Zie
Nainen nyrpisti nenäänsä. Millainen tämä maailma olikaan, kun nuori nainen totesi kaipaavansa miestä suojelemaan itseään? Mihin hän kaipaisi sellaista, eihän miehistä ollut muuta hyötyä kuin heidän kykenimisensä lapsen siittämiseen! Muuten he olivat täysin hyödyttömiä, nainen tekisi paljon paremmin heidän työnsä.
"Miksi sinä siihen miestä tarvitset?" nainen kysyi. "Miehet ovat heikkoja ja säälittäviä."
Pinnan miehet olivat vielä pahempia. He olivat irstaita, kuvittelivat, että heillä oli joku oikeus koskettaa naista, vaikkei tämä olisi sitä halunnut, oikeus puhua naiselle ilman lupaa.
Zie ei ehkä ollut oikea nainen kuuntelemaan tällaista avautumista. Hän oli jo ennestään valmis viiltämään niskuroivien miesten kurkut auki ja nyt hän näki punaista kuullessaan, kuinka huonosti isä kohteli tytärtään.
"Minä voin tappaa hänet puolestasi", valkohiuksinen totesi. Hampaat pureutuivat raivokkaasti alahuuleen. Hän halusi repiä sen typerän miehen suolet pihalle, murskata hänen kasvonsa, talloa jalkoihinsa, tuhota täysin.
Eve alkoi huolehtimaan hevosestaan ja sen mahdollisesta olinpaikasta. Zie katsoi tytön menoa huulillaan kaihoisa hymy. Ihanan viaton ja nuori tyttö - oliko hän liian vanha ihailemaan tuollaisia nuoria kaunottaria?
"Minä voin pyytää seuralaistani tuomaan sen takaisi", mustahaltia totesi, puhuen rakastavaan sävyyn omasta lemmikistään. "Oikeastaan, pelottamaan sen takaisin."