Kruunatut || Aksu


Suuri, sorahiekkainen pihamaa aukeaa heti, kun astut linnan porteista sisään. Täältä pääset tietä taikka toista kaikkiin linnanalueen rakennuksiin. Pihamaalle näkee suoraan linnan muureilta, joten jos olet luvatta pihamaalla, olet todennäköisesti jousiampujien tähtäimessä.
Pihamaalla on lähes aina liikennettä. Päivisin enemmän, öisin vähemmän. Vartiointi on tarkkaa, eikä mikään jää huomaamatta tarkkasilmäisiltä vartijoilta.

Valvoja: Crimson

Avatar

Monarkki

Viestit: 14403

Liittynyt: Pe Marras 23, 2007 2:47

Paikkakunta: Crypt

Viesti Ma Kesä 13, 2016 10:34

Re: Kruunatut || Aksu

Henry Scarlington, Edna Eregion, Ardashir



Tuntui mieluisalta kuulla olevansa tervetullut vieraillulle paikkaan, jossa ei koskaan ennen ollut käynyt - saatikka ei suoraa voinut olettaa olevansa tervetullut. Toiset puolueettomista kylistä kun olivat niin kärkkäästi vastaan puolueellisia, etteivät suostuneet minkäänlaisiin yhteydenpitoihin kenenkään kanssa. Mutta Briar ilmeisesti halusi pysyä positiivisena puolueettomana, pyrkien säilyttämään hyvät välit molempiin sodan osapuoliin. Ymmärrettäväähän se oli, eikä Henry oikeastaan muuta puolueettomalta kylältä voinut toivoa. Ei hänellä edes ollut oikeutta noilta toivoa mitään, jos siitä lähdettiin.
"Kuulostaa hyvältä", siniverinen myöntyi suunnitelmaan, kirjeitä vaihtamalla he pitäisivät toisensa ajan tasalla ja jos aika ja olosuhteet vain sallisivat, tulisi Henry vierailemaan Briarissa ennemmin tai myöhemmin asian tiimoilta.

Siniverinen hymähti pienesti, Sarvipäisen ilmoittaessa tapaamisen olevan aika lailla tässä. Ehkä oli hyvä lopettaa tähän, eivät he oikein voineet lentoreittiasiasta jatkaa, ennen kuin Seyr olisi omilleen puhunut ja suunnitellut mahdollisia reittejä ja sen enempää heillä ei kaiketi ollut virallisia asioita keskusteltavana. Totta kai Henry olisi mielellään muuten vain rupatellut Hopeaverisen kanssa, mutta ehkä tämä oli tosiaan tarpeeksi tältä erää.
"Kiitän yhä huolenpidostasi, mutta olen kyllä kunnossa... joskin, lepo kyllä kelpaisi", Henry hymähti sarvipäiselle. Sen pidemmittä puheitta kaksi omiensa johtajaa päättivät tapaamisensa, hyvissä merkeissä. Henry saattoi Seyrin aina kuninkaansalin oville, jossa käski sitten vartijoiden katsoa, että Seyr seuralaisineen pääsisi turvallisesti poistumaan linnalta. Jahka sarvipäinen oli poistunut linnan alueelta, kävi Kuningas vetäytymään takaisin omiin oloihinsa, miettimään jo valmiiksi seuraavaa kirjettä, jonka kirjoittaisi Seyrille...


Edna, kuten moni muukin kaupungilla, oli huomannut ne lohikäärmeet jotka linnalle oli laskeutuneet. Yhtä lailla noidanalku oli hämillään niistä, varsinkin kun liskot vaikuttivat lähtevän yhtä rauhaisasti linnalta pois hetken kuluttua. Mitä ihmettä siellä oli meneillään? Sen mustalainen halusi tietää, joten päivän toriostokset saivat odottaa! Näin ollen kovin poikamaisesti pukeutunut noita oli raahannut Leton mukanaan linnalle. Hujoppi mies kun oli hänen avukseen tullut torille, mutta nyt tuo yksinkertaisenharmaisiin pukeutunut mykkä sai luvan hänen kanssaan tulla tarkastamaan tilanteen. Kovin tottuneesti noita olikin taluttanut Leton aina Blackin tönölle, jolloin kuninkaan velho oven heille oli avannut ja kysymyksiin käynyt vastaamaan. Kuulemma Briarin kyläpäällikkö Seyr oli vierailulla kuninkaan luona. Sehän ei Ednalle selittänyt sitä, miksi lohikäärmeitä täällä oli ollut, kunnes Black kävi kertomaan Briarin olevan juurikin se kylä, missä lohikäärmeitä koulutettiin. Yllättäen se kävi kaikki järkeensä Ednalle, joka jatkoi kysymyksien tivaamista opettajaltaan. Hän halusi tietää, oliko yksikään niistä lohikäärmeistä ollut rodultaan sellainen, minkä verta hän tarvitsi... "taikajuomiinsa". Hans ei varmaksi osannut sanoa, mutta epäili valkoturkkisen lohikäärmeen olevan juurikin sellaista rotua. Black kuitenkin varoitteli Ednaa, ettei noita nyt mitään typerää lähtisi tekemään ja antaisi asian vain olla - tuo oli vielä oppilas, ei Ednan tarvinnut hankkia mitään äärimmäisen harvinaisia raaka-aineita itselleen tässä vaiheessa!
Tietenkään Edna ei kuunnellut, vaan jahka oli haluamansa tiedot saanut, nappasi Edna jälleen Letoa ranteesta ja lähti taluttamaan hujoppia pois linnan alueelta, aina porttien ulkopuolelle.

Sitten he odottivat. Ardashiriahan tämä ei haitannut, hän ei koskaan ollut kunnolla linnalla käynyt, joten kokemus sekin oli. Mielellään hän seurasi Ednaa ympäriinsä, tuo tyttö kun tuntui löytävän aina ne paikat missä tapahtui. Hymyillen ja nyökytellen Ardashir kuunteli siinä odotellessa Ednan suunnitelmaa ja ideoita, sen pahemmin pistämättä millekään vastaan. Ei hän edes tiennyt mikä oli sopivaa ja mikä ei, joten senkään suhteen hän ei älynnyt Ednaa kieltää.
Tovi siinä kuitenkin vierähti, heidän odotellessa, että lohikäärmeet palaisivat. Koskaan nuo eivät kuitenkaan takaisin tulleet, mutta sen sijaan linnalta kävi poistumaan kovinkin epätavanomainen vieras. Sarvipäinen, arvokkaasti pukeutunut valkohapsi, jolla oli selvästi matkalaisia mukanaan. Edna kehtasi päätellä tuon sarvipään olevan kyläpäällikkö. Joten, sen suuremmitta mutinoitta Letoa napattiin jälleen ranteesta ja lähdettiin raahaamaan tuon sarvipäisen perään.

"Hei! Anteeksi!", Noita kävi huhuilemaan sarvipäiselle, kun he tarpeeksi lähelle olivat päässeet ja jatkoi, jahka toisen huomion oli puoleensa saanut, "Briarin johtaja, eikö?".
"Se valkea serpentti, sehän oli hopeakäärme?", kysymystulva jatkui, Ednan kuulostaen jopa osin kireänvaativalta kysymystensä suhteen.
Ardashir sen sijaan tyytyi pitämään suunsa kiinni ja vain tarkkailemaan tätä uutta muukalaista. Tuolla oli sarvet, se oli nelisiiven mielestä harvinaisen hassua ja nättiä. Ei hän täällä ollessaan ollut nähnyt vielä yhtäkään humanoidia, jolla sarvet olisi ollut! Koria kädessään pitelevä enkeli kävikin päätään pienesti kallistamaan, tuijottaessaan turkoosilla, uteliaalla katseellaan herkeämättä sarvipäistä päästä varpaisiin. Tuo oli hauskan pitkäkin, harvoin hän törmäsi itsensä pituisiin henkilöihin!


// HEIKKIHEPULIT ISKEE. Timi oli silleen pentu mee kotios oot liia nuori mulle. Daria saa muljuttaa aina. "Vietä yö Seyrin kanssa - luvassa baijjailua ja kasuaalista halailua" //
Avatar

Jumal Velho

Viestit: 4074

Liittynyt: Su Syys 04, 2011 5:10

Paikkakunta: Void

Viesti Ma Kesä 13, 2016 11:15

Re: Kruunatut || Aksu

Kaikessa rauhassa kolmikko asteli linnan pihalta pois, Bennettin manaillessa Fritziä itsekseen siinä missä Neri pysyi toisella vierustalla lähinnä hiljaa ja katseli ympärilleen. Heistä kukaan ei varsinaisesti jäänyt kiinnittämään huomiota kehenkään, jotka linnan porteille olivat tulleet lohikäärmeitä ihmettelemään, ennen kuin joku kävi Briarin kyläpäällikköä huutamaan. Eivät he pitkälle olleet ehtineet, väkeäkin oli ainakin kymmenkunta siinä pälyilemässä, kun sarvipäinen ripakinttu seuralaistensa kanssa lähtivät suuntaamaan vilkkaampaa kaupunkia kohden. Kyllähän he muista taisivat erottua aika selvästi ulkolaisiksi, mikä nyt tässä nähtiin kun nuori tummatukkainen nainen hänen peräänsä huuteli, ja Seyr koki paremmaksi vilkaista edes tuon puoleen kuin kävellä kylmiltään vain ohi.

Puolikäärme huokaisi, kuitenkin rauhallisesti tuota lähestyvää parivaljakkoa silmäillen. Naisella oli seurassaan pidemmänsorttinen mies, jota Lorythas jäi pidemmäksi toviksi tuijottamaan. Lähinnä siitä syystä, että tuo selvästikin silmäili häntä tarkemmin – huomio takaisin kysymyksiä esittäneeseen muukalaiseen kuitenkin palasi takaisin, Bennettin astahtaessa takaviistosta paremmin esille kyläpäällikön eteen.
”Menetkös siitä matkoihisi”, vanha mies komensi terävästi ja katsoi tuota yli-innokasta naisenalkua nyrpeänä. Lorythas kuitenkin laski kätensä seuralaisensa olkapäälle, siirtäen tuon takaisin syrjään, ”Bennett, anna olla”, oli yksiselitteinen pyyntö, jonka sarvipää miehelle esitti, johon Bennett reagoi vain maata sylkäisemällä ja selkänsä kääntäen koko tapaukselle.
”Pyydän anteeksi seuralaiseni kiivautta”, Lorythas totesi rauhallisesti naiselle, vilkaisten vielä pikaisesti Bennettin perään, jottei tuo uusia ongelmia ollut ehättänyt jo heille kerätä tässä välissä.

”Mutta riippuu siitä, kuka kysyy”, kädet nostettiin selän taakse arvokkaasti tukemaan ryhtiä, sarvipäisen ryhdistäytyessä entistäkin enemmän vieraiden edessä ”Jos ajattelit yhtälailla yrittää ratsujemme kimppuun kuin tiedettävästi eräs toinen täällä, niin ehdottaisin, että ihan suosiolla astelisit vain tiehesi ennen kuin mitään ikävää sattuu”.


//Timi the sir. Vielä tosta kasvaa hirvee provokkipaskiainen Timille ja sit ne vilistää meneen yhessä. Vastapainoksi Darille pitää antaa paljon rakkautta, Iri voi hoitaa sen puolen. JA VOI EI <3 Oisin Loryn vakioasiakas//
MY NAME IS CRIMSON, FAMED SOLDIER OF NIGHTMARES, AND I AM HERE FOR DINNER
---
IRIADOR MIR VALDOREN - DELATHOS N'DRAYER - JACKALOPE - ARETHDRIEL CÚTHALION - ATREVAUX ARGENTEUS - SHYVANA - NOEL ARTANIA - LORYTHAS SEYR - WYRIUS - NESSAYA - QIRA A'DARUIL - OMANIRON - LOTHAR T. MORDECAI - SALRABIA ZHIERMATUI
---

Elä pelkää ottaa yhteyttä, jos peli kiinnostaa missään muodossa o7
Avatar

Monarkki

Viestit: 14403

Liittynyt: Pe Marras 23, 2007 2:47

Paikkakunta: Crypt

Viesti Ma Kesä 13, 2016 11:28

Re: Kruunatut || Aksu

Ennen kuin minkäänlaista huomiota tai vastausta sarvipäiseltä oli saanut, sai Edna kohdata tuon kyläpäällikön seuralaisen - tai, kai mokoma oli laskettavissa henkivartijaksi. Totta kai tummahipiä näytti nyreää naamaa vanhemmanpuoleiselle miehelle, joka häntä matkoihinsa hoputti. Ei hän tuolle puhunut, kuka tuo häntä oli minnekään hoputtamaan! Ehkä olisi kannattanut yrittää muistaa se, että nyt puhuteltiin kuitenkin puolueettoman kylän päällikköä, eikä ketä tahansa kansalaista. Toisaalta, eipä Edna pahemmin minkäänlaisia auktoriteetteja tai johtajia kunnioittanut, hänellä kun oli oletus siitä, että nuo kaikki olivat kovin tyhmiä ja ajattelivat vain itseään. Joten ehkä hänellä oli myös pieni ennakkoluuloinen asenne sarvipäistä kohtaan, joka ei hänelle heti vastannut, vaan antoi henkivartijansa ensin puhua!
Kuitenkin, sarvipäinen kävi viimein suunsa avaamaan ja vartijaansa rauhoittelemaan, pyydellen siinä samalla anteeksi äskeistä kiivastumista vanhemmalta mieheltä. Edna hymähti terävästi, koittaen sen ystävällisen ilmeensä säilyttää, vaikka se oma piikikäs persoona koittikin väkisin puskea läpi.

"Ha! Minäkö muka lohikäärmeiden kimppuun kävisin? Älä nyt naurata sentään", Edna kävi naurahtamaan jokseenkin ivallisesti, kuitenkin virnistäen ilkikurisesti sanojensa perään, "Eihän moinen kävisi edes mielessä - ei minusta mitään vastusta lohikäärmeille olisi, enkä edes mokomia haluaisi satuttaa, jos siitä lähdetään".
"Nimi on Edna. Edna Eregion. Ja te ilmeisesti olette Briarin kyläpäällikkö jonka nimeä en tiedä", tyttö jatkoi kovinkin suulaanoloisesti, "Kenen ratsu se hopeakäärme on?", kysymys esitettiin heti perään, jotta Edna voisi oikean tahon kanssa alkaa asiasta keskustelemaan - suotta hän tuolle sarvipäälle puhui, jos mokoma ei liskoa omistanut!

Siinä samalla kun Edna tapojensa mukaan sanoja vaihtoi kovin kärkkäästi muiden kanssa, oli Ardashir käynyt askeltamaan hitaasti, rauhallisin askelin yhä lähemmäs ja lähemmäs tuota sarvipäistä miestä. Tummemman tapauksen silmät olivat nauliintuneet niihin sarviin, jotka yhä kovin hassuilta toisen päässä näyttivät, eikä nelisiipi edes huomannut kuinka lähelle toista oli kävellyt, ennen kuin alta metrin päähän tuosta pysähtyi. Vasta silloin katse laskeutui niistä sarvista takaisin toisen kasvoihin, illuusiossaan lymyilevän enkelin pitäen sen ystävällisenlempeän hymyn kasvoillaan koko ajan.


//Timi on silleen lyek a sir. No sitten kun se teinivaiheessaan on niin varmasti alkaa kiinnostaan se leikkiminen. Sit mennään niin ettei narut riitä. Iri antaa paljon rakkautta Darille ja Dari on taivaissa <3 NO NIIN OISIN MINÄKIN jouduttais kilpaileen sen ajoista. Tai sit tehdään sopimus et varataan yhteinen aika ja mennään yhes Lorya halaileen //
Avatar

Jumal Velho

Viestit: 4074

Liittynyt: Su Syys 04, 2011 5:10

Paikkakunta: Void

Viesti Ma Kesä 13, 2016 11:58

Re: Kruunatut || Aksu

Eipä likka sanojensa mukaisesti ainakaan lohikäärmeiden kimppuun aikoisi – ei sitä koskaan tiennyt ulkokuorta katsottaessa, mitä sisällä piili; Lorythas itse oli tästä hyvä esimerkki. Vaikka temperamenttinen tyttö olikin, esittäytyi tuo kohteliaasti, kun sitä näin oli epämääräisesti kehotettu. Seyr aisti tuosta tytöstä jonkinlaisen maagisen kipinän, liekö se ollut pelkkää pikkuisia hokkuspokkus tohinoita varten, vai olisiko toinen ollut suurempikin magiantaitaja? Eihän sitä saanut selville loppupeleissä kuin kysymällä.
Tuo pitkänsorja mies taas… hänestä Puolikäärme aisti jotain suurempaa. Vaern ei osannut sanoa mitä se oli, mutta vahva aavistus valtasi mielen, ettei tuokaan ihan tavallinen ollut vaikka niin kovin mitäänsanomattomasti oli pukeutunutkin, eikä päällepäin erikoiselta näyttänyt. Vaikka Lorythaksen katse pääpuolin pysyikin Eregionin tytössä, vilkaisi sarvipäinen aina tasaisin väliajoin lähemmäs käyvää muukalaista, antaen tuon häntä ihmetellä jos se hyvältä tuntui. Kumman hiljaa tummemman hipiän omistava mies kuitenkin oli, mistä sekin sitten lieni johtuvan…

”Lorythas Seyr on nimeni”, Puolikäärme kävi sitten sanomaan, koittaen sivuuttaa lähemmäs seisahtuneen hujopin kokonaan vielä toistaiseksi, ”Olen kyllä Briarin kyläpäällikkö, siinä olit ihan oikeassa alusta lähtien”, Seyr hymyili ilkikurisesti, toista kulmaansa kohauttaen. Jostain syystä Ednaa kiinnosti Lokene. Vaern ei tiennyt olisiko halunnut oikeastaan edes vastata naisen esittämään kysymän siitä, kenelle hopeakäärme oli kuulunut. Mitä tuo sillä tiedolla edes teki? Oliko tästä seikasta edes sopivaa puhua tässä näin?
”Ja se hopeakäärme kuuluu minulle”, sarvipää tuumi mietteliäänä, kääntäen siinä samalla katseensa taas paremmin seurailemaan mykäksi ryhtynyttä miestä, Seyrin hymyillen tuolla yhtälailla lempeästi takaisin.


//No niinpä. Teini Fran. Ja sitten koiret painattaa kuin mielipuolet menemään. Iri hukuttaa Darin rakkauteen. Halaa niin kovaa et silmät pullistuu päässä. YHESSÄ LORYY HALIIN JOOOOOOOO. Sit me ei lähettäiskään sieltä enää koskaan pois. Meistä tulis Pumpkinei//
MY NAME IS CRIMSON, FAMED SOLDIER OF NIGHTMARES, AND I AM HERE FOR DINNER
---
IRIADOR MIR VALDOREN - DELATHOS N'DRAYER - JACKALOPE - ARETHDRIEL CÚTHALION - ATREVAUX ARGENTEUS - SHYVANA - NOEL ARTANIA - LORYTHAS SEYR - WYRIUS - NESSAYA - QIRA A'DARUIL - OMANIRON - LOTHAR T. MORDECAI - SALRABIA ZHIERMATUI
---

Elä pelkää ottaa yhteyttä, jos peli kiinnostaa missään muodossa o7
Avatar

Monarkki

Viestit: 14403

Liittynyt: Pe Marras 23, 2007 2:47

Paikkakunta: Crypt

Viesti Ti Kesä 14, 2016 12:16

Re: Kruunatut || Aksu

Sarvipäinen esitteli itsensä Lorythas Seyriksi. Kivahan se oli tietää, mutta Edna tuskin tulisi tuon koko nimeä muistamaan päivää pidempään. Mokoma kävi vielä vahvistamaan Ednan arvailut siitä, että tuo Briarin kyläpäällikkö todellakin oli. Noita hymähti terävästi, samalla kun kätensä nosti puuskaan ja painonsa varasi paremmin toiselle jalalleen, odottaen sitä viimeistä vastausta kysymykseensä. Ja sieltähän se tuli, ilmeisesti hopeakäärme kuului tälle kyläpäällikölle - Hienoa! Eipähän tarvinnut ketään muuta lähteä häiritsemään.
"Upeaa! Siinä tapauksess... Leto!", Ednan ja Lorythaksen puhuessa, oli nelisiipinen käynyt ojentamaan kättään kohden Seyrin päätä - tarkemmin ottaen tuon sarvia - mutta ennen kuin ehätti edes koskettaa, oli Edna tilanteeseen puuttunut. Hätkähtäen Ardashir vetäisi kätensä omalle puolelleen ja vilkaisi lyhyeen ystävättäreensä kysyvän hämmentyneenä.

"Leto on aina tuollainen, anna anteeksi hänelle. Jos haluat Herra Seyriltä jotain, niin kirjoita se ylös äläkä vain oleta, että voit taas tehdä mitä haluat", Ensimmäiset sanat olivat tarkoitettu Seyrille, siinä missä muut taas Letolle. Leto mutristi huuliaan pienesti, mutta kävi sieltä korista kaivamaan esiin paperinipun ja hiilenpalan, joita hän käytti kommunikointiin tarvittaessa.
"Leto ei puhu, en tiedä miksi. Ei hän ilmeisesti kykene", Edna selitti, samalla kun nelisiipi kävi kirjoittamaan jotain puhtaan paperinpalan yläkulmaan ja lopulta ojensi sen Ednalle. Noita pyöräytti silmiä päässään ja otti paperin vastaan, mitä tuo nyt sitä hänelle ojensi jos Seyrille halusi puhua? Oli miten oli, Edna luki paperilta ensin sanat "saako koskea", ennen kuin vilkaisi Seyriin ja siitä Letoon, joka sarvien puoleen kävi nyökkäämään.

"Ilmeisesti hän haluaisi koskea sarviasi", Edna tokaisi, ojentaessaan paperinpalan Seyrin puoleen, sikäli mikäli tuo halusi myös nähdä mitä Leto oli kirjoittanut.


// Menee niin kovaa ettei pysytä perässä ees ESän voimalla. Dari tykkää ja mielellään siellä Irin rakkauskylvyissä pysyis forever. NO NIINPÄ! Lory ois silleen jos nyt saisin ees pissil käydä ja rääkästään vaan että EI //
Avatar

Jumal Velho

Viestit: 4074

Liittynyt: Su Syys 04, 2011 5:10

Paikkakunta: Void

Viesti Ti Kesä 14, 2016 12:58

Re: Kruunatut || Aksu

Sitä mukaan kun Ednan seuralaisen käsi kuroi kohti, kallistui Lorythas aavistuksen vastahakoisena kauemmas toisesta, toivoen ettei Bennett syöksyisi muukalaisen kättä jäytämään hänen olkansa ylitse kiitoksena kyseenalaisesta lähestymisestä. Päättäväinen tyttö kuitenkin päätti ensimmäisenä puuttua peliin, huudahtaen mitä ilmeisemmin sanojensa lomasta kumppaninsa nimeä, joka hätkähtä taemmas Seyristä, siinä missä kyläpäällikkö ehti ottaa kunnolla puolittaisen askeleen miehestä kauemmas. Puolikäärme katsoi hämmentyneenä, toinen kulmansa koholla tummahipiäistä, joka näytti Ednan moittivasta sävystä hieman harmistumaan. Tuo… Leto, ei siis ilmeisesti puhua pukahtanut? Ainakaan tytön mukaan, joka pahoitteli omasta puolestaan mykän toimia.
”E-ei se… mitään kai”, Puolikäärme sopersi, yhä ihmeissään silmäillen Letoa, joka jotain paperinpalalle siinä samalla kävi raapustamaan.

Hetkeksi kaikki muu oli unohtunut, mutta siltä omalta hämmennykseltään Lorythas ei ehättänyt varsinaisesti missään välissä palautua. Ei kukaan ollut ikinä yrittänyt tuolla tavoin tulla lähelle, ei varsinkaan aikuiseksi mieheksi lukeutuva tapaus! Lapset ehkä joskus roikkuivat helmassa toistuvasti, mutta sitäpä Seyr ei osannut pistää pahakseen. Tilanne Leton suhteen oli kuitenkin niin sanotusti outo, eikä Puolikäärme tiennyt kuinka hänen pitäisi tapahtuneeseen suhtautua. Ei hän osannut olla vihainenkaan toisen uteliaisuudelle, eikä siten nähnyt syytä alkaa omasta puolestaan moittia Letoa jostain – Edna voisi itse komentaa seuralaistaan, ei se kyläpäällikön paikka ollut alkaa tuolle huutaa.

Tyttö ilmoittikin pian, että Leto mahdollisesti halusi koskea Puolikäärmeen päässä kasvavaa sarvikruunua. Lorythas otti myös sen paperinpalan vastaan Eregionilta, lukien siihen hiilellä kirjoitetut sanat, jotka nostattivat Hopeakäärmeen kasvoille pienen hymyn. Puoliverinen soikin tummahipiäiselle lyhyen vilkaisun kulmiensa alta, kaapunsa taskusta käyden etsimään maagista mustetta hyödyntävän kristallivartisen kynänsä, jota hänellä oli tapana varmuuden vuoksi kanniskella mukanaan.
Kynän korkki pyöräytettiin auki, ja Lorythas tuki sen paperinpalan toista kättään vasten, kirjoittaen Leton merkitsemien hiilijälkien alle sanat ”Koske vain, ne kuuluvat lohikäärmeelle” pienellä ja siistillä käsialallaan. Sen jälkeen kynä naksautettiin takaisin kiinni, Lorythaksen astahtaessa lähemmäs Letoa vuorostaan. Jääden tuon lähelle seisomaan lempeästi miestä katsellen ja rauhallisesti hymyillen ja ojensi sitä paperinpalaa mykälle vuorostaan takaisin.
”Mikä sinua siinä lohikäärmeessä kiinnostaa, Edna, jos minun sopii sitä sinulta kysyä?”, Seyr puhutteli siinä samalla naisenalkua, vaikka katseensa pysyikin tämän pidemmässä ystävässä.


//No Frani meni litkiin mun läikkynyttä kahvii jo kerran, se kyl katto muo sen jälkeen silleen hyi oli pahaa äiti mitä vittuu. Paree siä pysyy kans, TAI MUUTEN TULEE DROP KICK IRI. Me huudetaan molemmista kainaloista Lorylle vaan silleen ”KUSE PULLOON”//
MY NAME IS CRIMSON, FAMED SOLDIER OF NIGHTMARES, AND I AM HERE FOR DINNER
---
IRIADOR MIR VALDOREN - DELATHOS N'DRAYER - JACKALOPE - ARETHDRIEL CÚTHALION - ATREVAUX ARGENTEUS - SHYVANA - NOEL ARTANIA - LORYTHAS SEYR - WYRIUS - NESSAYA - QIRA A'DARUIL - OMANIRON - LOTHAR T. MORDECAI - SALRABIA ZHIERMATUI
---

Elä pelkää ottaa yhteyttä, jos peli kiinnostaa missään muodossa o7
Avatar

Monarkki

Viestit: 14403

Liittynyt: Pe Marras 23, 2007 2:47

Paikkakunta: Crypt

Viesti Ti Kesä 14, 2016 1:16

Re: Kruunatut || Aksu

Kovin malttamattomana Ardashir odotti, että saisi jonkinlaisen vastauksen edes joltakulta kysymykseensä. Hän todellakin halusi koskettaa noita sarvia, ihan vain tietääkseen, miltä ne tuntuivat. Olihan hän koskenut lehmien, pässien ja muutaman kerran peurojenkin sarvia, mutta kaikki edellä mainitut tuntuivat aina erilaisilta, joten ehkä myös Seyrinkin sarvet olivat omaa laatuaan?
Pää kallellaan Leto katselikin, kuinka Lorythas kävi kauniinuniikin kynänsä vetämään esiin ja jotain kirjoitti sille samaiselle paperinpalalle, ennen kuin sen ojensi takaisin mykälle. Nelisiipi otti paperin vastaan hymyillen, käyden sitten lukaisemaan mitä huomattavasti sirommalla ja hienommalla käsialalla oli sille paperinpalalle lisätty. Kyllä hän kuulemma sai koskea sarviin, Seyrin vielä mainiten, että ne kuuluivat lohikäärmeelle. Ilmeisesti Seyr oli sitten lohikäärme? Tai ainakin puoliverinen? Näin saattoi päätellä!
Sen pidemmittä "puheitta" Leto nyökkäsikin hymyillen, nostaen sen vapaan kätensä koskemaan niitä sarvia varovaisesti silitellen. Tunnustellen niiden pintaa antaumuksessa ja kaikessa rauhassa, samalla kun Lorythas Ednalle kävi puhumaan.

Edna seuraili nätisti vierestä, kuinka Lorythas jotain lappuun kirjoitti ja ojensi sen Letolle. Ilmeisesti kyläpäällikkö oli antanut luvan koskea sarviaan, sillä pian sen paperin lukemisen myötä Leto todellakin kävi niitä sarvia hellän varovaisesti silittelemään. Kuin lapsi, joka pelkäsi satuttavansa haurasta, pientä olentoa jos liian rajusti koski. Noita hymähti pienesti tilannetta seuraillen hetken, ennen kuin huomionsa kiinnittyi takaisin Seyriin tuon kysymyksen myötä.
"Tarvitsisin sen verta. Taikajuomiin, ihan vain pienen pullon tai pari", Edna kävi toteamaan kovinkin suoraan, asiaa sen pahemmin kiertelemättä, "Ei siitä mitään haittaa olisi - eikä mitään vaaraa lohikäärmeelle!", tyttö vakuutteli.
"Rahaa minulla ei pahemmin ole, mutta ehkä voisin tarjota jotain vaihtokaupassa verestä?", Hän jatkoi, vaikkei Seyr mihinkään vielä ollut suostunut varsinaisesti.

Lorythasin ja Ednan jutellessa, Ardashir jatkoi niiden sarvien koskettelua pienen tovin, ennen kuin kätensä hellästi laskeutui Seyrin hiusten kautta tuon kaulaa hipaisemaan, tummemman miehen lopulta astahtaen taemmas ja vetäen kätensä omalle puolelleen. Nyökäten kiittäen siitä tilaisuudesta koskea toisen sarvia, mitä tuskin ihan jokaiselle annettiin tuosta vain.



// Pärisikö Fran sen jälkeen? SIELLÄ PYSYY DARI MIELELLÄÄN KYLLÄ FOREVER. Ja niinpä. Tarjotaan sille ES tölkkii silleen "tonne liritä" ja Lory on vaan et mitä saatanaa nyt. Ja alfkjawlökfjaw SE KYNÄ <3 //
Avatar

Jumal Velho

Viestit: 4074

Liittynyt: Su Syys 04, 2011 5:10

Paikkakunta: Void

Viesti Ti Kesä 14, 2016 11:09

Re: Kruunatut || Aksu

Vaikka hieman varautuneesti yhä Lorythas kävi kallistumaan kauemmas, antoi hän kuitenkin lupaamansa tilaisuuden Letolle koskea rantahiekan sävyisiä sarviaan. Kunhan tuo nyt ei alkaisi niitä repimään, niin kaikki oli hyvin. Ja niin nätisti tuo mykkä otus alkoikin niitä paikoitellen sileitä, paikoitellen karheita kappaleita silitellä ja hyvänä pitää, eikä Puolikäärme osannut kuin jatkaa sitä rauhallista hymyilyään jopa jollain tasolla nauttien Leton silittelyistä.
Mutta vaikka miten olisi halunnut rauhoittua paremmin Leton seuraa ihmettelemään, piti hänen nyt toistaiseksi kuitenkin kuunnella Ednaa. Nuorukainen kertoikin, että olisi tarvinnut hopeakäärmeen verta taikajuomiinsa, Seyrin vain naurahtaessa noille sanoille kuivasti. Oliko tuo noita? Vai muuten vain taikajuomia keitteli? Ei Eregionin tyttö kamalasti myöskään tarvettaan ja tarkoitusperiä piilotellut tässä, vaikka ohitsekin kulki ihmisiä, joten kaipa tuollainen lieni sitten oleva hyväksyttävää. Ehkä moni täällä tunsi Ednan, eikä tuota sen takia karttanut kuin mitä tahansa metsässä lymyilevää noitapahasta, joka maitaan suojeli kyseenalaisin loitsuin.

”Tarkoitat siis, ettet pystyisi sen avulla kontrolloimaan käärmettä myöhemmin tai muuten vahingoittamaan sitä?”, Lorythas kysyi kovinkin kylmästi. Mutta häntä huoletti tietenkin mahdollisuus, että olennon veren antaminen jollekin taikavoimia omaavalle kostautuisi myöhemmin. Ei häntä niinkään kiinnostanut, vaikka Edna olisi saanut verta enemmänkin kuin vain pari pulloa jos vaihtokaupat nyt sovittaisiin, sillä eihän noin iso peto siitä moksiskaan ollut jos hieman vertaan tirautti ulos ohimennen. Vaikkei kyllä Lokenen vahingoittaminenkaan ollut mikään ajatuksista mukavin, eikä Lorythas sitä myöskään aikonut tehdä, jos naaras erikseen kieltäytyisi yhteistyöstä.
”Ja ettei se kulkeutuisi sinun kauttasi kenenkään muun käsiin?”, Puolikäärme jatkoi, värähtäen hieman säikähtäneenoloisena, kun joku yllättäen hänen kaulaansa hipaisi. Mutta se olikin vain Leto, joka oli näemmä saanut sarvista tarpeekseen ja väistyi kauemmas ilmeisesti kiittäen tästä tilaisuudesta sarvipäistä. Hopeakäärme nyökkäsi tuolle takaisin, suoden vielä lämpimän hymyn miehelle, ennen kuin palasi jälleen Ednan puoleen.

”Minä en lupaa mitään, sillä tarvitset pyyntöösi vastauksen ensimmäisenä lohikäärmeeltä itseltään. En voi puhua sen puolesta, enkä aio väkisin yrittää mitään, ellei se suostu yhteistyöhön omasta puolestaan ensin. Jollei puoliverisen käärmeen veri sinulle kelpaa, niin saat luvan kulkea mukanamme ja tulla kysymään liskolta kaupoistasi itse”, Puolikäärme selitti juurta jaksaen, kätensä nostaen siinä puhumisensa ohella puuskaan. Kyllä hän kauppoihin suostuisi, ei se ollut ensimmäinen eikä varmasti viimeinenkään kerta, kun joku tuli lohikäärmeen verta etsimään heiltä. Helpomminhan sitä kesyiltä liskopedoilta saattoi ottaa, kuin yrittää villiä käärmettä lähestyä ja siinä mahdollisesti henkensäkin menettää. Mutta Ednalla piti olla hyvä kortti vaihtokauppansa suorittamiseksi, tai muuten tytöltä jäisi tilaisuus väliin.
”Mitä sinulla olisi tarjota minulle siitä hyvästä, jos ehdottamaasi vaihtokauppaasi suostun?”.


//Ei pärissy sen enempää ko tavallisestikaan. Pärinädoge. ES-KOIRU. Sit Lory raahaaki meidät sinne vessaan mukaansa ko ei suostu kuseen pulloon. Sit se on silleen perkeleen takiaiset. MUISTIN SEN ENKÄ VOINU OLLA KÄYTTÄMÄTTÄ TILAISUUTTA HYVÄKS <3 Oikeesti se kynän kristalli on Mardukin persuksista tipahtanu//
MY NAME IS CRIMSON, FAMED SOLDIER OF NIGHTMARES, AND I AM HERE FOR DINNER
---
IRIADOR MIR VALDOREN - DELATHOS N'DRAYER - JACKALOPE - ARETHDRIEL CÚTHALION - ATREVAUX ARGENTEUS - SHYVANA - NOEL ARTANIA - LORYTHAS SEYR - WYRIUS - NESSAYA - QIRA A'DARUIL - OMANIRON - LOTHAR T. MORDECAI - SALRABIA ZHIERMATUI
---

Elä pelkää ottaa yhteyttä, jos peli kiinnostaa missään muodossa o7
Avatar

Monarkki

Viestit: 14403

Liittynyt: Pe Marras 23, 2007 2:47

Paikkakunta: Crypt

Viesti Ti Kesä 14, 2016 11:55

Re: Kruunatut || Aksu

"PYstyisin toki", Noita vastasi pelottavankin suorasanaisesti, Seyrin kysellessä mahdollisten haittojen perään, "Mutta vain, jos olisin erikoistunut pimeäänoppiin - Ja sehän on kiellettyä", Tyttö lisäsi ääntään sen verran korottaen, että muutama ohikulkija vilkaisi noidan puoleen tuhahtaen. Ednasta se oli vain huvittavaa, mustamagia ja veritaika, ylipäätään kaikki "paha" magia oli kiellettyä ja jos niistä jäi kiinni, odotti rovio. Mutta sitten kansa tuntui hyväksyvän aina silloin tällöin parantajat ja katutaiteilijat, jotka magiaa käyttivät - toisin sanottuna magia oli hyväksyttyä vain, jos magiaa taitamattomatkin siitä hyötyisivät. Totta kai.
Eipä Ednalla kyllä vielä mitään hätää ollut taikuutensa kanssa. Totta kai häntä katsottiin vinoon, mutta niin kauan kuin hän oli kuninkaanvelhon opissa ja "valvonnassa" ei kukaan häntä roviolle voisi heittää ilman kunnon todisteita!

"Eikä tarkoitukseni ole lohikäärmettä satuttaa", Tyttö lisäsi vielä kerraten, "Ja usko pois, jos hopeakäärmeen verta saisin, katsoisin ettei se todellakaan kenenkään muun käsiin eksyisi!", harvinaisista ainesosista sitä piti hyvää huolta, eikä jakaisi mokomia kyllä kenellekään muulle. Sitä paitsi ainoa, joka hopeakäärmeen verestä saattaisi kiinnostua tai sillä jotain tehdä, oli Black - ja sille kaljupäälle Edna ei mitään antaisi, kerta mokoma ei omia raaka-aineitaan - tai niitä kielletynmagian kirjojaan... - suostunut jakamaan!
"Puoliverisen veri on yhtä hyödyllistä, kuin kuravesi", Edna tuhahti sarvipäiselle - ymmärtämättä nyt siihen väliin että Seyr itsestään puhui - kun tuo lopulta kävi kertomaan, että noita saisi itse lohikäärmeeltä kysyä verta, sikäli mikäli sitä halusi. Miten sekin sitten onnistuisi!? Puhuivatko lohikäärmeet muka yleiskieltä?
Edna sai osakseen Ardashirilta kovinkin nuhtelevantuomitsevan mulkaisun, tuon puhuessa puoliverisistä noinkin rumaan tapaan. Tyttö itsekin oli sekaverinen, eikö nyt järki ja kokemus sanonut, ettei ehkä noin suulas kannattanut olla. Varsinkaan vieraiden seurassa.

"Ennustuksia, loitsuja, maagisia helyjä, vanhoja loitsukirjoja, sukukalleuksia, taikajuomia ja rohtoja - tai ehkä tarjoan Leton apupojaksi, hänestä kun voisi tehdä hyvät kaupat", Tyttö vastasi Seyrin kysellessä, mitä Edanlla olisi tarjota vaihtokaupaksi. Leto totta kai vilkaisi kysyvästi virnuilevan tytön puoleen, joka selvästi oli vitsaillut seuralaisensa suhteen, mutta eihän hujoppi huumorinpäälle ymmärtänyt!
"En varautunut vaihtokauppaan heti tältä seisomalta, joten mitään minulla ei ole mukana - paitsi nyt Leto", Edna jatkoi, "Ja eikös minun pitäisi käydä kauppaa ennemmin sen liskosi kanssa, kuin sinun, jos kerta siltä pitää kysyä?".
"Vai meinaatko rumasti ottaa itse hyödyn irti vaihtokaupasta, vaikka itse et joudu mistään luopumaan?".


// ES-DOGE. Raahaa meidät sinne ja kysyy et kumpi haluu pitää kii ja ravistaa ku ollaan sen käsis kiinni eikä se itte voi :-----------------DD MUISTIT <3 Nii jotain Mardukin persekristallei siellä. "Kynäsi haisee pierulta" "njoo" //
Avatar

Jumal Velho

Viestit: 4074

Liittynyt: Su Syys 04, 2011 5:10

Paikkakunta: Void

Viesti Ti Kesä 14, 2016 4:41

Re: Kruunatut || Aksu

Pieni huoli nousi tietenkin pintaan paremmin Ednan mainitessa, että voisi kyllä pedon lumota sen veren avulla. Mutta vain pimeänoppeihin nojautumalla, josta tyttö saikin samantien ohikulkijoilta kyseenalaisia vilkaisuja puoleensa. Eihän se lupaavalta kuulostanut. Seyrillä oli muutenkin käsitys, etteivät ihmiset kamalasti taruolentoja ja magiaa puoltaneet, siinä missä haltiat taisivat noita enemmän harjoittaa ja nurkissaan katsella, vaikka narsistisia nilviäisiä olivatkin.
Huomautukselle puoliverisen verestä Lorythas kävi kohauttamaan kulmiaan, kasvoilleen nousten ilkikurisen virneen. Siitä saattoi ihan hyvin huomauttaa ja hieman pelotella, ettei tuollaisen kielenkäytön myötä kauppoja syntynytkään. Joku olisi voinut siitä tirvaista tyttöä turpaankin, mutta yhä Lorythas osasi haukut ohittaa ja antaa tuollaisten asioiden olla. Siinähän puhui, kunhan jokainen tietäisi sanojensa vaikutuksen muihin. Mutta mitä siihen kaupankäyntiin tuli, alkoi Eregionin tyttö luetella mitä hän voisi vaihtokaupassa puolestaan sarvipäiselle takaisin antaa.

Tietenkin Puolikäärmettä ensimmäisenä kävivät houkuttelemaan ne maagiset helyt ja kirjat – mutta osasi kyläpäällikkö ajatella pidemmällekin; mistä syystä häntä kiinnostivatkin myös tytön tarjoamat rohdot, joista koko Briar voisi hyötyä. Sikäli mikäli hän Ednalle sitä verta antaisi, ja tuo oikeasti sitä väärin uskaltaisi käyttää, ei Seyr olisi myöskään jättämässä tyttöä rauhaan, vaan tulisi tänne varmistamaan ettei mokoma enää verta kyselisi ikinä keneltäkään. Myöskään tuon vitsailu Leton luovuttamisesta hänelle apupojaksi ei jäänyt huomaamatta, Puolikäärmeen vain tuhahtaessa moiselle vitsailulle, jota mykkä ei näennäisesti näyttänyt ymmärtävän.
Kun viimein Seyr näytti jälleen saavan tummahipiäiseltä neitokaiselta suunvuoron, kävi kyläpäällikkö nostamaan kätensä selkänsä taakse ja katsoi varsin kylmästi alas Ednaan.
”Lokene vaatisi sinulta todennäköisesti ruhtinaallisen pedon kaadettavaksi puolestaan itselleen lounaaksi, ja se katselisi vieressä, kun sinä joko kuolisit tai jollain ilveellä onnistuisit siinä”, sarvipäinen huomautti, pienesti päätään kallistaen ja vinosti hymyillen Ednalle, ”Et voi käydä kauppaa sellaisen kanssa, joka ei sinulta mitään tarvitse”. Lorythas oli jo jakanut aarteensa Lokenen kanssa sen myötä, kun naaras oli humanoidimuotonsa oppinut Pumpkinin avustuksella. Naaraalla ei mitään puutteita ollut esineiden suhteen, kun veljensä omisti niin paljon kaikenlaista! Koruja, aseita ja lukemattoman määrän kirjoja, joita yhdessä oli luettu ja helpoimpien avulla Lorythas oli toista hopeaharjaa opettanut lukemaankin. Jos Lokene koskaan mitään tarvitsi, tiesi tuo hyvin pyytää niitä vain suoriltaan Vaernilta, joka kaikkensa teki täyttääkseen naaraskäärmeen toiveet.

”Jonka takia sinä käyt kauppasi minun, puoliverisen kyläpäällikön kanssa, joka joutuu luopumaan sisarliskonsa verestä tuiki tuntemattomalle noidalle. Enkä minä luota siihen, ettet sinä hokkuspokkuksillasi ehkä jotain kumppanilleni tekisikin, vaikka niin väität sanoin juuri nyt edessäni. Mitäs sitten, kun joku saa vihiä harvinaisista ainesosistasi ja käy taloosi murtautumaan niiden tähden?”. Puhuessaan Lorythas oli käynyt askeltamaan lähemmäs Eregionia, vaikuttaen jo sanoja tavatessaan siltä, ettei antaisikaan tässä puhuttujen kauppojen tapahtua. Mutta toisin oli, Seyr oli yhä kiinnostunut Ednan tarjouksesta, mutta halusi suoda tuolle pienen muistutuksen siitä mitä sovelias käyttäytyminen oli.
”Valitsehan seuraavalla kerralla sanasi paremmin, niin vältyt turhilta ongelmilta sellaisten seurassa, jotka ehkä voivat suuttua käyttämistäsi vertauksista”, Puolikäärme lisäsi kumartuessaan alemmas noidan puoleen, hetken tuota mokomaa tuijottaen kasvoille. Suoristautuen kuitenkin pian, jonka myötä puoliverinen kyläpäällikkö käänsi selkänsäkin naiselle ja lähti jo askeltamaan poispäin noista. Kunnes mukamas tuli muistaneeksi jotain, nosti toista kättään ylemmäs ja käännähti puolittain Ednaan päin.

”Jos Briar saa jatkossa toimivaksi todettuja rohtoja ja taikajuomia sinulta”, Lorythas aloitti paljon rauhallisemmalla ja sovittelevalla äänellä, tyttöä kasvoille jälleen katsoen, ”Saat meiltä palkkioksi siitä rahaa, vain pohjoisilla seuduilla kasvavia yrttejä… ja lohikäärmeenverta, jota voit sen haluamasi pullon tulla hakemaan vaikka samantien – sillä ehdolla tietenkin, että Lokene siihen yhä on suostuvainen”.
”Kuulostaisiko se reilulta?”, kyläpäällikkö hymyili lempeänä Ednalle, katseensa hitaasti valuen kuitenkin jälleen Letoa tutkimaan, ”Voithan nimetä Leton myös kuriiriksesi, ja säästyt ylimääräiseltä juoksentelulta pohjoisen ja kaupungin välillä, sikäli mikäli sinulla on perhe josta huolehtia ja muut työsi täällä”.


//ES-DOGE ON JOKAISEN JONNEN PARAS YSTÄVÄ. Ja sitten dogestinyä pelaan. Lorya alkaa hajottaan niin että se kusee kohta housuunsa ja on vaan et fine ko ootte tommotteita kakkoja. Shyva ko käy kiskoon niitä pyllykristallei Mardukilta niin oikeesti se tekee niistä noita kyniä ja lähtee sit myymään ympäri Cryptiä. ”OSTA TÄSTÄ HALPA KYNÄ, HAISEE MUUTEN IHAN VITUN PAHALTA :D:D:D::DDD”//
MY NAME IS CRIMSON, FAMED SOLDIER OF NIGHTMARES, AND I AM HERE FOR DINNER
---
IRIADOR MIR VALDOREN - DELATHOS N'DRAYER - JACKALOPE - ARETHDRIEL CÚTHALION - ATREVAUX ARGENTEUS - SHYVANA - NOEL ARTANIA - LORYTHAS SEYR - WYRIUS - NESSAYA - QIRA A'DARUIL - OMANIRON - LOTHAR T. MORDECAI - SALRABIA ZHIERMATUI
---

Elä pelkää ottaa yhteyttä, jos peli kiinnostaa missään muodossa o7
Avatar

Monarkki

Viestit: 14403

Liittynyt: Pe Marras 23, 2007 2:47

Paikkakunta: Crypt

Viesti Ti Kesä 14, 2016 5:19

Re: Kruunatut || Aksu

Vai että ruhtinaallinen peto pitäisi kaataa, jos suoraa itse lohikäärmeen kanssa kävisi kauppaa tekemään. Kyllähän sekin onnistuisi! Tai niin voimiinsa luottava noita uskoi, totuus saattoikin sitten olla täysin erimaata. Mutta, ehkä Seyrillä tosiaan poittinsa oli. Vaihtokauppaa ei voinut käydä sellaisen kanssa, joka ei toiselta mitään tarvinnut. Huuliaan mutristaen Edna kävikin hymähtämään, kätensä puuskassa pitäen ja katsellen, kuinka sarvipäinen lähemmäs askelsi puheidensa lomasta lähemmäksi. Vasta siinä välissä tyttö ymmärsi, ettei ehkä niin kovin suorasanaisesti olisi kannattanut äsken käydä puhumaan - varsinkaan niistä puoliverisistä. Silti, vaikka katumus sanojensa suhteen nousi pintaan, ei Edna antanut sen näkyä päälle päin. Sen sijaan noita vain tuijotti kyläpäällikkö kulmiensa alta, perääntymättä askeltakaan kun tuo lähemmäksi tuli ja lopulta kumartui lähemmäs hänen kasvojaan. Normaalisti Edna ei pitänyt moisesta eleestä, hän näki moisen kumartelun vain halveksivana ja jopa alentavana eleenä. Hän oli aikuinen nainen, ei lapsi, jolle piti tulla kasvotusten selittämään jotain! Sen hän oli tehnyt aikaan selväsi myös kalupäiselle opettajalleen, tuon kumarrellen lähemmäksi silloin kun pinnansa oli lähellä mennä - Edna oli vain sylkäissyt päin miehen näköä kuin mikäkin varoituslaukauksia ampuva laama.

Seyrille ei vastattu mitään. Edna vain tuijotti tuota sen pienen hetken, kunnes hymähti ja nyökkäsi pienesti. Kyllä hän ymmärsi tehneensä väärin, mutta ei itsepäisestä tytöstä ollut tähän väliin anteeksi pyytelemään.
Tosin siinä vaiheessa, kun Lorythas ympäri käännähti ja pois päin lähti askeltamaan, laskeutui Ednan kädet siitä puuskasta tytön henkäisten nopeasti, ottaen jopa pari askelta tuon perään. Ei toinen nyt tuolla tavoin voinut vain lähteä! Mutta, ennen kuin Edna edes ehätti miettiä mitä tuolle perään huutaisi, pysähtyi Seyr ja kävi vielä kääntymään hänen puoleensa. Hätääntyneenmietteliäs katse kääntyi sarvipäisen kasvoihin, tuon nyt ehdottaessa, että jos Briar saisi rohtoja ja taikajuomia noidalta, saisi Edna siitä hyvästä valuuttaa, pohjoisen yrttejä sekä lohikäärmeen verta. Noita tuijotti epäilevänä sarvipäistä, miettien sen pienen hetken mitä tuohon sopimukseen nyt sanoisi.

"Selvä", Edna lopulta tokaisi, "Lähetän Leton vierailemaan kylässänne, kun olen saanut aikaan muutaman rohdoksen ja taikajuoman, saatte sitten valita mitä mielitte tai tarvitsette seuraavaksi", tyttö ehdotti vastaavasti.
Leto kyllä tiedosti, että hän pääsisi jälleen matkalle kun aika tulisi, eikä nyt oikein tiennyt mitä siitä olisi pitänyt ajatella. Toisaalta, eipä Edna koskaan häneltä mielipidettä kysynyt suoranaisesti, mutta ei noita häntä hyväksikään käyttänyt. Mielelläänhän Leto auttoi, kerta Edna ja tuon äiti olivat häntä niin kovasti auttaneet. Sitä paitsi, Briar kuulosti paikalta, missä enkeli halusi muutenkin vierailla!


//DOGESTINY :D <3 Solmitaan sen pili rusetille ni ei tuu kusta. eiku. JA VOI EI NYT :DDDDDD Shyva kato on bisness nainen, kaikki hyöty irti raihnasesta kumppanista! //
Avatar

Jumal Velho

Viestit: 4074

Liittynyt: Su Syys 04, 2011 5:10

Paikkakunta: Void

Viesti Ti Kesä 14, 2016 6:19

Re: Kruunatut || Aksu

Lorythas piti Ednan kovapäisyydestä. Hyvä vain, että tyttö osasi pintansa pitää, vaikka taisikin olla sitä säikähtänyt, kun Puolikäärme oli antanut olettaa vain lähtevänsä ykskaks paikalta.
Hetken mietinnän jälkeen Edna hyväksyi Seyrin ehdotuksen, johon sarvipäinen kävi tyytyväisenä hymyilemään, ”Hienoa”. Tummahipiäinen plikka lupasi lähettää heille Leton mukana joitain rohtoja ja taikajuomia, jahka sellaisia saisi valmistettua.
”Tehdään niin, ja minä lähetän sinulle takaisin Leton matkassa mahdollisen tilauksen kera sen, mitä juuri lupasinkin. Eivät kasvit ja pienet pullot mitään paina, ja voin hyvin lähettää Lokenen tuomaan hänet aina lähemmäs kaupunkia ja hakemaankin, jos siitä erikseen sovitaan, jottei matka tuntuisi turhan pitkältä tai siihen erillisiä varoja kuluisi”, Puoliverinen ehdotti.

”Eihän asioilla mikään kiire suinkaan ole, mutta tietenkin juokseva bisnes tuottaa enemmän myös sinulle, minkä varmasti tiedät sanomattakin”, hopeaverinen jatkoi, ”Mutta tiedä se, että jos huomaan tai saan tietää sinun käyttäneen luovuttamiani veriä vääriin tarkoituksiin, niin palaan takaisin ja etsin sinut käsiini, sen myötä katkaisen myös yhteytesi Briariin”. Kyllä Seyr uskoi Ednan tajuavan mihin oli lähtemässä, mutta sarvipää koki silti velvollisuudekseen tuoda ne seikat tässä suullista sopimusta laadittaessakin esille. Jos noita kehtaisi heidät pettää, niin siitä ei takuulla mitään hyvää herunut palkkioksi. Jos tämä epäviralliseksikin nimettävä kauppa taas pyörisi moitteetta, hyötyisivät he molemmat siitä vallan ruhtinaallisesti.
”Tuletko mukaamme nyt, vai maltatko odottaa myöhempään pyytämääsi?”, Puolikäärme kysäisi, laskiessaan ne kätensä alas sieltä selkänsä takaa rennommin sivuilleen, ”Meidän pitäisi päästä jatkamaan matkaa, ennen kuin viipymisestämme huolestutaan”, johan tässä oli viivyttykin, ja kaupungin lävitse astelu hidastaisi heitä entisestään. Heistä nuorin pian liitäisi kaupungin ylle etsimään toisia, ja jos Fritz tuon pahaisen tapahtuman näkisi, olisivat ballistat taas laulamassa.


//Dogestiny teemal pitäis myös piirtää Timi ja Fran. Timi on hillitty hunter. Frani taas vitun stormcaller warlock joka vaan menee päälle ko ulti on valmis. Räjähtää vielä rakko meidän seurassa tota menoa :DDDD SHYVA THE BISNES NAINEN. Nyt kelaa sille semmonen kiree jakkupuku päälle, mustasankaset silmälasit ja hiukset ponnarille//
MY NAME IS CRIMSON, FAMED SOLDIER OF NIGHTMARES, AND I AM HERE FOR DINNER
---
IRIADOR MIR VALDOREN - DELATHOS N'DRAYER - JACKALOPE - ARETHDRIEL CÚTHALION - ATREVAUX ARGENTEUS - SHYVANA - NOEL ARTANIA - LORYTHAS SEYR - WYRIUS - NESSAYA - QIRA A'DARUIL - OMANIRON - LOTHAR T. MORDECAI - SALRABIA ZHIERMATUI
---

Elä pelkää ottaa yhteyttä, jos peli kiinnostaa missään muodossa o7
Avatar

Monarkki

Viestit: 14403

Liittynyt: Pe Marras 23, 2007 2:47

Paikkakunta: Crypt

Viesti Ti Kesä 14, 2016 6:36

Re: Kruunatut || Aksu

Noita ei voinut sanoa pitävänsä siitä uhkailusta, mitä osakseen sai, Seyrin tuodessa esille mitä tulisi tapahtumaan jos hän hopeakäärmeen verta väärin tulisi käyttämään. Mutta olihan sekin kai hyvä tehdä selväksi. Suotta sarvipää kuitenkaan meuhkasi, ei Ednalla ollut tarvetta lähteä pedonverta väärin käyttämään tai edes yrittää sen avulla lohikäärmettä lumouksen alle saattaa - eikä hän sitä paitsi edes osannut moisia taikoja!
"Suotta pelkäät, en aio käyttää verta mitenkään väärin", Edna vakuutteli vinosti hymyillen ja hymähtäen. Ei hän voinut tämän paremmin vakuuttaa sarvipäistä ja jos hänen sanansa ei riittänyt, niin sitten Edna saisi jäädä ilman hopeista verta. Ja vaikka jääräpäinen ja toisinaan jopa tyhmä oli, ei Edna aikonut ottaa sitä riskiä, että suututtaisi Briarin kyläpäällikön. Ei sen takia, että pelkäisi kyläpäällikön suuttuvan ihmisille tai jotain sellaista, ei Edna niin suurella mittakaavalla osannut miettiä, mutta ennemmin häntä pelotti se oma nahka. Jo yksi lohikäärmeratsastaja kera ratsuineen oli pelottava takaa-ajaja, kuvitella nyt, että sellaisia saattoi lähteä kokonainen kylä perään, jos itse kyläpäällikkö niin määräsi!

"En usko tähän hätään ehtiväni saatikka kykeneväni moiseen", Noita hymähti puoliverisen udellessa, tulisiko hän nyt verta pyytämään vai odottaisiko myöhempään. Hänellä oli vielä asioita toimitettavana ja vaikka se veri houkutteli, kyllä hän malttaisi odottaa - sitä paitsi jos hän saisikin verta nyt, ei hän siitä hyötyisi mitenkään, ennen kuin muut raaka-aineet keitoksiinsa olisi hankkinut. Ja vaikka hän saisikin verta heti kysyttyään, ei hänellä ollut mitään tarvikkeita mukana. Ei putiloita johon verta säilöä tai muutakaan.
"Joten tyydyn odottamaan tällä kertaa. Eihän sitä liian innokkaalta saa näyttää uusia kauppasuhteita luodessa, eikö?", Noita virnisti, "Leto tulee vierailemaan luonanne mahdollisimman pian", tyttö vielä vakuutteli, vilkaisten pitkään ystäväänsä joka tyytyväisenä nyökkäili tälle suunnitelmalle. Ednalla nyt kestäisi korkeintaan pari päivää tehdä jotain kauppatavaraa valmiiksi, mutta eri asia se oli, kuinka nopeasti Leto sitten Briariin matkaisi...



// No todellakin! Timi tulee aina perästä ku Fran on vaan silleen MÄ MEEN JO. Kyl mä luulen et Loryl räjähtäis pää ennemmin ku rakko meidän seuras :---DDD Ja voi ei. SHYVAN SELLAISENA JOS NÄKISIN NIIN EHKÄ TULISIN JA HETI eikun//
Avatar

Jumal Velho

Viestit: 4074

Liittynyt: Su Syys 04, 2011 5:10

Paikkakunta: Void

Viesti Ti Kesä 14, 2016 7:40

Re: Kruunatut || Aksu

Kaupat oli lyöty kutakuinkin lukkoon, Lorythaksen ollessa tältä osin tyytyväinen siihen, mitä oli tullut sovituksi. Kunhan noita lähettäisi Leton tuomaan niitä rohtoja Briariin, niin niidenkin todenperäisyys voitaisiin tuomita ja jatkoa miettiä paremmin. Tyttö kuitenkin väitti malttavansa odottaa hopeista verta toistaiseksi, ilmoittaen lähettävänsä pitkän seuralaisensa mitä pikimmiten Seyrin puheille.
”Tottahan tuokin”, Puolikäärme naurahti Ednalle tuon virnistellessä ettei uudesta kauppasuhteesta liian innokkaalta pitänyt vaikuttaa, ”Jään odottamaan ystäväsi vierailua”.

”Voit olla meihin kirjeitse yhteyksissä, jos suunnitelmiisi tulee suurempiakin muutoksia”, sarvipäinen vielä tuumasi peräänsä, ”Mutta me poistumme nyt”. Arvokkaana nyökäten jättäen tummahipiäiselle kaksikolle hyvästinsä, kolmikko pääsi jatkamaan matkaansa halki kaupungin vilinän. Aina kaupungin porteilta ulos ja ratsujensa luokse, josta matka Briariin päästiin taas aloittamaan.


//No niinpä. Timi on silleen Frani nyt plz. Lory räjähtää palasiks pelkästään siitä et meitä on siellä kaks derppaamas ja juomas sen viinit. EIKUN INDEED. Tästäkin nyt faniarttia. Arttia ei voi olla koskaan liikaa//
MY NAME IS CRIMSON, FAMED SOLDIER OF NIGHTMARES, AND I AM HERE FOR DINNER
---
IRIADOR MIR VALDOREN - DELATHOS N'DRAYER - JACKALOPE - ARETHDRIEL CÚTHALION - ATREVAUX ARGENTEUS - SHYVANA - NOEL ARTANIA - LORYTHAS SEYR - WYRIUS - NESSAYA - QIRA A'DARUIL - OMANIRON - LOTHAR T. MORDECAI - SALRABIA ZHIERMATUI
---

Elä pelkää ottaa yhteyttä, jos peli kiinnostaa missään muodossa o7
Edellinen

Paluu Linnan piha

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron
Keskustelufoorumin moottorina toimii phpBB® Forum Software © phpBB Group

Designed by ST Software for PTF.
Käännös, Lurttinen, www.phpbbsuomi.com uncommitted-decoy

Tämäkin on ilmainen foorumi, jonka tarjoaa munfoorumi.com

Ilmoita asiaton sisältö