Just making problems

Metsästä löytyy monta aukeaa, suurta ja pientä, vehreää ja kivistä. Yksi suurimmista aukeista sijaitsee metsän läntisellä alueella. Tätä aukeaa kutsutaan nimellä Veluthe ja se on aikanaan haltioiden nimeämä. Veluthe aukea on yksi Cryptin maamerkeistä. Se on iso, soikeahko, vihreä niitty keskellä sekametsää. Sen keskellä on myös pieni lampi, josta virtaa puro syvemmälle metsään. Puro liittyy myöhemmin suurempiin metsäjokiin.

Valvoja: Crimson

Just making problems

ViestiKirjoittaja Dudeboy » 29 Tammi 2008, 23:05

Sa

Sa oli ollut linnalla ja häipynyt sieltä vähin äänin lapion kanssa. hän oli sanonut että käy istuttamassa kukkia yhteen paikkaan. Yöhön oli vielä aikaa ja oli siivottava edellisen yön jäljet. Sa oli jättänyt kilven linnalle sillä lapio vei liikaa tilaa ja kantamisesta olisi tullut vaikeaa. Sa käveli pitkin kujia kävellen lapio olalla ja vasara oikeassa kädessä. Ihmiset katsoivat häntä ja ajattelivat minne hän oli menossa. Moni vilkutti hänelle ja Sa vain nyökkäsi heille.
Sa tuli metsän reunalle ja käveli sen sisään. Sa muisti paikat hyvin ja näki kynsien jälkiä puissa. 'Muistan hyvin tapahtumat ja olin järjissäni.' Sa ajatteli.
Sa käveli metsä aukealle, siellä makasi kuollut kauris. Heinä oli värjääntynyt jonkin verran punaiseksi.
Sa pudotti vasaran maahan ja rupesi kaivamaan kuoppaa tarpeeksi syvän jotta kauris mahtuisi sinne. Kun kuoppa oli tarpeeksi syvä, Sa raahasi kauriin sinne ja lapiolla pisteli mullat takaisin sinne kuoppaan jossa kauris makasi.
Salla oli jäänyt nälkä ja muutama omena oli vaan mukana pussissa. Sa nojasi lapioon. Joissakin levyhaarniskan osissa saattoi nähdä vihreää ja multaa.

//Akuma.//
Dudeboy
 

ViestiKirjoittaja Aksutar » 30 Tammi 2008, 00:01

Desmond

Desmond oli lähtenyt kävelylle, koska haltijoiden kylässä ei pahemmin ollut tekemistä hänelle juuri nyt. Des käveli, tapansa mukaan, jalosti ja korosti ylvästä kaulaansa, sarvea ja täydellistä käyntiä.
Eläimet vilkuilivat Dessiä ja tämä oli vain tyytyväinen siitä että sai huomiota.. mitä muutakaan narsistinen yksisarvinen saattoi kaivata?
Des käveli kohti metsä aukeaa, mutta pysähtyi sen reunoille, varjoihin, nähdessään oudon olennon aukealla. Tuo olento hautasi juuri kaurista ja lapioi sen päälle multaa.

Des ei ennen ollut nähnyt ihmistä.. hän ei edes tiennyt miltä ihmisen pitäisi näyttää, joten hän jäi katsomaan tätä 'olentoa' ihmeissään. Des kallisteli päätään ja katseli kun olento nojasi lapioonsa. Hetken aikaa Des vielä seisoi varjoissa, kunnes hän astui aukealle ja lähti kiertämään olentoa suuressa kaaressa.
Hän katseli varovaisesti ja hiljaa, kunnes pysähtyi paikalleen, noin 10 metrin päähän 'olennosta' ja jäi tuijottamaan tätä hiljaa.

// here! //
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

ViestiKirjoittaja Dudeboy » 30 Tammi 2008, 00:13

Sa

Sa oli nukahtanut lapiota vasten ja oli hereillä puolittain.'En kerkiä takaisin täytyy jäädä metsään ei ainakaan tarvitse ravata pitkin paikkoja ja mihin jättäisi suurimman osan haarniskasta kun muutun johonkin varjoisaan paikkaan. Jottei kukaan löydä sitä.' Sa ajatteli ja pyöritti lapion kärkeä maassa.
Sa alkoi kuulemaan askelia ja katsoi taakseen pitäen kiinni lapiosta. Sieltä tuli yksisarvinen. Se alkoi kiertelemään tätä ihmettelevällä ilmeellä. 'Sieltä tuli sitten yöpala jos saan jotenkin pysymään sen täällä ja ehkäpä se voisi johdattaa minut haltioiden luokse ja paljastaisi ne. Saisin ylennyksen.' Sa ajatteli innoissaan ja katseli tätä yksisarvista. Sa otti yhden omenan ja asetti sen maahan sen jälkeen otti pai askelta taaksepäin. "Otahan kaunis olento omena." Sa sanoi vähän kauempana omenasta ja yksisarvisesta. Lapio oli kaiken varalta esillä.
Dudeboy
 

ViestiKirjoittaja Aksutar » 30 Tammi 2008, 00:22

Desmond

Desmond katsoi hiljaa vielä hetken ja sitten naurahti.
"Olenhan minä kaunis, mutta omenaa en syö, se vain lihottaisi" Des sanoi ylevällä Tyttö/poika äänellänsä.
Des pysytteli kaukana tästä olennosta ja tarkkaili tätä hiljaa. Hän kääntelehti paikallaan levottomasti, eläin kun oli, tuntiessaan vaivautuneisuutta ja varovaisuutta.
"Miksi sinä kauriin hautasit? Senhän olisi voinut syöttää susille" Desmond kyseli ja lähti kävelemään edes takaisin olennon edessä.
Hänen sisäinen ääni käski juoksemaan ja lujaa! Mutta uteliaisuus vei voiton ja Des jäi tutkimaan olentoa, eihän vielä ollut edes hämärää.. mitä nyt päivän valossa voisi tapahtua?
"mikä sinä edes olet? Peikko?" Des kysäisi kävellessään edestakaisin.
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

ViestiKirjoittaja Dudeboy » 30 Tammi 2008, 00:34

Sa

'Niin helppo voittaa tämän yksisarvisen luottamus. Tästä tulee helppoa.' Sa ajatteli. "Niinhän aina kaikki haluaa pysyä laihana." Sa sanoi. 'Sinne meni hyvä omena kun on maassa.' Sa ajatteli harmissaan.
Sa katseli kun tämä yksisarvinen käyttäytyi levottomasti. "Eikö ole kunniakkaampaa haudata se kuin syöttää susille, vai eikö?" Sa sanoi. Sa arveli että tämä yksisarvinen pelkäsi jotakin muttei Sa aikonut sanoa mitään pelottavaa sille.
'Hyvä juttu, se ei pelkää minua, sen parempi minulle.' Sa ajatteli. "Olen tavallaan taruolento pystyn muuttumaan yhdeksi olennoksi, sitä on niin vaikea selittää. Niin muuten nimeni on Sa ja entä sinun?" Sa sanoi.
Dudeboy
 

ViestiKirjoittaja Aksutar » 30 Tammi 2008, 00:42

Desmond

"Desmond... ja ei, ei ollut parempi haudata" Des sanoi palaten aiheeseen "Nyt sen syövät madot.. eli ruuaksi se silti meni. Eli ihan sama söisitkö sen itse vai antaisitko sen madoille" Des sanoi ja heilautti häntäänsä.
"mhmhmmmm....." Des mietiskeli ääneen "Et voi olla taruolento! Tiedän kaikki taruolennot mitä maanpäältä löytyy, jopa pelkät myytit, paitsi yhtä..." Des sanoi ja kohotti päänsä "Oletko siis ihminen?" Des kysyi.

Ainoa olento mitä hän ei tiennyt oli ihminen. Hänelle oli kerrottu että ihmiset ovat rumia ja siihen todellisuuden turvaan hän oli tuudittautunut, mutta nyt hän katseli tätä Sa nimistä olentoa ja ei kyllä huomannut mitään erikoista tässä.. rakenteeltaan hän oli kuin haltija, mitä nyt hieman isompi.
Des loikahti hieman ja lähti kiertämään Sa'ta ravaamalla, hänen kullan keltainen harjansa heilui pienessä tuulessa, kun hän asteli eteenpäin nopeasti ja täydellisesti, odotellen että Sa vastaisi.
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

ViestiKirjoittaja Dudeboy » 30 Tammi 2008, 00:57

Sa

"Nätti nimi. Oli jotenkin, saa olla rauhassa jonkin aikaa sudet koluaisivat siitä kaiken." Sa sanoi ja rupesi jatkamaan. "Madot palauttavat sen takaisin maahan. Sudet eivät ne jättävät vain luut." Sa sanoi. *Ei tiedä näköjään paljoakaan näistä asioista kuka on mahtanut kasvattaa tämän yksisarvisen, luulisi että olisi saanut enemmän tietoa tästä asiasta.' Sa ajatteli

Sa kuunteli kuinka tämä mumisi jotakin ja sitten puhui taruolennoista.
"Niin olen ihminen ja olet varmaankin kuullut ihmisistä paljon pahaa, ne kaikki ei ole pahoja." Sa sanoi ja alkoi puhumaan taas kerran. "Kuten saatatkin huomata ihminen on melkein kuin haltia mutta vahvempi ja isompi." Sa sanoi ylpeillen ja katseli kuinka tämä Desmond ravasi häntä ympäri. "Tiedätkö muuten missä haltiat ovat minulla on yksi juttu haettavana heiltä ja onko sinulla ystäviä, voisin olla sellainen." Sa sanoi. 'luottamuksen hankkiminen on aina vaikein asia.' Sa ajatteli.
Dudeboy
 

ViestiKirjoittaja Aksutar » 30 Tammi 2008, 13:22

Desmond

Des mutisi jotain omaansa kuullessaan Sa'n teorian matojen ja susien välillä.. mutta eihän naivii narsistinen yksisarvinen näistä asioista tiennyt, saatika välittänyt! Hänelle riitti että harja oli hyvin niin koko elämä hymyili.
Des pysähtyi kuullessaan Sa'n myöntävän että hän oli ihminen. Des jäi tuijottamaan nyt ensimmäistä ihmistä, jonka näki, mutta ei nähnyt tässä mitään uhkaa, kuten ei nähnyt haltijoissakaan.. tämä nyt sattui vain olemaan isompi, mutta ei sen kummempi mitä suuri peikko... paitsi tällä varmaan oli isommat aivot mitä nenäänsä kaivavalla peikolla.
Des ei vastannut Sa'lle mitään kun tämä puhui ihmisistä. Hän vain pällisteli tätä ja otti pari askelta lähemmäksi, mutta hypähti sitten taakse päin, vaistojen varoittaessa.

"Kyllähän minä tiedän missä haltijat ovat... mutta tuossa asiassa sinä et minua huijaa" Des aloitti lopulta "Se ken ei itse tiet valon kaupunkiin löydä, se jääköön tulemat. Niin meille kerrottiin, eli jos et itse sinne osaa, turha pyytää minua näyttämään tietä, en minä niin tyhmä ole vaikka siltä näytänkin" Des sanoi.
"jaa ystävä? he, onhan niitä vaikka millämitalla, olen vain nirso niiden suhteen" Des sanoi nostaen päätään pystymmäksi.
Hän tosiaan oli nirso lähes jokaisen asian suhteen: ruuan, ystävien, nukkumapaikan, veden.. lähes kaiken.
"Ja kai sinä tiedät mikä minä olen? Olen yksisarvinen, kaunenin olento maan päällä! Ei minun tarvitse etsiä ystäviä, kaikki rakastavat minua pelkän tarun mukaan" Des sanoi ylpeillen.
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

ViestiKirjoittaja Dudeboy » 30 Tammi 2008, 14:56

Sa

'Tämä ykisarvinen luulee olevansa viisas ja on aika nuori. Lihakin on varmaan hyvää.' Sa ajatteli ja katseli Desmondia. Sa rupesi ihmettelemään miksi tämä lähestyi ja hyppäsi taaksepäin yhtäkki. 'Mitä se tekee, on arvannut jotakin.' Sa arveli ja kuunteli kun tämä puhui.
"Et siis luota minuun, tarvitsen vain heiltä yhden kartan." Sa sanoi hiukan pelottavalla mutta kimakalla äänellä. 'Löydän hajujälkien kautta sen kylän ihmissutena, ei yksisarvinen ole hajuton se jättää jälkiä hyvin.' Sa ajatteli. "Kuka sinut on muuten kasvattanut?" Sa sanoi. "Kaikkihan haluavat ystäviä." Sa sanoi.
"Niinhän ne kaikki sanovat, kyllä niistä pidetään mutta eivät tiedä yksisarvisten toista puolta." Sa sanoi, siniset silmät olivat muuttuneet keltaisiksi. "Pelkäätkö sinä jotakin?" Sa kysyi.
Dudeboy
 

ViestiKirjoittaja Aksutar » 30 Tammi 2008, 16:45

Desmond

Desmond pärskähti kun Sa kysyi pelkäsikö hän jotain. Hän naurahti hirnuvaisella äänellään ja lähti ravaamaan ympyrää.
"Ensiksi" Des aloitti nauraen "En todellakaan luota sinuun, en luota ihmisiin, kukaan ei luota teihin. Kartat saat hankkia jostain muulata, jos muka ne haltijoiden kylästä tarvitset, sinulle olisi näytetty paikka jo ja tietäisit miten sinne mennään. Toiseksi yksisarvisilla on montapuolta, sinä et pystyisi edes kuvittelemaan kuinka monta. Ja kolmanneksi.." Des sanoi ja pysähtyi.
"Minä en pelkää mitään. En kuolemaa, olen iätön kuten yksisarviset yleensä, kukaan ei tappaisi yksisarvista, silloin joutuis elämään kirottua elämää. En pelkää tappajia, murhaajia taikka metsästäjiä, ainoa mitä kammoan on vankeus, vapaalta sielulta ei saa viedä vapautta." Des sanoi ja lähti kävelemään hitaasti tarkkaillen Sa'ta.
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

ViestiKirjoittaja Dudeboy » 30 Tammi 2008, 17:13

Sa

'Mitä ihmettä se ravaa ympyrää, ärsyttääkö se vai muuten vaan ympyrää ravaa.' Sa ajatteli. "Mitä pahaa olen tehnyt sinulle kun et luota minuun. Mutta niitä karttoja ei saa mistään muualta ja miten pääsisin haltioiden kylään?" Sa sanoi ja yritti kuulostaa vakuuttavalta. 'Tämä alkaa mennä hankalaksi, en olisi arvannut että tästä tulisi niin vaikeaa kuin luulin.' Sa ajatteli mutta hänellä alkoi mennä hermot Desmondin kanssa. "Varmaan monia." Sa sanoi ja rupesi kuuntelemaan kun Desmond sanoi kolmanneksi.
"Miten voi kirota uudestaan kun on jo kirottu." Sa sanoi. "On niitäkin jotka on vaan tuomittava vankeuteen." Sa sanoi. 'Tulisi se yö, niin katsotaan sitten kuka pelkää ja ketä.' Sa ajatteli ja katseli kuinka Desmond tarkkaili häntä.
"Pidät varmaan ihmisiä hirviöinä, kun haltiat sanoo niin." Sa sanoi.
Dudeboy
 

ViestiKirjoittaja Aksutar » 30 Tammi 2008, 17:25

Desmond

"heheheee. Et varmastikkaan tietäisi kartoista ellet olisi tavannut haltijaa, jos olisit tavannut haltijan ja hän olisi käskenyt sinua hakemaan kartat, hän olisi neuvonut tien." Des selitteli.
"Kuten sanoin en ole niin tyhmä miltä näytän. Sinä vain haluat päästä kylään ja kertoa sen sijainnin kuninkaallesi" Des sanoi päätellessään yhtälön.
Jälleen kerran Des pärskähti ja lähti ravaamaan ympyrää toiseen suuntaan.
"Kirouksia kirouksia, noita mainen pakana." Des selitteli jotain mikä kuulosti aivan heprealta jopa hänen omiin korviinsa "Kirouksia on monia ja monia tulee vielä, eihän se tarkoita etteikö uutta kirousta voisi saada jos on jo toinen" Des sanoi ja pysähtyi.
"Tunsin kerran haltijan joka meni tappamaan yksisarivsen, ihan vain hyvyyttään lopettaakseen sen tuskat. Mutta vaikka tarkoitus oli hyvä, kirous siitä silti tuli, Haltija ei saanut enää mielenrauhaa ja lopulta hän teki itsemurhan.. kukaan ei tarkalleen tiedä mikä häneen meni, mutta sanovat että hän sekosi ja murtui sisältä, hänen elimensä paloivat öisin eikä hän nukkunut koskaan" Des selitti katsellen taivaalle mutta päästyään loppuun hän vilkaisi taas Sa'ta.
Hän seisoi hetken paikoillaan ja katosi sitten. Hetkeen häntä ei voinut nähdä, kuulla, haistaa taikka tuntea, hän oli kadonnut kuin tuhka tuuleen, jättämättä edes jälkeäkään itsestään.
"Olen yksisarvinen, kaunein olento maan päällä" Desin ääni kuului Sa'n selän takaa.
"Olen kaunis, mutta myös vahva. Ihminen, sinä et taijoille pärjää" Des sanoi nyt hieman uhkaavalla äänellä.
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

ViestiKirjoittaja Dudeboy » 30 Tammi 2008, 17:48

Sa

Sa kuunteli Desmondin naurua ja sen jälkeen puhetta. "Mistäpä löydät haltian, kun ne karttaa meitä kaukaa." Sa sanoi. 'Haltialta kysyä karttaa silloinhan jäisin vangiksi.' Sa ajatteli ja puristi lapiota. Sa katsoi sivusilmällä vasaraa joka makasi maassa. "Kuules Des, mistä sinä tiedät että veisin sen kuninkaalle sen en ole maininnut hänestä mitään." Sa sanoi ja yritti vielä voittaa tätä puolelleen mutta tuloksetta puheillaan.
"Niin voi saadakin mutta se tekee toisesta jotakin mahtavaa tai pahentaa sitä." Sa sanoi ja kuunteli sen jälkeen Dessin kertomusta haltiasta. "kirousta ei voi saada jos tappaa eläimen, voihan aina jättää kitumaan ja ottaa uhrilta jotakin. Eihän silloin tapa sitä." Sa sanoi ja katsoi Dessiä joka katsoi häntä.
Sitten Des katosi ja Sa hämmästyi että pakeniko tämä. Sa kuuli Dessin äänen takaansa. "Niin sinä väität niin mutta sanon että on montakin eläintä jotka ovat kauniita." Sa sanoi, selkä päin Dessiä.
"Ehkä oletkin mutta oletko valmis aivan kaikkeen." Sa sanoi ja löi lapion syvälle maahan, Sa lähti kävelemään eteenpäin ja pysähtyi. "Et tiedä minusta mitään." Sa sanoi ja kääntyi kohti Dessiä. Sa alkoi irrottamaan haarniskan osia ja otti kypärän päästä pudottaen osan varusteista maahan. "Tulee näköjään kaunis yö, oletko aivan varma että haluat tapella." Sa sanoi muutama haarniskan osanen päällään. Aurinko alkoi mennä alas ja Sa alkoi muuttamaan muotoaan ihmissudeksi. Ei kulunut kauaa kun muoto oli tullut ja Sa seisoi nyt omaa ihmismuotoaan isompana Dessin edessä.
Dudeboy
 

ViestiKirjoittaja Aksutar » 30 Tammi 2008, 18:44

Desmond

"Jos ne karttaa tuskin ne haluavat sinua sitten kyläänsäkkään! olet puhunut itsesi jo pussiin, älä yritä enää" Des sanoi.
Des ei enää välittänyt mitä Sa puhui taikka teki hän vain katseli tympääntyneenä tätä olentoa joka kutsui itseään ihmiseksi.
"hmh!" Des tuhahti nähdessään Sa'n muuttuvan ihmisudeksi.
"Ihmisusi, pimeyden olento joka on kirottu muuttumaan täydenkuun aikaan pedoksi joka ei voi hallita itseään.." Des sanoi aivan kuin hän olisi lukenut sen suoraan kirjasta.
"ja kuka sanoi että aijon tapella?! ehei, en minä niin sanonut. Sinun aivokapasiteettisi taitaa sittenkin olla samaa luokka peikkojen kanssa" Des sanoi ja heilautti sarveaan.
Siitä syntyi puhtaan kirkas valo joka valaisi ympäristön täysin.
"Kai tiedät että yksisarviset ovat puhtaita olentoja, piemys eikä ikä meihin yltä." Des sanoi ja lähti laukkaamaan kohti Sa'ta, mutta viisi metriä ennen kuin hän olisi ollut Sa'n kimpussa, hän katosi.
Des katosi ja vei mukanaan kirkaan valonsa, hänestä ei jäänyt jälkeäkään, aivan kuin koko yksisarvinen ei edes olisi ollut koskaan olemassakaan... Vain tuulahdus ja kaikki oli kadonnu jäljettömiin.

// kiitän ja kumarran, kuitti! //
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt


Paluu Metsäaukeat

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 5 vierailijaa

cron