Kuollut ja kuopattu.

Morna

Tyttö maksoi takaisin samalla hinnalla. Terävä kivi teki arven Mornan silmän yläpuolelle. Hän ärähti ja perääntyi muutamaksi sekunniksi.
"Siinäkö kaikki mihin pystyt!" hän karjaisi vihoissaan tytölle. Morna poimi maasta kiven ja nakkasi sen päin tyttöä. Hän vaikka kiviéttäisi tuon tänne, mutta kuolema oli tytölle taattu. Morna nosti kiven toisensa perään ja nakkoi niitä kohti tyttöä. Pari hutiinkin. Hän ei lakannut nakkelemasta kiviä kunnes heittokelpoiset murikat loppuivat lähi maastosta. Morna puristi kätensä nyrkkiin. Kuinka kauan tyttö aikoi tätä kestää?

Rosalva

"Suurinpiirtein ?" Tyttö vastasi kauhusta kankeana, ei tainnut edes tajuta puhuvansa. Kiven osuttua haltiaan taisi tuolla mennä viimeinenkin järjen ripe. Armoton kivitys alkoi ja muutama kivi meni ohi, mutta useampi kivi osui. Tyttö parkaisi kerta toisensa jälkeen kivien osuessa, ja kun tuo lopulta pääsi ylös maasta niin kopsahti päähän sen kokoinen murikka että taju lähti. Rosa kaatui takaisin maahan ja mailma vaipui hataroista hahmoista varjoihin, ja sitten pimeyteen.

Morna

Tyttö kaatui maahan velton näköisenä. Taisi taju ainakin lähteä. Morna asteli tytön luokse ja nosti maasta vielä yhden kiven. Hän paiskasi kiven vielä päin tytön otsaa varmistaakseen ettei pienintäkään selviämismahdollisuutta jäisi. Morna katsoi elotonta ruumista edessään. Hirmutyö oli nyt tehty ja Morna oli itseensä tyytyväinen. Hän kyykistyi tytön ylle. Hetken katseltuaan Morna nosti ruumiin olkapäälleen ja vei sen munkki luostarin eteen. Metsikön takaa nouseva aurinko valaisi luostarin seinät ja tytön kuolleet kasvot. Morna käänsi katseensa kohti aurinkoa ja sulki hetkeksi aikaa silmänsä. Hänen olisi parempi lähteä täältä ennenkuin Varnefindon heräisi.
"Yksi juttu jäi harmittamaan. En saanut kuulla nimeäsi", Morna sanoi. Vielä viimeisen vilkaisun tyttöön luotuaan hän kääntyi ympäri ja juoksi metsään. Kukaan ei jäänyt kertomaan tapahtuneista mitään, eikä tytön kuolemaa todennäköisesti tulisi kukaan saamaan selville. Hirnahdus sai Mornan hätkähtämään ja hän käännähti takaisin luostaria kohti. Musta ori ravasi kauempaa luostarin luokse. Hevonen pysähtyi tytön ruumiin ylle ja jäi katsomaan siihen outoa näkyä. Tuskin hevonen paljoa asiasta ymmärsi, mutta luostarin väki varmasti tarpeellista enemmän. Morna juoksi kauas paikan päältä, eikä pysähtynyt ennenkuin tiesi olevansa turvallisesti muualla.

//Näin tämä nyt sitten taisi päättyä. Kiitos spesiaalista pelistä, toivottavasti voidaan joskus ottaa rennompaakin menoa ;)

//Tjuu eiköhän se tässä ollut =D Kiitoksia itsellenikin erikoisesta pelistä, eipä oo ennen tullut tapettua omia hahmoja =DD
Ja tottahan toki myö lyyään joskus vähän "kivempaa" peliä pystyyn !