Kirjoittaja Templer » 18 Elo 2012, 18:57
Frederic
Neito lausui hennosti kysymyksen, olivatko hänen varpaansa niin kylmät. Frederic ei oikein osannut vastata kysymykseen, koska sehän oli vain viaton hellyyden osoitus.
"Ovat." Fred kuitenkin lopulta päätyi sanomaan hiljaa, niin, että toinen juuri ja juuri ehkä kuuli.
Kun neidon huulilta pääsi kiitoksen sana, Frederic soi toiselle viattoman hymynsä.
Salifye antoi hänelle suudelman, vain kämmenselälle, mutta siitäkin Frederic piti. Mies puristi neidon hieman kovempaan halaukseen, ei tietenkään rutistanut toista, vaan painoi toista hieman, jotta halaus tuntuisi turvallisemmalta. Toinen sanoi, että tahtoi lähteä kaupungille ja kysyi sitten, mitä mies tahtoisi tehdä, Fred rupesi miettimään sitä tosissaan, mitä hän haluaisi tehdä.
"En oikein tiedä." Mies naurahti. Olihan se tyhmää esittää kysymys toiselle, johon itse ei edes tiennyt vastausta, vaikka ehkä Fred ei ollutkaan varautunut vastakysymykseen.
"Kai se pitäisi ensin saada tämä yö pois alta ja mietti vasta sitten, mitä pitäisi tehdä." Mies vastasi hymyillen.