The Night Fantasy

// http://p1.foorumi.info/thenightfantasy/ ... sc&start=0 ei ollut mtn ideaa töpön nimeksi mutta AY tänne jatkamaan peliä//

Laris

Laris lenteli Evgenian lähettyvillä, kunnes huomasi kauniin näköisen aukean. Mies laskeutui ja jäi katselemaan upeita maisemia, ja kirjasta lampea. Ympärillä oli monia eläimiä, joita hän suorastaan ihaili. Aurinko paistoi mukavasti aukealle, jonka lammen luo Laris meni kokeilemaan kädellä lämmintä eläintä, harmikseen hän näki monen eläimen lähtevän nähdessään hänet mutta hän jäi istumaan maahan ja katsomaan josko Evgenia olisi tullut. ''Täällähän on kaunista, en ole ennen käynytkään harmikseni.'' Sanoo tuolle pirteänä. Laris katseli metsään päin mutta päätti jäädä lammen äärelle, jossa piti jalkojaan. Tuuletti itseään siivillään kuuman ilman takia, ihaili silti ilmaa.

Evgenia

Miehen laskeutumistaan jo alas yllätteli Evgeniaa. Juurihan he olivat joen uomasta lähteneet. Nähtävästi vesi kelpuutti toiselle maitteliaasti. Hetken hän lenteli hiukan ihmisen näköisenä, kunne hopeiset hiuksensa muuttuivat lohikäärmeen harjaksi ja hame imeytyi hänen suomuksi. Aitona lohikäärmeenä naaras lenteli taivassa sokkelosti, koska oli pitkä raajainen aika pieni kokoinen lohikäärme, mutta olihan hän naaras eikä suuri kokoinen uros. Laskeutuessaan naaras syöksähteli muttui takaisin ihmiseksi. Vauhtia oli hieman liikaa ja lento taitonsa takkuili uudemman kerran. Evgenia lensi rähmälleen lampeen. Isot aalot vierivät pois naisesta.

Laris

Mies ihaili tuon lohikäärme muotoa suu hiukan auki. Huomatessaan tuon kaatuvan kysyy heti ensimmäisenä ''Onko kaikki hyvin? Eihän sattunut?''
Mies tulee lampeen niin että jalat peittyvät kokonaan, ja katsoo naiseen hiukan hymyillen. ''Miten sinä nyt tuolla tavoin? Minkähän näköinen minä olisin jos pystyisin normaalin lohikäärmeen tavoin muuttumaan lohikäärmeeksi..'' Sanoo lopun melkein itsekseen mutta niin että Evgenia voisi kuulla sen. Ojentaa kättään jotta voisi auttaa Evgenian takaisin maalle.

Evgenia

Päästyään veden pinnalle hän haukkoi henkeä. Päästettyään pinnalle nainen sai kuulla Laris puhetta.
" Ollaan hengissä. Eikä pahempia naarmuja, kuin sinulla. " Evgenia sanoi.
" Minulla on ollut lento vaikeuksia. " Evgenia sanoi rehellisesti ja pieni nolostuneena hän katsoi miestä, joka oli maalla. Itse hän ei osaisi kuvitella minkä näköinen miehestä tulisi. Ystävällisesti hän tartui miehen tarttumaan käteensä ja nousi ylös vedestä. Vaatetus muotoili naisen vartalon esille, mutta peitti vielä herkimmät paikat.
" Kiitos. " Nainen kiitti.

Laris

''Tekisi niin mieli lentää taivaalla lohikäärmeenä..'' Sanoo tuolle katsoen taivaaseen hieman surullisena. ''Sinä muuten olet todella kaunis lohikäärmeenä.'' Sanoo tuolle hymyillen taas. Istahtaa takaisin rannalle.
''Olisi niin mukavaa jos keino muuttua takaisin lohikäärmeeksi ilmestyisi juuri nyt, mutta ei se taida olla mahdollista vaikka kuinka haluaisi, ei se ainakaan minun päätettävissäni ole.'' Puhelee tuolle niitä näitä.

Evgenia

Evgenia katsoi punastuneena miestä. Hän käänsi katsomaan mualle, kun hänen poski päänsä punaisena. Punaisuus hälveni nopeasti, kun mies alkoi surkutella itseäänsä.
" Älä puhu tollein. Silloin sinusta ei ole laisinkaan lohikäärme. Noilla sanoilla menetät toivon ja jopa ilon siitä mitä sinulla on nyt. " Evgenia sanoi tiukasti ja katsoi tiukasti.
Siitä hän ei tiennyt oliko miehelle tapahtunut ihanaa tai surullista. Nainen oli varma siitä, että ei halunnut kuulla surkuttelua. Itsekkin alkaisi masentua niin hänen kasvoissa alkoi loisto häviäämään ja suru sen tilalleen.

Laris

Huomasi selvästi ettei Evgenia pitänyt puheenaiheesta joten alkoi puhua jostain muusta ''En halua huolestuttaa sinua joten olisiko sinulla mitään kerrottavaa itsestäsi?'' Kysyy valmiina kuuntelemaan. Mies tuli istumaan lähemmäs Evgeniaa lämmittääkseen tuota käsillään jotka olivat ja pysyivät lämpiminä, kuin lämmin liekki palaisi sisällä. ''Onko sinulla kylmä?'' Kysyy vielä, koska olettaa niin märän kylvyn jälkeen.

Evgenia

"Miksi haluisit kuulla suruani? " Evgenia kysyi.
Hän oli aivan ymmällään miksi mies kysyi häneltä. Miksi hän ei osannut enään puhua suoranaisesti vaan alkoi eleilläänsä kertomaan itsestäänsä. Evgenia hiljentyi niin, että käänsi selkäänsä miehelle. Hänen hämmennykseen Laris tuli lämpimillä käsilläänsä lämmittää häntä.
" On minulla kylmä. " Evgenia myönsi, että hänellä oli kylmä.
Eleilläänsä hän antoi näyttää, kuinka hän tunsi olonsa mukavaksi, kun Laris lämmiteli vartaloaansa. Hän sulki silmänsä ja nojautui miestä vasten.

Laris

Laris nautti kun sai olla Evgenian lähellä, ja sen kyllä huomasi helposti.
Mies ihmetteli kun koki aivan uudenlaisen tunteen, lämpimän sellaisen.
Sulkee silmiään hiukan jättäen kuitenkin että näkee eteensä. Pitää katseensa Evgeniassa ja haroi samalla tuon hiuksia, josta hän todella nautti.
Laris olisi vain halunnut halata naisat oikein kunnolla, muttei viitsinyt.
Hän ei kuitenkaan voinut vastustaa kiusausta ja suukotti naista poskelle hellästi hymyillen.

Evgenia

Hän huomasi, että surunsa mies ei halunnut vaan lohdutaa. Siinä mielessä tietää, että osaisi lohdutella. Evgenia nautti hyvin paljon miehen käsittelystä ja varsinkin hiuksien tyvestä. Syvemmin hän painauui nojamaan miestä, joka mielellään näytti pitävän naisen syleilelymisestä. Pusuun hän ei ollut varautunut. Hän tunsi pusun toivan lisää punastusta ja tiukempaa otetta miehestä. Yleisesti hän olisi vetäisyt miestä turpaan tässä tilanteessa. Itse hän ei osannut kertoa miksi hän ei lyönnyt miestä pususesta. Pienen laulavaisen voihkaisun hän äänähti ääneen. Punastuneena hän antoi tilan kehkeytyä miten se kehkeytykin ja mitä tilanteesta oikein tulisi.

Laris

Laris siveli sormellaan naisen poskia ja katsoi tuota silmiin.
''Onko sinulla hyvä olla?'' Kysyy varmistaakseen, ei tuo muuten vaikuta laittavan hanttiin. Huomaa tuon punastuvan, jonka takia alkaa hymyillä, olihan saanut jonkun punastumaan ensimmäistä kertaa.
''Miten voisin koskaan päästää noin kaunista naista menemään.'' Sanoo tuolle jatkaen hymyilyään onnellisena.

Evgenia

Nainen havahtui miehen sanomaan ja kääntyi katsomaan miestä.
" Tunnen itseni hyvin turvalliseksi. " Evgenia sanoi rehellisesti.
Hän ei mahtanut mitään, kun tunsi itsensä turvalliseksi Lariksen seurassa ja vapaasti hän antoi miehen sormien vierehdellä kasvoissa. Hänen vaatetuksensa sai pientä kuivumista, mutta edelleen vatteet olivat märkiä. Mistä johtui myös naisen aivastus.
" Taisin vilistua. " Evgenia sanoi.
Miehen sanat rentouttivat naista siitä, että alkaisi vitkastelemaan vilun kanssa. Oikeastaan hän alkoi miettiä, että hänen täytisi saada uudet vaatteet, ettei pahemmaksi vilustu.

Laris

Mies mietti mitä voisi tehdä ettei tuo pahemmin vilustuisi.
''Voi olla että meidän täytyy mennä kylälle, tarvitset uudet vaatteet ettet vilustuisi täysin.'' Sanoo tuolle. ''Märät vaatteet eivät ole hyväksi.'' Sanoo hymyillen ja huomaa että itselläänkin on märät housut, ei vain vilustu helpolla. ''Tämäkin on yksi syy miksi en tykkää niin paljon vedestä'' Sanoo vitsillä ja hiukan naurahtaenkin.

Evgenia

Nainen nyökytteli päätää sen merkiksi, että ei halunnut mennä kyllälle ostamaan uusia vaatteita. Mielummin hän jäisi tänne ja tekisi lempeän nuotion. Nainen nousi ylös miehen syleydestä. Hän keräsi kukkia ja heinään toisella kädellä hän sitoili ne kiinni ja välillä hän aivasteli. Yhden hän asetti miehen päälle voi kukka päähineet. Hän naurahteli ja hymyili miehelle.
" Sinulle toi sopii loistavasti. " Evgenia sanoi.
Hän hankki lisää kukkia käteensä.

Laris

Naurahtaa saadessaan kukkapäähineen, siitä ei kyllä tiennyt että sopiko se todella. Nousee ylös ja nappaa käteensä pari hienon näköistä kukkaa, ojentaa ne Evgenialle sanoen ''Kauniille neidille kauniita kukkia.'' Hymyilee pienoisesti loppuun. Katsellessaan Evgeniaa, Laris jääkin siihen hölmösti katselemaan pitkäksi aikaa ja unelmoimaan kaikennäköistä, Laris kuitenkin heräsi unelmistaan kuullessaan lintujen laulua.
Melkein kaikki oli täydellistä, vai olikohan se liian täydellistä?