Kuninkaan sanat siitä, ettei Iriadorin tulisi luulla itsestään liikoja, kaikuivat lähinnä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Siitä huolimatta osoittaakseen kuunnelleensa, punapäinen hymähti oman virnuilunsa takaa toiselle. Aran sai olla itse mitä mieltä halusi. Ja luuliko tuo että hän oli tyhmä? Ettei sokea tajuaisi miksi kuningas tällaista peliä pelasi punapäisen ja Winderin välillä, ja makaamalla toisen, satutat toista. Idiootti. Mutta senhän Iriador oli jo itselleen ehtinytkin monarkista sisäistää.
”
En ole kiinnostunut”, punapää vastasi vain lyhyesti kuninkaan hyminöihin päässään, jättäen koko seikan sitten omaan arvoonsa. Iriadoria ei todellakaan kiinnostanut alkaa vehkeilemään Aranin kanssa, mistään hinnasta. Hän ennemmin löisi tuotakin, kun antaisi tieten tahtoen koskea itseensä millään vihjailevalla tavalla. Kartanolla sattunutta ei tietenkään laskettu, vaikka korkeahaltia sen olikin tiedostanut – mutta hänellä ei ollut siinä tilanteessa osaa tai arpaa valita.
Siinä missä siniverinen kävi nuorempaa huomauttamaan siitä, kuin punapää taisi hiljalleen alkaa voida taas huonosti, tunsi Iriador häiritsevän sydämentykytyksen rinnassaan. Ei hän tiennyt miksi, mutta kuten Aran sen sanoiksi puki, taisi kyseessä olla jälkijäristyksiä itse aikaisemmasta tapahtumasta. Korkeahaltia kävikin nyrpistämään huomaamattomasti nenäänsä, monarkin todetessa kuinka voisi kiusallaan pistää sokean vastamyrkylle hinnan, samalla kun toinen Iriadorin käsistä taas kävi puristamaan pienesti Nashiran niskakarvoja.
”
Jos siihen liittyy jotenkin seksuaalinen kokemus kanssasi niin unohda, kuolen mieluummin tässä ja nyt ennemmin kuin kosken sinuun uudestaan”, punapää ilmoitti ykskantaan kuninkaalle. Hän ei vastaavista ehdoista keskustelisi. Ehkä Iriador olisikin voinut vain heittäytyä Nashiran selästä alas aiheuttaakseen koko saattueen pysähtymisen, mikäli Aran ei aikonut lääkettä hänelle antaa suosiolla. Punapää ei tietenkään tiennyt, millaisen reaktion mokoma olisi aiheuttanut Dariuksessa. Kukaan Kuiskauksesta ei tiennyt Iriadorin myrkytyksestä, mutta Winder oli ollut siinä mukana ja taisi joka tapauksessa tietää, että vastamyrkyn loput olivat Aranilla. Koska jos vastamyrkky ei olisi ollut kuninkaalla, olisi se ollut vaihtoehtoisesti kenraalin hallussa. Joka nyt noin ylipäätään olisi ollut kaikesta huolimatta mieluisampi vaihtoehto…
”
Kenen kanssa sinä makasit Winderin? Luulitko etten huomannut puhuneesi ’meistä’ kun pienen tarinasi kanssani jaoit”, punapää tiedusteli taas virnuillen kuninkaalta, ”
Haluan tietää…”. Totta kai Iriador halusi tietää! Mennäkseen vetämään noita muitakin osapuolia turpaan? Tai kenties tappaakseenkin? Oikeastaan vain siksi, että saattaisi silläkin tiedolla järkyttää Haukansilmää lisää, jos tuon seuraan johonkin väliin eksyi tästä asiasta puhumaan.
//DINOIIIII. Sneki perkele nyt. NO MUT ÄLÄPÄ, TAHTOISIN TIIVIISTÄÄ VAAN KAIKEN KOKEMANI VIIME YÖNÄ
NÄIN. Eru, tuhansien nimien ninja. Mä lyön ne tarrat ikkunaan ja ne ei lähe siitä enää koskaan irti. HEITÄ KAPULA SEINÄÄN!//