Shann
Nopea oppimaan, kuului yksi punapään hyvistä puolista, mutta äskeisen tanssin kuviot hän oli vain valokuvamuistanut edellisen haltian tanssista. Hänestä ei olisi kovin kummoista haastajaa tanssikilpailussa. Shann ei kuitenkaaan ole luovuttaja tyyppiä, itse asiassa hän on melko kilpailevaakin sorttia, joten periksi ei annettu.
Katsottuaan toisen pikkuisen tanssin äänettömyys kertoo haltialle että oli hänen vuoronsa. Shann miettii kiireesti mitä tekisi astellessaan näkyvämmälle paikalle, pois metsäaukiuon reunoilta.
Noniin nyt täytyi miettiä omia etujaan taistelussa, Shann aloittaa pohtimaan ongelmaa kuin minkä tahansa taistelun kannalta. Minulla on kuunterä, kehittynyt ja tarkka koordinaatio, sekä lihaksisto. No eiköhän tästä jotain saada aikaan. Punapää miettii kuinka saisi Kuunterästä enempää irti kuin hypyt. No jos tässä kerran oikein tanssijoiksi oltiin rupeamassa.
Hetken Shann piti silmiään kiinni ja molempi käsiään Kuunterässä, toista kahvassa ja toinen lepäsi miekan sileällä osalla terää, koko kämmenellä, ja miekan suuntaisesti, sormet taivasta kohti. Shann toi miekan ihan liki omia kasvojaan. Miekan terä melkein kosketti hänen nenäänsä ja leukaansa. Sitten kävi pieni tuulenvire...
Punapään ylle oli ilmestynyt normaalien vaatteidensa sijasta tulisen punainen itämaisen näköinen tanssiasu, joka kostui kahdesta kappaleesta. Rinnat peittävästä yläosasta josta roikkui nauhoja navan kohdille ja alaosasta joka oli kuin pikkuhousun kokoisen alueen peittävä tanssialaosa ja sen yllä hameen tapainen kangas josta roikkui nauhoja myös.
Jos aikoi olla tanssija, täytyi tehdä oikeasti kaikkensa huijatakseen olevansa sellainen. Kuuhaltian tytär iski Kuunterän maahan, suoraan eteensä niin että sen terä vain hieman upposi pehmeään ruohikkoon, kuitenkin sen verran että se pysyi pystyssä. Shann mietti kuinka nyt aloittaisi. No hän oli myös notkea...
Punapää kumartui niin että yltäisi molemmilla käsillään maahan ja siitä ponnistaa seisomaan käsillään. Liike tapahtui hitaan näyttävästi ja itsevarmasti. Ainakaan vielä neito ei horjunut yhtään seistessään siinä. Mitä sitten?
Shan laskeutuu suuntaan josta ei ollut tullut eli ikäänkuin väärin päin maata nähden, tehden sillan. Siitä hän ponnistautuu kauniin hitaasti ylös ja alkaa vain liikuttaa kehoaan huojuvasti ja keikkuvasti, hyvin jäljitellen itämaisia tansseja. Shann pysähtyy Kuunterän eteen ja tarttuu molemmilla käsillään sen kahvasta, muttei suinkaan vedä sitä ylös. Haltia asettui itse seisomaan käsillään Kuunterän päälle, pitäen ainoastaan Kuunterän kahvasta kiinni.
Hetken paikallaan oltuaan Shann tulee alas ja niiaa kauniisti. Ihme kyllä, tämä oli hauskaa.