Henry&Lily
"Paljonkohan kello on.." Henry mutisi itsekseen katsellessaan taivasta, joka näytti jo rauhoittuvan.
"Kohta on jo ilta." Lily huomautti.
Henry oli pudota tynnyriltä, hän oli unohtanut erään erittäin tärkeän tapaamisen.
"tutota.. minun pitää lähteä" Henry sanoi ja käveli nopeasti tallille.
"Minnekköhän hän on menossa.." Lily pohti itsekseen, vilkaisten Opheliaa samalla.
Henry tuli hevosensa kanssa ulos ja nousi sen selkään. Hän lähti hitaasti kävelemään kohti porttia, jolloin Lily päätti pysäyttää hänet. Lily nousi ylös tynnyriltä ja juoksi Henryn hevosen eteen.
"Minne sinä olet menossa?" Lily kysyi kun Henryn hevonen pysähtyi katosen viereen.
"Metsään, minun pitää tavata eräs ystävä" Henry sanoi kiertelemättä.
"Kuka?" Lily kysyi utelijaana ja vilkaisi Opheliaan.
"Se taas ei kuulu sinulle" Henry sanoi ja käski hevosen liikkeelle.
Lily väisit hevosen alta, vaikka tuskin hevonen hänen päälleen olisi tullut, silti häntä ei huvittanut ottaa riskiä muuttua pannukakauksi.
Aurinko alkoi jo pilkistää pilvien välistä. Lily käveli Ophelian luokse ja istahti tämän viereen.
"Henryllä on jotain pimeitä puuhia menossa, sen huomaa hänen puhetyylistään. Hän puhuu aina noin kun haluaa salata jotain, jota ei saa paljastaa, jotain joka on pahaa" Lily selitti samalla kun katsoi Henryn perään.
"Minä mieltä sinä olet?" Lily kysyi vilkaisten Opheliaan.
// maan korvessa kulkevi lapsosen tie, vaan ihana enkel hänt' kootiihin vie. Niin pitkä on matka ei kootiiaa näy, vaan iihaana enkeli vierellä käy, vaan iihaana enkelii vierellä käääääyyy. //