yksinäinen kulkija

Metsästä löytyy monta aukeaa, suurta ja pientä, vehreää ja kivistä. Yksi suurimmista aukeista sijaitsee metsän läntisellä alueella. Tätä aukeaa kutsutaan nimellä Veluthe ja se on aikanaan haltioiden nimeämä. Veluthe aukea on yksi Cryptin maamerkeistä. Se on iso, soikeahko, vihreä niitty keskellä sekametsää. Sen keskellä on myös pieni lampi, josta virtaa puro syvemmälle metsään. Puro liittyy myöhemmin suurempiin metsäjokiin.

Valvoja: Crimson

ViestiKirjoittaja Ay » 18 Loka 2008, 19:12

" Se oli totta tämä on on kylläkin kodikas, kun siivoi jonkun verran. Vaikka yleisetsi kaikki siivioavat täälä todella hyvin. Ehkä minä pienestikkin suurimmaksi osaksi. " Suan sanoi.
Hänen mielestään koti oli kotoisa. Oma vaatetus oli ehjämpänä, kuin toisen naisen puku. Sen sijaan hänen täytyi katsoa lehdet hiuksissa olivat ehjät. Lehti ehjämpänä oli kauniimpi, kuin rikkoutunut lehti. Silloin hiukset menisivät nopeammin sotkuun. Hän itse oli kokonaan unohtanut esitelyn. Nopeasti hän sanoi perään:
" Suan Suner hauska tutustua. " Suan esitteli itsensän ja samalla hän niijasi pienesti.
Avatar
Ay
Aatelinen
 
Viestit: 1652
Liittynyt: 16 Syys 2008, 21:54

ViestiKirjoittaja SiniSafir » 22 Loka 2008, 18:00

Celifia tutkaili vielä hetken ympärilleen toisen puhuessa. Paikasta oli kyllä todella pidetty huolta ja sen huomasi vain vilkaisemalla ympärilleen. Sisääntulo ei kyllä ollut kaikista mukavin, mutta osin se kyllä johtui siitäkin, ettei Cel osannut laittaa jalkoja alle tarpeeksi ajoissa vaan tumpsahti pepulleen suoraan lattialle.
"Suan, kaunis nimi." Neitokainen sanoi hymyillen, kun toinen oli esittäytynyt. Oli mukavaa saada välillä seuraa itselleen, vaikka useimmin tyttö tykkäsikin ollan ihan yksinään. Tänään hän ei kuitenkaan välittänyt olla yksin, sillä viimeaikoina neitokainen oli tuntenut olonsa hieman hylätyksi, sillä Celifian lemmikki-susi oli lähtenyt taas omille teilleen eikä se ole viitsinyt tulla edes käväisemässä tytön luona.
"Nuo myrskyt ovat sitten viekkaita. Ne tulevat niin ylättäen, ettei niihin osaa varautua." Cel sanoi naurahtaen pienesti. Viimeinkin hän oli saanut viimeisenkin oksan pätkän pois hiuksistaan.
SiniSafir
 

ViestiKirjoittaja Ay » 22 Loka 2008, 20:38

Puun ja maanalla oli hieman vilpoinenn Suanin mielestä. Niin hän päätti lämmittää nuotion kaikessa rauhassa. Samalla voisi keittää lämpimän teen itselleen vieraalle naiselle, jos veraalle kelpaisi juoda. Vesi saavissa oli vielä vettä. Sieltä Suan otti vettä kannuun ja laittoi nuotion missä liekit saisi lämmittää veden. Ei voisi uskoa, että puu kestäisi tulta ja häkää, kun nuotion savu nousi puunsisältä. Omasta mielestään hänen nimensä ei ollut mitenkään kaunis kuuloinen. Sen sijaan vieraan naisen nimi oli kauniimpi kuin hänen. Hänen nimensä oli ehkä pienesi tönkkö. Sen sijaan vieraan oli mielenkiintoisampi, kuin hänen.
" Sanoppas muuta. Luonto on kylläkin ihmeelinen elämän tyyli. Muuten saako teille kaataa teetä kohta, kun vesi on lämpimänyt tarpeeksi? " Suan kysyi lopuksi kohteliasti.
Lämmin tee lämmittäisi kylmään vartaloa minkä sade oli hienonnut kylmäksi.
Avatar
Ay
Aatelinen
 
Viestit: 1652
Liittynyt: 16 Syys 2008, 21:54

ViestiKirjoittaja SiniSafir » 23 Loka 2008, 17:59

Celifia istahti alas lähelle nuotiota, jota toinen oli parhaillaan kokoamassa. Neitokainen heitti viitan yltään, sillä se oli aivan märkä eikä se sillä hetkellä lämmittänyt yhtään. Vaatteet kyllä kuivuisivat luultavasti hyvin nopeasti tulen äärellä. Nuotiosta leijui ihanan lämmintä ilmaa joka puolelle, eikä Celin ollut enää oikeastaan kylmä. Hänellä oli todella hyvä olo nyt.
"Kyllä kiitos, tee maistuisi." Celifia vastasi kohteliaasti ja hymyili kiitollisena. Lämmin kuppi kuumaa teetä oli juuri sopiva tähän hetkeen. Ulkona riehui myrsky ja neitokainen oli yltä päältä märkä äskeisen sateessa juoksun johdosta.
Cel kaivoi taskustaan pienen peilin. Hän kohotti peilin kasvojensa eteen ja katsahti kuvaansa peilistä. Hiukset haroittivat minne sattui ja naamakin oli naarmuilla. Neitokainen otti paperia pyyhkäisi suurimmät liat pois kasvoiltaan.

//äh, lyhyt, ei oikein nyt inspaa tänään//
SiniSafir
 

ViestiKirjoittaja Ay » 23 Loka 2008, 18:45

Tee lämmittäisi toden teolla ja kunnolla kylmää vartaloa. Veden vielä läpimässä Suan meni katsomaan puisesta kaapista mikä sekoittui hyvin huoneen seinään. Sieltä hän katsoi vaatteita ja puhtaita. Monet olivat jättäneet varmuuden vuoksi vaatteita, jos jollen tarvitsisi. Nyt naiselle tarvitsesi, kun oli märät vaatteet yllään. Märeillä vaatteilla ei oikein kannattanut olla, ettei tulisi vilu.
" Täältä saa puhtaita kuivia vaatteita, että voit laittaa märät vaatteesi kuivumaan kunnolla. " Suan sanoi ja osoitti kaappia.
Pienesti hän jätti kaapin oven raolteen, että nainen näki mistä ottaa kuivia vaatteita. Itse oli vaihtanut tumman siniseen leninkiin. Asu oli Suanin lempi vara puvuista. Omansa hän laittoi kuivumaan lähelle puu takkaa. Valkoisista edelleen valui jonkun verran edelleen. Kannut porisi ja vesi oli kiehunnut kuumaksi. Varovasti hän otti veden ja sekoitti teen lehtiä sekaan. Lopuksi antoi hautoa parisen minuuttia. Hautunut tee oli paljon paremman makuinen, kuin nopeasta teen valmistuksessa. Aika meni kuitenkin nopeasti. Hän tarjosi teen naiselle.
" Tässä olisi teetä. Se on edelleen kuuma, ettet polta kieltäsi. " Suan sanoi.

//Varmaakin tässä ajassa ei ole tee pusseja//
Avatar
Ay
Aatelinen
 
Viestit: 1652
Liittynyt: 16 Syys 2008, 21:54

ViestiKirjoittaja SiniSafir » 01 Marras 2008, 18:09

Celifia nyökkäsi pienesti ja nousi seisomaan. Hän meni kaapille, jonka Suan oli jättänyt hitusen raolleen. Neitokainen avasi oven ja huomasi siellä olevan melkoisen määrän vaatteita viikattuna, jotka odottivat ottajaansa. Celiltä meni aikaa jonkin verran ennen kuin hän oli valinnut itselleen sopivan asun. Hän valitsi tumman vihreän mekon, jonka hihat ulottuivat ranteisiin asti. Mekko oli hyvin yksinkertainen, mutta sopi Celifian päälle aivan kuin se olisi tehty hänelle. Omat märät vaatteensa tyttö ripusti kuivumaan takan ääreen. Takka oli hyvin lämmin, joten ei luultavasti menisi kauaa, että vaatteet kuivuisivat.
"Kiitos." Celifia vastasi hymyillen Suanille, kun tämä ojensi teen hänelle. Neitokainen istahti takaisin siihen, missä oli istunut koko ajan. Teemuki lämmitti ihanasti käsiä, jotka olivat melko kylmät. Varovaisesti Cel siemaili teetä, ettei olisi polttanut kieltään. Hiljalleen tee alkoi haalentua ja oli juomakelpoista. Tee lämmitti mukavasti ja tuoksui hyvälle.
Teetä juodessaan neitokaisen mieleen palautui taas lemmikki sutensa. Se oli ollut tällä kertaa todella pitkään omilla teillään. Celifia oli alkanut jo hieman huolestui, vaikka sisimmässään tiesikin, ettei tällä ollut mitään hätää.
"Et ole sattunut näkemään sellaista hyvin mustaa sutta täälläpäin?" Cel kysäisi Suanilta, jos tämä olisi sattunut näkemään suden vilaukselta.

//anteeksi ihan hirveästi, että on kestänyt näin kauan. On ollut todella kiireellistä viimeaikoina. Pahoittelen.//
SiniSafir
 

ViestiKirjoittaja Ay » 03 Marras 2008, 13:32

Teetä annettua hän pisti omaan kippoon minne hän laittoi teetä itselleensä. Vara vaatetus oli hänelle nakutettu.
" Ole hyvä vain. " Suan sanoi.
Hän oli iloinen siitä, että ystävälleensä kelpaisi vara vaatteet, kun joillekkin henkilöille ei kelvannut mistään hinnasta. Se oli niin epähygenista. Toisaalta se oli, jos et pessyt. Suuremmaksi osaksi kävijät pesivät vaatteensa mitkä he käyttivät. Prima donnat ei kovinkaan hyvin viihtyisi tällaisella aulueella missä Suan viihtyi valtavasti ja suuresti. Naisen kysyessään oli hän nähnyt suden hellästi hän sanoi:
" Olen pahoillani, mutta en ole nähnyt. " Suan vastasi.
Sen sijaan hän halusi vaihtaa aihetta. Nyt hän ei oikein haluisi surullisia aiheita ajatella, vaikka toinen ajatteli surullisia asioita. Saisihan toinen ajatella surullisia, mutta hän ei haluaisi.
" Maistuuko tee hyvältä? " Suan kysyi reipaasti ja iloisella äänen sävyllä.
Avatar
Ay
Aatelinen
 
Viestit: 1652
Liittynyt: 16 Syys 2008, 21:54

ViestiKirjoittaja SiniSafir » 04 Marras 2008, 17:11

Celifian ei ollut enää yhtään kylmä. Kiitos kuivien vaatteiden, teen ja takan. Ulkoa kuului kuinka sade rummutti puun kylkeä vasten. Aivan kuin sade olisi yltynyt entisestään.
Cel tunsi olonsa hyvin kodikkaaksi puun kuorien sisällä. Hän ei piitannut siitä millainen asunto oli, kunhan vain oli katto pään päällä. Neitokainen itse asusti syvällä metsässä sijaitsevassa pienessä mökissä, jonne harva eksyi. Mökki oli jo hieman rapistunut ja maali lähtenyt, olihan se jo vanhakin. Mökki kuului Celifian isovanhemmille, joilta hänen vanhempansa sitten perivät sen ja nyt sitten Cel itse. Omaksi asunnoksi se kelpasi hyvin, vaikka olikin hieman huonossa kunnossa. Ei neitokainen edes ollut siellä hirveän usein, yleensä hän vaelteli siellä täällä, minne nyt jalat sattuivat kuljettamaan.
"Tee on erittäin maukasta." Celifia vastasi hymyillen toiselle tämän kysyessä oliko tee maukasta. Kunhan tee jäähtyisi vielä vähän sitä pystyisi juomaan kunnolla. Nyt jos hörppäsit liiian ison kulaukset, saattoi polttaa kielensä.
"Anteeksi uteliaisuuteni, mutta mistä sinä olet tällaisen paikan keksinyt?" Cel kysäisi. Hän oli vieläkin hieman hämmentynyt siitä, että puun sisällä oli näinkin kodikas paikka.
SiniSafir
 

ViestiKirjoittaja Ay » 04 Marras 2008, 19:39

Hän oli mielissään, että teensä maistui hyvältä. Nyökkäämällä hän kiitteli kovasti naista teen arvostelusta. Itse ei oikein erota nopeasti teen makuja, kun hän testaa monesti päivässä eri makuita.
" Paremmin sanottuna löysin tämän paikan. Se oli ihan vahinko miten minä tämä oikein löysin. Oli samanlainen keli ulkona. " Suan sanoi naiselle.
Hän ei oikein tiennyt halusiko tarkemmin nainen kuulla miten löysi. Mielummin hän antaisi naisen miettiä ajatuksissaa miten hän löysi paikan.

//Lyhyt//
Avatar
Ay
Aatelinen
 
Viestit: 1652
Liittynyt: 16 Syys 2008, 21:54

ViestiKirjoittaja SiniSafir » 07 Marras 2008, 21:48

Celifia nyökkäsi pienesti ja hörppäsi teetä.
"Aika löydön kyllä teit, pakko myöntää." Cel sanoi ja naurahti pienesti samalla kun silmäili ympärilleen. Ei tällaista paikkaa kyllä ihan helposti löydä. Sen verran piilossa se oli. ja kuka nyt ensimmäisenä alkaisi etsiä suojapaikkaa puun rungon sisältä, ainakaan tarkoituksella.
Neitokainen havahtui hieman, kun ukkosen jyrähdys särki hiljaisuuden. Se räsähti niin lujaa, että tuntui kuin se olisi vavisuttanut koko puuta ja saanut lehden vapisemaan. Samalla Celifia läikäytti hieman teetä ja pieni kuuma pisara osui hänen paljaalle iholle jalassa.
"Auh!" Cel parahti ja hieraisi jalkaansa. Siihen oli tullut pieni punainen läikkä, jota kirveli hieman. "Pitikö sen nyt noin kovaa iskeä, että oikein säikähtää..."

//lyhyt myös...//
SiniSafir
 

ViestiKirjoittaja Ay » 11 Marras 2008, 12:44

" Niinhän se oli todella yllätys, jopa minulle. Nopesti ymmärsin mikä tämä paikka oikeastaan on. " Suan sanoi.
Ihanasti hänen kätensä lämpeni lämpöisessä tee mukissa. Hän oli juonnut nopeasti teensä ja itselleensä hän oli kaatanut lisää teetä. Myrsky kuului vaimea sisään, mutta kuitenkin ääni kertoi sään olevan edelleen samanlainen ulkona.
" Haluisitteko teetä lisää? " Nainen kysyi toiselta naiselta.
Suan ei vavahtunut ukkoseen vaan joi teensä nautiskellen. Hän oli tottunut ulkosäihin todella hyvin.

//Inspis hiemna jäänyt jälkeen.//
Avatar
Ay
Aatelinen
 
Viestit: 1652
Liittynyt: 16 Syys 2008, 21:54

ViestiKirjoittaja SiniSafir » 12 Marras 2008, 18:20

Celifia joi viimeisen pisaran teetä mukistaan. Hän lipaisi kielellä huuliaan ja nautiskeli vielä viimeisestä pisarasta, joka lämmitti mukavasti.
"kyllä kiitos, otan mielelläni lisää." Cel vastasi ja ojensi teemukiaan, jotta toinen voisi täyttää sen kuumalla teellä. Teen valuessa mukiin, mukin reunat lämpenivät nopeasti ja neitokaisen oli pakko laskea se kädestään, jottei olisi polttanut käsiään. Celifia pyöritteli lusikkaa teemukissa, joka oli lattialla hänen vieressään, jotta tee jäähtyisi nopeammin ja sitä voisi juoda.
"Käytkö sinä muuten siellä lammella usein?" Cel kysyi toiselta. Hän itse viihtyi todella paljon lammen äärellä ja viettikin siellä paljon aikaansa. Jos toinenkin olisi siellä käynyt usein, oli ihmeellistä, etteivät he olleet ikinä aiemmin törmänneet.
Neitokainen nosti teemukin takaisin käsiinsä ja hörppäsi siitä hieman. Tee oli edelleen melko kuumaa, mutta pieninä annoksina nautittuna ei polttanut kieltään. Cel ei muistanut, milloin viimeksi oli juonut näin hyvää teetä tai oikeastaan, milloin viimeksi oli juonut edes teetä. Ei hän jaksanut kotona ikinä yksin ollessa tehdä, etenkään kun neitokainen ei ollut juuri koskaan kotona.
SiniSafir
 

ViestiKirjoittaja Ay » 13 Marras 2008, 13:22

Nainen iloitsi sinisessä puvussaansa. Hän ei voinnut uskoa, toinen ottavan lisää teetä. Yleisesti monille riitti yksi kuppi. Hymy levisi iloisen kasvoilleensa. Hän nousi penkiltä ja otti kannua missä oli teetä. Varovasti hän kaatoi teetä naisen mukiin. Itsellään oli vielä niin kolmatta mukia hän ei kaatunut.
" En oikeastaan ole käynnyt hirveän usein lammen tyvellä. Saan veden muaalta. Noh ehkä kylpy vaiheessa, kun muualta ei löydy niin paljon vettä kylpyyn. " Niin Suan vastasi naisen ksymykseen.
Vettä hän sai metsästä oksien kuomiin jäämiä vesi pisaroita. Kipeinä aikoina hän joi vettä paljon, mutta muuten hän ei oikein juo. Myrsky ei näyttänyt mitenkään laatumisen merkkiä.
" Kuika kauan myrsky kestää, kun en oikein viihdy sisä tiloissa. Tätä taloa ei oikein uskalla tutkailla, vaikka löysi kiehtovan aukon mikä vien jonnekkin. " Suan puhui.
Hän tutkaillut perus asiat tästä talosta, mutta sitä tiettyä koloa hän ei ole tutkaillut mikä oli lähellä uloskäynnin kolon vieressä.
Avatar
Ay
Aatelinen
 
Viestit: 1652
Liittynyt: 16 Syys 2008, 21:54

ViestiKirjoittaja SiniSafir » 15 Marras 2008, 21:28

Celifia nyökytteli, kun toinen kertoi vierailustaan lammella. Ei ollut sitten mikään ihme, etteivät he olleet törmänneet aiemmin, sillä jos toinen ei siellä usein käynyt. Cel tykkäsi mennä lammelle miettimään ajatuksiaan ja rauhoittumaan. Lammen tyyneys ja sen ympäröimä metsä toi suojan aukiolle, johon olisi muuten ottanut tuuli melko rankasti.
Neitokainen siemaili teetä, joka oli vielä hieman kuumaa. Hän nuuhkaisi teetä ja samalla kuuma höyry tunkeutui hänen nenäänsä, mikä oli ihan hyvä asia, sillä Cel oli ollut hieman nuhainen viimeaikoina eikä äskeinen sateessa juokseminen auttanut paranemistä yhtään.
Celifia kuunteli tarkkaavaisesti, kun toinen puhui jostakin kolosta, johon tämä ei ollut uskaltanut mennä. Ei siinä, että hän itsekään olisi uskaltanut yksin sitä tutkia. Mutta nyt heitä oli kaksi...
"Mehän voimme yhdessä käydä katsomassa sitä!" Neitokainen sanoi innostuen ehkä hieman liiaksikin, "siis, jos sinä vain haluat?" hän lisäsi vielä hieman hillitymmin, sillä eihän toinen välttämättä halunnut tutkia asiaa ollenkaan.
Celifia oli jokseenkin seikkailunhaluinen, mutta oli kuitenkin sen verran varovainen, ettei tahtonut tehdä mitään extremeä yksinään.
SiniSafir
 

ViestiKirjoittaja Ay » 17 Marras 2008, 16:47

Suan oli hyvin yllättynyt Cellistä mistä hän oli ottanut puheeksi. Voisi sanoa, että suu jäi roikkumaan ja silmät pyöreäksi, jos olisi komedia elokuvassa. Hän oli uskonnut, että naista ei kiinostaisi. Ulkoisesti naisen vaate oli huijannut Suanin silmiä.
" Kyllä minä uskallan kenen seurassa vain. Sitten mennään. " suan sanoi innostuneena.
Nyt hänessä näkyi miten innokas oli meneään, kun sai seuraa. Suan oli hiaman vallattoman näköinen. Katsessa oli sellainen mennään jo, mutta sanoi ihan muuta.
" Juo vain tee loppuun niin sitten voimme mennä. " Suan sanoi.
Hänen äänessä saattoi kuullua todellista innostusta seikkailu haluista. Uloisesti hän saattoi huijata, kun enemmän leidin näköistä. Itselläkin oli tee juotavana loppuun. Niin samassa hän voisi odottaa naisen juomisen loppuun.
Avatar
Ay
Aatelinen
 
Viestit: 1652
Liittynyt: 16 Syys 2008, 21:54

EdellinenSeuraava

Paluu Metsäaukeat

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron