Tervetuloa luostariin


Autiot, koristelemattomat käytävät. Korkeakattoisilla käytävillä kulkevat niin munkkiluostarin asukkaat, kuin vieraatkin. Luostarista löytyy myös monia salakäytäviä. Saleja on eri kokoisia ja erinäköisiä, eri tilanteisiin.

Valvoja: Crimson

Viesti Ti Tammi 06, 2009 12:58

Tervetuloa luostariin

Kathán Hallmark

Kathánin päivä oli alkanut hyvin. Toisin sanoen veli Beuregardia, alias veli Egoa ei ollut näkynyt koko aamuna. Lisäksi sää oli aivan mainio, aurinko paistoi eikä taivaalla ollut pilviä. Veli Thaddeus hääräsi pellolla parin noviisin kanssa, Kathán katseli heitä työhuoneensa parvekkeelta. Kuinka he jaksavat häärätä pellolla tässä helteessä? Kathán ihmetteli ja otti kulauksen pullostaan. Viini tuntui aivan erityisen aromikkaalta ja Kathán otti toisenkin kulauksen sen kunniaksi. "Päivä vaikuttaa täydelliseltä kalastukseen", Kathán puhui itsekseen ja meni sisälle etsimään onkeaan.

Kathán hiipi äänettömästi luostarin käytävillä. Olihan se hieman outoa, olihan hän sentään paikan apotti, mutta hän ei halunnut törmätä veli Beuregardiin. Osittain siksi, ettei pitänyt veli Beuregardista, osittain siksi, ettei veli Beuregard päästäisi häntä kalaan. "Kalastus ei ole sopivaa teidän asemassanne olevalle miehelle" hän sanoisi, Kathán ajatteli ja kurkisti vaivihkaa kulman taakse. Siellä ei ollut ketään, joten Kathán jatkoi matkaansa kohti omaa munkinkammiotaan. Kun hän pääsi käytävään, jonka varrella hänen kammionsa oli, huomasi hän harmikseen veli Beuregardin odottavan sen ovella. Kathán poistui paikalta ennen kuin veli Beuregard huomasi hänet.

Pysyypähän siellä vähän aikaa, Kathán ajatteli iloisena ja otti pikku huikan pullostaan. "Vaan mitäs minä nyt?" Kathán pohti ääneen kävellessään päämäärättömästi käytävillä. Sattumalta hän saapui luostarin aulaan ja siitä pihaan. Veli Durante piti siellä aamuharjoituksia. Kathán katseli hetken sivusta, ja meni sitten mukaan.
Avatar

Monarkki

Viestit: 13886

Liittynyt: Pe Marras 23, 2007 2:47

Paikkakunta: Crypt

Viesti Ti Tammi 06, 2009 2:35

Harald, Henry, Lily

Kuningas Harald ja Prinssi Henry olivat päätyneet pitämään toislleen mykkä koulua, tämän päivän aikana. Kuninkaallinen perhe oli nyt matkalla luostariin, tapaamaan sen paikan väkeä. Henryähän se ei olisi voinut kiinnostaa tippaakaan, mutta hän oli kuullut että luostarissa oltiin hieman suvaitsevaisempia, mitä muualla Cryptissä, joten kaipa senkin paikan voisi kestää. Prinsessa Lily taas oli suivaantunut perheen miehille, kun nämä eivät voineet edes yhtä päivää olla tappamatta toisiaan.. näin kuvainnollisesti.
Pian he saapuivatkin, näyttävän vartija kaartinsa kanssa, luostarin pihaan. Henry pamautti oven samantien auki ja hyppäsi ulos, marssien mahdollisimman kauan vankkureista, ilmaisten selvästi suuttumuksensa kuin mikäkin pikku kakara.. vaikka olikin jo päälle kaksikymmentä vuotias.
Harald astui vankkureista ulos pudistellen päätään, auttaen sen jälkeen tyttärensä alas. Lily veti syvään henkeä ja vilkaisi ympärilleen... eipä mitään erikoista, mutta isänsä mieliksi hän päätti pysyä iloisella tuulella, vaikka aika saattoikin tuntua matelevan, jos täällä tulisi olemaan tylsää.
Pihalla kaikki olivat pysähtyneet katsomaan saattuetta ja nyt vallitsi pieni, jännittynyt hiljaisuus, kunnes kuningas avasi suunsa.
"Missähän mahtaa olla Apotti Kathán Hallmark?" Harald kysyi kuuluvalla ja voimakkaalla äänellä, sillä äänellä, mistä hänet tunnettiinkin. Tuo ääni, oli selvästikkin kuninkaan ääni.

Viesti Ti Tammi 06, 2009 7:12

Kathán Hallmark

Veli Duranten aamuharjoitus muistutti joogaa ja Kathán piti siitä. Hän ei huomannut kuninkaan vankkureita ja niitä ympäröivää vartijamerta ennen kuin ne kaarsivat pihaan. Pian vankkurien ovi aukesi ja ulos harppoi mies. Kathán oli aika kaukana, mutta hän huomasi, että mies oli aika huonolla tuulella. Olisiko hän kenties prinssi Henry Scarlington? Kathán mietti ja kertasi mitä oli kuullut kuningasperheestä. Tuntomerkit sopivat ja asia varmistui vielä kun itse kuningas ja prinsessa tulivat ulos vankkureista.

Kuninkaalla oli tosiaan varsin vaikuttava ääni. Se jäi hetkeksi soimaan Kathánin korviin ja Kathán mietti miltä prinsessasta mahtoi tuntua kun kuningas seisoi hänen vieressään huutamassa. Nopeasti Kathán otti naukun pullostaan. Munkit huomasivat Kathánin olevan heidän luonaan, ja alkoivat he tehdä hiukan hämmentyneinä tietä Kathánille. "Meikäläinen on Kathán", Kathán sanoi ja käveli kuninkaan luokse. "Hauska tavat teidän korkeutenne. Minä Olen tämän luostarin apotti Kathán Hallmark. Mikä suo meille tämän odottamattoman kunnian?" Kathán tervehti ja kumarsi kerran sekä kuninkaalle, että prinsessalle.
Avatar

Monarkki

Viestit: 13886

Liittynyt: Pe Marras 23, 2007 2:47

Paikkakunta: Crypt

Viesti Ke Tammi 07, 2009 4:03

Harald, Henry, Lily

Hetkeen ei kuulunut mitään, kunnes väkijoukon keskeltä asteli mies heidän luokseen. Henry näytti olevan ainoa, joka sivusta katsoessaan huomasi tuon huikan, minkä Kathán oli ottanut ja siitäkös pirnssi ei pahemmin innostunut. Hän ei itse pahemmin juonut edes ruuan kanssa mitään alkoholipitoista ja halveksi isäänsä tämän ryyppäämisen takia, mutta ei asiaan sen enempää voinut vaikuttaa. Joten nyt sivusta katsoen Henry seurasi Kathánia, kun tämä käveli hänen isänsä ja siskonsa luokse.
Lily tottakai hymyili kiltisti isänsä vierellä, kun Kathán saapui paikalle. Lily oli kiitollinen siitä ettei lähistöllä ainakaan näkynyt yhtään haltijaa... ihan vain itsensä vuoksi ja isänsä. Kuningas olisi saanut viidennen asteen raivonpurkauksen jos lähistöllä olisi edes puolihaltija käppäillyt.

Kathán esitteli itsensä ja kyseli mikä soi heille tämän odottamattoman kunnian.
"hah, hauska tavata tosiaan. ja tämän kunnian teille soi satunnainen piipahdus kreivittären luona, joten päätimme pistäytyä täälläkin.. viimeksi kun näin luostarin, se oli vasta valmistumaisillaan.. mutta nytpä tuo näyttää olevan pystyssä ja toivottavasti pysyykin!" Harald kertoi, katsellen siinä samalla luostariin päin.
"Tässä on tyttäreni Prinsessa Lily" Harald jatkoi viitaten kohti Lilyä, jolloin tämä niiasi nätisti ja sen jälkeen Harald nyökkäsi kohti kauempana olevaa Henryä "Ja tuo nuori mies on poikani Prinssi Henry.. joka näyttää olevan todella innoissaan tästäkin vierailusta, mutta älkää suotta ottako sitä itseenne, hän varmastikkin viihtyisi täällä jos minä en olisi paikalla" Harald selitti, eikä suotta madaltanut ääntään.
Henry tuhahti itsekseen kauempana ja lähti kiertelemään luostarin pihaa pitkin, odotellen vain että he jo lähtisivät.
"Kuinkas täällä asiat ovat sujuneet?" Harald kysyi lopulta, kääntäen katseensa nyt Kathániin.

Viesti Pe Tammi 09, 2009 6:17

Kathán Hallmark

"Kyllähän tämä luostari pysyy pystyssä vielä tuhat vuotta senkin jälkeen, kun nuo vuoret ovat jauhautuneet hiekaksi. Olinhan itsekin mukana rakentamassa, tosin se taisi olla jälkeen teidän vierailunne", Kathán kertoi kuninkaalle. Kathán tutki katseellaan nopeasti prinsessaa ja kauemmas mennytta prinssiä. Prinsessa oli aivan ällistyttävän kaunis, aivan kuten hänestä oli kerrottukin. Prinssi taas näytti Kathánista varsin sotilaalliselta. "Kaikkien pitäisi pyrkiä viihtymään kaikkialla. Hän saattaa vielä huomata että tämä paikka osaa olla oikein miellyttävä", Kathán sanoi ja muisteli prinssistä kuulemiaan asioita. Hän kuulemma oli ystävällisissä väleissä haltijoiden ja taruolentojen kanssa. Hän voisi pitää veli Thaddeuksesta, Kathán mietti. Kathán taisi olla ainoa luostarissa, joka tiesi veli Thaddeuksen olevan puolihaltija. "Hvyinhän täällä on pärjäilty. Veli Thaddeus pitää hyvää huolta pellosta, joten ruoasta ei tule pulaa. Veli Durante estää meitä laiskistumasta ja veli Haakon hoitaa raha-asiat loistavasti. Jumalat siunaavat meitä", Kathán selitti kuninkaalle, "mutta tässä viimepäivinä meitä on kiusannut vuorilta laskeutunut susilauma. Se on sinänsä kummallista, sillä nythän on kesä ja ruokaa pitäisi riittää vuorilla. Silti lauma on siirtynyt tänne alas." Sitten Kathán tuli ajatelleeksi että saattoi pelotella prinsessaa puheillaan ja lisäsi: "Mutta eivät ne sudet tule päivisin lähellekään luostaria."
Avatar

Monarkki

Viestit: 13886

Liittynyt: Pe Marras 23, 2007 2:47

Paikkakunta: Crypt

Viesti La Tammi 10, 2009 1:01

Harald, Lily, Henry

Harald hymähti pienesti kun Kathán vertasi, kuinka kauan luostari tulisi olemaan pystyssä. Sen parempaa vertausta ei voinut antaa. Lisäksi Kathán kertoi itse olleen mukana rakentamassa Luostaria. Harald olikin kuullut siitä, mutta Lilylle tuo tieto oli uusi, tosin ei niinkään tärkeä.. mutta olihan se kiva saada tietää enemmän itse apotista.
Sitten keskustelu kääntyi hetkeksi Henryyn, joka kierteli kauempana kävellen kädet puuskassa ja vilkuillen vähän väliä mitä Isänsä teki.. tai no, oikeastaan hän katseli siskonsa perään. Vaikka Henry ei ollut ollut tekemisissä kunnolla siskonsa kanssa pitkiin aikoihin, ja Lily oli jo naimisissakin, silti Henry tunsi vastuuta tarkkailla siskoaan ja pitää tätä silmällä, ettei kukaan vain tekisi pahaa hänelle. Olihan prinssi itse osallistunut siskonsa kasvatukseen ja sen takia Henry olikin saada slaakin kun oli kuullut että Lily oli menossa naimisiin kuninkaan velhon, Blackin kanssa.. Henry ei voinut nimetä ketään muuta, jota vihasi niin paljon kuin Blackiä.. paitsi isänsä.

Sitten Kathán kertoi kuinka Luostarilla meni. Harald oli erittäin mielissään siitä, että vuorten tällä puolella meni ihan hyvin, sodasta riippumatta. Tosin sitten Kathán mainitsi sudet, joka sai Lilyn tosiaan kavahtamaan ja vilkaisemaan vuorille päin.. tosin, ei häntä sudet niin paljoa pelottaneet mitä haltijat.. ja olihan hän jo kerran ottanut yhteen Blackin kanssa, kun tämä oli ollut susi muodossaan ja menettänyt järkensä. Onneksi Ophelia oli tuolloin paikalla, mutten voisi olla ettei prinsessaa enää olisikaan.
Tosin Lilyn mieli keventyi kun Kathán lisäsi etteivät sudet tulleet päivisin lähellekkään luostaria.
"Hah, hyvä vain! Niistä olisi muuten tullut turkiksia" Harald huomautti katsellen vuorille päin, samalla kun hiveli partaansa vasemmalla kädellään.
"susia on muuallakin melko paljon... ehkä niitä pitäisi lahdata muutama" Harald mietti ääneen.
"ehkä lauma tulee tänne lohikäärmeiden takia.." Lily huomautti tähän väliin, avaten ensimmäistä kertaa suunsa "Vuorillahan on lohikäärmeitä, ehkä ne syövät kaikki saaliseläimet ennen susia ja niiden on tultava täältä hakemaan ruokaa".
"tuossahan on järkeä.." Harald huomautti tapauttaen tyttöään päälaelle, aivan kuin tämä olisi ollut lemmikki.
"Suurin osa niistä nukkuu.." Henry huomautti äkillisesti.
Hän oli tullut lähemmäksi sillä välin kun he olivat keskustelleet ja tunki nyt nenänsä tähänkin asiaan.. hän sentään uskoi tietävänsä enemmän taruolennoista, mitä kukaan täällä.
"Lohikäärmeistä ja ne käyvät pidemmällä saalistamassa. Vuorilla elävät eläimet ovat niille vain suupaloja." Henry sanoi, mutta ei kyennyt kumoamaan kokonaan siskonsa väitettä.
"oli miten oli, sudet silti käyvät täällä" Harald huomautti, katsellen yhä vuorille.

Viesti Ma Tammi 12, 2009 7:35

Kathán Hallmark

"Ehkäpä. Veli Durantea ainakin voisi kiinnostaa pieni metsästysretki luonnon helmaan", Kathán sanoi kuninkaan puhuessa susista. Kun prinsessa sitten mainitsi lohikäärmeet, hieraisi Kathán leukaansa mietteliäänä. "Niinhän se voisi olla..." Kathán ehti aloittaa, kun yhtäkkiä prinssi Henry puuttui keskusteluun. "Kenties jotkut eläimet ovat suupaloja mutteivät varmaan kaikki. Esimerkiksi hirvet. En usko että lohikäärme voisi popsia montaakaan hirveä", Kathán sanoi Henrylle. "Mutta ei anneta susien nyt vaivata päitämme. Jätetään susista puhuminen illaksi. Saadaan myös hiukan tunnelmaa, meillä on täällä nimittäin eräs uusi noviisi, hän on entinen bardi ja hän tykkää kertoa kauhutarinoita illalla ruokasalissa. Tänään on muistaakseni täysikuu ja hän varmaan kertoo ihmissusista. Kai te muuten jäätte illalliselle?" Kathán kysyi kuninkaalta. Silmäkulmastaan Kathán huomasi jotain ikävää. Veli Beuregard lähestyi heitä luostarin suunnalta. Eih, tätä en täysin selvänä kestä, Kathán ajatteli ja hänen kätensä eksyi pullolle. Hän irrotti sen vyöstään ja tarjosi kuninkaalle. "Maistuisiko viini, teidän korkeutenne?" Kathán sanoi ja mainosti; "Hyvää vuosikertaa Sepulchresta." Kathán ei muistanut miten oli tätä viiniä saanut, mutta hänellä oli sitä muutama pullo työhuoneessaan.
Avatar

Monarkki

Viestit: 13886

Liittynyt: Pe Marras 23, 2007 2:47

Paikkakunta: Crypt

Viesti Ke Tammi 14, 2009 8:05

Harald, Henry, Lily

Henry vaikeni melkein heti kun Kathán avasi suunsa.. hän taisi olla ainoa jota ei Kathánin jutut tippaakaan kiinnostaneet, varsinkaan kun tämä alkoi Henrylle lohikäärmeistä selittämään. Pitihän osa puheista paikkansa, mutta Henry ei ollut ottavinaan sitä kuuleviin korviinsa, hän kun uskoi tietävänsä asian paremmin.
Lily piti suunsa kiinni ihan vain muodon vuoksi. Prinsessojen ei ollut tarkoitus miesten kanssa alkaa väittelemään saatika keskustelemaan tosissaan, nämä olivat enemmänkin koristeita vanhempiensa rinnalla.. tosin koska Lily muka oilisi suunsa supistanut ja ollut kiltti pikku prinsessa? Ei koskaan. Radikaalein tempaus prinsessalta oli suudella kunkinkaan velhoa juhlaväen nähdessä, mutta hyvinhän siitäkin selvittiin! Elossa oltiin, ainakin vielä.
Harald nyökytteli päätään Kathánin puheille, miettien nyt sitä pitäisikö lohikäärmeitä vai susia lahdata.. mieluummin hän lohikäärmeistä hankkiutuisi eroon, näistä oli paljon enemmän haittaa kuin susista, mutta kuten tiedettiin, lohikäärmeitä oli erittäin vaikea tappaa.

Sitten Kathán mainitsi illan. Henry vilkaisi astetta järkyttyneempänä apottiin, toivoen tällä hetkellä että hänen isänsä ei olisi kuunnellu tätä tippaakaan, mutta toisin kuitenkin kävi.
"No totta kai me iltaan asti jäämme mikäli paikan isäntä vain sallii" Harald sanoi naurahtaen.
Henry läimäisi samantien kätensä otsaan ja lähti haltijakielellä manaten pois päin. Harald totta kai katsoi murhaavasti poikansa perään ja näytti siltä että olisi ollut valmis heittämään puukon tämän selkään. Lily tyytyi pudistelemaan päätä huomaamattomasti, samalla kun hän vilkaisi sivusilmällä lähestyvää henkilöä.
"vai että viini? Tottahan toki se maistuu, milloin vain! Mutta apotti voisi kai näyttää ensin paikkoja meille, vai miten on?" Harald sanoi huomattavasti pirteämpänä kun viini tuli puheeksi!

// btw, oon melkein - vihdoista viimein >_> - saanu luettua sen sun tarinan pätkän minkä lähetit aikoja sitten sähköpostilla :) Kuulostaa mielenkiintoiselta //

Viesti Pe Tammi 16, 2009 8:59

//Siihen olenkin pyrkinyt. Kiva jos tykkäät.//

Kathán Hallmark

"Sehän on mukava kuulla, teidän korkeutenne", Kathán sanoi kuninkaan suostuessa jäämään. Prinssi ei tuntunut kuitenkaan pitävän tästä, ja ilmaisi sen aika selvästi. Kathánin mieleen muistui tarina puolhaltiasta joka halusi haltianimen ja kinusi yhtä eräältä erakoituneelta haltialta ja kun tämä lopulta antoi puolhaltialle haltianimen, paljastui että nimi oli kirosana. Kathán huomasi veli Beuregardin katsovan häntä paheksuvasti kun hän oli ottanut pullon esiin, mutta hän näytti palaavan normaaliin ilmeeseensä kun kuningas alkoi puhua viinistä. Kathán hymyili, hän oli päässyt näpäyttämään tuota itsekeskeistä nilkkiä. "Totta kai voin näyttää! Ensiksi voisinkin varmaan esitellä luostarimme tärkeitä henkilöitä kuten veli Durante tai veli Ego, eli tuo kohta täällä oleva munkki. Hänen oikea nimensä on Beuregard, mutta kutsumme häntä selän takana veli Egoksi. Hän on kamalan itsekeskeinen ja ylimielinen. Hän toimii apulaisenani, vastoin minun tahtoani tosin", Kathán sanoi kun Beuregard ei vielä kuullut, "Mutta palatakseni paikkojen esittelyyn, aloittaisimmeko täältä pihamaalta? Eihän täällä paljoa esiteltävää ole, mutta on niin hyvä ilma että turha tuhlata sitä käymällä sisätiloja läpi."
Avatar

Monarkki

Viestit: 13886

Liittynyt: Pe Marras 23, 2007 2:47

Paikkakunta: Crypt

Viesti Su Tammi 18, 2009 1:31

Harald, Henry, Lily

Harald oli innoissaan että pääsisi vihdoinkin tutustumaan luostariin paremmin ja saisi jopa viiniä siinä samalla! Tosin hän ei näyttänyt innostustaan mitenkään. Itse asiassa Lily näytti näin päällisin puolin paljon innokkaammalta mitä isänsä. Henrystä ei voinut sanoa mitään, tämä kun vaelteli lähistöllä mulkoillen vihaisesti isäänsä aina vähän väliä.. vaikka hänkin oli kyllä hieman kiinnostunut luostarista, ei hän sitä kiinnostustaan pystynyt nyt näyttämään mitenkään.
Sitten Kathán kertoikin ensimmäisenä luostarin tärkeimmistä henkilöistä.. samalla Lily ja Harald saivatkin kuulla "veli Egosta". Lily ei voinut olla hymyilemättä huvittuneena, kun kuningas taas tyytyi hymähtämään pienesti ja vilkaisi Beuregardia kohti.. Kathán parka, Haraldillakin oli nuorempana ollut neuvonantaja, joka ei pahemmin häntä miellyttänyt. Oliko se sitten onni onnettomuudessa että tuo kyseinen neuvonantaja oli kuollut yhteenotossa haltijoiden kanssa.. olihan se kauheaa olla iloissaan jonkun kuolemasta, mutta se neuvonantaja aiheutti hänelle harmaita hiuksia jo nuorena!

"Pihamaa kuulostaa todellakin hyvältä idealta! Ainakin pitkän matkan jälkeen, tänne kun tultiin vaunuilla, niin raikas ilma tekisi todellakin hyvää. ja säässäkään ei todellakaan ole mitään moitittavaa" Harald sanoi naurahtaen ja Lily tyytyi vain nyökkäämään hänen sanoilleen.
Henry taas ei ilmaissut mitään meilipidettä, vaikka olikin siirtynyt vähän lähemmäksi kiertelemään.

Viesti Ke Tammi 21, 2009 8:24

Kathán Hallmark

"Ymmärrän ettei vaunumatka ollut miellyttävä. Itse matkaan jalan jos minun on muualle poistuttava", Kathán sanoi, mutta tajusi eksyneensä aiheesta. "Öh, niin siis palatakseni asiaan. Veli Durante pitää meidät täällä luostarissa kunnossa. Hän opettaa kehon käyttämistä aseena. Liikkeet myös rentouttavat ja selkeyttävät ajatuksia", Kathán kertoi ja osoitti veli Durantea, joka seisoi munkkijoukon edessä tehden yllättävän sulavia liikkeitä kokoisekseen mieheksi. Duranten kalju kiilsi auringossa. Veli Beuregard saapui paikalle, hieman hengästyneenä ja punoittavana. Oli ilmeisesti kiirehtinyt kuultuaan kuninkaan tulleen paikalle. Beuregard kumarsi syvään kuninkaalle ja tervehti; "Loistavaa ja Jumalan siunaamaa päivää, teidän majesteettinne. Minä olen veli Beuregard ja olen apotti Hallmarkin henkilökohtainen apulainen", Kathán irvisti, "ja hyvä ystävä." Kathán sai melkein vastustamattoman halun potkaista Beuregardia, mutta hänen onnistui pidätellä itseään. Kathán haistoi jo muutaman metrin päähän hajusteöljyt joitä Beuregard oli hieronut hiuksiinsa. Kathánilla ei ollut tietoa mistä Beuregard hajusteöljynsä ja muut ylellisyystavaransa hankki, mutta ilmeisesti joltain varakkaalta kauppiaalta. Kathán ei voinut ymmärtää miksi Beuregard oli ryhtynyt munkiksi. Hänet kuvitteli helpommin jonkun aatelisen kutsuille viiniä hörppimään ja keikaroimaan. Kathán huomasi Beuregardin luovan sivusilmällä paheksuvan katseen Kathániin itseensä. Onneksi kuningas oli paikalla, joten Beuregard tuskin alkaisi naputtaa Kathánille apotin asemasta ja miltä apotin pitäisi näyttää.
Avatar

Monarkki

Viestit: 13886

Liittynyt: Pe Marras 23, 2007 2:47

Paikkakunta: Crypt

Viesti Su Tammi 25, 2009 12:44

Harald, Henry, Lily

Henry ei voinut olla enempää samaa mieltä Kathánin kanssa, kun tämä kertoi mielipiteensä vaunumatkoista. Henrykin käveli mieluummin, olihan hän jo muutaman vuoden ajan aina keväisin lähtenyt vaeltamaan Cryptin ympäri.. se oli hyvä harrastu se. Tosin nykyään Henryllä oli mukanaan hänen pikku lemmikkinsä, josta kukaan ei onneksi tiennyt...
Sitten Kathán esittelikin veli Durantean. Tämän taitelutyylistä Henry piti, mutta Haraldilla oli omat mielipiteensä aisaan. Lilyä taas ei taistelut voineet vähempää kiinnostaa, näin naisena kun ajatteli... hän oli saanut nähdä kaksintaisteluja jo ihan tarpeeksi.
Sitten paikalle saapui Veli Beuregard. Henryn kasvoista näki selvän halveksinnan ja pian prinssi käänsikin selkänsä näille ja lähti jälleen kiertelemään lähistölle. Harald nyökkäsi pienesti kumarrukseen ja kuunteli kunnioittavaisen hiljaisena mitä Beuregardilla oli sanottavanaan. Lily taas keskittyi enemmän Kathánin reaktioihin. Hän ei voinut olla hymyilemättä kun Kathán irvisti. Tämä ei selvästikkään pitänut "ystävästään", mutta eihän sitä kaikista tarvinutkaan pitää.
"Sitä samaa teille, Veli Beuregard. Päätimme tulla täällä käväisemään kun kerran Nahorissa päin käväisimme... niin, tässä on tyttäreni Lily ja tuolla poikani Henry" Harald kertoi nyökäten vuorotellen molempia lapsiaan päin. Lily totta kai niiasi pienesti, mutta Henry ei edes osoittanut minkäänlaista kiinnostusta isänsä puheita kohtaan.
"Apottinne tässä lupailikin jo näyttää meille luostarianne" Harald jatkoi, kääntäen nyt katseensa takaisin Kathániin.

//heeii, tuli tässä mieleen kun ilmoitit noista luostarin tärkeimmistä henkilöistä ja että niitä saa kysyä hahmokseen, niin haluaisitko että ilmoittaisin siitä uutiset osiossa? Totta kai mainitsisin että sinulta pitää kysyä hahmoa itselleen :) //

Viesti Ke Tammi 28, 2009 9:30

//Ei tarvitse:)//

Kathán Hallmark

"Aivan, niin lupasin", Kathán vahvisti, pystyen melkein kuulemaan Beuregardin valitukset, että "teitä ei ole osattu odottaa teidän majesteettinne. Kaikki ovat pukeutuneet likaisiin ja haiseviin kaapuihinsa ja paikat ovat pölyn peitossa." Kathán hymyili. Beuregard näkee vielä painajaisia tästä, Kathán ajatteli ja päivä tuntui heti mukavammalta. "Veli Durante taisi ollakin sitten ainoa esiteltävä tällä puolen pihaa ja antaisin mieluusti hänen pitää aamuharjoitukset loppuun. Voittee tutustua häneen tarkemmin myöhemmin", Kathán kertoi, "Siirtyisimekö sitten tuonne eteläpuolelle, niin saisitte nähdä peltomme, joista veli Thaddeus pitää hyvää huolta", Kathán siirtyi taas esittelemään paikkoja.

Prinssi Henryä ainakin kiinnostaisi tutustua Thaddeukseen, Kathán ajatteli ja mietti miten voisi vihjata Thaddeuksen syntyperästä prinssille, paljastamatta Thaddeusta haltiavastaiselle Beuregardille ja Kathán pitäisi asian mieluusti piilossa myös kuninkaalta. Kathán oli yksi harvoista luostarissa, joka tiesi Thaddeuksen olevan puolihaltia ja Thaddeus luotti siihen, ettei Kathán kertonut Thaddeuksesta eteenpäin. Kathán tosin epäili että luostarissa toimi munkkeina useampiakin puolihaltioita, mutta hän tunsi vain Thaddeuksen.
Avatar

Monarkki

Viestit: 13886

Liittynyt: Pe Marras 23, 2007 2:47

Paikkakunta: Crypt

Viesti To Tammi 29, 2009 1:39

Harald, Henry, Lily

Sitten Kathán jatkoikin esittelyään. Kierros jatkui eteläpuolelle, peltojen luokse. Kathán mainitsi veli Thaddeusin, joka mitä ilmeisimmin piti pelloista huolta.
Harald ja Lily kuuntelivat Kathánin puheita tarkasti, kun taas Henry laahusti perästä päin, vaikka häntäkin olisi kiinnostanut hieman.. no okei, ehkä enemmän kuin vain "hieman". Henry oli lukenut luostarista melko paljon ja saanut jopa kuulla vanhoilta rakentajilta millaista sitä oli rakentaa. Henry itse olisi halunnut osallistua jonkin suuren rakennusken rakentamiseen.. hänestä se oli paljon parempaa työtä, kuin istua päivät pitkät valtaistuimella ja päättää kuka saa elää ja kuka ei.
Ja jos Henry vain olisikin tiennyt että paikalla oli puolihaltioita! Hänen mielenkiintonsa olisi varmastikkin noussut taivaisiin silmänräpäyksessä... mutta jos hänen isänsä saisi tuosta tietää, hän varmastikkin alkaisi pitämään luostaria tarkemmin silmällä, ellei sitten sillä samalla hetkellä pitäisi jokaiselle puolihaltialle armottomat kuulustelut. Hänen oli vaikea hyväksyä edes puolihaltioita.. Yhdenkin puolihaltian piti repiä korvansa irti itse, saadakseen Haraldin luottamuksen puolelleen.
Lily taas oli oppinut tuomitsemaan jokaisen haltian ja puolihaltian yksilönä. Hän oli saanut moneen otteeseen huomata että kaikki haltiat eivät olleet pahoja.. mutta tuota mielipidettään hän ei isälleen voinut kertoa! Ties vaikka joutuisi itse roviolle jos sen sanoisi...

// ok :) ah kun ajatus kulkee taas niin nopeaan >.< pahoittelen mahdollista mössömäistä tekstiä //

Viesti Pe Helmi 27, 2009 8:07

//Anteeksi kesto//

Kathán Hallmark

Luostarin pelto oli suuri, tuottihan se suuren osan luostarin asukkaiden ruuista. Veli Thaddeus hoiti peltoa vuoroviljelymenetelmällä, joten kolmasosa pellosta oli kesannolla. Loppuosilla kasvoi erilaisia hyödykkeitä, kuten vehnää, porkkanoita ja kaalia. Vehnäpellon keskellä oli variksenpelätti, joka kantoi Thaddeuksen kaapua. Thaddeus itse oli etsimässä mahdollisia tuhohyönteisiä tai myyriä pellostaan. Hän oli pukeutunut kuin kuka tahansa maatyöläinen, ruskeisiin pellavahousuihin ja väljään harmaaseen paitaan. Pellolla hääri Thaddeuksen lisäksi muutama nuori munkki. "Oikeastaan kukaan ei ole vastuussa pellon hoidosta, mutta veli Thaddeus ja muutama entinen maatyöläinen ovat ottaneet pellon hoidettavakseen", Kathán selitti ja heilautti kättään veli Thaddeukselle että hän huomaisi heidät. Veli Beuregard ei tästä pitänyt, sillä Thaddeus ei ollut hänen mielestään sopivassa kunnossa kuninkaan tapaamiseen. Hän ei kuitenkaan sanonut sitä ääneen. "Me olemme täällä luostarissa täysin riippuvaisia tästä pellosta, sillä meillä ei ole täällä karjaa. Sitä voisi ehkä miettiä tulevaisuudessa, tosin joidenkin munkkieni uskonto ei salli eläinten kasvattamista ruaksi. Talvella elämme melkein yksinomaan puurolla ja leivällä. Välillä saatamme mennä kylälle ostamaan elintarvikkeita", Kathán esitelmöi Thaddeuksen tullessa heidän luokseen. "Veli Thaddeus, tässä on kuningas Harald Scarlington ja hänen lapsensa, prinsessa Lily ja prinssi Henry. Teidän korkeutenne, tässä on veli Thaddeus", Kathán esitteli heidät toisilleen.
Seuraava

Paluu Käytävät ja salit

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron
Keskustelufoorumin moottorina toimii phpBB® Forum Software © phpBB Group

Designed by ST Software for PTF.
Käännös, Lurttinen, www.phpbbsuomi.com uncommitted-decoy

Tämäkin on ilmainen foorumi, jonka tarjoaa munfoorumi.com

Ilmoita asiaton sisältö

Muuta yksityisyysasetuksia