt haluun piirtää Shyvan paijaamassa Mardukia. JA VOI PERHANAN KOPTERIT NYT LOPPU! MUTTA MENO EI LOPU KOSKAAN FOREVER PERVERT What.... Älä ny mun isä tietää foorumista mut sitä ei onneks kiinnosta lukea... kai... toivottavasti...... 8||||| SINÄ HERÄSIT JA VASTASIT! Niin tein minäkin. Nyt lähden kauppaan sateen läpi kulkemaan, katsomaan onko siellä jotain kivaa iltaa varten jos pelaamaan eksytään 8) //

Re: Viskikurpat ||CRIIM, K-varoitus

ViestiLähetetty: 03 Syys 2014, 20:40
Kirjoittaja Crimson
Tummahipiä hymisi varsin tyytyväisenä Dariuksen viimeisistä sanoista, jotka alkoivat selvän väsymyksen myötä hiipua.
Voithan aina yrittää..”, kuuraparta mutisi toisen hiusten seasta lähinnä itselleen, sillä ei uskonut enää että Winder olisi kyennyt uneltaan häntä kuulemaan. Ehkä sanat jäivät kummittelemaan Haukansilmän päähän ja aiheuttivat tuolle painajaisia koko seuraavaksi yöksi ja jäisivät vaivaamaan mieltä. Pelkkä ajatus kyseisestä nosti Delathosinkin kasvoille vielä viimeisen pirullisen virneen sille illalle – tai ehkä ennemminkin yölle – ennen kuin kuuraparta asettui paremmin silmäpuolen vierelle lepäämään, päästämättä Haukansilmää kylmästä syleilystään irti. Siinäpähän nukkuisi, ellei väkisin kierisi lattialle, jonne Delathos ei todellakaan ollut tulossa kenraalin mukana.


Ennen kuin aamuaurinko ehti syksyiseltä taivaalta nousta tunkemaan säteitään verhokaistaleiden välistä, oli kuuraparta noussut sängystä ylös. Väsyneenä. Hetken jopa miettien mitä helvettiä Winder hänen kanssaan samassa sängyssä teki, kunnes muisti edellisiltaisen ryyppäyksen jälkeen järjestäneensä Dariuksesta asteen verran ehkä kiristäenkin petiseuraa itselleen. Olo oli kuin rannalle ajelehtineella kalalla, eikä pöytä talon aulassa parantanut oloa kun saattoi laskea, monta pulloa oli tyhjäksi vajentunut kahden viskiä kittaavan kurpan takia. Delistä ei kuitenkaan ollut murehtimaan olotilaansa sen kummemmin, kerta omilla jaloillaan kykeni seisomaan lyhyeksi jääneiden uniensakin jälkeen, eikä päätä jomottanut alkuunkaan – ainakaan vielä…
Darius jätettiin kuitenkin onnellisen tietämättömänä vielä uinumaan paikoilleen, Delathosin lähinnä etsiessä vaatteensa huoneen lattialta käsiinsä ja poistuessa sen jälkeen pois makuukammarin puolelta. Koska kuuraparta säilytti virka-asuaan sotilastuvilla, oli miehen tyydyttävä toistaiseksi omiin kuteisiinsa, joita oli eilisenä iltanakin yllään pitänyt. Haukansilmän vaatteet pakkasherra kokosi myöskin ylös lattialta lojumasta ja nakkasi kaikki sievään nippuun saappaita myöten nojatuolille, millä silmäpuoli oli yömyöhään istunut. Eiköhän Winder osannut ne siitä itsekin löytää, jahka silmiään kävisi raottamaan taas auki, joskin tuon oli käveltävä aina kammarista asti niitä hakemaan, ellei meinannut nakuna hypätä ikkunasta ja karata sen sileän tie.

Del puolestaan etsi käsiinsä vesikannun. Ties kuinka monta päivää vesi oli ehtinyt siinä seistä, kun kukaan ei sitä ollut joutanut vaihtamaan, mutta pakkasherralle maku ei ollut kaikki kaikessa. Viimeiseksi hän halusi nyt koskea enää viinapulloihin pöydällä, joten tunkkaiselta, seisahtaneelta maistuva vesi sai kelvata tällä kertaa hyväilemään kielen makukantoja ja kurkkua, jotka kuivuuttaan huusivat kuorossa.
Kuuraparta istahti takan ääreen nojatuolille, selkä kammariin päin, jääden purkamaan väsymystään niille sijoilleen vesilasinsa kera siihen saakka, että Darius päättäisi itsensä ylös hinata.


//Ja niin Shyva ei enää koskaan tehnyt uusia poikueita joita kiusata. Eikun mitä. KOPTERIT EI KOSKAAN PYSÄHDY! VINHASTA VETELEVÄT SIELLÄ NÄNÄNÄNÄNÄNÄ. Oikeesti meidän molempien isien homoviha tulee siitä, et ne on eksyny foorumille lukeen meidän pelejä. HOPE NOT |8 Katso äiti, kuukauden paussi antoi aihetta minulle viimein vastata taas (D//

Re: Viskikurpat ||CRIIM, K-varoitus

ViestiLähetetty: 04 Syys 2014, 20:56
Kirjoittaja Aksutar
Herääminen ei ollut koskaan tuntunut näin kamalalta. Kunpa uni - joka tosin kovin painajaistäyteinen oli ollut - olisi jatkunut vielä seuraavan vuorokauden, mutta ei. Jokin kävi herättämään silmäpuolen unten mailta, auringon käydessä nousemaan pikkuhiljaa taivaalle.
Aivan ensimmäisenä Darius päästi ilmoille mitä tuskaisimman, kuivimman parahduksen, kääntäessään kylkeä sängyllä, jossa yksin makasi. Hetken kenraalin piti keräillä ajatuksiaan ja muistojaan illan tapahtumista, Haukansilmän kuitenkin epäonnekseen muistaen turhankin hyvin, mitä viime yönä oli tapahtunut. Delathosta ei kuitenkaan näkynyt lähettyvillä, mikä oli hyvä. Viimeinen asia minkä Darius halusi nähdä nyt oli tuon kuuraparran pärstä.

Päätä jomotti uskomattoman paljon, suu oli kuiva ja karhea. Maailma tuntui pyörivän ympärillä ja joka paikkaa kolotti. Darius ei uskaltanut nousta istumaan, vaan pysyi maaten, haudaten kasvojaan vasten vuoteen pehmeää pintaa. Tuntui siltä, että jos hän nyt nousisi, lentäisi laatta pitkin tummahipiän asuntoa. Ei sillä että Dariusta moinen harmittaisi, toisen omaisuuden turmeleminen kuulosti vallan hienolta idealta, mutta kenraali itse ei halunnut käydä yrjöämään ollenkaan.
Kaiken sen krapulan keskellä paikat olivat muutenkin kipeänä öisen riehumisen jäljiltä. Haukansilmä tuskin tulisi istumaan viikkoon kunnolla, takalistoa jomotti aivan vietävästi. Selkä oli kipeä ja jopa mustelmilla, Kaula oli herkkänä ja punaisena kaikista niistä näykkäyksistä, joita tummahipiä oli suonut, mutta jos totta puhuttiin... oli tämä kipu kaiken sen arvoista. Sitähän ei tietenkään ääneen myönnetty kenellekään.
Pikkuhiljaa kenraali alkoi kuitenkin keräillä itseään. Hänen piti poistua, mielellään ennen, kuin ulkona olisi jo paljon uteliaita katseita. Hän halusi palata takaisin sotilastuvalle ja jatkamaan uniaan sinne, kaikessa rauhassa. Vaikka Delathosta ei näkynyt, kyllä Darius tiedosti tuon läsnäolon asunnossa. Ja Kenraali olisi voinut lyödä vaikka vetoa, ettei valkohapsi aikonut vain poistua paikalta, vaan odotti aivan varmasti, koska pääsisi naljailemaan päin silmäpuolen kasvoja viimeyöstä.

Se, mitä Delathos oli petipainien yhteydessä sanonut, alkoi kummitella päässä. Tummahipiä ei ilmeisesti tehnyt tätä vain silkkaa kiimaisuuttaan ja kiusaansa, vaan mukana oli jotain muutakin. Darius ei voinut sanoa pitävänsä moisesta ajatuksesta, saatikka mahdollisista kieroista tunteista, jota valkohapsen pääkopassa pyöri. Delathos oli vaarallinen mies, eikä Darius halunnut olla tuon kanssa yhtään sen enempää tekemisissä, mitä tarve.
Hitaasti ajatuksiensa lomasta Darius kävi nousemaan ylös, istuen sängyn reunalle. Kyynärpäät hakeutuivat vasten jalkoja, Dariuksen käydessä painamaan kasvonsa vasten kämmeniään, joilla koitti pienesti hieroa jyskyttävää pääkoppaansa. Tämä oli hirveää. Tällaisina aamuina sitä vannotti itselleen, ettei tulisi enää ikinä juomaan alkoholia...
Darius ei edes yrittänyt etsiä Delathosta katseeseensa - joka tosin oli yhä suljettu ja vasten kämmeniä juuri nyt - sillä jos totta puhuttiin, ei kenraalia kiinnostanut nähdä koko miestä juuri nyt... yhäkään.



// HÖH. Marduk ei tykkää >:< FOREVER KOPTERI FLOP FLOP FLOP! Mä vähän luulen et oltais jo död, jos isäkullat tietäisi tästä kauniista harrastuksestamme 8| Katso setä, pieraisin //

Re: Viskikurpat ||CRIIM, K-varoitus

ViestiLähetetty: 10 Loka 2014, 00:28
Kirjoittaja Crimson
Huomatakseen ajan kuluneen tovin jos toisenkin eteenpäin, heräsi Delathos kuivasta unestaan uudemman kerran olohuoneensa nojatuolista. Vesilasi oli pysynyt tiukasti kuuraparran toisessa kädessä torkahtamisesta huolimatta, joten mies kävi kumoamaan lasin pohjat kuivan kitalaen kautta kurkusta alas ja laski tyhjän lasin sitten pöydän kantta vasten. Hetken valkohapsi tyytyi vain nojailemaan tuolissaan, silmät puoliummessa, näyttäen miettivän jotain syvällistäkin. Lopulta pakkasherra otti kuitenkin noustakseen hieman huojuen ylös sijoiltaan, katseen kiertäessä oman huushollin hämäriä seiniä myöten ympäri.
Katseen tielle osuivat kuitenkin Dariuksen nojatuolilla lepäämät vaatteet. Joko kenraali oli ottanut ja huidellut ikkunan tai oven kautta kuuraparran huomaamatta jo tiehensä nakuna, vaatteistaan välittämättä – mikä olisi ehkä ollut jopa silmäpuolen osalta parempi vaihtoehto – tai sitten tuo onneton sielu makasi vieläkin hänen makuuhuoneessaan, hänen sängyllään, ja todennäköisesti poti erityisen pahaa oloa kontollaan. Siitäkös Delathos tahtoi ottaa selvää, ja sen suurempia syitä pohtimatta, keräsi kenraalinsa vaatteet siistiin nippuun kätensä varaan, ja lähti askeltamaan kammarin puoleen.

Ja siellähän Haukansilmä todentotta yhä lepäsi. Tai no, istui sängyn peitteillä, kasvonsa käsiin piilotettuina, selkä mustelmilla. Näkemästään Del sai kutakuinkin sellaisen kuvan että viime öiset painit olivat ottaneet kenraalista veronsa, mutta sen enempää kuuraparta ei ehtinyt tilannetta katselemaan mistään järkevästä kannasta, vaan kasvoille nousi se tyypillisen kiero, asteen verran väsynyt virnistys tästä näystä johtuen. Delathos nojasi itsensä makuukammarin ovenkarmia vasten, tukkien lähinnä ainoan pakoreitin huoneesta olemuksellaan.
Näytättepä huonovointiselta, kenraali Winder”, pakkasherra päästi lipevänviettelevät sanat suustaan, säälien kuitenkin toisinaan kurjaksi heittäytyvällä käytöksellään Haukansilmää sen verran, ettei mitään käynyt viime yöstä vihjaamaan ääneen. Tässä olisi pureskeltavaa muutenkin Dariuksen lisäksi myös Delathosille, joka kovasti oli vannottanut, ettei jaksaisi silmäpuolisesta tummatukasta mitenkään kiinnostua. Toisin oli käynyt, joskin kuuraparta itsekään ei tiennyt enää pitikö tästä huumeesta muuten kuin näennäisesti…

Koska Delathoksen mielessä ei pyörinyt kaikkien niitten enemmän ja vähemmän vihjailevien lausahduksien, tai silkan päälle käymisen ja uudelleen hamuamisen lisäksi muuta, heitti valkohapsi kenraalia tuon omilla vaatteilla. Lähinnä muodostaakseen ajatuksilleen pisteen ennen kuin päästäisi omista aisoistaan irti huumeensa kimppuun.
Jokseenkin hätäisesti, näppärästi Del kääntyi kannoillaan ympäri, poistuen omiaan mutisten harvinaisen äkkiä kammarin oviaukolta. Kuuraparta kumosi olemuksensa varsin rennosti pitkälle sohvalle, kiroten harvinaisen kuuluvasti ja selvästi ajatuksiaan ääneen. Ei hän halunnut mitään tällaista! Mutta jokin siinä silmäpuolessa vain tuntui vetävän puoleensa. Del tunsi samaistuvansa liikaa Dariukseen, vaikkei sitä myöntänyt. Eikä tulisi myöntämään. Hän halusi kaiken tämän loppuvan, mutta samalla halusi kaiken jatkuvan tavalla tai toisella…


//8))))))))))) NAKKIVENE//

Re: Viskikurpat ||CRIIM, K-varoitus

ViestiLähetetty: 10 Loka 2014, 09:43
Kirjoittaja Aksutar
Darius ei edes huomannut Delathosta, ennen kuin tummahipiä kävi suunsa avaamaan. Tuon ääni porautui kuin pajavasara päänuppiin, saaden kenraalin sekä ärtyneeksi että huonovointisesti. Darius ei edes vilkaissut yksikätisen puoleen, irvistellessään itsekseen tuon olemassaololle, eikä hän liioin vastannut mitään tuohon irvailevaan huomautukseen. Mutta, sen sijaan että Delathos olisi jatkanut puhumista ja laukonut oletettavia vihjailuja ja kettuiluja, heitti tummahipiä kenraalia Haukansilmän omilla vaatteilla. Darius reagoi jälkijunassa, ehättäen juuri ja juuri nappaamaan tuon vaatekasan kiinni, ennen kuin se lattialle olisi tipahtanut. Äkkinäiset liikkeet eivät tuntuneet hyviltä. Hän halusi vain nukkumaan.
Mutta täällä Darius ei aikonut nukkua. Yksisilmäisen katse kohosi Delathoksen suuntaan huomatakseen vain, että yksikätinen oli poistunut sen pahemmin mitään sanomatta. Hyvä? Tyhmänä Darius tuijotti hetken aikaa eteensä keskittämättä katsettaan varsinaisesti mihinkään, ennen kuin nousi hitaasti ylös kiroten itsekseen, kuinka joka paikkaan koski.

Hitaasti mutta varmasti vaatteet vedettiin niskaan ja silmälappu etsittiin käsiin makuuhuoneen nurkasta. Haukansilmä kävi sukimaan hiuksiaan hieman parempaan kuosiin, vetäen syvään henkeä ennen kuin talssi Delathoksen perään oleskeluhuoneen puolelle.
Hiljaisuudessa kenraali jäi seisomaan huomattavan välimatkan päähän yksikätisestä, joka sohvalle oli rojahtanut. Utuisen väsynyt katse oli nauliintunut hetkeksi Delathokseen, kunnes kenraali käänsi sekä katseensa että kasvonsa poispäin sohvalla makailevasta yhdenyön petikumppanista.
"Tämä ei tule sitten toistumaan" Darius kävi viimein avaamaan suunsa, kuulostaen syystäkin kovin väsyneeltä, mutta samalla jokseenkin... häpeilevältä.
"Ja sinä pidät oman osasi lupauksesta" Kenraali jatkoi paikallaan seisten, katseen lipuessa lattiasta oven puolelle. Hän voisi ihan yhtä hyvin lähteä... Hän olisi voinut lähteä suoraan, eikä sanoa sanaakaan Delathokselle...
"Eikä tästä puhuta kenellekään"


// Nakkivene seilasi viimeyönä peräpoukamaan. T: DeliDari //

Re: Viskikurpat ||CRIIM, K-varoitus

ViestiLähetetty: 10 Loka 2014, 13:25
Kirjoittaja Crimson
Del puri sohvan nurkassaan hampaitaan yhteen, ainokainen käsivarsi kasvoille laskettuna. Kuuraparta pyrki hillitsemään itsensä, niin kummalliselta kuin se Delathoksen tapauksessa kuulostikin. Hän ei jaksanut nyt riehua viimeöisen painin ja juominkien jälkeen – ellei Darius välttämättä niin vaatinut, mutta tuskinpa. Nähtyään missä kuoseissa Haukansilmä veteli, oli Del kutakuinkin varma että tuo lukittautuisi mukamas paperitöidensä kimppuun omaan toimistoonsa, eikä tuota sen koommin tänä päivänä nähtäisikään. Ehkä se oli parempikin, niin kukaan ei kyseenalaistaisi, miksi Winder niin kankeana kävi.

Kammarin puolelta lähestyvät askeleet havahduttivat pakkasherran sijoiltaan nostamaan kättään hieman ylemmäs. Punertava katse tuijotti astetta varjoisammasta kolkosta käsivarren alta huoneen puolelle esiin astuvaan Dariukseen, joka jäi enemmän kuin riittävän välimatkan päähän sohvalla rötköttävästä valkohapsesta. Del toi turhautumisensa tähän kohtaamiseen selväksi tympeällä, hymähdyksen ja ärähdyksen välimaastossa olevalla äänellä, osaamatta päättää jäisikö vain sijoilleen makaamaan hiljaa vai vaihtaisiko muutaman typerän sanan vielä silmäpuoliselle miehelle.
Pakkasherra kuitenkin kampesi itsensä tuolillaan istumaan, katseen lipuessa tuijottamaan visusti tilan takkaa Haukansilmän puhuessa. Tämä ei tulisi toistumaan. No, jos se olisi ollut Dariuksen päätettävissä noin helposti, olisi Del voinut jättää koko seikan huomiotta. Nyt se kuitenkin onnistui nostamaan mitä pirullisimman virneen ja sen inhottavan pilkkeen hullun silmäkulmaan.
Minulla ei ole tapana rikkoa lupauksiani”, pakkasherra aloitti nyt omille jaloilleen noustessaan, Winderin lopettaessa muistutuksien latelu. Del kiersi sohvan ulko-oven puolelta, vielä viimeisen kerran tukkien Haukansilmältä mahdollisen pakoreitin jäähaltialta, jonka sisällä paloi hiljalleen liekkeihin kytevä, uudelleen nouseva himo.

Varmat askeleet veivät Winderin luo, kuuraparran antamatta taaskaan silmäpuolelle turhan paljon aikaa reagoida äkkinäisiin toimiinsa. Del nappasikin Haukansilmää leuasta, vetäen kenraalia lähemmäs niljakasta olemustaan.
Ellen näe jollain tapaa niiden rikkomisesta hyötyväni tarvittaessa”, käsipuoli virnisti, jättäen taas suuren aukon osalleen tähän keskusteluun. Ei kuuraparta Iriadoriin koskisi, tai yrittäisi edes mitenkään lähestyä ellei punapää itse juttusille tunkenut. Mutta koska Haukansilmän härnääminen tyhjillä sanoilla osoittautui varsin halvaksi huviksi Delathosille, halusi käsipuoli myös varmistaa sen että Winder poistuisi hänen asunnostaan yhtä epävarmana kuin oli illalla tullutkin.
Jokseenkin epämukavan Winderin leualla viipynyt ote muuttui yllättäen toisen päänsyrjää hyväileväksi silitykseksi, Delin hymistessä puoliksi nauraen erityisen matalalta.
Ja nyt, häivy silmistäni”, kylmä ääni totesi harvinaisen selvästi, Delin pakottaessa itsensä pysymään yhä Dariuksen lähellä, saadakseen vielä kuiskattua viimeiset haluamansa sanat Haukansilmän korvanjuuressa, ”Ennen kuin aloitan alusta”.


//Perämiestä ei sen koommin enää nähty. T:DeliDari//

Re: Viskikurpat ||CRIIM, K-varoitus

ViestiLähetetty: 10 Loka 2014, 15:03
Kirjoittaja Aksutar
Ovelle eksynyt katse siirtyi seuraamaan Delathoksen liikkeitä, yksikätisen noustessa ylös puheidensa lomasta. Mikäli kenraali olisi ollut selväpäinen ja reaktiokyky olisi toiminut yhtä terävästi, olisi Haukansilmä kyllä huomannut kuinka tummahipiän askel vei tukkimaan sen ainoan poistumistien. Kuitenkin, krapulaisena päänsäryn kanssa Darius ei moista seikkaa käynyt tajuamaan, ennen kuin se oli jo liian myöhäistä. Mitä nyrein ilme nousi kenraalin kasvoille, hän kun ei enää olisi jaksanut mitään leikkejä. Sitä paitsi sopimus oli vain yöstä, nyt oli jo aamu! Tosin... olihan Delathos jo todistanut sen, ettei pahemmin lupia kysellyt....
Delathos kävi tarraamaan kiinni tummatukan leuasta, saaden Dariuksen vetämään päätään kauemmas, turhaan. Tuonhan ote piti ja kaiken lisäksi pään riuhtominen - tai kauemmas kompurointi ylipäätään - tuntu nyt erittäin huonolta vaihtoehdolta, kun päässä pyöri jo muutenkin. Niinpä tapojensa vastaisesti Darius jäi vain seisomaan paikoilleen, tuijottamaan hyvin närkästyneenä käsipuolta, kenraalin jopa huokaisten erittäin syvään päin Delathoksen kasvoja.

Tummahipiän seuraavat sanat saivat Dariuksen entistä vihaisemmaksi, kenraalin katsoessa nyt varoittavasti silmäpuoleen. Hän ei pitänyt henkilöistä, jotka edes vihjailivat omaavasta jonkin tilanteen, missä lupauksensa saattaisivat rikkoa. Juuri nyt Delathos oli tehnyt sen, tehden myös harvinaisen selväksi sen, kuinka röyhkeän itsekäs mies olikaan. Mutta oliko se sitten yllätys?
Darius oli avaamassa suunsa sanoakseen jotain, mutta yllättävä päänsyrjän silittely sai kenraalin pysäyttämään sanansa. Katse siirtyi seurailemaan sivusilmällä Delathoksen käden liikkeitä hetkeksi, kenraalin pyrkimättä perääntymään toisesta lainkaan. Se katse kuitenkin kohdistui takaisin tummahipiän kasvoihin, tuon käydessä kuiskaamaan seuraavat sanat lyhyemmän korvanjuureen.
".... Olet sairas ja vastenmielinen mies, Delathos" Darius kävi viimein avaamaan sen suunsa, pysytellen yhä paikoillaan tummahipiän likellä, kääntäen päätään pienesti Delathosta kohden antaen näin kasvojensyrjänsä koskettaa tummahipiän kasvoja "Hankkisit apua".
"Tosin sinun tapauksessasi manaaja taitaisi olla paras apu. Ties mikä piru sisälläsi kytee" Kenraali kävi hymähtämään, nyt viimein ottaen varman ja suuren harppauksen kauemmaksi yksikätisestä, lähtien askeltamaan ovelle päin, selvästi kiertäen Delathosta.



// Uusi punapäinen perämies tähtäimessä. T: Deli. Dari ei kannata //

Re: Viskikurpat ||CRIIM, K-varoitus

ViestiLähetetty: 10 Loka 2014, 18:34
Kirjoittaja Crimson
Del oli osin yllättynyt siitä, ettei Darius lähtenyt sen lujemmin kampeamaan itseään kauemmas. Joskin syytä taisivat osittain olla myös väsymys ja paha olo. Oli miten oli, pakkasherra ei antanut olemuksensa siirtyä yhtään kauemmas Winderistä, vaikka Haukansilmä sitä olisi itse tahtonut. Tummahipiän sai kohottamaan vaistomaisesti kulmiaan myös Dariuksen lähes vapaaehtoiselta tuntuva kosketus miehen päänsyrjää vasten omallaan puheiden lomasta, saaden Delathosin hymähtämään vain matalalta.
Olen aina ollut, tulen aina olemaan”, oikeastaan nämä piirteet olivat vain kasvaneet massiivisiksi sitten käden menettämisen, ”Enkä tarvitse ketään kirjoittamaan tekemisiäni ylös ja sen jälkeen tulkkaamaan niitä minulle”, kyllä pakkasherra tiedosti ilmankin miten julma ja kieroutunut persoona oikeastaan oli.
Viimeinen huomautus sai Delathosin hymisemään kuitenkin häiritsevän korkealta. Voi kuinka täsmällisen lähelle Winder olikaan sanoillaan osunut – joskin haittasiko mielipuolta itseään se, mitä hänen sisällään mahdollisesti tuhojaan teki? Ei oikeastaan, eikä Delathosilla varsinaisesti ollut mitään syytä hankkia ajatuksilleen tulkkia. Eikä ainoatakaan syytä antaa kenenkään varsinaisesti ymmärtää itseään sen syvällisemmin. Delille elämä oli aika yhdentekevää. Se kärsittiin läpi, ja se tulisi loppumaan sitten kun sen aika oli. Sillä aikaa kuuraparta voisi toteuttaa mielihalujaan niin paljon kuin sielu sitä sieti.

Mutta sen sijaan että pakkasherra olisi antanut Winderin vain yksinkertaisesti mennä harppauksensa myötä ovelle ja poistua paikalta sen sileän tie, kääntyi Delathos lähes alitajuisesti vielä kenraalin perään.
Voithan levätä täälläkin”, Delathosin valvovien silmien alla. Tarraten Dariusta toisesta käsivarresta ja itseään kohti kääntäen, valkohapsi työnsi silmäpuolen edellään selkä seinää vasten ja jänteikkäällä kropallaan työntyi vasten tummatukkaista osapuolta. Vaikka Haukansilmä olisi kompastellut kuinka paljon tahansa, ei Del antanut tuon niin vain kaatua tai karata otteestaan minnekään.
Poissa muiden katseilta”. Hetken selvästi epäröiden jo omia toimiaan ja sanojaan, painoi kuuraparta pikaisesti huulensa vasten Dariuksen omia välttääkseen itseään sanomasta mitään tyhmää, suudellen harvinaisen vaativasti Haukansilmää. Se sai myös Delathosin sykkeen nousemaan yllättäen tiuhemmaksi, saaden käsipuolen haluamaan taas vain, että Darius jäisi pitämään hänelle seuraa vielä hetkeksi. Ehkä vähän pidemmäksikin aikaa kuin vain hetkeksi. Ehkä Haukansilmä pitäisi lukita vain häkkiin, jossa Del voisi pitää tuota omana omaisuutenaan ja turvautua silmäpuolen tympeään seuraan tarvittaessa.


//Darilta ei kysytä <: T:Deli//

Re: Viskikurpat ||CRIIM, K-varoitus

ViestiLähetetty: 10 Loka 2014, 19:06
Kirjoittaja Aksutar
Darius pyöritteli vain silmiään - tai no, silmäänsä - Delathoksen sanoille, sen pahemmin haluamatta alkaa asiasta keskustelemaan kuuraparran kanssa. Häntä ei kiinnostanut Delathos millään tasolla - no ehkä tämä oli pieni valkoinen valhe kenraalin päässä, mutta sitä ei myönnetty itselle - eikä hän todellakaan halunnut enää olla tummahipiän kanssa minkäänlaisissa tekemisissä, lukuun ottamatta työtehtäviä.
Delathoksen häiritsevänkorkea hyminä sai kenraalin kuitenkin vilkaisemaan tosita erittäin kysyvästi, joskin silmäpuoli ei vieläkään suutaan avannut. Parempi pitää vain suunsa kiinni ja olla inisemättä toiselle sen enempää, jotta täältä pääsisi myös pois aikanaan. Koska jos totta puhuttiin, Dariuksesta ei todellakaan ollut vieläkään pistämään vastaan tummahipiälle. Hänen tasapainonsa oli kadoksissa, päässä humisi ja juimi, lihakset ja paikat olivat kipeänä ja kenraali oli viittä vaille valmis tunkemaan sormet kurkkuun ja oksentamaan, josko olo edes sillä helpottaisi hieman. Vesikin olisi maistunut, mutta sitä ei todellakaan aiottu pyytää Delathokselta.

Poistumisen sijaan Darius löysi itsensä jälleen seinän ja tummahipiän välistä, kenraalin käydessä jopa parahtamaan pienesti selän iskiessä seinään. Katse painautui umpeen kenraalin irvistäessä moisesta nopeasta tempauksesta, jonka johdosta päässä pyöri jälleen entistä enemmän. Jahka tilanteentaju oli palautettu kävi Darius nostamaan katseensa Delathoksen puoleen koittaen pienesti, jokseenkin varovaisesti repiä itseään irti tummahipiän otteesta. Turhaahan se oli. Haukansilmä ehti vetää henkeä terävästi avatessaan suunsa puhuakseen, kun Delathos kävi yllättäen painautumaan jälleen kerran suudelmaan korkea-arvoisemman kanssa.
Darius ei vastannut suudelmaan, käyden ynähtelemään kieltävästi, pään koittaessa kääntyä sivulle. Vapaana oleva käsi nousi heti Delathoksen kaulaa vasten, Dariuksen yrittäessä käsivarrellaan työntää valkohapsista kauemmas itsestään. Olo oli kuitenkin heikko, eikä kenraalilta tuntunut löytyvän voimaa edes tuohon yksinkertaiseen tehtävään. Haukansilmä kävi kuitenkin rimpuilemaan minkä pystyi, kunnes sai edes sen verran vetää henkeä, että suunsa auki sai.
"Puhe oli vain yöstä, Delathos!" Vanhempi kävi korisemaan kurkku selvästi kuivana, yskähtäen pienesti ohimennen.


// En enää leiki teidän kanssa. T: Dari //

Re: Viskikurpat ||CRIIM, K-varoitus

ViestiLähetetty: 10 Loka 2014, 21:42
Kirjoittaja Crimson
Del kyllä pisti kaikista mielihaluistaan huolimatta Dariuksen pyristelyt merkille, samoin kaulalle nousseen käden, joka sai kuuraparran avaamaan kiinni painuneet silmänsä puoliksi auki. Tumman punainen, kiihko katse tuijotti vasten Haukansilmää, Delathosin yrittämättä pistää vastaan sen kummemmin, kun kenraali lähti päätänsä kääntämään sen verran poispäin hänestä, että sai suunsa auki.
Winder kävikin muistuttamaan mistä viime iltana oli ollut puhetta. Vain yhdestä yöstä. Voi kun se yö ei olisikaan koskaan loppunut; Deliä melkein kadutti, ettei ollut vaatinut enempää. Vaikka mikään ei tuntunut tummahipiää sen kummemmin rajoissa pitelevän, ei edes selvästi korkea-arvoisempi kenraali, kävi jokin järjenkaltainen työntämään Delathosin omatoimisesti kauemmas Dariuksesta. Se yllätti osin myös pakkasherran itsensä, mutta Del oli liian väsynyt miettiäkseen tekojansa sen pidemmälle tässä tilanteessa. Ehkä näin oli parempi.

Ei sitten”, käsipuoli totesi yllättävän lempeästi jopa omaan makuunsa, ”Toisinaan kaipaisin seuraa myös yötä pidemmälle, mutta ei väkisin”, Deliä alkoi ällöttää oma kaunopuheisuutensa. Ehkä pitäisi vetää vain uusi humala, ja painua samantien takaisin petiin murisemaan.

Pakkasherra kuitenkin perääntyi Haukansilmän luota, poistuen täyttämään pikaisesti pöydälle jättämäänsä puhdasta lasia vedellä. Darius ääni kun kuulosti tulevan kurkusta, jota oli hiekkapaperilla hangattu väkisin, eivätkä kuivat yskäykset jättäneet kamalasti arvailun varaan. Delathos saattoi olla hyvinkin vieraanvarainen niin halutessaan, ja ehkä jossain alitajunnassaan käsipuolinen pohjoisen niljake halusi olla kenraalille avuksi tässä tapauksessa, kerta tiedosti toisen janon ja hänellä sattui jotain olla vielä tarjottavana kyseenalaisen läheisyytensä lisäksi. Ehkä kuuraparta halusi myös herätellä jotain toveruuden kaltaista – vaikka se taisikin jäädä enää vain pelkäksi kuvitelmaksi ja saduksi kaksikon välillä.
Oli miten oli, ennen kuin Haukansilmä ehti poistua asunnosta, kävi pakkasherra tarjoamaan kenraalille lasillista vettä.
Vai haluatko että myrkytän tämän vielä ihan sinua varten erikseen?”, jäähaltia tiedusteli silmäpuolelta kuivasti vitsaillen.


//Darilla ei ole lupaa kieltäytyä hienoista leikeistä ja suhdekiekuroista. T: Deli//

Re: Viskikurpat ||CRIIM, K-varoitus

ViestiLähetetty: 10 Loka 2014, 22:23
Kirjoittaja Aksutar
Darius oli jo valmis pistämään paremminkin vastaan, kun Delathos kävi yllättäen perääntymään itse. Se oli... uutta. Kenraali katsoi jokseenkin hämmentyneenä tummahipiää, joka kävi tokaisemaan kaipaavansa toisinaan seuraa pidemmäksikin aikaa, kuin vain yöksi. Delathos vaikutti jotenkin... Yksinäiseltä. Ehkä jollain tasolla samalla tavalla mitä Darius oli. Pienesti kenraali kävikin mielensä sopukoissa tuntemaan tyhmästi syyllisyyttä äskeisestä vastustelustaan, ennen kuin kävi ravistelemaan itsensä todellisuuteen. Ei hänen pitänyt sääliä tuota miestä! Ei millään tavalla! Delathos sai luvan hankkia ystäviä jos yksinäisyyttään valitti ja tapa jolla tummahipiä oli Haukansilmää lähestynyt, ei todellakaan ollut oikea tapa hankkia ystäviä!
Darius oli juuri saanut ajatuksensa kasaan, kun Delathos kävi yllättäen tarjoamaan lasillista vettä. Tässäkin olisi ollut hyvä väli vain juosta ja kadota paikalta, mutta tällä ajatuksen juoksulla hänestä ei ollut moiseen nopeaan päätökseen.

Haukansilmä katsoi hetken vesilasia, hymähtäen lopulta kirjaimellisesti kuivahkosti. Lasi otettiin kuitenkin omaan käteen, Kenraalin käydessä nostamaan mokoman huulilleen. Koko lasi vedettiinkin lähes yhdellä kulauksella alas, mikä kieltämättä tuntui hyvältä. Toinen lasillinen, kenties saman tien kannullinen, ei olisi kyllä pahitteeksi.
".... En voi jäädä" Darius kävi lopulta sanomaan ojentaessaan tyhjää lasia kohden Delathosta "Minulla on töitä tehtävänä. Asioita hoidettavana" Kenraalilla ei ollut mitään syytä selitellä itseään, miksei hän muka voisi jäädä, mutta jostain syystä Darius tunsi tarvetta kertoa sen tummahipiälle. Ei hän edes tiennyt miksi!
"Joten... Minä menen nyt".


// Dari menee mököttämään kaappiin. T: KaappihomoDari //

Re: Viskikurpat ||CRIIM, K-varoitus

ViestiLähetetty: 10 Loka 2014, 23:49
Kirjoittaja Crimson
Kenraalin ja tuon alaisen katseiden kohdatessa, Del kykeni vain odottamaan jokseenkin malttamattomana että Winder lähtisi. Menisi, kun vielä pystyi, ennen kuin Delathos yllyttäisi itsensä ajatuksillaan taas johonkin typerään. Se malttamaton katse seurasi miten Haukansilmä lähti kumoamaan vastaanottamansa lasin sisuksia kurkustaan varsin ahnaasti alas. Se tuntui ikuisuudelta. Kuin vettä olisi pulpunnut jostain lisää lasiin salakavalasti. Olivatko nämä nyt sitten ne pakkasherran pisimmät sekunnit koko elämänsä aikana?

Lasi kuitenkin tyhjeni lopulta, Delathosin ojentuessa nappaamaan lasi kenraalin kädestä, kun tuo sitä takaisin ojensi. Hetken Delathos kykeni vielä katsomaan silmäpuolista kenraalia tuon kasvoihin, kunnes oranssiksi taas hiipuva katse siirtyi poispäin Winderistä. Kuuraparta ei jaksanut ymmärtää, miksi kaiken tämän jälkeen Darius jäi vielä selittelemään syitä miksei saattanut pidemmäksi toviksi käsipuolen seuraksi jäädä. Ei Delathosia edes kiinnostanut varsinaisesti, vaikkei voinutkaan oikeasti myöntää itselleen ettei olisi yksinään jaksanut taas jäädä. Tosin, miksi hän välitti edes siitä? Ihan kuin yksinäisyys olisi häntä ennenkään haitannut!
Ala painua sitten”, Del hymähti, rojahtaessaan varsin rennosti taas sohvan nurkkaan löhöämään, ”Ennen kuin oikeasti mieleni kehittää taas jotain pääsi menoksi”. Winderin juuri käyttämä lasi täytettiin taas piri pintaan kannussa olevalla vedellä, nesteen ollessa kuin mikäkin paras elämäneliksiiri sillä hetkellä, kun sisuskalut tuntuivat rusentuvan kuivuudesta kasaan. Lasia ei kuitenkaan tarjottu enää Haukansilmälle, vaan Del oli päättänyt juovansa lasin tyhjäksi vuorostaan itse, ellei Darius erikseen sitten ohimennen enää käynyt itselleen vaatimaan. Lähtisi nyt vain… Äkkiä pois…


//Deli tulee mukaan. T:SamaistuvaDeli. Iri voi tulla sit kattoon et jätkät mitä vittua nyt oikeesti//

Re: Viskikurpat ||CRIIM, K-varoitus

ViestiLähetetty: 11 Loka 2014, 00:54
Kirjoittaja Aksutar
Kenraali tuijotti hetken alaista varautuneena, ollen tällä kertaa valmiina väistämään tai jopa lyömään, jos Delathos lähelle taas pyrki. Niin ei kuitenkaan käynyt, tummahipiän pysytellessä kaukana ja lopulta hymähdyksen myötä käskien kenraalia poistumaan paikalta. Darius tuijotti hetken aikaa käsipuolta sohvan nurkassa, sanomatta sanaakaan. Taas se pieni syyllisyys ja myötätunto heräsi tummahipiää kohtaan, kenraalin kuitenkaan näyttämättä sitä päällepäin. Mitä Delathos hänestä oikein halusi?! Selvästi käsipuoli oli vailla ystävää, mutta tämän toimesta ja viimeyön tunnustuksista päätellen valkohapsella oli muutakin mielessä, kuin pelkkä ystävyyssuhde kenraalin kanssa. Se huolestutti Dariusta, hän kun ei todellakaan halunnut saatikka jaksanut tapella Delathoksen kanssa... Mutta jostain syystä Haukansilmä ei myöskään nähnyt syytä erottaa mielipuolta joukoistaan, vaikka syitä olisi kyllä riittänyt!

"... Pääni menoksi saat kehittää jotain suurempaa, N'drayer" Kenraali kävi hymähtämään hiljaisesti, sen pahemmin katsomatta toisen puoleen "Mutta tämä loppuu tähän" Näiden sanojen myötä kenraali lähti askeltamaan - tällä kertaa reippaammin - kohden ulko-ovea, ollen kirjaimellisesti valmiina vetämään turpaan tummahipiää, mikäli tuo uudestaan kävisi käsiksi häneen. Sentään hänellä oli kaksi kättä, jolla lyödä, kun taas Delathoksella vain yksi, jolla estää....


// Siellä ne sitten kaapissa istuu hiljaa kunnes Darius pyytää Iriä istumaan syliinsä koska vituttaa. Sitten Dari halailisi Iriä kovasti <: //

Re: Viskikurpat ||CRIIM, K-varoitus

ViestiLähetetty: 11 Loka 2014, 01:44
Kirjoittaja Crimson
Lasin reuna ehti koskettaa tummahipiän huulia, joille kävi nousemaan taas ilkeä virne Winderin huomautuksen myötä. Totta kai kenraalin pään menoksi sai juonitella jotain hienompaa ja ovelaa, mutta mistä Haukansilmä tiesi, etteikö Delathosilla ollut jo etukäteen mietittynä jotain kurjaa Dariuksen varalta? Ei Delillä oikeastaan ollut. Tietoisesti kuuraparta ei halunnut hankkiutua Winderistä eroon millään asteella, ellei taas tultu siihen tilanteeseen, että ehkä takkinsa kääntäminen silmäpuolen suhteen olisi hänen oman henkensä pelastanut. Mutta toisaalta taas… halusiko Del edes sitä? Kääntää takkinsa Dariuksen kohdalla oman henkensä pitämiseksi? Del ei… tiennyt…
Joka tapauksessa Del kävi hukuttamaan taas typerien ajatuksien parren mielestään, juoden lasinsa lähes tyhjäksi, tummahipiä kuunteli miten askeleet veivät tavallista reippaampaa tahtia huoneen poikki ulko-ovelle. Ovelle, josta Darius kävi viimein poistumaan, jättämättä jälkeensä muuta kuin no, kammarin rutussa oleva lakanat.

Kun Haukansilmä nyt viimein oli poistunut näkyvistä, Del saattoi jokseenkin rauhoittua, sydämen kuitenkin hakatessa turhan vaativasti rinnassa lähes niin, että se sattui. Pääasia oli kuitenkin, että silmäpuoli oli nyt mennyt, eikä Delathosin välttämättä tarvitsisi tuota taas kohdata muutamaan päivään, jos onni lykästi. Ensi kertaa odotellessa. Enemmän ja vähemmän innokkaasti…


//Naaaaw. Dari senkin ihana otus. Irihän vaan tykkäisi. Ehkä kerjäisi jotain enemmän heti kun Delistä päästään <: MUTTA KATSO MAKE! SE ON SIINÄ!//