Älä anna auringon paisteen sokaista

Metsästä löytyy monta aukeaa, suurta ja pientä, vehreää ja kivistä. Yksi suurimmista aukeista sijaitsee metsän läntisellä alueella. Tätä aukeaa kutsutaan nimellä Veluthe ja se on aikanaan haltioiden nimeämä. Veluthe aukea on yksi Cryptin maamerkeistä. Se on iso, soikeahko, vihreä niitty keskellä sekametsää. Sen keskellä on myös pieni lampi, josta virtaa puro syvemmälle metsään. Puro liittyy myöhemmin suurempiin metsäjokiin.

Valvoja: Crimson

ViestiKirjoittaja Templer » 30 Marras 2011, 21:46

Frederic

Fred nyökkäsi pienesti naisen kommentille hevosen syöttämisestä, mutta se totta tosiaan olisi järkevintä.
"olet oikeassa." Hän sanoi hymyillen ja nousi, ainakin sen verran, mitä puuinrunko antoi myötä.
"Jos haluat, niin en estä, mutta älä vilustu. Mökkini on aina sinulle avoinna, jos tahdot tulla lämpimään." Fred sanoi huolehtivasti ja antoi pienen suudelman naisen huulille, läksiäsiksi, kunnes hän meni uloe syksyn hämäryyteen. Hän jatkoi matkaansa taakseen kääntymättä, kunnes saapui mökkinsä kohdalle ja vasta silloin hän katsoi taaksensa, kuin toivoen näkevänsä naisen uudestaan. Nähdessään vain pimeän metsän hän otti naisen neuvosta vaarin ja meni ruokkimaan hevosen. Sleipnir tervehti häntä iloisena, kun hän kaatoi pari kauhallista kauraa sen kuppiin, mutta pidemmäksi aikaa Fred ei vajaan jäänyt. Hän jäi istumaan portaille vielä hetkeksi, katsomaan metsään ja odottamaan, jos nainen jostain vielä ilmaantuisi. Eihän mies oikeastaan ollut mökin olinpaikkaa mistään kertonut, mutta kyllä nainen sen löytäisi. Hänessä oli sitä jotain erikoista. Kun syksyn/talven viima kuitenkin kylmäsi miehen rinnan, oli hänen pakko mennä sisälle, vaikka ovi jäikin lukitsematta...
Templer
 

ViestiKirjoittaja Ay » 22 Joulu 2011, 19:35

Miehen alku virkeet olivat ihmeelisiä. Hän ei estäisi jos hän vilistuisi.
" Mutta enhän minä tiedä missä sinun mökkisi on? " Safilye kysyi äimänä, kun toinen antoi suudelman ennen lähtöä.
Äimentyneenä ja ihmeissään toinen jäi paikoilleen nuotion ääreen. Sormet kääntyivät koskettamaan huuliansa mihin mies oli juuri suudellut. Ajatukset menivät ihan lukkoon. Safilye jäi kuitenkin paikoilleensa ja nauttimaan vielä tulen saanista.
Kun tuli sammui niin täytyi miettiä mitä tehdä. Menisikö hän toisen perään? Olihan toisella ihan roteva syy lähtiä hänen viereltäänsä? Toisinaan olihan hän ajannut toisen hänen luotaansa? Pikku hiljaa alkoi tuntua hyvin viileältäniin hän vauihtoi muotoaansa kauniiseen valkoiseen turkkiinsa. Siinä samassa hän juoksenteli ja ulvoi taivaalle sudellisen soinnun.
Vauhti jarrutti metsän reunaan, että mies, joka astui talon sisälle ei näkisi häntä. Varovasti hän lähestyi taloa, vaikka pihalla oli hevonen. Nuuskittiin pihan nurmea mikä johti taloon ja kolmen metrin päästä hän katsoi talon ikkunsta sisään missä hän näki tutun miehen. Tilanne ei ollut puhtaalinen turvallinen olo sudella niin hän ei istunut.
Avatar
Ay
Aatelinen
 
Viestit: 1652
Liittynyt: 16 Syys 2008, 21:54

ViestiKirjoittaja Templer » 04 Tammi 2012, 20:19

Frederic

Miehellä oli outo tunne, kuin joku katsoisi häntä. Samassa hän vilkaisikin ikkunasta ulos, muttei nähnyt ketään. Hetken hän vielä istui paikoillaan, mutta sitten Fred ei voinut itselleen mitään, joten hän nousi ja meni ulko-ovelle, aukaisi sen, mutta koska oli jo niin pimeää, ei hän erottanut ketään pihassaan. Sen sijaan hän kyllä kuuli, kuinka joku liikkui hitaasti pihassa. Heikon takkatulen valossa - joka tulvi ikkunasta - mies erotti hevosensa, joka rouskutti pihassa hiermostuneesti kaurojaan.
"Mitä minä kuvittelen, ei hän ole täällä." Fred kuiskasi hevoselleen, muttei lähtenyt takaisin sisälle.

//Ihan vain, jotta tämä ei olisi niin tyhmää, niin kai tajusit, että tarkoitin tuolla Fredin ensimmäisellä lauseella, että hän ei estäisi, jos hän jäisi sinne nukkumaan, kunhan ei vilustuisi. :D//
Templer
 

ViestiKirjoittaja Ay » 07 Tammi 2012, 17:11

//Jotenkuten, mutta enenmäkseen ymmärsin, että haluisit lopettaa pelin//


Kun Fred astui ulos ovesta niin susi säpsähti hieman. Mielenkiintoisena hän jäi katsomaan metsien suojissa. Oliko toinen vaistonnut hänet? Tai miksi ihmeessä toinen oli tulut ulos. Mies ei näyttynyt siltä, että ottaisi rauhassa happea silmät katsoivat jokaista paikaa, että etsisijotakin. Pieni varautunut tunne tuli. Hetkellinen hämäys tuli Safilyelle, koska pitäisikö hänen mennä moikkaamaan. Olihan tullut tänne asti niin miksi ei. Varovasti Safilye tuli esille puun takaa ihmismuodossaansa.
" Moi! " Hiljaa ja säröilevästi hän sanoi, kun samaan aikaan silmät olivat keltaisina.
Tilanne oli hieman hänelle epävarma olo.
Avatar
Ay
Aatelinen
 
Viestit: 1652
Liittynyt: 16 Syys 2008, 21:54

ViestiKirjoittaja Templer » 11 Tammi 2012, 20:50

Frederic

Mies seisoi hetken pihalla, kunnes kuuli tutun äänen takanaan.
"Ai hei." Mies vastasi toisen tervehdykseen hymyillen.
"Arvasin, että löytäisit tänne." Mies sanoi, vaikkei vielä mennytkään toisen luokse, koska heidän uudelleen kohtaaminen oli jotenkin vaivaantunut. Ainakin miehen mielestä. Kuitenkin hän lopulta lähti hymyillen kävelemään kohti naista.
"Haluatko tulla sisälle?" Mies kysyi hennosti ja olikin jo naisen vierellä, hän laski kätensä toisen olkapäälle.
"Enkai hyljännyt sinua liian terävästi?" Hän kysyi, koska toinen näytti hieman surulliselta... tai sitten pimeys vain vääristi hänen kauniit kasvonsa.

//Ei minulla tässä mitään kiireitä pelin lopettamisella ole, mutta jos sinä tahdot. Niin en estä.//
Templer
 

ViestiKirjoittaja Ay » 12 Tammi 2012, 18:25

// En halua, että peli loppuiis vielä//

Varovaisena ja pienesti peloissaan Safilye katsoi Frediä. Olisiko sitten parempi tehdä, että olisi juossut muualle. Hän ei kuitenkaan antanut vasta kaikkua siihen miten hän löysi tänne, koska se tuntui niin oudolta. Hymy pienesti nousi, kun Fred alkoi kävellä hänen vierelleensä.
" Voisin minä tulla, jos sinä haluat. Mutta sinun äki lähtösi hieman näyti siltä, että et haluisi minua sinun vierellesi? " Hieman alistuvaisena hän sanoi asian.
Puhuttuaan hän siinä samassa Safilye aivasti kahdesti.
Avatar
Ay
Aatelinen
 
Viestit: 1652
Liittynyt: 16 Syys 2008, 21:54

ViestiKirjoittaja Templer » 12 Tammi 2012, 21:36

//Selvä (://

Frederic

Kuten mies oli ajatellutkin, hän oli jättänyt toisen liian äkisti.
"Anteeksi." Mies kuiskasi pehmeällä äänellä.
"Minulla ei ollut aikomustakaan jättää sinua niin äkisti, ajattelin vain, ettet tahdo minua enää luoksesi." Mies sanoi hieman apeana, mutta laittoi sitten kätensä naisen alaselälle ja vetäisi naisen lähemmäs itseään hymyillen.
"Mutta nyt kun palasit, voimme viettää vaikka koko illan yhdessä." Mies sanoi ja lähti johdattamaan toista sisälle hänen mökkiinsä. Hän jopa avasi oven naiselle herrasmiesmaisesti.
"Minulla ei ole paljoakaan ruokaa taikka juomaa tarjottavana, mutta löytyy minulta vettä, leipää ja kuivalihaa." Mies tunnusti kun he pääsivät sisälle asti.
"Haluatko jotain?" Fred kysyi ja siirsi katseensa takaisin naiseen.
"Voit istua sängylle, taikka tuohon pöydän ääreen ja on tuossa myös tuo yksinäinen tuoli, mutta siihen ei kannata istua, se on heikko." Mies sanoi hymyillen ja siirtyi lähemmäs naista, tahattomasti taikka tahalleen.
Templer
 

ViestiKirjoittaja Ay » 15 Tammi 2012, 20:41

" Miten tai miksi uskoisit, että en haluisi olla sinun läheisyydessäsi? " Safilyen oli vain pakko kysyä Fredericiltä.
Pienesti hän nyökkäsi, että miellellään hän tulisi sisälle. Myös naisen hymykin kertoi asiasta ja samoin sekin, että keltaiset silmät olivat muuttuneet ihan normaaliseksi.
" Kiitos. " Hän sanoi, kuinka herrasmiehesti toinen avasi oven hänelle.
Huoneisti oli todella pieni, mutta todella simppeli muotoinen. Katse kävi jokaisessa nurkassa, että ei voisi oikein uskoa.
" Hyvin soma. " Oli naisen pakko kommentoida asiasta.
Toisinaan myös sekin, että ehkä täytyisi sanoa oli talo siisti sisältä päin.
" Minulle vai riittää vai sinun seurasi. " Safilye sanoi.
Automaattisesti hän oli istuuntunut sängylle, jostakin syystä. Pienesti pahoittelevasti hän katsoi, että hieman ilman lupaa oli istahtanut siihen. Heti Safilye testasi sänkyä, että miten pehmeä se oli. Ennen kaikkea joustava sänky oli.
" Sinulla on lukaalinen sänky. " Hiljaa sanottiin.
" Eikö ole aikaa korjata sitä tuolia? "
Avatar
Ay
Aatelinen
 
Viestit: 1652
Liittynyt: 16 Syys 2008, 21:54

ViestiKirjoittaja Templer » 20 Tammi 2012, 20:47

Frederic

Mies siirtyi naisen vierelle istumaan. Sisällä oli valoisaa ja lämmintä ja Fredericillä oli rento ja turvallinen olo.
"Nyt kun tiedät missä minä asun, haluatko kertoa, missä itse asut. Voisin jopa tulla pienelle yllätysvierailulle, tietenkin, jos sen vain sallisit." Mies sanoi hymyillen ja siirsi katseensa toisen silmiin. Kiiltävät, syvän ruskeat silmät olivat kuin hypnoottiset, eikä mies saanut katsettaan irti niistä, kunnes hänen oli pakko sulkea silmänsä hetkeksi.
"Oletko varma, ettet tahdo mitään?" Mies kysyi. "Riittääkö seurani varmasti sinulle, en nimittäin taida olla kovin riittoisaa seuraa." Mies naurahti, vaikkakin naurahdus oli jokseenkin ontto. "Sano jos tarvitset jotain ja jos sinulla on kylmä." Mies kuiskasi rauhallisesti.
Mies hivuuttautui lähemmäs naista, kunnes he olivat aivan vierekkäin ja mies nosti kätensä toisen olkapäälle. Hän tiesi, että oli tehnyt tyhmästi jättäessään naisen, mutta nyt kummatkin sentään olivat sisällä talossa, siellä oli lämmin, eikä vesi sataisi niskaan. Aivan täydellistä.
Templer
 

ViestiKirjoittaja Ay » 23 Tammi 2012, 21:09

Fred istuuntui hänen viereen niin se oli pieni ylätys, koska olisi uskonnut miehen istuvassa tuolissa tai lattiassa.
" Minulla ei ole vakituista taloa. Nukun sielä missä tunne itseni turvassa enkä kastu. Ehkä saatakin jäämään asumaan sinun näyttämässäsi puun lovessa. " Safilye sanoi ja katsoi miestä hieman kysyvästi.
" Minulle riittää, jos olet siinä. " hän sanoi hiljaa ja nojautui laittamaan päänsä miehen olkaa vasten.
Hetken aikaa hän sai nauttia rauhassa tässä hetkestä, kunnes hän aivasti. Ehkä hän sittenkin tarvitsisi jotakin.
" Fred olisiko mahdollista lainata jonkinlaista vaatetta siksi aikaa, kun omatni kuivuisivat? "
Tiekenkin myös huoneen missä voisi vaihtaa vaatteet omassa rauhassa. Ihme, että Fred ei ole oikein huomannut, että hän oli märkä esim. olkapäistä.
Avatar
Ay
Aatelinen
 
Viestit: 1652
Liittynyt: 16 Syys 2008, 21:54

ViestiKirjoittaja Templer » 24 Tammi 2012, 19:10

Frederic

Mies oli hieman ihmeissän, kun nainen sanoi, ettei hänellä ollut varsinaista kotia, mutta hän ei hennonut kysellä siitä sen enempää.
Nainen nojasi hetken hänen olkapäähänsä, kunnes kuului aivastus ja henno hetki rikkoontui. Vasta nyt mies tajusi, että toinenhan oli märkä.
"Tietenkin!" Mies sanoi hymyillen naisen kysymykselle ja nousi sängyltä etsimään toiselle jotain lämmintä ja kuivaa päälle pantavaa.
"Käyvätkö nämä?" Mies kysyi hieman epävarmasti näyttäen hyvin tavallisia housuja ja paitaa.
"Ja voit vaihtaa vaatteet..ööö." Mies mietti hetken, missä toinen voisi vaihtaa vaatteensa, sillä eihän mökkikään ollut kuin yksi suuri huone.
"No jaa, minä menen ulos siksi aikaa." Fred sanoi hymyillen ja meni ulko-ovelle.
"Huuda tai koputa oveen kun olet valmis, niin tulen sisälle." Mies tokaisi ja meni seisomaan ulos, selkä kiinni olevaa ulko-ovea vasten. Hän ei kastunut siinnä, koska katto meni vähän yli seinien ja antoi hänelle juuri sopivan suojan. Hän avasi suunsa ja päästi hengityksensä huuruamaan ja nousemaan hiljaa illan viileydessä ylöspäin.
Templer
 

ViestiKirjoittaja Ay » 24 Tammi 2012, 20:49

" Se olisi todella ystävällistä. " hän sai sanotuksi, kun hän sai jo pika pikaa kuivia vaatteita.
Ystävällisesti hymylläänsä hän kiitteli miestä. Hän nyökkäsi, että Fred menisi odottamaan ulos, kun hän vaihtaisi vaatteensa.
" Sinähän kastut! " Safilye huudahti huolissaan Fredin hyvin voinnistaan.
Se oli todella ihmeelistä Safilyen kannalta, koska hän ei yleensä kiinny niin tarkkaan kehenkään, mutta hän oli huolehtivainen. Ennen kaikkea tilanne oli naiselle pienesti outo, että hän kohentuisi hieman suoriksi oli pään ravistelu. Hiukset pöhkestyivät letistä. Sitten oli aika kokeilla miehen antamia vaatteita. Hän riisuitui ja laittoi ne hieman sivummalle. Ennen, kuin laittaisi ne kuivumaan hän pukeutui. Paita oli hyvin iso ja samoin housutkin, mutta onneksi housut saatiin hyvin kiinni ettei valahtaisi alas. Housut saivat hänen lantionsa näyttämään siltä miten naisen lantio pitäisi näyttää. Jopa rusehtavat hiukset kauniisti sopi miehen antamiin vaatteisiin. Vaikka hän oli valmis niin päätti Safilye kiittää pientä palvelusta mitä Fred oli ehnyt hänelle. Mitä ruokaa pojalla oli niin hän teki niistä pienen piirakkaan. Piirkkaan hän asetti uuni tuoreena matolle lähelle takkaa, kuin pieni eväsreissu talon uumenissa. Pian hän tajusi piirakan valmistuttuaan, että Fred seisoisi kylmissään ulkona. Kiireisesti hän juoksi ulos ja avasi oven.
" Anteeksi että kesti. " Pahoittelevasti hän sanoi.
Hän avasi oven niin, että mies pääsisi omaan taloonsa. Siinä samassa mies sai huomata miksi sai odottaa aikalailla ulkona.
Avatar
Ay
Aatelinen
 
Viestit: 1652
Liittynyt: 16 Syys 2008, 21:54

ViestiKirjoittaja Templer » 03 Helmi 2012, 20:56

Frederic

Mies odotti kärsivällisenä ulkona, vaikka olikin jo välillä kysymässä, mikä toisella kesti, mutta ehkä vaatteiden laitossa kesti hiukan pidempään. Mies vaihtoi painonsa jalalata toiselle, kunnes neito avasi oven ja sanoi, että oli valmis.
"Ei se mitään." Fred sanoi hymyillen, kun nainen pyysi anteeksi viivästystä. Mies yllättyi positiivisesti, kun hän astui takaisin lämpimään tupaansa. Lattialla makasi lämmin piirakka.
"Mitä.." Mies henkäisi ihmetellen. "Sinäkö tuon teit?" Hän kysyi ihmeissään, mutta hymyillen.
"Mistä hyvästä minä tuonkin olen ansainnut?" Fred kysyi ihmeissään.
"Ei sinun olisi tarvinnut." Mies sanoi ja katsoi piirakkaa lumoutuneena, hänellä oli kyllä nälkä ja piirakka näytti herkulliselta. Mies astui lähemmäs piirakkaa.
Templer
 

ViestiKirjoittaja Ay » 05 Helmi 2012, 02:13

Hyvin pahoitteleavsti Safilye katsoi Frediä. Toisella täytyi olla hirveän kylmä ja ehkä toinen sairastuisikin hänen syynäänsä.
" Sinä näytät niin jäiseltä. On minun vikani jos vilustut. " Perään hän itse aivasti.
" Joo. " Hieman nolona hän sanoi ja posket alkoivat hohdella punaisempana.
Fred oli astunut sisään niin hän sulki oven perässäänsä.
" Halusin kiittää siitä mieten ystävällinen olet ollu minua kohtaan. "
Ripeesti hän juoksi yhteen kulmaan missä oli välineitä. Yhtä välinettä hän näytti Fredille.
" Tällä voisit leikata palasen, jos haluat syödä sitä. "
Safilye toivoi, että Fred ei luulisi, että hän yrittäisi murhata piirakan avulla. Piirakka olisi myrkytetty. Piirakan avulla hän yritti kiittää siitä, että fred oli ottanut hänet sisälle.
Avatar
Ay
Aatelinen
 
Viestit: 1652
Liittynyt: 16 Syys 2008, 21:54

ViestiKirjoittaja Templer » 10 Helmi 2012, 18:41

Frederic

"Ei minulla ole hätää." Fred sanoi rauhallisesti hymyillen, kun toinen sanoi, että oli hänen vikansa, jos Fred vilustuisi.
Nainen tunnusti tehneensä piirakan. Mies vain virnisti asialle, ei yhtään pirullisesti, vaan iloisin mielin, Fred ei vain löytänyt sanoja mitä sanoa.
"Kiitos." Mies kuitenkin päästi suustaan tuon pienen, mutta niin suurelta vaikuttavan sanan ja hän soi tälläkertaa hymynsä Safilyelle.
Fred otti veitsen toisen kädestä ja kävi hakemassa kaksi pientä lautaista. Toisen kulmassa oli pieni särö, mutta sen mies jätti itselleen. Toisen hän ojensi naiselle ja leikkasi kummallekin palat piirasta. Hänen mielessään ei edes käynyt mahdollisuus piiraan myrkyttämisestä, koska hän todella luotti toiseen.
Mies istuutui pöydän ääreen ja maistoi piirasta, se maistui todella hyvälle.
"Olet hyvä kokki." Fred sanoi ja viittasi toistakin istumaan.

//anteeksi kesto. //
Templer
 

EdellinenSeuraava

Paluu Metsäaukeat

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 2 vierailijaa

cron