Erikoinen yhteenotto//Lotdow ja Lelacã

Metsästä löytyy monta aukeaa, suurta ja pientä, vehreää ja kivistä. Yksi suurimmista aukeista sijaitsee metsän läntisellä alueella. Tätä aukeaa kutsutaan nimellä Veluthe ja se on aikanaan haltioiden nimeämä. Veluthe aukea on yksi Cryptin maamerkeistä. Se on iso, soikeahko, vihreä niitty keskellä sekametsää. Sen keskellä on myös pieni lampi, josta virtaa puro syvemmälle metsään. Puro liittyy myöhemmin suurempiin metsäjokiin.

Valvoja: Crimson

Erikoinen yhteenotto//Lotdow ja Lelacã

ViestiKirjoittaja Niki » 16 Syys 2011, 22:31

Zen

Sää oli kaunis: Aurinko paistoi, mutta vähän tuuli. Ei ollut liian kuuma, eikä kyllä liian kylmäkään. Zen katsoi taivaalle. Muutama pilvi liikkui. Yksi pieni oli siirtymässä auringon eteen. Nikitaa ei näkynyt juuri nyt maisemissa. Tyttö päätti viheltää koiran paikalle. Sieltähän se tulikin, yhtä energisenä kuin aina ennenkin. ''Hienoa!'' tyttö sanoi ja kumartui suden eteen ja paijasi tätä hieman.

Pieni pilvi, tuo kaunis sellainen peitti auringon. Sitä seurasi hieman suurempi pilviriutta. Vastineeksi tuuli päätti tyyntyä. Ihanaa, Zen ajatteli ja katsoi läheistä puuta. Puu oli aika korkea ja oksia oli melko tiuhaan tahtiin. ''Älä sitten karkaa mihinkään, Nikita.'' Tyttö sanoi ja lähti kiipeämään puuhun. Onneksi oksat olivat tukevat ja kannattivat hyvin tytön painon. Latvaa kohti oksat kuitenkin heikkenivät, jonka vuoksi pidemmälle ei päässyt. Zen toisaalta olikin jo aika korkealla. Hän katsoi alas ja näki Nikitan mustan selän, joka pyöri puun ympärillä ja katsoi aina välillä ylös. ''No mene sitten!'' Tyttö huusi Nikitalle naurahtaen ja susi lähti hakemaan jotakin purtavaa.

Kuitenkin Zen tunsi jotenkin itsensä turvattomaksi, aivan kuin jokin olisi lähettyvillä tarkkailemassa häntä. Tyttö veti varmuuden vuoksi yhden nuolen nuolikotelosta ja otti jousen esiin.

//Lyhyt aloitus? =D. Omalta koneelta ainakin näyttää hirmuisen lyhyeltä. Blackwolf hieman avusti tästä vierestä hieman aloituksessa x3 //
Niki
 

ViestiKirjoittaja Lotdow » 16 Syys 2011, 23:53

//Kiitos siis blackwolfille :3 Hyvä aloitus tuo oli jos multa kysytään, eli miksen vastaisi siihen nyt heti...

Lelacã

Liian kuuma, liian aurinkoista. Peittyisit nyt tuo aurinko edes joka poltti selkään. Lelacã kiemurteli eteenpäin metsiköstä. Kurja aamu kun aamupala oli karannut nenän edestä eikä ketään ollut näkynyt sen koommin. Lelacãn häntä nytkähti kun hän kuuli vihellyksen. Joku tai jokin oli edessäpäin. Hitaasti Lelacã luierteli kohti metsä aukeaa.

Vihreän nurmikon täyttämällä aukealla seisoi joku. Kaukaa voisi väittää sen olevan ihminen tai haltia. Lelacã kuunteli mahansa kannustavaa murinaa. Ihminen tai ei, ruoka kävi aina. Lelacã veti kauluksensa alemmas ja tarkkaili hetken aikaa miten aukealla kävi susikin kääntymässä. Lieni toisen lemmikki. Hänen silmänsä kapeni viiruksi alhaaltapäin hyökkääminen saataisi olla sopiva idea, nytkun tiesi missä äin kohde oli.

Lelacã oli jo sulkemassa kauluksensa kun huomasi kauemmpana seisovan hahmon vetävän esiin jotain epämiellyttävää. Tiesikö tuo että Lelacã oli täällä? Jos tiesi, hänellä ei olisi aikaa seisoskella tässä mietiskelemässä. Lelacã sulki kauluksensa ja lähti maan alla kohti saalistaan. Hyökkäys olisi ollut vielä täydellisempi jos maa ei olisi kooillut epätasaisesti Lelacãn porautuessa eteenpäin.
Lotdow
 

ViestiKirjoittaja Niki » 17 Syys 2011, 08:57

Zen

Nikita istahti maahan ja jäi makaamaan siihen. Aikoiko hän nukkua?
Zen lähti kiipeämään alas puusta jousi valmiina. Ympäriltä kuului epäilyttävää rapinaa, joka kuului tulevan edelleen lähemmäksi ja lähemmäksi. Missään ei näkynyt ketään - ei ihmisiä, ei eläimiä, paitsi Nikita. Maa sen sijaan kohoili kauempana maastossa.

Zen lähti lähemmäs epäilyttävää ilmiötä. Nikita jäi puun viereen nukkumaan. Tyttö vihelsi hänet paikalle. Sieltähän se tulikin. ''Käy tuolla pensaikossa vähän katsomassa onko siellä joku.'' Tyttö sanoi sudelle ja jatkoi matkaa. Nikita lähti kipittämään kohti pensaikkoa, mutta siellä ei tuntunut olevan ketään. Suuri pilviriutta peitti auringon ja tuuli yltyi. Ei miellyttävä sää tässä tilanteessa.
Niki
 

ViestiKirjoittaja Lotdow » 17 Syys 2011, 09:38

Lelacã

Vihellykset kantautuivat maankin alle. Kohde oli vielä vähän matkan päässä, mutta jokin muu liikkui lähempänä. Se taisi olla sen tytön koira. Lelacãn pitäisi nyt päättää, tyttö vai koira. Ei sen väliä, jompikumpi kuolisi nyt. Lelacã jatkoi vielä eteenpäin missä arvioi tytön olevan.

Avioitua oikean ajankohdan Lelacã nousi lennokkaasti maan alta. Multa ja kivet sinkoilivat ympäriinsä kun hän suoristi itsensä maan pinnalle. Lelacã aukausi kauluksensa ja katsoi edessään olevaa tyttöä, ajoitus oli ollut täydellinen. Hän levitti kätensä sivuille ja päästi kielensä pitkälle. Hänen leukansa venyi tolkuttoman pitkälle ja hampaat olivat melkein vaakasuorassa eteenpäin. Pitempää kuhnimatta hän lähti kuin kyy saaliinsa kimppuun. Ensi tappoyritys kävisi puremalla.
Lotdow
 

ViestiKirjoittaja Niki » 17 Syys 2011, 09:54

Zen

Tyttö tunsi jonkin ison liikkuvan jalkojensa edessä. Ennen kuin hän ehti edes perääntyä, hän näkö valtavan olennon syöksyvän maan alta suoraan hänen eteensä. Zen pelästyi. Olento näytti liskomaiselta. Sillä oli vasltava kaulus, jonka sisällä näytti olevan jonkinlainen luurankoa muistuttava vartalo. Siltä puuttui toinen silmä. Hampaat olivat valtavan suuret. Zen automaattisesti pudotti jousen ja nuolen kädestään säikähdyksen ansiosta ja perääntyi. Hän otti tikarin esiin ja pakitti vielä lisää. Lyhyestä tikarista ei olisi paljoa hyötyä niin suurta olentoa vastaan, kuin tämä.

Zen nappasi jousen maasta ja yritti tähdätä sillä kohti kohi kohdettaan. Niin suureen olioon olisi helppo osua, mutta Zenin kädet tärisivät liikaa eikä hän saanut yhtäkään nuolta ammutuksi vielä.

//No tulipas lyhyt >_>//
Niki
 

ViestiKirjoittaja Lotdow » 17 Syys 2011, 10:10

Lelacã

Likkallahan oli jousikin valmiusasennossa. Siltikään tämä ei ampunut. Lelacã meni tämän eteensä, leuka edelleen tappovalmiina. Hän katsoi tytön täriseviä käsiä.
"Mikä on? Etkö uskalla ampua minua?" Lelacã sihisi. Hänen kätensä raapivat nurmikkoa ja häntä heilui puolelta toiselle. Hän katsoi nuolen kärkeä, tuskin hän yhdestä kaatuisi ellei nuoli singahtaisi otsalohkon lävitse.
"No, minulla ei ole aikaa odottaa", Lelacã sihahti vielä. Hän teki äkkibäisen liikkeen eteenpäin kääntäen samalla häntänsä eteenpäin. Lelacã pyöräytti häntänsä eteenpäin ja yritti kiertää sen tytön jalkojen ympärille.

//Eipä tuo mitään, näissä tappeluissa pakkaa tulla aina vähän lyhyttä ;)
Lotdow
 

ViestiKirjoittaja Niki » 17 Syys 2011, 10:22

Zen

Kädet tärisivät liikaa. Hän yritti ampua vielä kerran. Nuoli lensi olennon kylkeen. Tämä ei näyttänyt olevan siitä moksiskaan, veri vain tirskahti. Zen ampui uuden nuolen, tällä kertaa ohi.
''Kuka olet ja mitä haluat!'' Tyttö kirkaisi ja otti uuden nuolen nuolikotelostaan. Tämä nuoli singahti olennon kylkeen. Samaan kohtaan kuin toinenkin nuoli. Zen pelästyi olennon valtavia leukoja. Olennon häntä lähestyi tytön jalkoja. Tyttö pakitti hieman kömpelösti ja kaatui istualleen maahan. Jousi putosi maahan, joten Zen veti tikarin eteen ja yritti heittää sen olennon ylävartaloon, luurangon näköiseen kohtaan. Ei osunut, mutta yritys oli hyvä. Tikareita oli jäljellä enää kaksi.

//Juu'u. Tarvitaan sen verran paljon molempia osapuolia :D
Niki
 

ViestiKirjoittaja Lotdow » 17 Syys 2011, 21:44

Lelacã

Veri tuntui kyljessä. Lelacã käänsi hitaasti päätään kohti kylkeään ja katsoi nuoli siinä törröttämässä. Hän kiskaisi ne molemmat pois. Pitkän irvistyksen myötä hän lähestyi jälleen maahan kaatunutta tyttöä. Lelacã tarrasi tyttöä jaloista yhdellä kuudesta kädestään ja nosti tämän väärinpäin ilmaan.
"Nimi on Lelacã, ja minä voin hoitaa kysymyspuolen", Lelacã vastasi tytölle ja katsoi tämän silmiin.
"Mutta voin antaa sinulle vihjeen", Lelacã sihsisi ja katsoi maahan jäänyttä koloa takanaan. Hän käänsi päänsä takaisin tyttöön ja jatkoi:
"Kauanko pystyt pidättämään hengitystäsi?" Lelacãn häntä kirtyi tytön jalkojen ympärille ja Lelacã sulki kauluksensa. Hän lähti pyörien maan alle ja aikoi vetää haltian mukanaan. Tyttö tukehtuisi parissa sekunnissa, ellei tuo keksisi jotain. Selviytymiseen pitäisi ainakin olla hyvä happi.

//En sitten nyt aio tappaa sun ukkoas, keksi ihmeessä jotain D:
Lotdow
 

ViestiKirjoittaja Niki » 17 Syys 2011, 21:58

Zen

Zen yritti edelleen pakittaa poispäin. Lelacãn käsi tuntui inhottavalta kietoutuessaan tytön jalkojen ympärille. Zen yritti repiä yhtä tikaria vyöstään, mutta ei saanut sitä irti, ennen kuin tämä Lelacã nosti tytön ilmaan. Tikari putosi maahan, ei mikään yllätys, mutta se oli taas yksi tikari vähemmän. Zen yritti tähyillä Nikitaa, jos sudesta vaikka saattoi olla jotain apua. Mutta ei, Nikita oli todennäköisesti säikähtänyt oliota ja juossut karkuun. Kyllä tämänkin suden pitäisi hieman enemmän rohkeutta saada. Zen vilkaisi koloa ja toivoi parasta. Silloin hän kuuli kysymyksen: ''Kauanko pystyt pidättämään hengitystäsi?'' Zen ei aluksi vastannut. Tytöllä oli kuitenkin pienet keuhkot, joten hänen oli äkkiä keksittävä jokin keino päästä irti Lelacãn kädestä. Tyttö veti sen viimeisen tikarin irti vyöstään ja yritti tavoittaa vatsalihastensa avulla Lelacãn käden. Hän tarrasi toisella kädellä kiinni kädestä, joka piti hänen jaloistaan kiinni. Zen ceti tikarin päänsä taakse ja yritti osua tällä käden hermostoon, joka mahdollisesti suoristaisi kaikki käden osat ja ote irtoasi. Tyttö iski tikarin käteen ja toivoi parasta.
Niki
 

ViestiKirjoittaja Lotdow » 17 Syys 2011, 22:15

Lelacã

Ennenkuin Lelacãn kaulus ehti edes hipaista maata hän tunsi purkautuvan kivun kädessään. Vain veren punainen virta näkyi kun hän nakkasi tytön niin kauas kuin vain suinkin. Lelacã päästi hurjaa sihinää ja piti toisella kädellä verestä punaista kättään.
"Pirun likka, tule tänne niin teen sinusta sosetta!" Lelacã ärjyi. Hän näki tytön. Silmä vihaa ja muranhimoa uhkuen hän lähti tytön kimppuun uudestaan. Tuosta tulisi muhennosta, sen hän vannoi. Ajattelematta ainuttakaan liikettään Lelacã kynsi, puri, ja huitoi hännällä ilmaa. Nurmikko pöllysi hännän luunkovan pään osuessa maahan. Tyttö ei tulisi selviämään tästä hengissä.
Lotdow
 

ViestiKirjoittaja Niki » 17 Syys 2011, 22:25

Zen

Ennen kaikkea Zen säikähti äkillistä lentämistä. Hän lensi kyljelleen kovaan maahan. Tytön harmiksi hän joutui vielä kauas jousesta. Kaiken lisäksi Zen näki Lelacãn tulevan päin häntä huitoen kynsillä ja kaikella mahdolliseslla ilmaa. Tikareitakaan ei enää ollut. Ei siis mitään asetta tai puolustuskeinoa. Ainoa mahdollisuus oli juosta karkuun. Juosta karkuun ja kovaa. Lelacãn hännänpään osuessa maahan pöly ja roska lensi jopa Zenin näkökenttään asti. Se vaikeutti näkemistä, joten melkein sokkona juokseminen ei ollut mitenkään loduttavaa. Puuhun olisi turha kiivetä, ellei puu olisi yli kuusimetrinen. Sellainen jos löytyisi, niin voisi olla turvassa hetken, ellei tämä matonen osaisi kiivetä. Zen loi peräänsä vastatuulta ja tällä tavalla yritti hidastaa Lelacãn liikkumista. Eteen tuli selkenevä ison puun hahmo. Empimättä Zen lähti kiipeämään mahdollisimman rivakasti mahdollisimman korkealle. Oksia oli harvaan, joten kiipeäminen oli hankalaa liiallisen kurottelun takia. Zen ei päässyt latvaan asti, mutta oli ehkä juuri ja juuri hieman yli kuuden metrin korkeudessa. Nyt saattoi vain toivoa parasta.
Niki
 

ViestiKirjoittaja Lotdow » 17 Syys 2011, 22:38

Lelacã

Tyttö lähti karkuun.
"Hah, pingo pakoon! Revin sinut kuitenkin!" Lelacã sihisi ja syöksyi perään. Vastatuulesta ei ollut haittaa suomuiselle iholle joka liukui maata pitkin eteenpäin. Kaulskin pysyi matalla ja Lelacä seurasi tytön jokaista askelta eteenpäin. Tyttö oli jo melkein Lelacãn hampaissa kun tämä singahtikin puun korkeuksiin. Pahus... Lelacã ajatteli. Se oli huonopuoli hänen metsästyksessään. Lelacã ei osannut kiivetä millään merkillä ylöspäin eikä jaksanut edes nostaa itseään metriä korkeammalle. Hän sihisi nuristen. Tyttö tuskin tulisi vapaaehtoisesti alas ja tämä puu oli paksu kuin kallio. Lelacã laski kauluksensa alas ja huokaisi. Hän hävisi tämän erän. Hittasti hän kääntyi ympäri ja lähti lipumaan takaisin sitä paikkaa missä tytön jousi makasi. Lelacä katsoi jousta edessään. Ihmisen aikoina hän oli opetellut sitäkin käyttämään. Sitten hän sai äkillisen päähänpiston. Lelaca katsoi vuoronperään maassa lojuvaa jousta ja tyttöä puussa. Voisiko se toimia? Maassa lojuivat myös veriset nuolet jotka olivat lävistäneet Lelacãn kylkeä. Hän poimi nuolet maasta yhteen terveeseen käteensä, jousen toiseen. Hän lähti takaisin kohti tyttöä ja puuta. Lelacã levitti miltein näkymättömät suupilélensä ilkeään irvistykseen. Hän tarrasi jousesta kiinni ja asetti nuolen paikalleen. Hän tähtäsi nuolen kärjen kohti tyttöä.
"Bum", Lelacã sihisi ja päästi nuolen matkalleen. Se suhahti halki ilman. Joko osuma tai huti, luulisi tytön vähintään putoavan puusta.
Lotdow
 

ViestiKirjoittaja Niki » 17 Syys 2011, 23:21

Zen

Zen nojaili yhden käden varassa hieman ylempään oksaan ja tarkkaili Lelacãn liikkeitä. Otus ei näyttänyt pääsevän puuta ylös, mikä oli suuri helpotus Zenille. Vihdoinkin se on ohi.. tyttö ajatteli ja nosti nenän kohti taivasta. Helpotus oli suuri. Jousi.. Se jousi! Zen hoksasi ja käänsi katseensa kohti pudonnutta jousta. Liian myöhään. Tytön näkökulmasta nuoli ei näyttänyt lentävän lähellekkään tytön vartaloa, mutta osuma kuitenkin oli kohtalokas. Seurauksella tai toisella. Nuoli osui ylempään oksaan nojaavan käden sormiin, jonka varassa Zen ylipäätnsä pysyi oksalla. Tyttö päästi irti oksasta ja horjahti oitis vasemmalle.

Pudotus ei ollut matala ja matka alas oli kivulias. Zen törmäsi oksaan jos toiseenkin, ja päätyi maahan vasen olkapää sijoilta menneenä. Tämä oli äärimmäisen kivuliasta. Se haittasi tulevaisuudessa sekä ampumista että käden toimintaa. Zen vilkaisi kohti Lelacãa, joka oli nuolen ampunut. Miten noin iso otus pystyi niillä käsillä ampumaan jousella noin kohtalokkaasti? Tyttö mietti ja katsoi ylös. Nuoli törrötti kuuden metrin korkeudessa puunrungossa veren tahraamana. Sitten tyttö katsoi käsiään. Nimettömästä, etusormesta ja keskisormesta oli kuoriutunut nuolen mukana monta kerrosta nahkaa pois. Onneksi nuoli ei ollut jäänyt sormiin kiinni. Zen repi puusta lehden ja painoi sen sormiaan vasten. Sen jälkeen hän nousi pystyyn ja lähti juoksemaan olkapäätä pidellen ja itkien.
Niki
 

ViestiKirjoittaja Lotdow » 18 Syys 2011, 10:24

Lelacã

Huvittuneesti Lelacã seurasi kuinka tyttö putosi alas oksiin törmäillen. Häntä heiluen hän lähti luikertelemaan tytön luokse. Harmikseen likka lähti taas juoksemaan pakoon.
"Etkö sinä ikinä lopeta?" Lelacã huikkasi. Hän lähti luikertelemaan tytön perään. Tämähän alkoi tuntua jo hauskalta. Hän tihensi tahtiaan ja oikaisi pian tytön eteen. Lelacã pystytti jousen ja jäljelle jääneen nuolen maahan.
"Mihinkäs sinulla tuli noin äkkiä kiire?" hän kysyi tytöltä. Syöminen ei enää kiinnostanut. Tyttö oli osoittanut kyvykkyytensä jo moneen kertaan tänään.
"Etpäs olekkaan mikään heiveroinen likka. Mikä on nimesi?" Lelacã kysyi ja heilutteli häntäänsä. Nyt heillä molemmilla oli käsi veressä ja kylki kipeänä. Mitään ei enää tarvitsisi tehdä.
Lotdow
 

ViestiKirjoittaja Niki » 18 Syys 2011, 16:24

Zen

Zen alkoikin jo väsyä jatkuvan juoksemisen ja pakenemisen jälkeen. Lelacã se kiiruhti tytön eteen ja tyttö pysähtyi siihen paikkaan. Zen ei vielä halunnut myöntää tappiota, mutta tässä tilanteessa ei voittokaan ollut vielä lähellä. ''Koskaan en luovuta!'' Zen hymähti ja piteli olkaansa. Siihen koski älyttömän paljon. Zen katsoi Lelacãn pystyttämää jousta ja nuolta. Jos kuitenkin kokeilisi.. Hän ajatteli ja syöksyi jousen kimppuun. Lelacã ei myöskään näyttänyt luovuttavan helposti. Ei hyvä.. tyttö ajatteli. Jousen käsittely ei onnistunut millään muotoa, joten Zen vain tunki nuolen nuolikoteloonsa ja ajatteli luovuttamista.
''Minua ei ihan helposti saa syötyä.'' Tyttö sanoi ja mulkaisi olentoa. Häntä pelotti. Pelotti ja paljon. Sitten hän kuuli Lelacãlt toisen kysymyksen. ''Nimeni on Zen Mai.'' Hän sanoi ja astui pari askelta taaksepäin. Zen yritti vielä ravistella kättä, johon nuoli oli osunut. Viileä ilma teki sille hyvää. ''No luovuttiko Lelacã?'' Zen vielä kysyi ja hengitti tiheään tahtiin.
Niki
 

Seuraava

Paluu Metsäaukeat

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 2 vierailijaa

cron