Osaisitko ehkä auttaa


Palvelijoidentilat sijaitsevat sotilastuvan lähettyvillä. Palvelijoidentiloihin kuuluu niin makuuhuoneet, taukotilat, kyökit, sivukäytävät, peseytymistilat kuin myös ruokailutilat. Palvelijoiden olosta on pyritty tekemään mahdollisimman mukavaa, jotta nuo jaksaisivat pitää vaadittua tasoa yllä siniveristen sitä vaatiessa. Ylempiarvoistenpalvelijoiden tilat ovat erikseen, mitä alempiarvoisten. Orjat eivät täällä kuitenkaan majaile.

Valvoja: Crimson

Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 3167

Liittynyt: Ma Syys 02, 2013 8:35

Viesti Su Touko 01, 2016 12:39

Re: Osaisitko ehkä auttaa

Pieni vakava ryppy syntyi gargoilin kulmien väliin, kun Arathet meni hänelle myhäilemään. Onneksi se jäi siihen ja vastaus annettiin. Elodie toimi siis palvelijan palvelijana, mikä erikoinen titteli, mutta olihan tuo ihan mahdollinen ammatti. Kuningashuone maksoi kohtuullisesti palvelijoilleen, joten henkilökohtainen palvelija ei kuulostanut mahdottomuudelta, varsinkin kun kyseessä oli kuningattaren niin sanottu lemmikksi.
"Perian, kyllä, olen nähnyt hänet mutamaan kertaa kuningattaren seurassa." Kenraali totesi nyökytellen. Haltian neuvokin oli järkevin vaihtoehto, jos suloista sorkkajalkaa tahtoi lähestyä.
"Minun täytyy etsiä hänet käsiini heti kun minulla on aikaa." Rathel totesi. "Kiitos Arathet." Nainen kiitti hymyillen, ottaen sitten sotilaallisen ryhdin. "Töiden aika." Rathel ilmoitti pysähtyessään paikkaan missä tiet erkanivat ja kumarsi kohteliaasti ystävälleen. "Hyvää illan jatkoa."

//Koska voin, hahahahahaa!!! >:D //
Avatar

Monarkki

Viestit: 13539

Liittynyt: Pe Marras 23, 2007 2:47

Paikkakunta: Crypt

Viesti Ti Touko 10, 2016 1:26

Re: Osaisitko ehkä auttaa

Perian oli tuttu näky gargoilille, ainakin tuo uskoi nähneensä mokoman sorkkajalan kuningattaren seurassa muutaman kerran. Tosin kukapa muukaan se olisi ollut? Eipä hovissa ollut tiettävästi kuin neljä sorkkajalkaista, jotka kykenivät vapaasti liikkumaan missä päin linnaa huvitti. Ja kerta kaksi näistä sorkkajaloista oli eliittikenraaleja, ei jäänyt paljon vaihtoehtoja jäljelle. Rathel aikoi kuitenkin etsiä satyyrin käsiinsä heti kun eliitillä vain olisi aikaa. Arathet kävi vain ymmärtäväisenä nyökkäämään tälle suunnitelmalle, eipä hänellä ollut mitään siihen lisättävää. Eikä Rathelin kiinnostus Elodieta kohtaan varsinaisesti edes Arathetille kuulunut, vaikka vähän oli eliittiä siitä äsken kiusoitellut - joskin totta kai neuvonantaja halusi tietää miten tilanne eteni faunin ja gargoilin välillä, jos noista jotain alkoi kehittymään. Ja eiköhän Rathel sen itsekin tiennyt, sikäli mikäli tuo kaipasi jotakuta jolle tilanteesta avautua tai muuten vain kertoa, olisi Arathet kuuntelemassa.

"Toden totta"
, Arathet hymähti Rathelille, joka ilmoitti alkavasta työajasta, "Hyvää illanjatkoa sinullekin, katsellaan taas josko joku kerta kunnolla ehtisimme kuulumisia vaihtamaan", haltia lisäsi, nyökäten kumartavin elkein Rathelille, ennen kuin kääntyi omille teilleen toimittamaan illan viimeiset työnsä loppuun, siinä missä eliitin urakka oli vasta alkamassa...



// SENKIN ILKIMYS //
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 3167

Liittynyt: Ma Syys 02, 2013 8:35

Viesti Ti Touko 10, 2016 2:18

Re: Osaisitko ehkä auttaa

Muutama päivä oli vierähtänyt siitä kun Rathel oli törmännyt Arathetiin ja tuohon suloiseen fauni tyttöön. Kenraalin päivä oli ollut vapaampi tänä päivänä ja pääsisi rauhoittumaan aiemmin kuin yleensä, joten se olisi oiva tilaisuus toteuttaa se pieni suunnitelma etsiä tämä satyyri käsiinsä ja udella hieman Elodien perään.
Kenraali oli selvittänyt kuningattaren lemmikin asuintilan sijainin ja olikin suuntaamassa sitä kohti. Kuten arvata oli saattanut, Perian asusti korkea-asemaisissa tiloissa, sellaisia etuuksia kenties sai kun oli kuningattaren henkilökohtainen alainen. Toki Eliittikenraalikin oli korkealla arvoasteikolla, mutta henkilökohtaisista syistä kellarikerroksessa asuminen ei ollut yhtä koreaa mitä ylimmissä kerroksissa.

Tuttu metallinen univormu yllään hiljaa helisten, gargoili asteli käytävää pitkin lähellä seinää. Auringon viimeiset punertavat säteet, täyttivät puolet käytävästa, luoden onneksi sopivan kaistaleen varjoa missä nainen saattoi huolletta askeltaa. Olihan tämä turhan aikaista hänelle kulkea vapaasti linnassa, mutta sama se oli hoitaa tämä suunnitelma pois alta.
Kenraali pysähtyi viimein oven eteen, uskoen löytäneen oikean paikan ja koputti napakasti, jääden odottamaan vastausta sotilaallisesti.
Avatar

Monarkki

Viestit: 13539

Liittynyt: Pe Marras 23, 2007 2:47

Paikkakunta: Crypt

Viesti To Touko 12, 2016 12:25

Re: Osaisitko ehkä auttaa

Perian


Päivä oli sujunut hyvin, kuten aina. Sorkkajalkainen silkkikoipi oli viihdyttänyt emäntäänsä ja kuluttanut päiväänsä pitkin hovia, nauttien ylellisyydestä ja ihanasta arjestaan. Vaikka pakkanen paukkuikin ulkona, oli Perianilla harvinaisen lokoisat oltavat. Hänen ei tarvinnut ulos mennä - ellei itse kuningas tai kuningatar olisi käskenyt! - joten hän sai nauttia lämpimästä seinien sisällä. Satyyri kun ei pitänyt kylmästä saatikka lumesta, joten tämä oli täydellistä.
Koristeellisesti tummiin pukeutunut sorkkajalka oli jo eksynyt huoneelleen rauhoittumaan ja valmistautumaan iltaa varten. Viinipullosta kaadettiin pikariin lisää juotavaa, ennen kuin Perian suuntasi meikkauspöytänsä ääreen riisumaan korujaan ja helyjään yltään. Pitihän nuo riisua ennen kuin maaten pisti, siinä missä kasvoille läimäistyt meikit piti poistaa, jotta "kaunistavaa salvaa" saattoi naamalle levitellä ennen nukkumaan menoa.

Nämä toimet kuitenkin keskeytti koputus ovelta. Perian tuhahti, vilkaisten ovensa suuntaan, ennen kuin nousi ylös. Kuka tähän aikaan nyt kehtasi häiritä? Ei kukaan tärkeä ainakaan! Elodiekin tiesi, ettei tähän aikaan kannattanut koputella, mikäli sydänkäpysellä jotain asiaa oli, tuli tuo varmasti ennen tai jälkeen iltatoimien paikalle. Kyllä fauni sen verran täsmällinen osasi olla.
No, oli kuka olikaan, askelsi satyyri nopeasti ovelle ja jahka näki kuka oven takana seisoi, oli Perian saada sydänkohtauksen. Satyyri kirjaimellisesti kiljaisi nähdessään tuon tummanharmaan, siivekkään kokonaisuuden ovensa takana, ottaen pari askelta hätääntyneesti taemmas. Ja sitten hän tajusi, ketä katsoi. Yksi eliittikenraaleista, Tor tuon sukunimi taisi olla. Gargoili tai demoni tai jokin sinne päin, ei Perian ollut varma, ei hän ollut perehtynyt kunnolla eliitteihin.
"Pyhä äitimaa sentään!", Satyyri lopulta parkaisi henkeään haukkoen ehkä jopa ylidramaattisesti, "Tiedän että teillä eliiteillä on oikeus marssia linnassa miten vain, mutta olisitte voineet sentään varoittaa tulostanne!".
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 3167

Liittynyt: Ma Syys 02, 2013 8:35

Viesti To Touko 12, 2016 9:35

Re: Osaisitko ehkä auttaa

Oliko tuo ollut kiljahdus, mikä häntä oli tervehtinyt oven takaa? Rathel tiesi olevansa omanlaisensa ja pelottava näky, mutta ei se pikku faunikaan ollut kiljunut kurkku suorana, kun hän oli tuonhon törmännyt. Tosin Elodie oli näyttänyt varsin pelokkaalta, ehkä tuo ei ollut edes uskaltanut kiljua?
"Minun ei ollut tarkoitus pelästyttää, pahoitteluni." Kenraali pahoitteli heti alkuun, kumartaen satyyrille kohteliaasti. "Ja kyllä, minun olisi pitänyt ilmoittaa tulostani, mutta satuin olemaan lähistöllä ja ajattelin, että voin hoitaa asiani siinä ohella." Gargoili selitti, vaikkakin hieman vääntäen totuutta, olihan hän vartavasten kävellyt kellarikerroksesta asti tähän ylempää kerrokseen, jopa auringonvaloa uhaten.

"Asiani koskee palvelijaanne herra... Perian?" Rathel ilmoitti, tajuten viimein ettei ollut järin miettinyt kuinka toisi asian julki, niin ettei se olisi mihinkään... epäilyttävään vihjaava. "Saanko astua peremmälle?" Nainen pyysi, saadakseen mietinnälleen lisä-aikaa.
Avatar

Monarkki

Viestit: 13539

Liittynyt: Pe Marras 23, 2007 2:47

Paikkakunta: Crypt

Viesti To Touko 12, 2016 4:57

Re: Osaisitko ehkä auttaa

Jahka naurettavasta säikähdyksestään oli toipunut, kaventui kirkkaansininen katse tarkkailemaan ainoaa naispuolista eliittiä. No, olihan tuossa oma charminsa, kovin raamikkaalta naikkonen vaikutti satyyriin verrattuna - joten jo tästä johtuen tuo siivekäs ei ollut hänen mieleensä... siinä mielessä siis. Mutta, sentään mokoma osasi pahoitella aiheuttamaansa säikähdystä, saaden Perianin hymähtämään pienesti. Rathel vaikutti jopa mukavalta, kun vertasi siihen millaista porukkaa armeijan isot kihot yleensä olivat. Luulivat että voisivat komennella ketä tahansa - ei noilla ollut oikeutta passittaa Periania tekemään mitään! Hän oli kuningattaren lemmikki, ei sotilas.

"Palvelijaani... Elodieta siis?"
, Silkkikoipi kohotti toista kulmaansa kysyvästi. Mitä se tyttö nyt oli tehnyt? Oliko tuo vaikeuksissa? Vai oliko sattunut jotain vakavampaa?! Tuskin, ehkä ei kannattanut vielä hypätä paniikin ja arvailujen vietäväksi. Nopeasti kenraalia katsottiin päästä varpaisiin, ennen kuin satyyri kävi lopulta perääntymään oven suulta ja avasi ovea enemmän yllätysvieraalleen.
"Tulkaa nyt sitten - suotta näin ovenraosta keskustelemme. Ja pelkkä Perian riittää", satyyri hymähti.
"Onko Elodie joutunut vaikeuksiin?", Kuului lopulta kysymys, samalla kun ovi käytiin sulkemaan Rathelin perässä. Toisella kädellä viitottiin naista istahtamaan nojatuoliin, sikäli mikäli tuo halusi, "Vai onko kyse jostain muusta?"
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 3167

Liittynyt: Ma Syys 02, 2013 8:35

Viesti To Touko 12, 2016 7:47

Re: Osaisitko ehkä auttaa

"Kyllä Elodie." Rathel vastasi satyyrille, miettien samalla kuumeisesti kuinka muotoilisi asiansa faunin suhteen. Perian soi luvan astua peremmälle ja kenraali kiitti nyökäten miehelle kohteliaasti, ennen kuin astui huoneeseen. Hyvin korea salonki kerrassaan, nainen itse ei perustanut paljoa ylellisyyksistä, mutta osasi kuitenkin arvostaa kauneutta.

Häntä viitottiin vielä ismumaan. Samapa tuo oli, sillä sai pienen hetken lisäaikaa miettimiselle. Perian kuulosti huolestuneelta, olettaessaan palvelijansa joutuneen vaikeuksiin. "Ei hän vaikeuksissa ole, ei hätää." Gargoili vakuutteli hymähtäen, lopulta joutuen vetämään syvään henkeä. "Tämä saattaa kuulostaa varsin kummalliselta, varsinkin näin eliittikenraalin suusta, mutta..." Rathel aloitti kurtistaen pienesti kulmiaan epävarmana.
"Satuin törmäämään Elodieen pari päivää sitten ja eräs alaisistani oli häntä moittimassa, kun tyttö oli kulkenut pääovista palvelijoiden sisäänkäynnin sijaan. Autoin hänet pois pulasta ja tuota... hän on oikein soma ja mukavan oloinen persoona. Ajattelin jos voisin tutustua häneen paremmin. En kuitenkaan tiedä mistä aloittaa, joten tulin teidän puheillenne, onhan Elodie palveluksessanne." Rathel sai selitetyksi.
Avatar

Monarkki

Viestit: 13539

Liittynyt: Pe Marras 23, 2007 2:47

Paikkakunta: Crypt

Viesti Pe Touko 13, 2016 10:47

Re: Osaisitko ehkä auttaa

Huomaamattomasti satyyri kävi huokaisemaan helpotuksesta, Rathelin mainitessa, ettei Elodie sentään vaikeuksissa ollut. Hyvä, joskus tuntui että se oli vain ajan kysymys, koska kumppani sotkuun tai toiseen itsensä saattaisi - hovi oli kuin metsä täynnä suonsilmiä, täällä piti varoa jokaista askeltaan jos halusi pysytellä pois vaikeuksista. Sen Perian oli huomannut, kyllähän hän oli tietoinen siitä, että aatelisten kanssa olisi oltava tarkka tekemistensä suhteen, mutta hovissa sekin oli huomattavasti hirveämpää.

Mutta vaikka helpottunut olikin, nousi satyyrin kasvoille tarkkaileva ilme. Katse kaventui, silkkikoiven jäädessä odottamaan gargoilita seuraavia sanoja. Jos Elodie ei ollut vaikeuksissa, niin mistä sitten oli kyse? Kerrankin Perian pysyi hiljaa ja odotti, antaen Rathelin kerätä sanojaan rauhassa. Ainakin tuo oli onnistunut herättämään satyyrin uteliaisuuden.
Kuultuaan eliitin sanat, jäi Perian hetkeksi vain tuijottamaan naista, kasvoillaan mitäänsanomaton ilme. Tuo oli kiinnostunut Elodiesta ja halusi tutustua tuohon paremmin... Ja mitä Perian tulkitsi, halusi eliitti tutustua Elodieen muutenkin kuin vain kaverina. Ei kukaan todennut kenenkään olevan suloinen tai soma tai komea tai viehättävä heti ensitapaamisen jälkeen, ellei kyseisen henkilön ulkonäkö ollut kiehtonut heitä intiimimmällä tasolla. Näin Perian ainakin asian tulkitsi.
Totta kai, eihän Perian halunnut Elodieta kenenkään kanssa jakaa - totta kai tytöllä sai olla ystäviä ja läheisiä, mutta hän oli Elodien kumppani. Itsekästähän se oli ajatella näin, Perianin itsensä flirttaillen lähes päivittäin useammankin henkilön kanssa. Mutta flirtiksihän se vain jäi, sen jälkeen kun Elodien kanssa oli enemmän tai vähemmän viralliseen suhteeseen astunut, ei Perian ollut eksynyt intiimeihin kanssakäymisiin kenenkään kanssa. Ei edes suudellut ketään, hyvä jos edes halannut.

"Ette tiedä mistä aloittaa?", Satyyri lopulta avasi suunsa, "Tehän olette eliitti, luulisi kaltaiseltanne isolta kiholta löytyvä diplomaattisia taitoja niin sotasuunnitelmiin, aatelisten miellyttämiseen kuin arkipäiväiseen jutusteluun meidän vähäosaisempien kanssa".
"Ellette sitten pelkää, että saattaisitte antaa huonon ensivaikutelman itsestänne?"
, Perian jatkoi askelten viedessä hitaasti lähemmäs isompaansa, "Koska haluatte ehdottomasti antaa heti ensikättelyssä hyvän - kenties jopa hurmaavan - vaikutuksen itsestänne?".
"Tässä ei ole kyse vain ystävällisestä tutustumisesta, eihän?
", askel pysähtyi lähelle nojatuolia, satyyrin nojautuen hitusen lähemmäksi gargoilia.
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 3167

Liittynyt: Ma Syys 02, 2013 8:35

Viesti Pe Touko 13, 2016 11:10

Re: Osaisitko ehkä auttaa

Rathel odotti vakavan tuskainen ilme kasvoillaan mitä Perian sanoisi ja kun tuo viimein avasi suunsa, ei nainen tuntenut oloaan sen rennommaksi. "Niin, kyllähän eliittinä osaan sosialisoida, mutta näin... muunlaisessa kanssakäymisessä en ole järin kyvykäs." Kenraali yritti selitellä tilannettaan, mutta sai pian huomata kuinka helposti tämä satyyri näki hänen lävitseen. Miten jokin häntä pienempi sai olon niin tukalaksi, varsinkin kun Perian kumartui häntä katsomaan painostavan oloisesti.
"Ah...krhm... tuota..." Gargoili tiesi ettei ollut hyvä ajatus mennä salaisuuttaan kertomaan ulkopuolisille. Ei hän edes tuntenut tätä satyyriä, joka vielä oli hyvissä väleissä kuningattaren kanssa.

"En myönnä mitään, mutta sanon vain sen että haluan tutustua palvelijaanne." Rathel vastasi lopulta turhankin topakkaan sävyyn, kun oli viimein saanut itsensä kasaan ja tuijotti nyt Periania oransilla katseellaan suoraan silmiin. "Tulin pyytämään teiltä apua, koska tunnette Elodien varmasti parhaiten." Nainen vielä vakuutteli.
Avatar

Monarkki

Viestit: 13539

Liittynyt: Pe Marras 23, 2007 2:47

Paikkakunta: Crypt

Viesti La Touko 14, 2016 12:22

Re: Osaisitko ehkä auttaa

Jollain kierolla tasolla Perian suorastaan nautti siitä, kuinka tukalaan tilaan sai saatettua Rathelin sanoillaan. Hän oli ilmeisesti osunut oikeaan arvailunsa suhteen, kerta gargoili noin vaivautuneeksi tilanteesta meni. Olihan tämäkin uusi salaisuus hovissa! Kuvitella nyt, että yksi eliiteistä koki vetoa samaan sukupuoleen. Mutta salaisuus se nimenomaan oli. Kyllä Perian osasi näitä pelejä pelata, salaisuuksia pidettiin itsellään, kunnes koitti tilaisuus mahdollisesti hyötyä niistä. Tällä hetkellä hänellä ei ollut mitään tapaa, millä hyötyisi Rathelin salaisuudesta. Hänen siis kannatti säilyttää se, täten koittaa tehdä eliitistä ystävä. Salaisuus oli turvassa, niin kauan kuin eliitti itse olisi mukava. Yksikin uhkaus tai yksikin väärä teko - Periania tai Elodieta kohtaan - ja satyyri kyllä katsoisi, että koko hovi saisi tietää tästä kieroutuneesta naisesta.
"No mutta, älkää suotta asiaa kiistäkö kenraali Tor", Satyyri kävi naureskelemaan hymyillen, "Älkää myöskään olko huolissanne. Salaisuutenne on turvassa - jos niin siis haluatte".

"Mutta uskallan sanoa, että tunnen kyllä rakkaan Elodieni parhaiten - ainakin tässä hovissa"
, Perian myönsi hymyillen, "Minä hänet tänne toin ja olen hänestä pitänyt huolen siitä asti", sorkkajalka jatkoi, samalla kun istahti samaisen nojatuolin käsinojalle, jolla Rathel istui.
"Hän on... naiivi ja hyväuskoinen, mutta lempeä, viaton ja ystävällinen. Oppii virheistään - kuten varmasti otti opikseen etuovesta kulkemisen suhteen. Voin vain pyytää syvimmin anteeksi, jos avustajani aiheutti teille ylimääräistä vaivaa erheellään".


// "yksi eliiteistä koki vetoa samaan sukupuoleen" :---DDD Kirjaimellisesti kaikki niistä on homoja tai vähintään bi //
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 3167

Liittynyt: Ma Syys 02, 2013 8:35

Viesti La Touko 14, 2016 12:33

Re: Osaisitko ehkä auttaa

Oli ollut selvä virhe tulla puhumaan asiasta näin suoranaisesti, ehkä hänen olisi ollut parasta vain mennä suoraan Elodien puheille. Vaikkei hän tyttöä pahemmin tuntenut, kenraalista tuntui ettei tuo olisi edes tajunnut mistä todella olisi kyse. Ei Rathel tietenkään hyväksi käyttäisi tietämätöntä sielua, mutta ajatus oli turvallisempi tähän tilanteeseen verrattuna.
Sitä ei nähtävästi ollut peitteleminen, Perian näytti tietävän jo tarpeeksi. "Todella toivon, että sanaanne voi luottaa." Gargoili totesi nyt vakava ilme kasvoillaan, kuunnellen kun puheenaihe viimein kääntyi fauniin. Tosin yksi sana erottui naisen korvaan hyvin nopeasti. "Rakkaan?" Kenraali toisti, oliko hän tunkeilemassa tässä suhteen väliin? Jos oli, hän kyllä perääntyisi samantien, ei Rathel ikinä tahtonut sekaantua jonkun muun suhteisiin.
Mutta näin muuten, Elodie kuulosti siltä mitä oli ensivaikutelman tytöstä saanut. Kuka nyt ei voisi moiseen suoisuuteen langeta? "Ei Elodie ole aiheuttanut ylimääräistä vaivaa, oli vain ohikulkumatkalla kun autoin häntä."

//Homopöydän ritarit ehottomasti :'D //
Avatar

Monarkki

Viestit: 13539

Liittynyt: Pe Marras 23, 2007 2:47

Paikkakunta: Crypt

Viesti La Touko 14, 2016 1:03

Re: Osaisitko ehkä auttaa

"Olen Kuningattaren palvelija, lemmikki. Jos sanaani ei voisi luottaa, luuletteko että olisin yhä tässä?", Satyyri tokaisi hymyillen, päätään kallistaen. Ei hän olisi edes hengissä, ellei osaisi pitää salaisuuksia tarpeen tullen. Toki olihan ne salaisuudet tuoneet muutaman läheltä piti - tilanteen elämään. Mutta kokemastaan oppi, ei Perian tyhmä ollut, vaikka ehkä sellaisen käsityksen itsestään antoi toisinaan.

Nopea virne käväisi satyyrin kasvoilla, kenraalin toistaessa sanan rakkaan.
"Rakkaan, kyllä. Elodie on minulle rakas ja tärkeä, monessakin mielessä. Hän on helpottanut elämääni ja auttanut minua, enkä voisi koskaan kiittää häntä siitä tarpeeksi", Sarvipää nyökytteli. Eihän hän suoraan aikonut sanoa, että Elodien kanssa suhteessa oli, ties vaikka se tieto olisi tämän huvin lopettanut tähän saumaan. Mutta ilmeisesti Rathel osasi tulkita hänen puheistaan kiintymyksen fauniin, joten jos eliitti suoraa kävisi kyselemään, oliko sorkkajaloilla suhde keskenään, ei perian sitä aikoisi kieltää.
"No hyvä. Tytöllä kun on taipumus joutua hankaluuksiin, vaikka on jo tovin hovissa ollut. Vie aikansa tottua hovin sääntöihin ja etiketteihin, tiedäthän? Parhaansa hän kuitenkin yrittää", Perian kertoi.
"Mutta, halusit apuani. Saanenko kysellä minkä suhteen, varsinaisesti? Haluatko että järjestän teille tapaamisen vai apua kenties jonkun... muun asian suhteen?... esimerkiksi lähestymispelon kassa?".


// ei saatana. Homopöydän ritarit, uus kilta nimi seuraavaan MMOhon mihin eksyy //
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 3167

Liittynyt: Ma Syys 02, 2013 8:35

Viesti La Touko 14, 2016 1:32

Re: Osaisitko ehkä auttaa

Ei kai Rathelilla järin vaihtoehtoja enää ollut, kai hänen täytyi vain sokeasti luottaa tähän mieheen. Perian ei vastannut suoranaisesti hänen kysymykseensä, mutta ei nainen nähnyt tarpeelliseksi lähtä kyselemään yksityiskohtia. Olisi kai satyyri jotain sanonut, jos Elodie olisi tuolle niin tärkeä, ettei halunnut ketään tuon reviirille, niin sanotusti.

"Ei minulla mitään lähestymispelkoa ole." Rathel totesi aika sutjakkaasti toisen udellessa kuinka voisi auttaa. "Ehkä vain olen huolissani siitä, kuinka saataan pelottaa Elodieta olemuksellani ja ulkonäölläni." Kenraali totesi. "Mutta olisi hyvä keksiä syy tutustumiselle, suoranainen kohtaaminen on mielestäni... outo ajatus." Gargoili selosti mietteliäänä. "Joten apusi tapaamisen suhteen olisi kenties hyvästä." Rathel vastasi, nostaen katseensa tuolin käsinojalla istuvaan satyyriin, välteltyään tuon katsetta jo pienen tovin.

//Jep ehottomasti :D //
Avatar

Monarkki

Viestit: 13539

Liittynyt: Pe Marras 23, 2007 2:47

Paikkakunta: Crypt

Viesti Su Touko 15, 2016 6:47

Re: Osaisitko ehkä auttaa

Eliitti vakuutteli, ettei omannut minkään asteen lähestymispelkoa. No, antoi toisen uskoa niin, Perian oli toista mieltä - tuskin tuo hänen luokseen olisi ensimmäisenä tullut, jos ei pelkäisi lähestyä ketään? Vaikka Rathel toikin esille hyvän pointin siitä, että olemuksensa ja ulkonäkönsä takia saattoi pelottaa heikkohermoisempia tiehensä. Olihan sekin pelko sinällään, jos satyyrilta kysyttiin. Kovin tietäväisenä sinisilmä jatkoi kuitenkin hymyilyään, kuunnellessaan eliitin kertomaa.

"Ymmärrän yskän", satyyri hymisi lopulta, päätään pienesti kallistaen, "Tarvitset jonkun syyn lähestyä tyttöä".
"Voisinhan tietenkin järjestää Elodielle tehtäväksi jotain, mikä johdattaa sinun kanssasi samoille suunnille"
, Perian alkoi pohtimaan, mietteliäästi leukaansa samalla hieraisten, "Mutta mitä sitten tapahtuisi? Saisitko suutasi auki, vaikka hän ohi kävelisi?".
"Hän on aika ujo perusluonteeltaan, joten Elodien kanssa ei ehkä heti ole helppo aloittaa keskustelua"
, Satyyri jatkoi, kyllähän hän Elodieta oli oppinut tuntemaan. Kyllähän tyttö puhui jos tarve oli, mutta tuosta tuskin oli keskustelua aloittamaan tuntemattomien kanssa, saatikka sitten pysymään keskustelussa, jos syytä ei ollut. Tai näin Perian uskoi.
"Ehkä siis olisi parasta, jos kehittelisimme tilanteen, jossa keskustelu olisi jopa pakollista..", satyyri jatkoi tuumimistaan, koittaen kehitellä jotain juonta. Olisihan hän voinut vain ottaa Rathelin mukaan ja kävellä Elodien luokse juttusille, mutta sehän olisi ollut tahditonta.


// YASS //
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 3167

Liittynyt: Ma Syys 02, 2013 8:35

Viesti Su Touko 15, 2016 9:38

Re: Osaisitko ehkä auttaa

Rathel nyökkäsi ryhdikkäästi ja näytti vakavalta siinä samalla. Naisen katsekin oli koventunut, nyt kun Perian ryhtyi pohdiskelemaan mikä olisi paras vaihtoehto kaksikolle tavata. Aivain kuin he olisivat todella tärkeää sotasuunnitelmaa suunnittelemassa, ehkä se oli helppo kenraalille niin ajatella. Suunnitelma, kuin suunnitelma.
"Hmm... En haluaisi pakottaa häntä liikaa mihinkään." Gargoili totesi pohtivaan sävyyn. Ei sellaista pientä ja herkkää voinut pakottaa tilanteisiin, joissa tuo tuntisi olonsa epämukavaksi, särkyisi vielä tuhansiksi sirpaleiksi.
"Mistä Elodie pitää? Jotain mikä herättäisi hänen mielenkiintonsa?" Rathel päätti kysyä, jos siitä löytäisi pienen inspiraation tälle suunnitelmalle, jotain mistä tyttö piti, ehkä kuin pientä hemmottelua, mutta ei tietenkään liiakseen.
EdellinenSeuraava

Paluu Palvelijoidentilat

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

Keskustelufoorumin moottorina toimii phpBB® Forum Software © phpBB Group

Designed by ST Software for PTF.
Käännös, Lurttinen, www.phpbbsuomi.com uncommitted-decoy

Tämäkin on ilmainen foorumi, jonka tarjoaa munfoorumi.com

Ilmoita asiaton sisältö