Osaisitko ehkä auttaa

Palvelijoidentilat sijaitsevat sotilastuvan lähettyvillä. Palvelijoidentiloihin kuuluu niin makuuhuoneet, taukotilat, kyökit, sivukäytävät, peseytymistilat kuin myös ruokailutilat. Palvelijoiden olosta on pyritty tekemään mahdollisimman mukavaa, jotta nuo jaksaisivat pitää vaadittua tasoa yllä siniveristen sitä vaatiessa. Ylempiarvoistenpalvelijoiden tilat ovat erikseen, mitä alempiarvoisten. Orjat eivät täällä kuitenkaan majaile.

Valvoja: Crimson

Osaisitko ehkä auttaa

ViestiKirjoittaja Aksutar » 20 Joulu 2015, 17:24

Arathet Arvaen


Talvi oli ehättänyt jo Cryptiin ja tietenkin se toi omat ilonsa ja surunsa tullessaan. Hovin arkeen lumi ja pakkaset eivät kuitenkaan vaikuttaneet, onneksi. Totta kai taho jos toinenkin joutui vastaamaan uusista haasteista, mutta sisätiloissa pysyttelevä väki ei pahemmin ulkoilmantuomista haasteista kärsinyt. Yksi näistä henkilöistä oli kuninkaanneuvonantaja Arathet. Hän pysytteli mielellään sisätiloissa pakkasten tultua, mies kun ei koskaan varsinaisesti ollut pitänyt kylmästä säästä, jossa pitkät korvanpäät jäätyivät kovinkin helposti. Ehkä moinen pakkasinho johti juurensa lapsuuden talvista, jolloin pihalla hyppimisen jälkeen korvat olivat olleet niin jäässä, että ihan poltteli.

Eipä Artilla kyllä varsinaisesti olisi edes ollut aikaa pihalla vierailla huvin vuoksi. Neuvonantaja oli ollut tuttuun tapaan kiireinen ja joutunut järjestelemään asiaa jos toistakin, varsinkin nyt, kun kaiken maailman talvijuhliakin oli luvassa hovissa. Juhlien tarkoitus oli lähinnä pitää yläluokat hyvillä mielin ja harhauttaa noiden ajatukset pois vellovasta sodasta. Onneksi kansa ei kuitenkaan nähnyt nälkää, muuten taho jos toinenkin olisi varmasti ollut närkästynyt näistä yläluokan pippaloista.
Näin illan lähestyessä oli pimeys jo laskeutunut pihalle, tähtikirkkaan taivaan enteillessä kipakkaa pakkasyötä. Hovin päivähälinä alkoi jo rauhoittua, väen kaikoten käytäviltä omiin oloihinsa. Paitsi ne, joilla vielä oli asioita toimitettavana ja töitä tehtävänä. Arathet oli juuri päässyt päivän viimeisestä kokouksesta ja oli viittä vaille valmis kyllä pistämään pillit pussiin tältä päivältä. Mutta ei, vielä oli pari asiaa toimitettavana.

Korkeakauluksista, tummanvihreää sisätakkia käytiin vetämään paremmin ylle, miehen lähtiessä harppomaan käytäviä pitkin eteenpäin. Suuren linnan suuret käytävät tuppasivat olemaan viileitä näin talvella, joten sisätiloissakin sai pitää kyllä yllään hieman enemmän vaatetta. Nopeaan tahtiin kengänkannat kopisivat marmoriseen lattiaan neuvonantajan keskittyen kävellessään selaamaan papereita käsissään - mikä taisi olla kyllä virhe. Ajatuksiinsa uponnut haltia ei älynnyt katsoa eteensä kun seuraavalle käytävälle kääntyi ja kävi kirjaimellisesti törmäämään vastaantulijaan, siinä samalla älähtäen silkasta säikähdyksestä. Papereita lenteli lattialle Arathetin ottaen askeleen jos toisenkin kauemmas törmäyksenuhristaan, kyykistyen sitten saman tien keräilemään niitä lappusia ylös käytäviltä.
"Anteeksi, en katsonut lainkaan eteeni - typerää minulta...", Arathet lähti heti pahoittelemaan haltiakielellä, ennen kuin edes vilkaisi ylös. Ja kun viimein sen katseensa kohotti, naurahti neuvonantaja pienesti henkäisten.
"Rathel. Siitä onkin aikaa kun sinuun viimeksi törmäsin - olethan kunnossa?", Neuvonantaja kyseli, mikä sinällään taisi olla ihan turhaa. Tuskin yksi eliittikenraaleista itseään teloi törmätessään hentorakenteiseen neuvonantajaan...


// MA TEIN SEN anteeks hittailin ja anteeks kesti ruton kauan ja anteeks mut. Nyt. //
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

Re: Osaisitko ehkä auttaa

ViestiKirjoittaja Janni » 20 Joulu 2015, 18:47

Rathel Tor

Päivä oli vasta aluilla eliittikenraalille, vaikka näin talven myötä oli pimeys jo laskeutunut valtakunnan ylle aikaisin. Tänään Rathel pääsisi pitkästä aikaa ulos vartio tehtäviin, hän kun oli tehnyt pitkiä öitä ja päiviä sisätiloissa eliitin asioitaan hoitaen ja järjestellen alaisiensa työvuoroja linnan vartioinnin suhteen.
Pöyhkeä karvainenkaulus suojaisi mukavasti pakkaselta, se kun oli näin talvinen lisä normaaliin virkahaarniskaan. Hän oli oikeastaan kivestä luotu, mutta kyllä hän kylmän tunsi, elävä olento kun oli.
Linna oli alkanut hiljentymään kuten tavallista tähän aikaa illasta, joten käytävillä kaikuvat askeleet kantautuivat pitkälle. Kyllä jostain kaukaa kuului toinenkin askenpari.

Haarniskan metalliosat helisivät samaan tahtiin, kuin hiuksia koristavat kettingit. Tosin pian kuului äänekkäämpi helähdys, kun nurkan takaa yllättäen eteen astui hahmo, jota Rathel itsekkään ei ehtinyt varoa. Kaksikko törmäsi toisiinsa, saaden kenraalin ottamaan askeleen jos toisenkin taakseen ettei kaatuisi. Pian kuuluikin pahoittelua ja paperin ratinaa, kun mieshaltia kumartui kerämään tiputtamia papereitaan lattialta.
Yllätyksestään toivuttuaan Rathel tunnisti kehen oli törmännyt, kuin myös toinen itsekin tunnisti hänet. "Ei se mitään Arathet. En itsekään katsonut minne olin menossa." Gargoili hymähti, kohottaen vakaville kasvoilleen ystävällisen hymyn. "Niin siitä on tovi ja ei tässä mitään, säpsähdin vain." Rathel lisäsi, kumartuen itsekin alas haltian avuksi nostellen levinneitä papereita. "Sinulla on vielä työkiireitä näin myöhään?" Nainen kummasteli, suoristellen pientä paperinippua käsistään.

//No mehän sovittiin tää hittailu jo etukäteen hönö ja ei mitään kun on kestäny :D //
Janni
 

Re: Osaisitko ehkä auttaa

ViestiKirjoittaja Aksutar » 27 Joulu 2015, 23:42

Eihän se sinällään ollut asiallista kummaltakaan heistä puhutella toista nyt etunimellä sinutellen, mutta kerta vanhoja tuttuja oltiin, niin mitä sitä suotta turhia muodollisuuksia nyt. Varsinkin, kun he olivat kahden, eikä ketään näkynyt lähimaillakaan. Sikäli mikäli tilanne olisi ollut toinen ja he olisivat varsinaisesti virkaa toimittanut, niin tietenkin Arathet olisi kutsunut Rathelia tuon sukunimellä ja tittelillä. Mutta nyt moinen prameilu vaikutti täysin turhalta.
Sentään gargoili vaikutti olevan kunnossa, siitä yhteentörmäyksestä huolimatta. Olihan tuo omien sanojensa mukaan säpsähtänyt, mutta ei mitään sen kummempaa. Ehkä heillä molemmilla oli syytä katsoa vähän paremmin, mihin menivät - mutta harvoin sitä tähän aikaan käytävillä kehenkään enää törmäsi! Kirjaimellisesti...

"Voi kun saisinkin edes yhden päivän viettää rauhassa ilman, että töitä olisi odottamassa heti vapaapäivältä palattua", Oranssihiuksinen huokaisi raskaasti Rathelin kysellessä työkiireistä.
"Ehkä vielä joskus saan viettää vapaata pidempään, kuin pari tuntia. Mutta siihen asti en valita - niin kauan kuin saan sisällä työskennellä, olen tyytyväinen, näin pakkassäillä", Neuvonantaja lisäsi naurahtaen, ojentaen kätensä Rathelin suuntaan, ottaakseen tuolta vastaan ne paperit joita nainen oli ehättänyt jo noukkia maasta hänen avukseen. Jahka kaikki paperit olivat kasassa, kävi Arathet tutkimaan niitä samalla kun ylös nousi, totta kai turhautuneena pienesti siitä että nyt ne olivat sekaisin.
"Sinää olet menossa työvuoroon?", Haltia tiedusteli vilkaisten Rathelin puoleen, joka selvästi oli valmistautumassa ulkoilmaan, "Kerta paperini nyt ovat sekaisin ja päällimmäisenä on kirje joka pitäisi sotilastuville päin kiikuttaa, voin kävellä yhtä matkaa kanssasi pihalle päin?".


// AINA PYYDÄN ANTEEKS HITTAILUA KOSKA MÄÄ OON TÄMMÖNEN //
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

Re: Osaisitko ehkä auttaa

ViestiKirjoittaja Janni » 10 Tammi 2016, 14:54

"Ymmärrän kyllä, onneksi saan partioida tiluksia, enkä seistä paikallani. Se vasta on kylmää touhua." Rathel totesi Arathetin olessa tyytyväinen sisällä työskentelyyn, vaikka ei saanut paljoa vapaa-aikaa.
Nainen ojensi keräämänsä paperit haltialle, samalla suoristautuen itsekin. Hän ei muistanut milloin viimeksi olisi toista nähnyt, kenties jossain kuninkaan tapaamisessa, missä he molemmat olivat olleet läsnä?

"Kyllä, työvuoroon." Rathel vastasi Arathetin kysymykseen ja nyökkäsikin vielä, kun toinen tahtoi tulla samaa matkaa. "Mikä ettei. " Nainen vielä vastasi, lähtien kulkemaan eteenpäin jos toinen oli papereineen valmis.
"Toivottavasti kuningas ei pistä sinua työskentelemään liikaa." Gargoili toteli katsahtaen mieheen. Ei hän kuningastaan pitänyt liian kurillisena, hän vain huolehti että hyvä ystävä ei purtanut liikaa.

//ÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄH MITEN OON MISSANNU TÄN VASTAUKSEN ANTEEKSI ANTEEKSI ANTEEKSI DDDD: //
Janni
 

Re: Osaisitko ehkä auttaa

ViestiKirjoittaja Aksutar » 01 Huhti 2016, 17:12

Kuinka ollakaan Rathel oli menossa samaan suuntaan, kuin neuvonantaja itse. Hyvä, jos totta puhuttiin Arathet oli suorastaan mielissään, että sai kuulumisia edes nopeasti vaihtaa gargoilin kanssa. Siitä oli jo pidempi tovi, kun he kahden olivat ehättäneet keskustella mistään - tosin Arathetin tilanteessa hän halusi aina vain tietää enemmän Rathelin rodusta, mutta vaikka ystäviä olivatkin, ei neuvonantaja tuolta aina suoraa viitsinyt lähteä kyselemään.. - ja kieltämättä Art jo kaipasi moista rupatteluhetkeä. Hänellä ei vain ollut aikaa oikein. Ei kenellekään, jonka kanssa olisi kuulumisia halunnut vaihtaa ja sitten kun sitä aikaa oli, ei muilla taas ollut vapaata.

"Eihän hän suinkaan - hoidan vain oman osuuteni. Osuuteni, joka tuppaa kasvamaan ja kasvamaan.. Ehkä minun pitäisi hankkia apupoikia, etten ihan töihin huku. Sekin tosin on sitten omanlaisensa prosessi, johon en jaksaisi nyt ryhtyä. Tiedät kyllä, kuinka tarkka Hänen Majesteettinsa on siitä, ketä liikkuu hänen linnassaan ja millä nimikkeillä...", Arathet hymähti jokseenkin vaisusti, koittaen pitää sen äänestään paistavan stressin ja ehkä jonkinlaisen huolen Arania kohtaan piilossa.
"Kuinka sinulla on mennyt?", Nopeasti mies kuitenkin puheenaiheen vaihtoi siipipuoleen, askelten lähtiessä viemään kohden ulko-ovia, "Aroilla taitaa olla enemmän vartioitavaa linnankin suhteen, eikö? Vai joko vallan olet luovuttanut linnan suojelun tavallisille vartijoille ja lähtenyt omiesi kanssa tehtäville pitkin mannerta?".


// ÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄ EI SE MITÄÄN KUN MÄ OON TÄMMÖNEN SAAPAS JOKA NYT VASTA KOITTAA TAAS HERÄTELLÄ ROPE INSPISTÄ JA OPETELLA KIRJOTTAAN JA ELÄÄN JA JAJAJAJA joten anteeks kesto ;_; Heti alotin sun pelistä tän vastaamisen koska sulle on niin kevyttä vastata. Ja koska Inbound Elodie //
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

Re: Osaisitko ehkä auttaa

ViestiKirjoittaja Janni » 01 Huhti 2016, 18:03

Rathel kuunteli toverinsa vastausta. Ei kuningas Arathetin hartioita painanut työllä, gargoilista kuulosti enemmän siltä, että haltia kasasi itse itselleen enemmän työtä nistkaansa. Kaikilla linnassa työskentelevillä oli omat vastuunsa, mutta liika oli liikaa. "Suosittelen kyllä apupojan hankimista, jos työmääräsi kerran kasvaa kasvamistaan. Ehkä voit löytää jonkun linnan sisältä, jolloin Hänen Majesteettinsa ei tarvitse huolehtia siitä, että tuntematomat kuljeskelevat pitkin hänen käytäviään." Nainen ehdotteli, samalla kun he kulkivat verkkaiseen tahtiin käytävää pitkin.

Puheenaihe vaihtui pian Rathelin töihin. "Kyllä arot ja linna ovat pääosin työllistäneet alaisiani. Toki olen saanut kontolleni pari arojen ulkopuolista tehtävää." Gargoili vastasi. "Viimeksi kävin henkilökohtaisesti Ememissä, jota huhujen mukaan uhkasi rosvojoukko. Halusimme suoda apua ja sitoa hyviä siteitä puolueettomien kanssa... Mutta sinä varmaankin tiedätkin tästä jo? Keneties se oli sinun ideasi?" Nainen uteli hymyillen ystävälleen kujeilevasti.

//Jeeee kyllä se siitä ja olen otettu että saan olla ensimmäinen woop woop! \o/
Janni
 

Re: Osaisitko ehkä auttaa

ViestiKirjoittaja Aksutar » 04 Huhti 2016, 12:40

Arathet kävi hymähtämään myöntävästi, nyökäten samalla, Rathelin ehdottaessa että hän katsoisi avustajaa linnanmuurien tältä puolelta. Hovissa pyöri kyllä tahoja, joilla ei välttämättä ollut mitään varsinaista virkaa, joille varmasti myös kelpasi jonkinlainen päivittäinen puuha. Ei ollenkaan hassumpi idea - miksei hän itse ollut aikaisemmin edes harkinnut moista? Kai se johtui siitä, että pää oli täynnä kaikkea muuta ajateltavaa, eikä sitä aina vain kyennyt miettimään kovinkaan selvästi asioita. Joskus se ratkaisu piti kuulla jonkun toisen suusta, kun itse ei moista edes ehättänyt ajatella.

Sen sijaan että olisi mahdollisesta avustajasta enempää pohtinut, keskittyi haltia kuuntelemaan kuinka Rathel kertoi omista kuulumisistaan. Mainiten, että linnan suojelun lisäksi hän oli äskettäin käynyt myös puolueettomassa kylässä auttamassa. Puolueettomat kylät olivat niin sanotusti vapaata riistaa ja totta kai sodan osapuolet koittivat noita saada liittoutumaan kanssaan, mitä enemmän apuja tuli "ulkopuolisilta" sitä vahvemmilla oli tässä sodassa. Haltioille puolueettomat kylät olivat eritoteen tärkeitä, ihmisillä kun oli apujoukkoja saatavilla merten toiselta puolen...
"Kuulin kyllä siitä, mutta valitettavasti Ememin tapaus ei ollut minun ideani - ainakaan suoranaisesti", Arathet naurahti pienesti, "Kylä varmasti arvosti apuamme - puhumattakaan siitä, että lähetimme yhden eliiteistä tilannetta katsomaan. Tosin sinä taidat olla ainoa eliiteistä, joka moisia tehtäviä saattaisi hoitaa... Tiedäthän Winderin ja Nardurin, näkevät yhdenkin ihmisen ja maaäiti tietää mitä he tekisivät. Ja Argenteus ei tietääkseni ole poistunut hovista muutamaan vuoteen edes kävelylle joten..".
Hyvähän Arathetin oli puhua, ei hän varsinaisesti tuntenut eliittejä niin hyvin. Paremmin mitä jotkut, olihan hän noiden jokaisen kanssa ollut tekemisissä aina silloin tällöin, mutta henkilökohtaisesti hän taisi tietää parhaiten Rathelin ja Winderin. Ja osasi jo nyt sanoa, ettei ikinä tulisi Winderin kanssa toimeen...

"Olen myös kuullut huhuja sinusta ja henkilökohtaisesta elämästäsi"
, Arathet jatkoi, vilkaisten Rathelin puoleen, "Juoruilevat, että sinulla olisi joku mies - taas. Tiedän ettei tuollainen totta ole, mutta jostain nämäkin juorut lähtevät liikkeelle aina".
Neuvonantaja oli harvinaisen tietoinen Rathelin suuntautumisesta ja täten aina virnuilikin itsekseen, kun kuuli tällaisia juoruja hovissa. Mistä ikinä saivatkaan alkunsa, sitä sai vain arvailla - olihan hovissa kerran kiertänyt juoru, että Arvaen ja Rathel olisivat pari kun keskenään viettivät aikaa suhteellisen paljon.



// KYLLÄ SE TÄSTÄ JOOOOO //
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

Re: Osaisitko ehkä auttaa

ViestiKirjoittaja Janni » 04 Huhti 2016, 17:39

Rathel hymähti hiljaa Arathetin ottaessa puheeksi muut eliittikenraalit. Oli hyvin selvää miksi hänet oli juuri siihen tehtävään valittu, Ememissä oli ollut runsaasti ihmisiä. "Ymmärrän kyllä heidän käytöksensä syyn ja kunnioitan heitä kolleegoina, mutta siviilillä ja sotilaalla on iso ero, oli sitten mikä rotu kyseessä." Nainen totesi, muistellen samalla sitä suloista pellavapäistä ihmistyttöä jota oli auttanut Ememin reissullaan.

Puheenaiheen vaihtuminen sai Rathelin vilkaisemaan kysyvästi haltiaa vierellään. Gargoili harvoin hymyili virka-ajallaan, mutta moisen juoruilun kuuleminen ja näin Arathetin seura pisti gargoilin suupielet nytkähtämään ylöspäin. "Kenties moinen juoru on vain hyväksi." Nainen totesi, hymyn kareen laskeutuessa pois hänen huuliltaan, luoden ehkä pienen apeuden eliitin kasvoille.
"Vaikkakin millaisen kenraalin se minusta tekee, että piiloudun juorujen ja valheiden taakse?" Rathel pohti, tuijottaen pitkälle käytävän päähän.

//JEH! >:3 mmmlerg lyhyt sori D://
Janni
 

Re: Osaisitko ehkä auttaa

ViestiKirjoittaja Aksutar » 06 Huhti 2016, 12:37

Rathelin hymynpoikanen sai Arathetin hymisemään pienesti. Tällaiset juorut olivat kovin yleisiä hovissa ja aina ne yhtä huvittavilta kuulostivat niiden korvaan, jotka sattuivat tietämään asiasta enemmänkin. Toisinaan sitä tietenkin teki mieli huomauttaa, ettei huhujen kohde varsinaisesti ollut miehiin päin, mutta eipä se asia muille kuulunut. Kaikki eivät ehkä niin avoimesti erilaisia suuntautumisia katsoneet, mutta Arathetille se oli se ja sama. Eipä hän edes itsestään tiennyt, mistä piti. Jos totta puhuttiin, häntä ei tuntunut kiinnostavan kumpikaan sukupuoli.
"Joskus niiden taakse piiloutuminen on hyvästä", Neuvonantaja hymähti eliitin pohdintoihin, "Jos juoruista jotain hyötyä on, niin miksei niistä ottaisi hyötyä irti. Eihän sitä valehteluksikaan voi sanoa, et sinä ole mitään muille väittänyt - ne muut sinusta väittävät omiaan".

"Mitä olen kuunnellut, on hovineidoilla jälleen veikkaukset käynnissä. Yleisen tiedon mukaan te kaikki neljä olette sinkkuja, mokomat tykkäävät veikkailla kuka teistä ensimmäisenä avioituu. Vahvoina veikkauksina ovat sinä ja Winder, jolla huhujen mukaan on myös salasuhde johonkin naikkoseen. Ihme ettei vielä ole huhuttu että sinä ja Winder olisitte pari. Kai sekin tulee joskus vastaan", Neuvonantaja selitti. Hän ei ymmärtänyt miksi hovineitoja niin usein kiinnosti hovin ja armeijan henkilöiden siviilisääty ja seurustelustatus, mutta kai se sitten oli jotain "naisten juttuja", joita hän ei vain käsittänyt.

"Onko teillä tiedossa tehtäviä kyliin lähitulevassa?", Jälleen aihetta käytiin vaihtamaan lennosta, palaten osin äskeiseen, "Vai tarvitaanko teitä nyt enemmän täällä?", haltia lisäsi, samalla kun kaksikko alkoi lähestyä ulko-ovia. Jo pelkkä ajatus kipakasta pakkasesta sai Arathetin nyrpistämään nokkaansa huomaamattomasti, hän olisi mielellään pysynyt sisätiloissa koko talven jos häneltä kysyttiin.


// EI SE PITUUS HAITTAA kuhan kato eteenpäi mennää //
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

Re: Osaisitko ehkä auttaa

ViestiKirjoittaja Janni » 06 Huhti 2016, 15:48

Arathet piristi Rathelin mieltä, jos se nyt edes maahan oli laskeutunut. Juorut ja valheet olivat kaksi aivan eriasiaa, joten ei hänellä ollut syytä murehtia siitä jos käytti juoruja hyväkseen.
"Jonkinlaista ajan viihdykettä se kenties neidoille on?" Rathel pohdiskeli, haltian ottaessa puheeksi hovinneitojen pikku vedollyönti ringit. "Toivon kuitenkin etteivät he tosissaan pyöritä isoja summia rahaa." Gargoili vielä lisäsi.

Puheen aihe vaihtui ja palasi aiempaan aiheeseen. Arathet uteli gargoilin tulevia työtehtäviä, jos siis kenraalilla oli mitään tiedossa. "Ei tällä hetkellä. Harvoin saan kuulla tehtävistä kauan etukäteen, yleensä parin päivän varoitusajalla. Ehkä siitä syystä, etteivät muut eliitit voi tehtävää suorittaa. Minähän olen pääosin vastuussa linnasta ja aroista." Rathel vastasi.
Ulko-ovien lähestyessä, kaikui seiniä pitkin kovaäänistä puhetta. Kenraali tunnisti äänen kuuluvan yhdelle alaiselleen ja kaksikon käännyttyä kulmauksesta, saattoi nainen nähdä tutun gargoilimiehen ulko-ovien edessä puhuvan moittivaan sävyyn vaalehiuksiselle ja sorkkajalkaiselle tytölle, joka oli sonnustautunut palvelijan vaatteisiin. "Pääovien käyttö ei ole palvelusväelle." Mies selosti totisesti nuoren näköiselle fauni tytölle, joka näytti purskahtavan pian itkuun. "Um... Mi-Minä... olin ajatuksissani..." Vaaleaverikkö yritti selittää, puristaen tiukasti sylissään olevaa paperinyyttiä.

"Athos." Rathel veti alaisensa huomion itseensä, astellessaan kaksikkoa lähemmäs. "Kenraali Tor." Mies tervehti kenraaliaan kunnioittavasti. Nainen pysähtyi alaisensa rinnalle vilkaisten alas faunia, joka hänet nähdessään näytti menevän lukkoon. Rathel jäi tuijottamaan pienempäänsä hivenen yllättyneenä.
"Kenraali, tämä palvelija asteli pää-ovista sisään luvatta." Athos havahdutti Rathelin, jolla teki hieman vaikeaa riistää katseensa irti suloisesta pikku faunista. "Hän sanoi olevan ajatuksissaan." Nainen totesi vakavoituessaan. "Niin... Kenraali?" Mies toisti kysyvään sävyyn. "Tuhlaat kallista aikaasi saarnaamisella." Kenraali moitti miestä.
Sillä välin Elodie pysytteli hiljaa, silmäillen ujosti kahta gargoilia ja haltiaa, yrittäen pysyä rauhallisena.

//Totta, mutta korvaan sen nyt hahaa! >:D //
Janni
 

Re: Osaisitko ehkä auttaa

ViestiKirjoittaja Aksutar » 06 Huhti 2016, 17:28

Haltia hymähti ymmärtäväisesti Rathelin mainitessa, ettei ollut tietoinen mahdollisista tulevista tehtävistä kauempana linnasta. Tuskin moisista suunnitelmista kukaan tiesi etukäteen kovinkaan pitkälti muutenkaan. Silti, olisi ollut mukava kuulla enemmän mahdollisista reissuista. Arathet kun ei voinut tuosta vain lähteä seikkailemaan minnekään, häntä tarvittiin täällä. Kaiken lisäksi hän oli arvokas viholliselle - siinä missä kyllä kaikki eliititkin. He tiesivät asioita, joita ei ihan jokainen tavallinen kansalainen tiennyt. Mutta siinä missä eliitit osasivat itsestään huolta pitää, ei Arathet loistanut taistelutaidoilla. Parasta olikin siis vain koittaa naamioitua ja pysytellä huomaamattomana, jos jonnekin halusi lähteä.

Mitään neuvonantaja ei kuitenkaan ehättänyt asiasta jatkaa, kun kiinnitti yhtälailla huomiota kulman takaa kuuluviin ääniin. Äkkiseltään hän ei tunnistanut kumpaakaan ääntä, mutta kun kulmalta käännyttiin, osasi Arathet sanoa ketkä olivat kyseessä. Hetkeksi rentoutuneempi olemus muuttui takaisin jäykäksi ja asialliseksi, nyt kun vieraiden sekaan jälleen eksyttiin.
Turkoosi katse kävi tarkkailemaan gargoili miestä - Athos nimeltään - ja tuon seurassa olevaa, yllättävänkin pelokasta faunia. Kyllähän Arathet tytön tunnisti, Elodie tuon nimi taisi olla. Tuo oli Perianin avustaja, tai sillä tittelillä faunista ainakin puhuttiin ylemmissä piireissä. Eipä tuo kuitenkaan palvelijaa kummallisempi tapaus ollut hovissa, vaikka "erikoisemman" tittelin omasikin tietämättään.

Pienesti, lähes huomaamattomasti Arathet kävi hymähtämään huomatessaan, kuinka tiukkaan Rathel tuota suloista sorkkajalkaa tuijottikaan. Eikä hänkään kyllä voinut kieltää, etteikö Elodiesta löytynyt miellyttäviä piirteitä, mutta siihen se jäi hänen osaltaan. Kaiken lisäksi Arathet ehkä tietämättään oli tarkoituksella koittanut vältellä kaikkia hovissa, jotka liittyivät tavalla tai toisella siihen satyyriin - Arathet ei voinut sanoa pitävänsä Perianista. Se satyyri oli vähän liiankin päällekäyvä ja avoin hänen makuunsa...
"Tuskin pääovien käyttämisestä kenellekään on haittaa, varsinkaan tähän aikaan illasta", Arathet päätti puuttua keskusteluun, puhuen yleiskielellä - Athos oli puhunut yleiskielellä Elodielle joten olettaa saattoi, ettei fauni haltioidenkieltä puhunut tai ei ainakaan niin hyvin. Sitä paitsi oli rumaa puhua kielellä, mitä toinen ei välttämättä ymmärtänyt.
"Kunhan se ei vain tule toistumaan enää. Eihän, Elodie?", Arathet jatkoi, kääntäen katseensa faunin puoleen tuolle puhuessa, nostaen sen tutun ystävällisen hymyn kasvoilleen.



// HOHOOOHOSGKJAFGKAWJKAWFKJGAW kuka se siellä. KUKA SE SIELLÄ. ONKO SE. onko se pikku Elodie <3 //
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

Re: Osaisitko ehkä auttaa

ViestiKirjoittaja Janni » 06 Huhti 2016, 23:29

Gargoilien, kuin myös fauninkin, huomio kääntyi Arathetiin, tuon yhtyessä keskusteluun. Haltia oli yhtälailla faunin puolella mitä Rathelkin. Elodie tuijotti nyt haltiaa ujon näköisesti, kykenemättä sanomaan mitään, vaikka olisi halunnut.
"Olen samaa mieltä." Rathel totesi nyt yleiskielellä, tajuten itsekin ettei ollut soveliasta keskustella kielellä mitä tämä tyttö ei ilmeisesti ymmärtänyt. Arathet vielä pyysi pienemmältä ettei tapahtunut toistuisi ja lausui tytön nimenkin ääneen. Elodie oli yhtä suloinen nimi mitä tytö itsekin. Eliittikenraali ei tiennyt linnan palvelusväestä yhtä paljon kuin Arathet, mitä nyt satunnaisesti näki palvelusneitoja ja muuta henkilökuntaa linnan käytävillä, muttei hän montaa tuntenut henkilökohtaisesti.
"Ah... Kyllä... tai siis ei, se ei tule to-toistumaan!" Tyttö vastasi, näyttäen hämmentyneeltä haltian tietäessä hänen nimensä, painuen vielä pahoittelevan näköiseen kumarrukseen.
"Josten palaa takaisin vartiopaikallesi." Kenraali komensi miestä, joka vilkaisi vielä kerran vakavaan sävyyn faunia, kunnes sitten nyökkäsi kunnioittavasti kenraalinsa ja neuvonantajan puoleen, kääntyen kannoillaan. Mies asteli ovien luo ja niistä ulos kylmään ilmaan.

Rathel laski katseensa fauniin, joka edelleen näytti vaivaantuneelta ja ujostelevalta, vaikka tilanne oli saatu hyvillä mielin hoidetuksi. "Elodie..." Nainen aloitti, saaden faunilta aran katseen osakseen, joka tuntui lyövän palan hetkeksi kenraalin kurkkuun. "Ah... hrhmm, älä murehdi liikaa, vahinkoja sattuu kaikille." Rathel selvensi kurkkuaan ja yritti rauhoittaa faunin mieltä, joka ei kuitenkaan näyttänyt paljoa auttavan. "N-Niin... anteeksi ja kiitos... kenraali ja herra neuvonantaja." Elodie sopersi niiaten varovasti kaksikolle. Tytön katseen käydessä hetkellisesti lattiassa, hieraisi Rathel niskaansa vaivaantuneesti, näyttäen samalla hieman jäykältä. "Ei se mitään, se on minun työtäni pitää alaiseni kurissa." Gargoili totesi naurahtaen siihen perään jäykästi. Fauni vain nyökkäsi naiselle takaisin.
"J-Jos suonette anteeksi... mi-minun pitäisi..." Elodie sopersi, joka rikkoi hetkellisen hiljaisuuden. "Aivan sinulla on varmasti kiire. Emme halua pidätellä sinua tämän pidempään." Rathel vastasi kiireesti, astuen hieman sivuun. "Kiitos vielä." Fauni sanoi, ennen kuin lähti siroine sorkkineen astelemaan kulman taakse, jonka takaa pian kuului kuinka tytön askeliin tuli vauhtia.
Rathel oli jäänyt tuijottamaan kulmaa, jonka taakse Elodie oli kadonnut. Pian nainen kuitenkin huokaisi syvään nostaen kätensä kasvoilleen, kuin olisi tyrinyt jotain pahemman kerran.

//OHOHOHOHO ONHAN SE! >83 //
Janni
 

Re: Osaisitko ehkä auttaa

ViestiKirjoittaja Aksutar » 11 Huhti 2016, 16:49

Tilanne kävi ratkeamaan kovinkin sutjakasti, Elodien vakuutellessa, ettei tämä tulisi toistumaan ja Rathelin alainen kävi paikalta käskyn myötä poistumaan. Hyvä, turhaan tässä alettiin sen suurempaa haloota asiasta järjestämään - ja sehän tästä olisi puuttunut, että eliitin alainen olisi johtajansa sanaa käynyt uhmaamaan. Arathet ei varsinaisesti pahemmin tiennyt armeijan saatikka sitten eliittitahojen toiminnasta, mutta tiesi kyllä sen, ettei titteleitä ja arvonimiä sielläkään turhaa annettu.
Jahka Athos oli paikalta poistunut, kävi Rathel jokseenkin jäykähkösti faunia puhuttelemaan. Arathet piti suunsa kiinni, hymyillen vain sivusta, antaen naisten vaihtaa sanoja keskenään - vaikka kovin kangertelevalta tuo keskustelu kuulosti molempien osalta. Vaikutti siltä että Rathel olisi ehkä jotain enemmän halunnut sanoa, siinä missä Elodie vaikutti vain ujolta oudon seuran ja jokseenkin kiusallisen tilanteen suhteen.

Kuitenkin fauni pääsi lopulta poistumaan paikalta, kiittäen vielä ja hyvästellen kaksikon. Arathet katseli sorkkajalan perään hetken, kunnes se hymy kasvoilla kääntyi pieneksi virnistykseksi, haltian kääntäen katseensa eliitin puoleen.
"Suloinen tapaus, eikö?", Arathet lähti heti kiusaamaan vanhaa ystäväänsä, kulmiaan pienesti kohottaen, "Ehkä vielä törmäät häneen uudestaan - ensikerralla juttelu on varmaan helpompaakin? Voisit kysyä häntä jopa ulos", haltia jatkoi, samalla kun askel lähti jälleen jatkamaan matkaa kohti pihamaata. Hyvähän hänen oli toista kiusoitella seuralaisten katselusta tai treffien järjestämisestä, itse kun ei ollut yhtään sen parempi mitä Rathel. Arathet ei vain osannut jutella naisten kanssa eikä varsinkaan flirttailla - tosin kuten sanottu, ei häntä kyllä kiinnostanutkaan flirttailla noiden kanssa.... Joten siinä missä Rathel oli kenties vain ujo ja varovainen johtuen suuntautumisestaan, Arathet oli vain tumpelo ja ei pärjännyt naisten kanssa lainkaan, jos näin seurustelusta puhuttiin. Joten sikäli mikäli hän olisi Elodieen äsken jotain vetoa tuntenut, olisi Arathet varmaan mennyt täysin lukkoon, eikä kyennyt puhumaan faunille lainkaan.

// EEEH<3//
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

Re: Osaisitko ehkä auttaa

ViestiKirjoittaja Janni » 11 Huhti 2016, 18:40

Rathel katsahti Arathetin puoleen tuon ryhtyessä häntä kiusoittelemaan. Gargoili kohotti ryhtiään ja yritti näyttää normaalilta itseltään, mutta ei haltian sanat asiaa helpottaneet. "En minä nyt ulos voi ketään noin vain kysyä. Tuskin hän on edes... niin kuin minä." Nainen selitti hieman masentuen omista sanoistaan. "Ja jos kysyisinkin, en edes tietäisi miten." Tämä lisäsi, kääntyen toisen perään askelten suunnatessa kohti ulko-ovia.
Ovista ulospäästyään, Rathel vilkaisi sivulleen varmistaen alaisensa seisovan paikallaan niin kuin kuuluikin ja jatkoi toverinsa kanssa matkaa eteenpäin. Kohta heidän täytyisi erota omille teilleen. "Tiedätkö... tuota, missä päin linnaa Elodie työskentelee?" Nainen päätti kysyä heidän päästyä kauemmas Athoksen kuuloetäisyydeltä. "Äläkä hyppää johtopäätöksiin, tutustuisin häneen enemmän ystävä mielessä." Rathel lisäsi kiireesti.

//Pikku maistiainen vain nyt toistaisesti >:3 //
Janni
 

Re: Osaisitko ehkä auttaa

ViestiKirjoittaja Aksutar » 30 Huhti 2016, 20:21

Arathet kävi hymisemään jokseenkin ymmärtäväisenä Rathelin sanoille. Tuskin Elodie olisi kuin hän, ainakin näin Rathelin omien sanojen mukaan. Mistä sitä tiesi, mutta Arathet kyllä ymmärsi tuon luontaisen varovaisuuden ja mahdollisuuksien kieltämisen. Sinällään hänen kävi jopa sääliksi gargoilia, joka ei niin railakasta elämää voinut elää virkansa ja rotunsa puolesta, tavalla jota olisi halunnut, seurassa mitä kaipasi. Mutta ei hän myöskään voinut oikein tehdä mitään auttaakseen Rathelia - eikä oikeastaan viitsinytkään. Lemmenasiat oli elämänalue, mihin Art ei mielellään kajonnut, oli kyse sitten omasta tai toisten romanssista!

Siinä missä Rathel, vilkaisi Arathetkin Athosin puoleen, suoden eliittisotilaalle pienen nyökkäyksen tervehdykseksi, ennen kuin kaksikko tuon ohi oli kävellyt. Mutta kun kauemmas oli päästy, kävi Rathel jälleen kyselemään Elodien perään, tiedustellen tiesikö neuvonantaja kenties missä päin hovia suloinen sorkkajalka työskenteli. Rathelin vielä painottaessa, että kyseli lähinnä koska halusi tutustua tuohon ystävänä, ei Arathet voinut olla virnuilematta jälleen.
"Niin niin", Haltia myhisi hymyillen, vilkaisten jälleen gargoilin puoleen, "Hän on kuningattaren "lemmikin" henkilökohtainen palvelija".
"Tiedätkö Perianin?"
, hän jatkoi, "satyyri - hieman pidempi mitä Elodie, valkea, mies... Hopeasarvinen? Se hienostelija josta kukaan ei tunnu välittävän?".
"Elodie on hänen palvelijansa - tai avustajansa, millä tittelillä hän nyt kulkeekaan. Joten todennäköisesti Elodie liikkuu enemmän viihdyttäjien tiloissa. Joskin tietääkseni hän asuu ihan palvelijoiden tiloissa... Oikeastaan en ole aivan varma hänen liikkeistään, ainoa joka niistä täysin varma on, lienee itse Perian".



// mmhmhmHMHM <3 WHY YOU TEASE ME SO //
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

Seuraava

Paluu Palvelijoidentilat

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 3 vierailijaa

cron