The Night Fantasy

Winifred.

Kauniit aamun säteet tuikkvat Winin silmiin, tämän juostessa metsästä suoraan aukealle. Kaikki alla oli häikäisevää, kun vielä laskee mukaan lumesta säteilevän valon. Winifred hidasti vauhtinsa ja alkoi kävellä kohti jäätyneen veden rajaa. Hän kokeili jalallaan kuinka paksua jää olisi, ensin hän laski osan painoa siihen ja lopulta oli koko painolla. Winin huulet vääntyivät hymyyn, kun hän tajusi että jää oli todella kestävää. Vähitellen alkoi leojailemaan pieniä lumihiutaleita maahan. Wini otti pari askelta ja jäästä kuului vaimeita kumahduksia, jotka kuuluivat kuin ruumpujen paukahduksilta. Jää oli aivan kirkasta ja todella liukasta. Wini otti taas pari askelta, mutta sitten jalka alkoi luisumaan ja Wini näytti suorastaan tanssivan jään päällä sillä hän joutui tekemään kaikkensa ettei kaatuisi. Wini yritti käyttää omaa taikaansa pysähtyäkseen, mutta ihan turhaan meni sekin. Lopulta hän onnistui ponnistamaan ylöspäin, mutta alas hän ei olisi enään halunnut tulla, eikä hän onnistunut saamaan siipiään 'esille'. Jää petti alta, kun Wini iskeytyi siihen takaisin. Hänen teki mieli kiljua, mutta kylmyys vei hänen äänensä, eikä demoni verikään sattunut juuri nyt auttamaan ollenkaan.


//Prinssi Henry tänne?//

Prinssi Henry

Henry oli, jälleen kerran, vasten isänsä tahtoa lähtenyt pois linnan alueelta. Henryllä oli mukanaan oma hevosensa jolla hän karautti läpi metsien, täyttä laukkaa, välittämättä siitä minne oli menossa. Hän nautti täysillä vauhdin hurmasta ja tuulesta hänen kasvoillaan. Henry oli laukkaamassa ohi aukion, kun äikkiä huomasi hahmon siellä. Hän hidasti vauhtia ja liikkui aivan hiljaa aukion reunoja pitkin. Hän sitoi hevosensa kiinni puuhun, lähestyi hahmoa hitaasti, kyykistyi maahan ja jäi katselemaan mitä tämä tuntematon henkilö aikoi tehdä.
'hänen täytyy olla ihminen.. mutta miksen ole ennen nähnyt häntä?' Henry ajatteli itsekseen ja katseli kuinka tyttö astui jäälle.
Ensiksi hän ajatteli että tyttö tanssi jotain mystistä tanssia jään päällä, sulavan näköisin liikkein, mutta vähitellen se alkoi näyttää huojuvalta ja epävarmalta. Henry nousi seisomaan ja samassa hän näki kuinka tyttö kaatui ja hän kuuli jään murtuvan. Henry lähti juoksemaan kohti lampea, matkalla hän kaatui pari kertaa, paksun lumen takia.
"koita kestää! ota kiinni kaulaliinastani!" Henry huusi, otti kaulaliinan ympäriltään ja heitti sen tytölle ja jäi odottamaan että tyttö tarttuisi siihen..

// Henry on täällä, kuten toivottu >8DD //

Winifred.

Winin hengittäessä vesi tunkeutui hänen keuhkoihinsa ja jäsenet alkoivat muuttua kylmiksi. Kylmyys yritti lamaannuttaa Winin vartalon kokonaan, mutta päättäväisyys sai Winin ponnistelemaan ja pakotti omat jäsenet liikkumaan. Simiä kirveli sillä taistelu kymyyttä vastaan alkoi väsyttää nuorta puolidemonia, mutta periksi hän ei antaisi.
En voi, en pysty... En saa.. Winin mielessä kaikui ja kaikui. Wini ei kuullut, eikä nähnyt mitään. Hänen keskittymisensä hengissä pysymiseen vei kaiken muun. Yhtäkkiä Winin näköpiiriin osui kaulaliina ja sitä pitelevä poika. Hetkeäkään häikäilemattä Wini tarttui siihen ja pääsi kiivettyä rannalle. Hiukset olivat valuneet Winin silmille likomärkinä ja hän työnsi ne pois silmien edestä, niin ettei oikeaa silmää kumminkaan näkynyt ollenkaan.
"Kiitos.." Winifred sanoi lempeällä ja tärisevällä äänellä. Koko Winin ruumis tärisi kylmästä ja huulet olivat värjäytyneet pelottvan sinisiksi, normaalia sinisemmäksi. Wini istui ehjän jään päällä huohottaen, välillä Wini silmäili kokonaan sinisellä silmällään poikaa ja välillä omia käsiään, jotka olivat ihan tunnotomat.
"Kuka sinä olet?" Wini sai sanat suustaan hiljaisella, mutta varmalla äänellä ja tuijotti poikaa silmään räpsäyttämättä. Hän oli melkein varma, että oli nähnyt joskus pojan tai kuullut hänestä jotain, mutta ei saanut päähänsä mitä, millaista ja milloin oli kuullut tai nähnyt. Winin mielestä poika näytti ihmiseltä, mutta ei paljoa vaikuttanut ihmiseltä tai ainakaan semmoiselta joita hän oli tavannut aikaisemmin. Aukealla oli melkein täysin hiljaista, kuului vain muutaman linnun viserrystä.

//Kirjoitusvirheitä varmaan löytyy aika paljon... //

Prinssi henry


Henry sai tytön kiskottua ylös ja katseli vierestä kun tyttö siirsi hiukset pois silmiltään.
" eipäkestä" Henry vastasi tytön heiveröisen kiitoksen kuulutaan. Nyt henry ei ollut enään varma, oliko tyttö sittenkään pelkästään ihminen, Henry tunsi hänessä jotain outoa.. jotain mystistä.
"ai kukako olen?" Henry havahtui tytön kysymykseen.
"olen Henry.. Prinssi Henry, jos nyt muodollisia ollaan, mutta itse en niin muodolliseksi viitsi ruveta" Henry sanoi noustessaan ylös. Hän katseli ympärilleen ja ihmetteli luonnotonta hiljaisuutta.
"kukas sinä sitten olet? En ole nähnyt sinua ennen täällä, taikka kylässä.. oletko jostain ulkomailta?" Henry kysyi ja ojensi kätensä tytölle.
"Anna kun autan sinut ylös, meidän on parasta lähteä, ennen kuin jää pettää uudestaan.. ja voin veikata että sinulla on aika kylmä. minulla on satulalaukussa mukana huopa, sillä saamme sinut lämpimämmäksi" Henry sanoi hymyillen ja jäi odottamaan että tyttö tarttuisi hänen käteensä.

// ei ne kirjoitusvirheet haittaa, itsellenikin niitä tulee aika usein =) mutta pää asia on se että juttua riittää ^^ //

Winifred.

Wini havahtui kun toinen sanoi olevansa prinssi, muttei viitsinyt alkaa utelemaan mitään. Henryksi esittäytynyt prinssi tarjosi kätettään auttaakseen, joten Wini tartui siihen ja nousi ylös.
"Wini tai Wind, molemmin minua kutsutaan. Oikea nimeni on Winifred, mutta ei minua ole koskaan kutsuttu pahemmin sillä nimellä", Winifred vastasi, pian Wini vielä jatkoi: "Olen vaeltanut aika paljon, joten on vaikea lopulta sanoa mistä tulen".
Wini hymyili Henrylle. Winin mieltä alkoi painaa hiljaisuus joka oli epänormaalin täydellistä, jokin varoitti Winiä ja hän tajusi että jokin oli pielessä, muttei tiennyt mikä, jotain vaarallista se oli. Winin astuessa askeleen otti askeleen ja jää alkoi murtua alta nopeasti.
"Jää murtuu!" Wini huudahti ja laski nopeasti kätensä jäälle. Wini alkoi mutisemaan ja hiljalleen murtumat alkoivat mennä kiinni. Ohut jää kerros piedätti murtumia koossa, mutta eivät ne kauaa pidätelleet murtumista sillä kohta se alkoi ratketa uudestaan.
"Nopeasti pois jäältä!" Wini huusi ja yritti vielä saada murtumia jäätymään uudestaan, mutta se ei alkanut jäätymään. Lopulta tuumattuaan hetken Wini nousi seisomaan ja sanoi: "Nyt tulee hiukan hoppu".

//Hihii.. Hiukan toimintaa tähän ^^//

Prinssi Henry

"Kaunis nimi sinulla" Henry vastasi Wini nimiselle tytölle. Henryä alkoi heti kiehtoa, kun Wini kertoi kierrelleensä paljon. Henry oli aina halunnut lähteä kiertämään maita ja tutustua uusiin kulttuureihin. Henry oli aikeissa kysellä Winiltä lisää, kun yhtäkkiä Wini huusi että jää murtuu. Henry otti muutaman nopean askeleen taakse päin, mutta päätti ettei lähde jäältä ennen kuin on saanut tytön turvallisesti pois. Hery otti askeleen takaisin päin, mutta ei kerennyt tekemään mitään kun hän huomasi Winin kyyryssä jään päällä ja mutisemassa jotain outoa.
'Mitä ihmettä hän tekee?' Henry ajatteli ja katsoi hämmentyneenä ja hieman järkyttyneenä kun jäät alkoivat mennä kiinnippäin.
"mitä sinä..." Henry oli kysymässä, kun Wini jo kehotti poistumaan nopeasti jäältä. Henry otti nopean askeleen kohti Winiä joka juuri nousi seisomaan, yritti tarttua tätä ranteesta kiinni ja lähti nopeasti peruuttamaan pois jäältä.
"tule nyt ettet pääse takaisin uimaan!" Henry huudahti ja lisäsi vauhtia. Vaikka jää oli liukasta, varsinkin silloin jos yritti nopeasti edetä, Henry kykeni säilyttämään tasapainonsa, kiitos erittäin hyvien kenkien. Henry tunsi ja kuuli kuinka jää alkoi paukkua kunnolla ja sillä hetkellä hän tiesi että nyt oli jo kunnon kiire. Jolleivat he kerkeäisi pois jäältä, se saattaisi merkitä molempien loppua..

// Toimintaa pitää aina olla 8DD jotenkin tuli sellanen "no life" olo kun kirjotan tänne kahdentoista jälkeen yöllä! mutta tää on niin kivaa ettei voi odottaa aamuun ;D //

Winifred.

Wini yritti epätoivoisesti päästä pois murtuneiden jäiden päältä, mutta mitä enemmän hän liikkui sitä enemmän jää murtui. Nyt Wini manasi, että oli edes astunut jalallakaan tälle jäätikölle. Wini yritti keskittyä saadakseen siivet apuun, mutta nyt sille ei ollut aikaa sillä hän olisi nopeammin veden varassa uudestaan, kuin saisi siipensä esille. Wini kuuli toisen kehotuksen ja lähti juoksemaan kohti Henryä. Päästyään lähemmäksi Wini yritti tarttua toisen käteen, mutta matkaa oli vielä liikaa ja hän kaatui jäätijölle.
"Nyt lähde! Nopeasti!" Wini huusi ja alkoi nousta jaloilleen, mutta se ei kovin helppoa ollut, sillä jalat luisuivat eri suuntiin ja hän mätkähti aina takaisin mahalleen. Jää alkoi romahdella takana ja Winin ainoa keino oli enään yrittää keskittyä saamaan siipensä, sillä jaloilleen hän ei päässyt ja hänen voimansa oli mennyt räpiköimiseen aikaisemmin.
Keskity...Keskity... Wini jankkasi mielessään ja yritti keskittyä parhaansa mukaan. Wini tajusi sen olevan turhaa, sillä siivet eivät olisi lähtövalmiudessa vähään aikaan ja päättäväisesti Wini nousi käsiensä avulla seisomaan. Jalat vielä liikkuivat joten Wini lähti juoksemaan ja Henryn kohdalla Wini hidasti ja ojensi nopeasti kätensä tarttuakseen toiseen, että molemmat pääsisivät turvaan.

//Mulla on kans hinku päästä kirjoittamaan, vaikkakin kello on 2:28.. Aamulla minun pitää herätä jo 8:00 XD ja vieläki olen hereillä..//

Prinssi Henry

Kuin ihmeen kaupalla, aivan viimehetkellä Henry sai kunnon otteen Winin ranteesta ja lähti vetämään tätä kohti rantaa. He juoksivat minkä kerkesivät ja juuri ennen kuin jää paukahti rikki heidän allaan, He mätkähtivät ratalumeen. Henryllä kastui vain kenkä ja siitä hän sai kiittää onneaan, sillä hän ei ollut mikään maailman paras uimari.
'Se oli lähellä... liian lähellä' Henry ajatteli itsekseen samalla kun katseli rikkoutunutta järven jäätä. Hänen sydämmensä pomppi hullunlailla ja hengitys oli normaalia nopeampaa, mutta silti hän tunsi mielihyvää teostaan ja tunsi olevansa eloisampi mitä aikoihin. Hänen huulensa vääntyivät hymyyn ja häntä alkoi naurattaa kaikki mitä juuri oli tapahtunut.
"Tuo oli ehkä liiankin lähellä.. onneksi ei kastunut muutakuin sukat" Henry sanoi nauraen ja nousi seisomaan.
"kai sinä olet kunnossa?" Henry kysyi Winiltä joka oli vielä maassa.
Äkkiä Henryn ilme vakavoitui. Syvä hiljaisuus vallitsi metsässä ja Henry näki puiden lomassa vilahduksen varjosta.
"Luulempa että meidän olisi paras vaihtaa paikkaa." Henry sanoi ja ojensi kätensä Winille nostaakseen tytön ylös.
"täällä ei välttämättä ole turvallista... metsä on liian hiljainen, jos satuit huomaamaan" Henry sanoi ja katseli ympärilleen.

// oho, kuis sun nyt niin aikasin piti sunnuntaina herätä? ei onnistuis multa. x) //

Winifred.

Wini liikkui jäältä kuin unessa, hän ei tajunnut mitään ennen kuin paiskautui lumihankeen. Kylmä lumi tuntui lämpimaltä vielä kylmemmän veden jälkeen. Siihen hän jäi makaamaan, sillä jäsenet olivat jäässä. Hän nosti vain päätä katsoakseen oliko Henry kunnossa ja totesi, että kai oli, sillä hän oli jo nousemassa ylös.
Juokse.. Pakene. Mene turvaan, NOPEASTI!! Winin päässä kaikui häne aavistaessaan vaaran. Wini havahtui vasta toisen kysyessä oliko Wini kunnossa.
"Hmm.. Olen ihan ok.." Wini lausahti kömpiessään jäykästi ylös.
"Jep, paikan vaihtaminen sopisi hyvin.. Päässäni soi nytkin varoituksia koko ajan, jokin ei ole kunnossa.." Wini mutisi pienen tauon jälkeen. Pakkanen oli kiristynyt entisestään, yllättävän nopeasti. Veden päälle alkoi kerääntyä höyryä ja sen pinta alkoi menemään nopeasti ohuelle jäälle.
"Jokin on vinossa! Katso veden pintaa!" Wini huudahti ja jatkoi hetken oltuaan hiljaa: "Taikuutta, tunnen sen mistä vain.."
Wini vilkuili ympärilleen etsien sen käyttäjää, mutta tajusi ettei hän välttämättä ollut täällä, ei saattanut olla lähimaillakaan.

//Joo.. Minun piti mennä aamutalliin XD työt kutsuu ;D Sori tää pikkunen viivästys ku on kokeita vieläkin koulussa niin pitää lukea jonkin verran kumminkin.. ^^ Teeks sie vaikka uuteen paikkaan, jos me vaihettas sitä paikkaa :D//

Prinssi Henry

Henryn olisi tehnyt mieli kysyä Winiltä, mikä tämä oikein oli, mutta lähestyvän vaaran tunne sai hänet muihin maailmoihin.
Äkkiä Henryn silmäkulmassa liikahti jokin, hän katsoi jäälle ja huomasi sen tulevan yhä ohuemmaksi ja ohuemmaksi.
"Taikuutta? mitä hittoa?" Henry totesi kuultuaan Winiä.
"En tiedä sinusta, mutta ainoa taikuus mitä minä olen näillämain vähään aikaan nähnyt on Blackin pikku taikatemput.. Jostain syystä taikaolennot sun muut demonit ja taikurit ovat pysyneet piilossa, koska pelkäävät isääni.. hän ei ole mikään kiltti 'setä' " Henry sanoi ja lähti kävelemään hevoselleen päin, peläten että jotain pahaa sattuisi. Vaikka hänellä oli mukanaan miekansa, hän ei ollut kovin innokas käyttämään sitä. Mieluummin hän ampui vastustajansa kaukaa kuin tökkisi tätä aivan läheltä.
"kuule, voin saattaa sinut vaikka majataloon, siellä olisit lämpimässä ja turvassa.. Ja jos se rahasta olisi kiinni, minä voin kyllä hoitaa maksu puolen, pidän huolen että saat kunnon huoneen ja aterian, mikäli sitä haluat?" Henry sanoi samalla kun irroitti hevosensa puusta. Henry hyppäsi hevosen selkään ja ojensi jälleen kätensä auttaakseen Winin ratsaille.
"tule mukaani niin huolehdin sinusta" Henry sanoi ja jäi odottamaan Winin vastausta.

//jaaa, sää siis ratsastat? kuin kauan oot ratsastanu? mäkin harrastin sitä joskus, mutta nyt se on jääny vähän vähemmälle kun tuo koulu on esteenä. Njää, ei se nyt haittaa vaikka viivästyisit viikonkin, kunhan vaan vastaat joskus 8D ja tottakai koulu menee kaiken muun edelle =). Siun ei tarvii seuraavasta kirjottaa pitkää, teet vaikka vaan jonkun lyhyen missä Wini vastaa jtn, niin voin si alottaa sen uuden si vaikka siellä majatalossa =) //

Winifred.

Winin sydän hakkasi ja käsi oli melkein koko ajan valmiina tarttuakseen miekkaan, sillä jokin paha lähestyi tai kulki jossain lähettyvillä.
"Hmm.. Minä olen nähnyt melkein joka päivä taikuutta.." Wini vastasi hiukan arasti, sillä ei olisi kylläkään järkeä mennä mainostamaan, että itse hallitsi taikuutta jonkin verran. Henryn ehdottaessa majataloa Wini hymyili hiukan, mutta oli peloissaan sillä hän ei ollut ikinä ollut majatalossa, sillä siellä oli niin paljon ihmisiä ja hänen isänsä oli joskus kertonut tarinoita majataloista.
"No voisihan sitä majataloon mennä, muttei raha ole minulla ollut ongelma.." Wini sanoi hymähtäen mietteliäästi. Toisen ojentaessa kätensä Wini tarttui siihen hiukan mietittyään ja onnistui pääsemään Henryn taaksen ratsaille.

//Joo.. Meillä on omia hevosia kotona, joten nekin vie aikaa. Mie alotin ratsastuksen joskus 4 vuotiaana. Oli kylläkin taukoa jonkin aikaa, mutta sitten taas jatkoin. Nyt sitten sinne Majataloon? :D//

// ai jaa 8D kiva. juu, sinne siis =) mie voin alottaa tälläkertaa ^^ //

//Juu käy mulle..//