Deal or no deal /Suskari & Acom/

Metsästä löytyy monta aukeaa, suurta ja pientä, vehreää ja kivistä. Yksi suurimmista aukeista sijaitsee metsän läntisellä alueella. Tätä aukeaa kutsutaan nimellä Veluthe ja se on aikanaan haltioiden nimeämä. Veluthe aukea on yksi Cryptin maamerkeistä. Se on iso, soikeahko, vihreä niitty keskellä sekametsää. Sen keskellä on myös pieni lampi, josta virtaa puro syvemmälle metsään. Puro liittyy myöhemmin suurempiin metsäjokiin.

Valvoja: Crimson

Deal or no deal /Suskari & Acom/

ViestiKirjoittaja Frett » 21 Helmi 2012, 11:33

Samuel Grant

Oinen metsä oli hiljainen, mikään ei tuntunut liikkuvan ja äänettömyys oli lähes käsinkosketettavaa, mutta sitten sen rikkoi pitkä susimainen ulvaisu ja näkyviin tuli neljällä "jalalla" juokseva ihmissusi jonka käpälät uposivat syvälle lumeen tasaisin väliajoin olennon liikkuessa nopeasti eteenpäin pitkillä loikilla. Aukean tullessa näkyviin hän pysähtyi kuin seinään ja alkoi nuuhkimaan ilmaa yrittäen havaita oliko siellä jo joku, mitään ei kuitenkaan havaittu joten ihmissusi nousi kahdelle jalalle ja käveli loppumatkan kuin ihminen. Samuel otti selässään roikkuneen säkin toiseen kouraansa ja alkoi etsimään katseellaan suojaisaa paikkaa jossa voisi palata ihmiseksi ja pukeutua säkin sisältämiin vaatteisiin. Hän kuitenkin epäröi ja katsoi vapaata kättään, sitä peittävää turkkia, voimakkaita lihaksia sekä teräviä kynsiä jotka kykenivät repimään lihan luista.

Vaikka mies olikin palkkaosturi ja hänen miekkansa palveli sitä joka maksoi parhaiten, hän oli kuitenkin loppujen lopuksi ihminen eivätkä haltiat varsinaisesti rakastaneet ihmisiä. Ehkä olisi sittenkin järkevämpää pysyä ihmissutena, vai olisiko sittenkään, hän ei ollut vielä tottunut tähän kehoon täysin ja saattaisi tehdä virheitä joita tekisi ihmisenä. Aikaa syvälliselle miettimiselle ei ollut, sillä lähes välittömästi hänen tarkka suden hajuaistinsa havaitsi jonkin lähestyvän. Samuel laski kantamuksensa maahan, istuutui sen viereen ja jäi tuijottamaan hajun lähteen suuntaan. Hän oli ollut lukuisissa tämän kaltaisissa neuvotteluissa palkkasoturiuransa aikana, mutta oli aina riskialtista tavata hänen nykyisen työnantajansa vihollisia, nämä saattaisivat vain yrittää tappaa hänet riistääkseen omilta vihollisiltaan yhden edun.

Kutsun lähettäjä oli kuitenkin haltioiden kenraali ja tämä oli tulossa tapaamaan häntä henkilökohtaisesti, se ei vaikuttanut ansalle, mutta sodassa ei koskaan voinut tietää mitä saatettaisiin tehdä sodan kulun kääntämisen nimissä.
Viimeksi muokannut Frett päivämäärä 22 Helmi 2012, 22:40, muokattu yhteensä 1 kerran
Frett
 

ViestiKirjoittaja suskari » 21 Helmi 2012, 20:17

Acom

Haltia kenraali oli lähtenyt liikkeelle sotilastuvasta ja käskenyt tallipojan laittaa ratsun matka kuntoon, jossa ei kauaa menny, ja hopea hiuksinen kenraali hyppäsi uskollisen tammansa selkään käskien tuon laukkaan ja lähti suunnistamaan ulos uudesta haltiakylästä. Valtavat portit avattiin kenraalin tieltä ja tuo lähti täyttä laukkaa matkaamaan arojen poikki kohti tapaamis paikkaa joka oli sovittu, sovittu palkkasoturin kanssa joka oli ihmisten "puolella". Vihollis puolueesta huolimatta kenraali ei ottanut ainuttakaan sotilastaan mukaan tällä kertaa, koska oli luvannut tulla yksin paikalle ja niin eliitti kenraali myös teki. Ainoa huoli oli vain se että toivottavasti palkkasoturi pitäisi kiinni sopimuksesta ja tulisi yksin.. Nojaa se olisi sitten sen ajan ongelma ja totta kai hän pärjäisi muutamalle sotilaalle! Ei puoliverinen suotta ollut eliitti kenraali.

Cornelian, Acomin hevosen jalat rummuttivat maata tasaisesti, kunnes kenraali käski ratsuaan hidastamaan kohtaamis paikan lähestyessä ja hitaassa kävelyssä Acom lähti katseellaan etsimään sitä jonka oli paikalle kutsunut. Eliitti kenraalin silmiin osui kyllä vain ainostaan jokusen metrin päässä istuva karvainen ihmissusi. Oliko tuo ihmissusi se jota hän oli tullut tänne tapaamaan? Vai oliko tuo vain sattunut paikalle? Oli miten oli Acom pienen kysyvän silmäilyn jälkeen käski ratsunsa lähemmäs tätä petoa ja pysäytti ratsunsa turvallisen matkan päähän.
"Samuel Grant, otaksun?" Acom kysyi yleiskielellä tältä karvaiselta pedolta jota eliitti kenraali ei kylläkään ollut varautunut kohtaavansa.
suskari
 

ViestiKirjoittaja Frett » 21 Helmi 2012, 20:56

Neuvottelun toisen osapuolen tullessa näkyviin Samuel vain tyytyi seuraamaan katsellaan tämän etenemistä, keskittyen muilla aisteillaan tutkimaan ympäristöä yrittäen havaita mahdollisia ylimääräisiä osanottajia, mutta sellaisten puutteessa hän nousi seisomaan täyteen kahden metrin mittaansa. Omituista kyllä Acom ei näyttänyt olevan tietoinen miehen tästä puolesta, hän oli olettanut sen olevan yksi syistä miksi kenraali oli halunnut tavata hänet, vaikka parempi oli että asia selvisi nyt ennenkö mitään oli ehditty sopia.
"Kyllä. Sinä sitten varmaan olet kuuluisa Acom Silverforest. Pahoittelen olomuotoani, olin siinä luulossa että tiesit jo tästä. Mikäli koet sen ahdistavaksi, voin muuttua ihmiseksi mikä oli suunnitelmanikin, mutta en ehtinyt tehdä sitä ennenkö sinä saavuit. Muutokseni ei ole erityisen kaunista katsottavaa, opettelen vasta ihmissutena olon hienouksia"
Mies sanoi puhuen selkeästi normaalia ääntään matalammalla ja möreämmällä äänellä kuin toisessa muodossaan, mutta kuitenkin selkeää yleiskieltä.

Alku näytti menevän hyvin, haltia ei ollut ainakaan suoralta kädeltä hyllyttänyt neuvotteluja nähdessään toisen osapuolen olevan ihmissusi, samanlaista reaktiota tuskin olisi voinut odottaa ihmiseltä. Samuel mittaili Acomia päästä varpaisiin yrittäen arvioida tätä sotilaana varustuksen ja ulkonäön perusteella, mutta hänen kaltaisiaan oli hankala arvioida samalla mittapuulla kuin ihmisiä, eikä miehellä ollut juurikaan kokemuksia haltioista. Jahkailulla ei kuitenkaan päästäisi mihinkään, toisen olisi tehtävä aloite ja hän halusi olla se joka ottaisi ohjat käteensä.
"En usko että meillä kummallakaan on aikaa istua täällä kertomassa kuulumisia joten menkäämme suoraan asiaan. Halusit tavata minut tarpeeksi kovasti että otit riskin lähettää minulle kutsun ihmisten kaupunkiin, kertoisitko vähän tarkemmin tarjouksestasi?"
Ihmisusi murahti, ristien sitten kätensä rinnalleen odottavan näköisesti.
Frett
 

ViestiKirjoittaja suskari » 22 Helmi 2012, 19:57

Acom

Ihmissusi nousi seisomaan ja avasi suunsa vastaten olevan kenraalin kaipaama ja etsimä henkilö lisäten vielä että jos kenraali häiritsisi miehen petomainen ulkomuoto niin tuo voisi muuttua ihmismäisemmäksi. Acom pudisti päätään.
"Ei tarvitse, mutta suosittelisin teitittelemään minua vai eikö äitisi tapoja ole opettanut?" Acom vastasi ja ilmoitti ystävällisesti että ehkä ihmissuden kannattaisi teititellä kenraalia. Ensinäkin ihan kohteliaisuudesta ja heillä nyt sattui olemaan muutaman asteen arvoasteikko ero, sekä ihan sen takia että kenraali nyt halusi ylipäätänsä tuon ihmisten puolella olevan kirppusäkin teitittelevän häntä ja ilmoittaen näin nöyrtyvänsä kenraalin eteen. Tällä hetkellä Acom ei ollut kovinkaan vakuuttunut tämän miehen... uroksen kyvyistä kyetä nöyrtymään hänen edessä palvelukseen asti. Joka toisinaan ratkaisisi tämänkin keskustelun lopun jos hukan asenne ei muuttuisi.

Acom kyllä huomasi ihmissuden tutkivan ja arvioivan katseen, josta tuo oikeastaan voisi sanoa tämän kenraalin voima varoista yhtään mitään. Ei hukka ollut ainoa joka omisti karvaisemman olomuodon, mutta siintä enempää. Seuraavaksi hukka kysyikin mitä oli kenraalilla tarjouksena tälle palkkasotilalle. Pieni hymy kävi kenraalin huulilla, mutta katosi yhtä nopeasti kuin oli noussutkin kun kenraali aloitti puheensa.
"Yksinkertainen pyyntö, tule puolellemme ja sinun ei ikinä tarvitsisi hävetä sitä mitä olet ja tietyisti saisitte palkkaa elääksenne. Ehkä enemmän mitä ihmiset edes pystyvät tällä hetkellä tarjoamaan." Acom selitti lyhyesti mitkä olivat hänen aikomuksensa kun ei edelleenkään kuulunut niihin henkilöihin jotka puhua pälpättivät itsensä läkähdyksiin. Ja palkka.. ehkä olisi aluksi pieni, pienempi kuin normaalilla sotilaalla mutta hän halusi ensin nähdä tuloksia ja sitten asettaa tämän palkkasotilaan totaallisen arvon. Mutta siintä kenraali vielä halunnut sanoa yhtään mitään.
"Tietysti vain jos suostut.. mutta varokki pettämästä minua jälkeen päin tai löydät itsesi roviolta." Acom ilmoitti oman varoituksensa pettämisestä ja jos tuo ihmissusi nyt kieltäytyisi.. ei kenraalilla paljoa ole valinnan varaa.
suskari
 

ViestiKirjoittaja Frett » 22 Helmi 2012, 22:06

"Pyydän anteeksi, arvon kenraali. Äitini ei voinut opettaa minulle mitään koska hän kuoli kun olin vasta lapsi, miekoilla vatsan läpi ja polttamisella tuppaa olemaan sellainen vaikutus meihin ihmisiin"
Samuel murahti naama peruslukemilla, hän ei tarkoittanut sanomaansa sarkastisesti tai vitsillä, yksinkertaisesti vain totesi asian kuten se oli. Ei sotilaalta nyt voinutkaan odottaa tunneherkyyttä, sellainen koituisi vain jonkun kuolemaksi taistelukentällä. Asiakkaiden teitittely ja kunnioitus eivät tuottaneet palkkasoturille minkäänlaista ongelmaa tai tunnekriisiä siitä että jouti" alistumaan", hän pystyisi jatkamaan sitä niin kauan kuin halusi sillä edellytyksellä että näiden maksama palkka oli riittävässä suhteessa siihen mitä häneltä odotettiin.

Mies oli jo alkamaisillaan naputtelemaan maata kynnellään kärsimättömänä, hänellä oli hermot kireällä tilanteen johdosta, sillä hän tiesi olevansa alakynnessä, haltia epäilemättä voittaisi taistelun jos sellainen alkaisi. Tarjous kieltämättä kuulosti siedettävälle, eikä mitenkään tavallisesta poikkeavalle, mutta loppuosa sai hänet kohottamaan kulmaansa yllättyneenä. Vaatiko Acom todellakin palkkasoturilta uskollisuutta? Eikö tämä tiennyt että ammattikuvaan kuului puolen vaihtaminen sen mukaan kuka tarjosi parhaat työehdöt.
"Siihen ei paljoa vaadita, nykyinen palkkani on kaukana siitä mitä olen parhaimmillani ansainut urani aikana. Mutta sanon sen teille jo nyt, en voi taata että kaikki alaiseni suostuvat vaihtamaan puolta. Moni heistä on menettänyt ystäviä taisteluissa teidän joukkojanne vastaan, sellainen voi saada miehen sekaisin."
Hän sanoi, tietäen hyvin mitä tarkoitti ja epäillen ymmärsikö haltia sitä, hänen käsityksensä mukaan näitten pitkä elämä teki näistä... Miten sen nyt sanoisi, välinpitämättömiä maailmaa ja etenkin "nopeampia" lajeja kuten ihmisiä kohtaan, sota ei auttanut myöhemmän kohdalla alkuunkaan.

"Olen palkkasoturi, olen ollut sellainen lähes koko elämäni, raha on ainut jolle olen uskollinen. Jos satun tulemaan teidän puolellenne niin pysyn joukoissane vain niin pitkään kun työehtoni ovat tyydyttäviä. Voitte kyllä tappaa minut vaikka heti, mutta mitä saavuttaisitte siitä? Mieheni jatkavat taistelua ilman minuakin, he valitsevat uuden kapteenin ja et tule ikinä saamaan heitä joukkoihisi."
Samuel tiesi pelaavansa vaarallista peliä puhumalla haltiakenraalille tähän tapaan, mutta hänelläkin oli rajansa joita hän ei ylittäisi. Heti kättelyssä uhattiin kuolemalla "pettämisestä", sellainen oli onnen omiaan neuvottelujen kariutumiseen heti alkuun.
Frett
 

ViestiKirjoittaja suskari » 23 Helmi 2012, 17:44

Kävi selväksi ettei tällä miehellä ollut sitten äitiä ollut penskana tapoja opettamassa ja sen takia tuo saattaisi olla hieman sen takia puuttellinen tapojensa suhteen, ellei joku muu tuota ollut opettanut. Tuskimpa.. Ja ei, ei Acom ajatellutkaan sanoa mitään "otan osaa" tai muuta vastaavaa lerpyttelyä tai sääliä tätä friikkiä kohtaan äitinsä julmasta kuolemasta. Miksi hänen pitäisi? Eihän hän edes tuntenut tuota ja tuo oli vielä toistaiseksi vihollinen hänelle jota vain yritettiin käännyttää.

Kysyvään katseeseen kenraali vastasi hyvin vaativasti ja näytti siltä että oli haudan vakavissaan aikomassa nylkeä tuosta sudesta itselleen uskollisen työkalun halusi tuo sitä tai ei, kuten myös tuon alaisista tai sitten pidettäisiin joukko teloitus kansalaisten huviksi.
"Ymmärrän kyllä, mutta ei ole minun ongelmani jos ette osaa pitää alaisianne kurissa ja tottelemaan käskyjänne." Acom huomautti ihmissudelle tuon sanoihin siintä etteivät välttämättä kaikki tuon miehet välttämättä olisi innoissaan liittymässä haltioiden riveihin taistelemaan, koska osa oli saannut surmansa haltioiden kautta. Ei ollut Acomin asia hoitaa tuon alais ongelmia jos nuo alkaisivat kapinoimaan johtajaansa vastaan uuden työnsä kuullessaan. Seuraaville sanoille kenraali ei voinnut todellakaan olla hymyilemättä huvittuneena.
"Mitä sinä kuvittelet? Päästän riveihimme joukon kuuluisia roskasakkia, jotka ovat valmiina kääntämään puolensa heti kun saavat vain vähän enemmän rahaa?" Acom huomautti vähemmän ystävällisellä äänensävyllä kuulostaen enemmänkin huvittuneelta komentajan sanoihin kuin loukkaantuneelta. Mitä tämä mies oikein kuvitteli itsestään?
"Tiedän että olet palkkasotilas, mutta en suostu ottamaan valvottavakseni lauman päättömiä lampaita jotka karkaavat heti kun näkevät aidan toisella puolella parempaa ruohoa ja kuka teidät edes ottaisi tällä saarella enää vastaan jos nyt petätte ihmiset? Jos työnnätte sinne nokkanne uudestaan riehuttuaenne meidän riveissä.. seuraa kaunis teurastus." Acom huomautti ihmissudelle kylmän totuuden siintä kannattaisiko pettää nykyistä työnantajia ja siirtymällä heidän riveihinsä ja pomppia sitten takaisin kuin mitään ei olisikaan. Tämä oli sotaa, ei lasten leikkipaikka jossa kuka vain sai tehdä mitä halusi.
"Ja mielusti teloitan yhden ihmisten rakin kun päästäisin kuin koira veräjästä menemään ystäviensä sekaan." Acom lisäsi vielä vakavoituen ja hiljeten sitten hetkeksi aikaa tarkkaillen ihmissuden reagtiota hänen varsin täyttävään saarnaan.

"Ja ennen kuin vastaat mieti tarkkaan mitä sanot tai teet, olen tehnyt jo tarjoukseni enkä aijo muuttaa sitä." Ne olivat kenraalin viimeiset sanat ennen kuin tuo hiljeni lopullisesti ratsunsa selässä istuessaan haudan vakavana.
suskari
 

ViestiKirjoittaja Frett » 23 Helmi 2012, 19:06

"Olen vain kirottu ihminen, en kykene määräämään mitä muut ajattelevat tai pakottamaan heitä toimimaan vasten heidän omaa vapaata tahtoaan."
Samuel ärähti alkaen ärsyyntymään toden teolla, vaikutti siltä että tähän tapaamiseen suostuminen oli ollut suuremman luokan virhe, vahinkoja pystyi enää korkeintaan rajoittamaan, niiden estäminen kokonaan oli silkka mahdottomuus. Hän piti naamansa peruslukemilla parhaansa,mikä ei kyllä tuottanut suden ilmeikkyydellä paljoakaan ongelmia, jopa siinäkin vaiheessa kun Acom hymyili huvittuneena ja pilkkasi hänen joukkojaan.

"Siksi jotkut valitsevat olla käyttämästä palkkasotureita, meidän uskollisuutemme on ostettavissa, vaikka puolenvaihto useammin kuin kerran ei olekkaan suositeltavaa. Miksi alkuperäinen palkkaajamme luottaisi meihin kun olemme pettäneet hänet jo kerran? Mutta tästä nousee toinen kysymys, miksi te, vihollinen, luottaisitte meihin yhtään sen enempää kun olette jo tietoisia että petimme yhden työnantajan paremman palkan perässä?"
Mies sanoi ja vaihtoi jalkaansa helpottaakseen jännittyneisyyttään, pitäen yhä vähemmän ja vähemmän siitä miten tapahtumat etenivät. Hän oli tullut tänne kuuntelemaan työtarjousta haltioilta, mutta sen sijaan kenraali latelikin kuolemanuhkauksia ja muunlaista sontaa hänen joukoistaan. Siinä ei kuitenkaan ollut vielä kaikki, seuraavana vuorossa suoralta haasteeltaa kuulostava lause.

Ihmisuden suuret kourat puristuivat nyrkkiin, pysyen kuitenkin muuten rentoina ja uhkaamattomillta näyttäviltä, turha provosoida haltiaa. Taistelua olisi vältettävä viimeiseen asti, mutta mikäli sellainen tulisi, hän ei päästäisi toista lähtemään ilmaan muutamaa muistoa.
"Pelkäänpä että siinä tapauksessa joudun kieltäytymään. Ihmiset eivät ole ehkä avokätisimpiä työnantajia mitä minulla on ollut, mutta ainakin vaatimukset ovat matalat ja he eivät uhkaile teloittaa minua tai miehiäni. Joten, harkitsetteko vielä vai lähdettekö sinne mistä tulittekin"
Samuel sanoi, lihakset jännittyneinä siltä varalta että Acom päättäisikin hyökätä.
Frett
 

ViestiKirjoittaja suskari » 23 Helmi 2012, 20:39

Ihmissuden pinna alkoi selvästikkin kiristymään ja sen huomasi tuon kiristyvästä äänensävystä, josta Acom ei oikein pitänyt. Mutta jossakin hänenkin oli yksinkertaisesti lyötävä raja mitä nuo saisivat tehdä mitä eivät. Hänenkin työnsä saattaisi tyssähtää tähän jos hän alkaisi turhan lepsuksi sopimuksen suhteen.
"Mielenkiintoinen kysymys Samuel, johon luulin sinun itsekkin arvaavan vastauksen, mutta kerron nyt kun kerta kysyit: Luulisi sinua ja joukkojasi kiinnostavan enemmän paikka jossa saisitte paremman olosuhteet elää, paremman palkan ja ennen kaikkea sen että olemme tällä hetkellä niskan päällä.. on vain ajan kysymys milloin ihmiset murtivat allemme lopullisesti." Acom vastasi ihmissuden esittämään melko mielenkiintoiseenkin kysymykseen ja lopun hukka saisi päätellä itse. Jos nuo olisivat vielä silloin ihmisten puolella, tulisi noutaja samantien ja jos nuo taas olisivat heidän puolellaan nuo saisivat ehkä jopa lähteä sodan jälkeen minne halusivat.
"Päätös on tietenkin sinun mitä teet." Acom lisäsi ystävällisesti hymähtäen. Hänellä olisi käyttöä tästä veteraani armeijasta enemmän kuin Samuel saattoi arvatakkaan, etenkin kun ihmiset eivät vielä tienneet asiasta mitään.

Seuraavat sanat eivät ilahduttaneet kenraalia, mutta koska kylmäpäinen oli tuo ei oikeastaan korvaansa jaksanut letkauttaa ehkä ihmissuden loukkaavistakin sanoista. Ainakaan tällä kertaa.
"Olen pahoillani agresiivisesta puheestani, mutta en voi päästää teitä noin vain kylään asumaan tai edes tekemään töitä meille. En ole kuningas ja pysty joustamaan säännöissä." Acom hieman pahoitteli aikaisempaa agresiivista puhettaan, mutta syy oli se että heidän riveistään tuppasi karkaamaan yksi ja toinen friikki karkuun heti kun vähän mieli muuttui ja heiltä oli karannut vasta vähän aika sitten kolme friikkiä.. Toinen teloitettava sotavanki ja toinen oma sotilas, sekä lohikäärme.
"Mutta tuo on lopullinen päätöksesi?" Acom kysyi vielä varmistaakseen samalla kun tuon silmien pupillit kapenivat kissamaisen kapeiksi viiruiksi, joka jo sinänsä varoitti tulevasta.
suskari
 

ViestiKirjoittaja Frett » 23 Helmi 2012, 23:32

"Tietääkseni joukkoni ovat kokonaan ihmisiä ja vaikka he eivät seisoikaan Scarlingtonin riveissä, he olisivat kuitenkin samaa lajia pitkäaikaisen vihollisenne kanssa enkä usko että se seikka sivuutettaisiin noin vain. Mitä siihe tulee että olisitte niskan päällä ja melkein voittaneet, se on pikemminkin vain huono asia. Palkkasotureina me hyödymme siitä että sota jatkuu, sillä silloin meille maksetaan ja olen pistänyt merkille että sodan jälkeen meistä tulee äkisti taakka jota kukaan ei halua harteilleen."
Samuel sanoi ja pudisti päätään, haltia ei tuntunut lainkaan käsittävän miten palkkasoturien ammattikunta toimi, vaikka loppujen lopuksi he kaikki olivat ihmisiä ja toimivat oman tahtonsa mukaisesti, ei ollut yhtä oikeaa palkkasoturien käytöstapaa. Seuraavat sanat yllättivät hänet pahanpäiväisesti, kuolemanuhkauksien latelun ja taisteluhaasteeksi tulkittavan vihjauksen jälkeen Acom vaikutti ymmärtävän hänen pointtinsa, kuulostaen jopa lievästi ystävälliselle.

Ihmissuden silmät jotka olivat vaeltaneet hänen ajatellessa muualle palasivat salamannopeasti haltiaan, yrittäen havaita tästä jotakin mikä kertoisi tämän mielenliikkeistä, ne tuntuivat olevan käsityskyvyn ulkopuolella. Sävy oli täysin toisenlainen kuin vielä hetki sitten, anteeksipyytäväinen kenties? Tapaaminen vaikutti olevan loppumetreillään, mutta vielä tuli kenraaliltakin kysymys oliko tämä nyt tässä tyylillä.
"Se on minun mielipiteeni, mutta kuten jo sanoinkin, en voi päättää mitä mieheni ajattelevat. Palaan takaisin ihmisten kaupunkiin ja kutsun heidät koolle neuvottelua varten, jos te olette vieläkin halukas palkkaamaan meidät niin käytäkää se aika puhuaksenne kuninkaasi kanssa työehdoistamme. Miltä tälläinen järjestely kuulostaisi teidän mielestänne, arvon kenraali?"
Samuel sanoi lopulta mietittyään hetken aikaan miten vastaisi, tämän kysymyksen vastaus tulisi päättämään hänen elämänsä suunnan, oli se sitten haltioiden riveihin päin vai pysyisikö se nykyisillä raiteillaan.
Frett
 

ViestiKirjoittaja suskari » 27 Helmi 2012, 18:16

Kenraali ei nähnyt mitään syytä vastata, tai edes kommentoida tämän suden sanoje siintä mitä haltiat tekisivät tuolle pienelle ihmis ryhmälle kun sota olisi ohi. Tuskin mitään, kunhan pysyisivät uskollisena mutta tuskin puoletkaan olisi enää hengissä kun sota olisi ohi.. ihmiset kun tuppasivat vanhenemaan turhankin nopeasti ja kuolemaan pois, toisin kuin haltiat. Ja tuskin noilta työt loppuisivat aivan heti, vaikka sota olisikin ohi ihmisten elin kaaren aikana.
"Niin se työ tarjous loppuu ihmisiltäkin kuin meiltäkin kun sota on ohi." Kenraali huomautti ihmissudelle täyden totuuden ja hiljeni sitten omalta puoleltaan täysin kokonaan.

Susi meni hämmentyneeksi kenraalin yllättävän ystävällisyyden osoitusten takia ja vaikutti vielä siltä että tuolla olisi mielenkiintoa siirtää leiriään, kunhan saisi keskustella miestensä kanssa. Acom ei heti vastanut mitään Samuelille vaan jäi miettimään tuon ehdotusta tarkkaan sillä siinä oli valtavasti riskejä. Mikä estäisi ihmissutta hakemasta vain miehiään vangitakseen vain haltioiden eliittikenraalia, josta maksettaisiin varmasti kunnon palkkio. Eikä kuningaskaan varmastikkaan olisi valmis joustamaan säännöistä vain pienen ihmisryhmän takia, tai ainakin näin Acom uskoi.
"Huomenna täällä samaan aikaan, poistukaa." Acom vastasi myöntävästi ja käänsi ratsunsa ympäri. lähtien laukassa palaamaan takaisin haltia kylään pimeyden turvin.

//Sinä varmaan hoitelet aika pompun?//
suskari
 

ViestiKirjoittaja Frett » 29 Helmi 2012, 17:15

"Niinhän se on. On taitolaji ajoittaa lähtö niin että saat sodasta irti mahdollisimman paljon ja on poissa jaloista ennenkö armeijasi muuttuu taakaksi. Olen kuullut kertomuksia niistä jotka eivät osanneet lopettaa ajoissa, jotkut lopuista eivät ole kaunista kuunneltavaa"
Samuel totesi ja kohautti olkapäitään, minkäs sille voi kun palveluksia enää tarvittu, typeräähän se olisi jos joku päättäisi jäädä taakse väen vängällä epätoivottuna vieraana. Hän uskoi kykenevänsä arvaamaan Acomin tämänhetkiset ajatukset eikä voinut väittää vastaan, hänen päästämisensä lähtemään oli suuri riski jota toinen ei välttämättä haluaisi ottaa. Toisin kuitenkin kävi, yllättäen haltia ilmoitti että seuraava tapaaminen tulisi olemaan huomenna. Ihmissusi kohotti kulmaansa yllättyneenä, hän ei mitenkään pystyisi menemään ihmisten kaupunkiin, kokoamaan joukkonsa neuvottelua varten ja palaamaan tänne vuorokaudessa.

"En usko että se onnistuu..."
Mies aloitti, mutta huomasi sitten puhuvansa Acomin selälle ja tämä tuskin edes enää kuuli mitä hän sanoi. Samuel huokaisi syvään ja viritteli säkkinsä taas selkäänsä niin että pystyisi juoksemaan neljällä "jalalla" jolloin matka taittuisi huomattavasti nopeammin kuin kahdella. Hän vilkaisi vielä kerran suuntaan jonne kenraali oli kadonnut ja lähti sitten matkalleen tilapäistä kotiaan kohti.

//Niin pelihän loppuisikin tähän kuten yksärillä sanoin. Otetaan uudestaan kunhan saan päätökseni tehtyä//
Frett
 


Paluu Metsäaukeat

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 2 vierailijaa

cron