Sunnuntai part 2

Suuri, sorahiekkainen pihamaa aukeaa heti, kun astut linnan porteista sisään. Täältä pääset tietä taikka toista kaikkiin linnanalueen rakennuksiin. Pihamaalle näkee suoraan linnan muureilta, joten jos olet luvatta pihamaalla, olet todennäköisesti jousiampujien tähtäimessä.
Pihamaalla on lähes aina liikennettä. Päivisin enemmän, öisin vähemmän. Vartiointi on tarkkaa, eikä mikään jää huomaamatta tarkkasilmäisiltä vartijoilta.

Valvoja: Crimson

ViestiKirjoittaja Aksutar » 26 Joulu 2007, 14:22

Henry&Lily

"Paljonkohan kello on.." Henry mutisi itsekseen katsellessaan taivasta, joka näytti jo rauhoittuvan.
"Kohta on jo ilta." Lily huomautti.
Henry oli pudota tynnyriltä, hän oli unohtanut erään erittäin tärkeän tapaamisen.
"tutota.. minun pitää lähteä" Henry sanoi ja käveli nopeasti tallille.

"Minnekköhän hän on menossa.." Lily pohti itsekseen, vilkaisten Opheliaa samalla.
Henry tuli hevosensa kanssa ulos ja nousi sen selkään. Hän lähti hitaasti kävelemään kohti porttia, jolloin Lily päätti pysäyttää hänet. Lily nousi ylös tynnyriltä ja juoksi Henryn hevosen eteen.
"Minne sinä olet menossa?" Lily kysyi kun Henryn hevonen pysähtyi katosen viereen.
"Metsään, minun pitää tavata eräs ystävä" Henry sanoi kiertelemättä.
"Kuka?" Lily kysyi utelijaana ja vilkaisi Opheliaan.
"Se taas ei kuulu sinulle" Henry sanoi ja käski hevosen liikkeelle.
Lily väisit hevosen alta, vaikka tuskin hevonen hänen päälleen olisi tullut, silti häntä ei huvittanut ottaa riskiä muuttua pannukakauksi.

Aurinko alkoi jo pilkistää pilvien välistä. Lily käveli Ophelian luokse ja istahti tämän viereen.
"Henryllä on jotain pimeitä puuhia menossa, sen huomaa hänen puhetyylistään. Hän puhuu aina noin kun haluaa salata jotain, jota ei saa paljastaa, jotain joka on pahaa" Lily selitti samalla kun katsoi Henryn perään.
"Minä mieltä sinä olet?" Lily kysyi vilkaisten Opheliaan.

// maan korvessa kulkevi lapsosen tie, vaan ihana enkel hänt' kootiihin vie. Niin pitkä on matka ei kootiiaa näy, vaan iihaana enkeli vierellä käy, vaan iihaana enkelii vierellä käääääyyy. //
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

ViestiKirjoittaja Ivy » 26 Joulu 2007, 15:14

Ophelia

Taivas oli tosiaan selkeytymiseen päin, pilvet alkoivat pikkuhiljaa erottautua toisistaan päästäen läpi auringonsäteitä niiden reunoilta.
Kohta olisikin jo ilta, päivä ei pahemmin ole ollut valoisa, Ophelialta meinattiin jo kerran imeä veret ja kaiken kukkuraksi ukkonen oli tullut pelottelemaan.
Lilyn huomauttaessa että olisi pian ilta, Henrylle tuli kumma kiire lähteä tapaamaan jotakuta.

Ophelia matki Lilyn päänliikkeitä sitä mukaan miten tämän katse kohdistui talleille menevään Henryyn ja lopuksi tästä näkyikin vain selkä kun tämä olikin jo ratsastamassa kohti linnanportteja.
Ophelia vain kohautti hartioitaan, tosin hän jo melkein aavisti minne Henry olisi menossa muttei voinut sano mitään varmaksi.
Lily tosin luonteeltaan halusi tietää minne Henry oli menossa, joten tämä nousi tynnyriltä mikä sai Ophelian nostamaan tähän katseensa ja seuraamaan tätä katseellaan kun tämä juoksi Henryn hevosen eteen ennenkuin tämä ehti katoksilta yhtään pidemmälle.

Koska kumpikaan ei ollut hänestä kahta metriä kauempana eikä tuulikaan ollut peittämässä kenenkään ääntä, Ophelia kuuli mitä nämä kaksi puhuivat.
'Metsään... Tapaamaan ystäväänsä... Aran?' Tämä oli yksi pelätyistä vaihtoehdoista, mutta Ophelia ei tosin tartu toimeen ennenkuin kuulisi että kuningas olisi sairastunut vakavasti taikka Lily olisi kadonnut jonnekkin.
Henry ei suostunut paljastamaan tätä niin sanotun ystävänsä nimeä ja lähtikin laukkaamaan kohti linnanportteja Lilyn estelyistä huolimatta.

Lily käveli takaisin Ophelian luokse ja istahti jälleen tynnyrille. Ophelia puolestaan nousi maasta seisomaan jääden tuijottamaan vartioitua linnan porttia josta Henry oli äskettäin mennyt. Lilyn istuessa ja Ophelian seistessä, he olivat suunnilleen samalla pituustasolla.
Lilykään ei uskonut että Henryn päässä likkuisi mitään lupaavaa ja kysyikin pian mitä mieltä Ophelia olisi.
"En sanoisi että uskoisin että Henryllä olisi mitenkään puhtaita jauhoja pussissaan ja jos hän todella salailee jotakin pahaa, ehdotan ettet poistuisi linnanmuurien sisäpuolelta hänen kanssaan..." Ophelia sanoi synkästi ja jopa ehkä yllättäen. Hän juuri kielsi Lilyä olla luottamasta veljeensä.

//...ENKEEELII TAIVAAAAN LAUSUI NÄÄÄÄÄÄÄIN! *nuotin vierestä*//
Avatar
Ivy
kuninkaan neuvonantaja
 
Viestit: 1981
Liittynyt: 02 Joulu 2007, 00:08
Paikkakunta: Crypt

ViestiKirjoittaja Aksutar » 26 Joulu 2007, 15:26

Lily

Lily katsoi Opheliaa ihmeissään. Hän ei tajunnut miksi Ophelia kielsi häntä menemästä Henryn kanssa jonnekkin ja tuo ihmetys sai Lily uteliaisuuden vain kasvamaan!
"Miksi en? Epäiletkö jotain?" Lily kysyi innoissaan.

Lilystä oli lähiaikoina tuntunut siltä että häneltä salattiin kaikki. Isä salasi jotain, Henry salasi jotain, Ophelia salasi jotain... Ihme ettei Black vielä!
Black.. tosiaan, Black. Lilyn piti nähdä tämä, hänen piti kertoa mitä Henry oli hänelle sanonut.

"jätä kertominen myöhemmälle, mennään Blackin luokse!" Lily sanoi ja lähti kävelemään kohti Blackin asuntoa.


// lyhyt, vastaa tähän ni mä voin alottaa si siel. ellet sä haluuuuh? //
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

Edellinen

Paluu Linnan piha

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron