Lentoa AY tänne Jatkoa

Metsästä löytyy monta aukeaa, suurta ja pientä, vehreää ja kivistä. Yksi suurimmista aukeista sijaitsee metsän läntisellä alueella. Tätä aukeaa kutsutaan nimellä Veluthe ja se on aikanaan haltioiden nimeämä. Veluthe aukea on yksi Cryptin maamerkeistä. Se on iso, soikeahko, vihreä niitty keskellä sekametsää. Sen keskellä on myös pieni lampi, josta virtaa puro syvemmälle metsään. Puro liittyy myöhemmin suurempiin metsäjokiin.

Valvoja: Crimson

ViestiKirjoittaja Ay » 10 Kesä 2009, 21:55

Evgenia

Hän keräsi kukkia ihan rauhassa, vaikka sivussa hän tunsi miehen naurun. Nähtävästi seppele oli saanut Lariksen nauramaan. Hän jatkoi kukkien kerää mistä edelleen ja samalla hän teki jonkinlaista pitkää seinä mäistä verrkoa. Evgenia kääntyi katsomaan miestä. Hymyilevästi hän katsoi Larista, kun oli hänelle poiminnut kukkia.
" Voi kiitos. " Evgenia sanoi.
Kukkat ja miehen antaminen sai naisen hyvämmälle tuulelle. Laris jäi vielä katsomaan häntä niin sai posket uutta punarrusta. Kukat tuoksuivat kauniilta. Pari kukkaa hän asetti hopeiselle hiuksilleensa.
Avatar
Ay
Aatelinen
 
Viestit: 1652
Liittynyt: 16 Syys 2008, 21:54

ViestiKirjoittaja Frances » 11 Kesä 2009, 00:13

Laris

Katsoo todellakin ihmetellen mitä tuo tekee ja pian rohkenee kysymään.
''Mitä sinä teet tuosta?'' Kysyykin uteliaana.
''Olet muuten taitava käsistäsi.'' Lisää vielä kun Evgenia pystyy noin taidokkaasti tekemään, itse ei pystyisi. Hieroo vaihteeksi vasemman silmän tilalla olevaa arpea. Nakkaa asevyönsä maahan, jossa roikkuu tikari, magia opus ja rahapussi. Ei häntä sitä koko aika huvittanut raahata mukanaan. Selästään asettaa vielä leveäteräisen miekkansa maahan.
Frances
 

ViestiKirjoittaja Ay » 12 Kesä 2009, 12:32

Evgenia

" Se on yllätys. " Evgenia sanoi.
Mies sai nähdä myöhemmin mitä hän teki, jos hän ehti tehdä sen ajoissa.
" Kiitos. Kai olen tehnyt monesti tällaista. " Hän sanoi.
Evgenia teki jatkamistaan. Nopeassa tahdissa Evgenia oli tehnyt pitkän litania kasvi maton. Saatuaan valmiiksi nainen asetti sen paikoilleensa ja lähelle metsää. Hän asetti sen ympärilleensä. Se oli suoja, että Evgenia pystyisi vaihtamaan vaatteensa tiheässä viher aitauksessa. Vaihdettuaan kuivat vaatteet ylleensä. Hän asetti tekemänsä pitkää mattomaisen alustaksi ja katokseksi. Vaatteensa hän asetti reunoille. Hän kääntyi katsomaan Larista.
" Kohta alkaa sataa. " Evgenia sanoi ja astui pieneen majaan mitä hän oli tehnyt. Nopivasti maja hukkui kukkien sekaan.
Avatar
Ay
Aatelinen
 
Viestit: 1652
Liittynyt: 16 Syys 2008, 21:54

ViestiKirjoittaja Frances » 12 Kesä 2009, 13:08

Laris

Ihmetellen mies katsoi mitä tuo teki, alkaen hiljalleen kärryille,
Sehän on sateensuoja! Astelee majan viereen katsoen sisään. ''Kestääköhän tämä jos rankkasade tulee?'' Kysyy epäillen mutta myös hiukan huumori mielessä. Laris astui kumarassa sisemmäs, huomaten jo kertyvät pilvet. ''Tämähän on varsin kodikas.'' Sanoo naurahtaen. Katseli ulos huomaen sateen hiljalleen alkavan tihkuttaa, ja pian alkaa sataa kunnolla. ''Eikös sinun pitänyt pitää vedestä?'' Sanoo hymyillen syvään.
Frances
 

ViestiKirjoittaja Ay » 13 Kesä 2009, 00:45

Evgenia

" Juuri äsken kehuit käsi työtäni. Etkö enään luota käsityöhöni? " Evgenia sanoi.
" Pidän kylpemisestä en sateesta. " Hän sanoi.
Hän meni makuulteensa. Hän katseli ympärilleensä ja hetken hän katsoi miestä kuka oli hänen vierelläänsä.

//Lyhyt//
Avatar
Ay
Aatelinen
 
Viestit: 1652
Liittynyt: 16 Syys 2008, 21:54

ViestiKirjoittaja Frances » 13 Kesä 2009, 10:06

Laris

Istuutuu tuon viereen, katsoen välillä ulos ja välillä Evgeniaa.
Päättää mennä makaamaan ettei selkä kyyryssä tarvinnut olla.
Muisti jättäneensä varusteensa ulos, mutta ei viitsi enää mennä ulos kun sade yltyy kovemmaksi. Kääntyy kyljellensa Evgeniaa päin, pakonomaisesta tunteesta asettaa kätensä tuon ympäri hieroen niillä naista.
Frances
 

ViestiKirjoittaja Ay » 13 Kesä 2009, 12:11

Evgenia

Miehen olemus sai pientä hymyilettämään ja itselleen toteamaan, että kasviseinästä tuli hieman matala. Laris sai olla kyyryssä ennen pitkään mies oli mennyt maaten. Maaten oli kiva olla ja kuunnella, kuin vesi sade yltyi kovemmaksi ja kovemmaksi. Rauhalliset ajatukset jäivät nyt sivuun, kun tunsi miehen käden vartalollaansa silittäen häntä. Käsi otti miehen kädestä kiinni ja siirsi miehen viereen. Kovasti hän ihmetteli miksi mies alkoi niin tehdä. Hän saattoi näyttää kylmäiseltä, kun oli yksi pitkä kerros vaatetta, kun muu oli kuivumassa. Hänellä ei ollut enään niin kylmä, kun oli muut vaatteet päällä.
" Jos haluat hieroa niin selästä saat. " Evgenia sanoi.
Hän meni vatsalteen ja siirsi hiuksiaansa pois tieltäänsä.
Avatar
Ay
Aatelinen
 
Viestit: 1652
Liittynyt: 16 Syys 2008, 21:54

ViestiKirjoittaja Frances » 13 Kesä 2009, 14:41

Laris

Hieroo tuota selästä. Hetken päästä lopettaa ja kääntyy selälleen katsoen ylös. Hieroo silmäänsä sen jälkeen sulkien silmänsä hetkeksi miettien.
Muistelee ja lopuksi avaa silmänsä ja huokaa syvään hiljaa.
Mitähän hän tekisi taim inne menisi sateen lakattua?
Sitä hän mietti nytkin, mutta ei keksinyt mitään joten päätti vain odottaa ja katsoa sitten.
Frances
 

ViestiKirjoittaja Ay » 13 Kesä 2009, 15:06

Evgenia

Hieronat oli hyvin lyhyt, että mikä harmitti todella paljon naista. Hän huomasi, että Laris ei ollut oikein rento. Häntä huolestutti, että tekikö hän jotain väärää vai oliko hänen läsnyydensä hirveän oloinen miehelle?
" Mitä sinä oikein mietit? " Evgenia kysyi.
Oliko hän tehnyt lian pienen kopin, että toista alkoi ahdistustaa tämä pieni tila, vaikka Laris sanoi kodikkaaksi. Miestä huolestutti aivan varmasti jokin asia, koska niin Evgenia näki.
" Mikä huolestuttaa? " Hän vielä kysyi mieheltä.
Hän halusi tietää mikä toista huolestutti. Valmiina hän oli ottamaan hyvät ja surut asiat vastaan.
Avatar
Ay
Aatelinen
 
Viestit: 1652
Liittynyt: 16 Syys 2008, 21:54

ViestiKirjoittaja Frances » 13 Kesä 2009, 15:36

Laris

Mies heräsi mietinnöistään tuon kysyessä mikä huolestuttaa, tietenkään Laris ei halunnut häiritä toisia joten päätti vain vastata ''Ei mikään erityinen..'' ''Mietin vain mitä tekisin joskus myöhemmin.'' lisää vaimealla hymyllä, tietty hän mietti paljon muutakin, lähinnä menneisyyttään. ''Ei sinun tarvitse huolehtia minun asioistani, eivät ne niin tärkeitä ole.'' Sanoo matalalla äänellä. Nyt hän alkoi miettiä onnellisempia asioita vähän hymyillenkin, kuten lentämistä. Ei hän jaksanut murehtia enää.
Frances
 

ViestiKirjoittaja Ay » 13 Kesä 2009, 20:44

Evgenia

Miehen sanoen, että häntä mietityttänyt. Hän laittoi olkaimet oikeiseen paikkaan, että noustessaan ei valahtaisi alas.
" Ymmärrän, että haluat pitää sisällä. Parempi, joskun puhua toiselle tai huutaa metsälle. Sinähän tiedät parasta itsellesi. Anteeksi uteliaisuuteni. " Evgenia sanoi pahoittelevasti.
Myöhemmin nainen sai kuulla, että tarvitsisi huolehtia toisen huoleista. Hiljalleen miehen kasvot alkoivat tulla iloisemmaksi.
" Mikä sinua nyt iloittaa? " Evgenia kysyi maaten.
Nainen makasi selällään jalat olivat hieman mutkalla, että mahtui suojaan. Pieni aivastus tuli kahdesti.
Avatar
Ay
Aatelinen
 
Viestit: 1652
Liittynyt: 16 Syys 2008, 21:54

ViestiKirjoittaja Frances » 13 Kesä 2009, 20:57

Laris

Nostaa päätään tuon kysyessä mikä ilottaa. ''Eipä kai mitään erityistä.. taaskaan, haaveilin vain.'' Vastaa tuolle. Tuon aivastaessa päättää kysyä ''Onko sinulla kylmä?'' Hieroo Evgeniaa selästä taas.
''Et kai ehtinyt vilustua pahemmin?'' Kysyy huolestuneena, ei tosiaankaan haluaisi Evgenian sairastuvan, edes vilustuvan varsinkaan kovin pahasti.
Frances
 

ViestiKirjoittaja Ay » 13 Kesä 2009, 21:45

Evgenia

" No mitä ihanaa haavailet? " Evgenia täytyi heti kysyä uteliaana.
Vapaasti hän antoi miehen hieroa häntä.
" Hieman, mutta ei paljoakaan. Nähtävästi olen vilustunut. " Nainen sanoi rehellisesti.
Paha vilustuminen ei varmaakaan tulossa, mutta eihän sitä tiennyt. Nuotiota ei voinnut tehdä mikä harmitti naista kovasti. Sada ei näyttänyt loppuvan eikä aivastuksetkaan.
Avatar
Ay
Aatelinen
 
Viestit: 1652
Liittynyt: 16 Syys 2008, 21:54

ViestiKirjoittaja Frances » 13 Kesä 2009, 22:48

Laris

''Ai mitäkö haaveilin? Ömh.. Kaikenlaista, suuri osa siitä liittyi lentämiseen..'' Vastasi tuolle. Laris katsoo ulos yltyvään sateeseen, ''Loppuisipa sade jo, en kaipaa sitä yhtä paljon kuin auringonpaistetta.'' Mies sanoo aikansa kuluksi, ei hän todellakaan pitänyt sateesta, sehän esti häntä käyttämästä voimiansa! No, minkäs sille voi, jokaisella omat heikkoutensa. Milloinhan sade lakkaisi? Sitä ei Laris tiennyt, vaikka niin kovasti olisi halunnut lopettaa sateen hetimmiten. Mies kuunteli sateesta kuuluvaa ääntä, se todellakin oli rankkasade. Laris vilkaisi lampeen, jossa näkyi kun vesipiratoita tippui, se kieltämättä oli aika hienon näköistä, ja yksi asia mistä mies piti oli sateenkaaret! Nehän muistuttavat kuinka on taas päästy sateesta eroon.
Mies mietti päänsä puhki mitä voisi tehdä saadakseen Evgenian olon paranemaan, mutta ei keksinyt mitään. Nuotiohan siinä kävi mielessä mutta eihän se onnistuisi, eihän? Noh, piti tyytyä nykyiseen tilanteeseen ja katsoa mitä elämä toi tullessaan. Laris mietiskeli taas lohikäärmeenä olemista, ja sitä kuinka ihanaa olisi olla iso ja liitää kunnolla, hänestä se ei ollut sama asia ihmismuodossa, vähän niinkuin laimennettu viina, ei saa kaikkea irti. ''Mitä ajattelit tehdä kun sade lakkaa?'' Mies kysyy mielenkiinnosta, ja tietenkin myös ajan kuluksi, Miehellähän alkoi olla tylsää vaikka nauttikin olosta Evgenian kanssa. Mieluusti hän viettäisi enemmänkin aikaa hänen kanssaan, mutta ei silti halua sateessa olla, vaikka olikin jonkinlainen suoja.

//nyt alkaa tulla inspistä, muutan vähän kirjoitustyyliä onkos tää parempi?//
Frances
 

ViestiKirjoittaja Ay » 13 Kesä 2009, 23:55

Evgenia

Itse hän ei tiennyt mitä tulevaisuudesta halusi, kuin sitä, että meinneisyys olisi toisin. Menneisyyttä ei voi tietenkään vaihtaa mikä oli hyvin harmillista. Itse omissa mietteissään Evgenia kuunteli miehen puhumista ja kertomisesta. Sadetta oli mukava katselle ja tehdä muuta kivaa sisätilojen leikkimistä. Itse hän ei tiennyt mitä tekisi sateen jälkeen.
" Pukea vaatteeni ylle, kun aurinko tekee viimeisen lämmitys kosketuksen. " Evgenia sanoi.
Mitä ihaninta nyt oli se, että hän oli uskaltanut olla väheissä vaatteissa. Mies oli hyvin kiltti eikä ollut heti hyökkäävä henkilö, kun hänellä vähäistä päällä tai kerta kaikkiaan mies ei tajunnut. Siitä hän epäili siitä, että mies oli enemmän omissa ajatuksissaansa. Ajatuksien keskeyttämiseen meni jälleen aivastus. Evgenia ei oikein halunnut pukeutua kosteita vaatteittaan ylleensä. Hän voi nopeammin sairastua, vaikka nytkin naista otti hiukan päähän. Mistä hän epäili, että hän oli tulossa kipeäksi. Pitkään aikaan hän ei ole ollut kipeä. Kipeillä silmillä Evgenia katsoi Larista.

//Jonkun verran parempi//
Avatar
Ay
Aatelinen
 
Viestit: 1652
Liittynyt: 16 Syys 2008, 21:54

EdellinenSeuraava

Paluu Metsäaukeat

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 2 vierailijaa

cron