Rikoksista jää aina kiinni || Mori (K)


Satamakylässä sijaitsevat Cryptin suurimmat laiturit, joille suuret kauppalaivat saapuvat. Laitureilta lähtee leveitä, kivetettyjä katuja risteilemään pitkin kylää, sekä suurin teistä johtaa pois satamasta, kohti aroja.

Valvoja: Crimson

Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 3914

Liittynyt: Ma Maalis 09, 2009 5:05

Paikkakunta: Icecrown

Viesti Ma Elo 10, 2015 6:40

Re: Rikoksista jää aina kiinni || Mori (K)

Aitaa ei tarvinnut käydä värjäämään millään tavalla, vain korjata. Mies nyökkäsi katsoen kuinka paikalle käveli talon omistaja ja meni puhumaan Shaelin kanssa. Jack kuuli sen, aivan kaiken, kun nainen sanoi että noidan orja oli saannut melkoisen rajun rangaistuksen osakseen Shaelilta. Nainen oli lievästi sanottuna räjähtänyt miehelle ja Jack oli saannut tuntea sen nahoissaan. Miehen yllätykseksi Shael kävi myöntämään että oli saattanut olla hieman liian kovakourainen orjaansa kohtaan. Mies katsoi hetken noitaa hiljaa, mutta käänsi sitten katseensa pois Shaelista mennen hakemaan paitansa maasta olallensa roikkumaan. Kai tästä jatkettaisiin matkaa? Mies havahtui nimeensä ja hieman säpsähti katsoen Shaelia odottavasti mitä naisella olisi sanottavaa, mutta sitä ei tullut kun nainen käänsi katseensa pois. Mies laski katseensa maahan ja no jäi seisoskelemaan siihen odottaen vain mitä hänen pitäisi seuraavaksi tehdä.
Shael avasi uudestaan suunsa käyden ehkä puhumaan turhan herkkiä asioita tässä vento vieraan ihmisen asunnolla. Hän vihasi friikkejä ja oli ihmiset puolella kyllä.. Miksi hän vihasi niitä taruolentoja? Jack katsoi hetken hiljaa Shaelia, kunnes avasi suunsa: "Tiedät jo yhden syyn.. Mutta minut opetettiin siihen." Jack vastasi naiselle uskoen tuon tietävän mitä hän tarkoitti sillä "yhdellä". Friikit olivat tehneet hänelle pahaa, Kalma.. se kolmikko, ne kaikki. Miksi niistä pitäisi pitää!? Sitten matka jatkuikin seuraavaa etappia Jackin vain laahustaen noidan perässä.

Aika kului, se tuntui ikuisuudelta. Jokainen työ, jokainen aikainen aamu ja vähäinen ruoka oli kuluttanut miehen voimia valtavasti. Mies oli paljon, paljon hoikemman näköinen kuin tänne tultuaan ja väsynyt, sekä peloissaan joka hemmetin päivä jos hän tekisi jotakin väärin. Katsoisi noitaa väärin tai jotakin vastaavaa. Se mitä mies oli alunperin puhunut tai kommunikoinnut noidan kanssa edes vähän oli alkanut jäämään, mies puhui vain jos Shael puhutteli. Muuten mies oli ollut hiljaa ja tehtiin mitä käskettiin.
Shael saapui jälleen huoneeseen, kuten joka aamu, ja törkkäsi juuri heränneen miehen käteen leivän käskien alas. Jack mutristi huuliaan, mutta nousi ylös ja seurasi Shaelia mutustellen leipää samalla aina ulko-ovelle asti. Jack pisti merkille Shaelin pirteyden. Mistäs sitä noin pirteitä oltiin tänään?
Shael johdatti orjansa porteille ja Jack katsoi naista kysyvänä odottaen jo jotakin työtä jo vanhasta tottumuksesta, mutta nainen ilmoitti heidän menevän kävelylle. Jack kohotti toista kulmaansa.
"...Olenko tehnyt jotakin?" Mies kysyi lähtiessään seuraamaan noitaa ajatellen että nainen veisi hänet tavallaan "saunan taakse".
Kalmankoira - Aavekoira
Jack Aaren Fisher (Merari) - Ihminen hirviön kehossa
Ivor - Kiltti demoni
Zara - Iso lisko
Raban - Katu kettu
Ghost - Demoni
Cole - Ihmissuden pentu
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 2074

Liittynyt: Ti Touko 27, 2014 4:00

Paikkakunta: Otakun nurkka

Viesti Ma Elo 10, 2015 8:07

Re: Rikoksista jää aina kiinni || Mori (K)

Merari vaikutti vähän epäileväiseltä siitä, kun he astuivat porttien läpi ulos "kävelylle". "Et.... Tai olet, mutta et mitään sellaista." Shael totesi vähän mutkikkaan oloisesti. Noita vähän välitti asiasta ja lähti johdattamaan heitä kohti kylän lähettyvillä olevaa rantaa. "Kuule." hän aloitti hieman epävarmana siitä mitä sanoisi. "Olet ollut oikein hyvä työssäsi... Lisäksi et ole enää yrittänyt karata." hän ilmoitti enemmän kuin kehui. Hän ei oikeastaan halunnut sortua kehumaan Meraria. Tai ylipäätään ketään miestä. Shael käveli jonkin aikaa, kunnes pysähtyi kiviselle kalliolle. Hän tuijotti merta edessään. "Toivottavasti opit tästä jotakin. Enkä tarkoita nyt sitä, että sinun täytyisi orjana kuunnella kaikkea mitä ikinä emäntä/isäntä keksiikään käskeä." Shael sanoi. Hän ei kääntänyt katsettaan merestä.
"Se mitä olet kokenut täällä... Tahdon, että muistat nämä ajat." noita lausui vähän runnollisen kuuluisasti. Hän kääntyi lopulta. "Muistakin ne kuolemaasi asti." hän sanoi kuin oliso tappamassa toista. Tällä kertaa maa ei tärissyt. Merarin ympyröi tällä kertaa vesi. Se leijui ilmassa, iskeytyen kiinni käsiin ja jalkoihin. Jäätyen niiden ympärille pitääkseen raajat aisoissa. Shael näytti tuijottavan lähes murto-osa sekunnin miestä säälittävällä tavalla. "Olkoon tämä viimeinen rangaistuksesi." Shael julisti aikeensa.

Hän tuli aivan Merarin lähelle. Hän otti tuon pannasta kiinni ja liikutti sitä niin, että sai avattua solven. Solki kilahteli iloisesti ja panta tippui maahan. Shael ei kuitenkaan perääntynyt vaan jäi katsomaan Meraria. "Viimeisiä sanoja." hän kysyi, kun hänen silmänsä alkoivat hohtamaan. Ilma tuntui muuttuvat, mystiseksi ja utuiseksi. Noidan kädet hohtivat ja tuntui tuulevan, kun hänen hiuksensa liikehtivät. "Sinulla ei ole enää sijaa näillä saarilla." noita sanoi kuivasti.
"Minä kiroan sinut. Sinä tulet kärsimään hitaan kuoleman. Sairaus joka kalvaa sinua luista asti! Jokainen päivä heikentää sinua ja vie sinulta voimaa! Kipua, jota et voi sietää, voimattomuutta joka vie ensin jalkasi, sitten kätesi! Tätä kirousta et voi purkaa! Kukaan muu sitö ei voi poistaa päältäsi! Kun tämä sairaus kalvaa sinua! Miehet tulevat näkemään sinut vastakkaisena sukupuolena! Tämä olkoon rangaistus, jonka kärsit koskemalla naiseen! Koskemalla viattomiin!" Shael loitsi haltija kielellä. Hänen äänensä jyrähteli ilmassa. Ilma tuntui tiivistyvön ja jyrähtelevän. Siellä täällä näkyi pieniä salamoita ja Shal työnsi kätensä Merarin rintaan. Oikeasti se oli vain hallusionaatio, jonka avulla hän asetti kirouksensa miehen luihin. Hän loitsi vielä ja sen jälkeen noita työnsi nyt oikeasti miehen rinnasta nurin kohti maata. Jää räsähti rikki ja kirouksen viimeisteli Shaelin lopetus. "Olkoon tämä eromme. Merari." hän sanoi ja huitaisi kättään. Noidan a miehen väliin ilmestyi suojaseinä, joka kuulsi hieman läpi samalla kun hohti. "Olet vapaa lähtemään. Mene, vene odottaa sinua laiturissa." häb osoitti laitureita, joiden luona pieni yksinäinen vene kellui. "TÄMÄ ON KÄSKY!" Shael lähes huusi, hän voisi kärventää miehen aivan kohta. Mies oli vapaa. Se myls tarkoitti sitä, että tuo oli vapaa naisen miesvihan alle.

Shael tuijotti miehen perään suojaseinänsä takaa. "ÄLÄKÄ USKALLA TULLA TAKAISIN! TAI MINÄ HUKUTAN SINUT KUIN SAASTAINEN SIKA!" hän huusi kurkku suorana.
"Don't you dare stand there and judge me little man"
_________________________________________________________________
Gentleman of sorrow~who fears his own wrath
Witch of curse~Who crushes others with her pride
Griffin of pureness~Who hated his sloth
Monster of eating~Who couldn't stop his gluttony
Linseed of silver~Who hides her envy
Empty shell of stars~Who suffered his master's greed
Mermaid of darkness~Who had lust for money
Priest of happiness~Who hunts vampire for fun
Demon of shadows~ Who serves the greatest of them all
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 3914

Liittynyt: Ma Maalis 09, 2009 5:05

Paikkakunta: Icecrown

Viesti Pe Elo 14, 2015 9:24

Re: Rikoksista jää aina kiinni || Mori (K)

Jack kohotti toista kulmaansa Shaelin ontuessa selityksensä kanssa mitä he olivat menossa tekemään kylän ulkopuolelle, se ei ollut rangaistus miehelle, jota Jack oli epäillyt. Ei ainakaan suoraan. Jack ei joka tapauksessa tuntenut oloaan kovinkaan turvalliseksi tällä hetkellä. Mies olisi halunnut karata, mutta minne muka? Ei hän pitkälle pääsisi kuitenkaan. Siinä miehen panikoidessa Shael avasi suunsa uudemman kerran ja kävi ehkä jollakin asteella kehumaan miestä, vaikkei äänen sävy sitä antanutkaan ymmärtää, siitä ettei Jack ollut enään yrittänyt karata ja oli työnsä hoitanut.. miten ikinä olikaan taitanut.
"Kiitos.. kai." Jack tokaisi naisen sanoihin, vaikka olikin joutunut tekemään sen kaiken pakosta vailla omaa halua ja Shaelin äänensävy ei ollut ystävällisin. Se ei tuntunut kiitokselta tai kehulta miehen työstä.

Shael johdatti itsensä, että perässä tallustavan orjansa rannalle jääden seisomaan kallioiden päälle. Jack katseli hieman ihmeissään ympärillensä. Mitä täällä oli? Oliko Shael yllättäen päättänyt antaa hänelle vapaapäivän? Jack kohotti katseensa noitaan, joka avasi suunsa nostamatta katsettaan merestä hieman takanaan seisovaan mieheen ja kävi puhumaan kuinka miehen olisi pitänyt ottaa tästä kaikesta opiksi. Miehen ihmetys nousi entisestään kun nainen kääntyi miestä kohden ja lisäsi vielä että miehen olisi muistettava nämä ajat. Vaikea niitä oli unohtaakkaan.. Mutta Jack laski nopeasti yhteen mitä nainen haki takaa: noita aikoisi vapauttaa hänet? Miehen silmissä näkyi sen sekunnin murto-osan ajan pieni ilo ja toivo, mutta se muuttui hetkessä järkytykseksi kun Shael kääntyi ja lausi tuomionsa. Kuolemaan asti. Jack astui taaemmas askeleen jos toisenkin paniikin iskiessä ja enään mistään välittämättä oli lähdössä karkuun kun vesi ympäröi miehen, iskeytyi kiinni raajoihin ja jäätyi, vangiten miehen. Jack huusi ja kirosi, huusi armoa.. mitä hän oli tehnyt ansaittakseen tämän!?
"Olkaa kiltti ja lopettakaa.. ei enää.." Jack vaikeroi pelon kyyneleiden valuessa miehen kasvoja pitkin, joista paistoi kuoleman pelko ja kaikki se mitä mies oli koko tämän kuukauden aikana kokenut. Se kaikki väsymys, niin henkinen kuin fyysinen. Joka päiväinen pelko siitä että yksi päivä olisi viimeinen.. ja nyt se oli tämä.
Jack tuijotti kauhusta ja paniikissa rimpuillen, kuinka Shael lähestyi ja tarrasi kiinni miehen kaulassa olevasta pannasta. Jack sulki silmänsä ja toivoi pahinta, mutta tunsikin kuinka panta höltyi miehen kaulasta kolahti maahan. Jack katsoi maassa lojuvaa pantaa ja sitten noitaa, joka perääntyi ja pyysi miestä lausumaan viimeiset sanansa.
"..Jos ikinä törmäät Liluth nimiseen haltiaan... sano.. sano että rakastan häntä!" Jack sanoi ääni väristen kuin pahimmalla pelkurilla pelon kyynelten valuessa pitkin poskia tärisevästä miehestä. Mutta jokainen sana, jota mies sanoi, oli totta. Hän rakasti sitä haltiaa, vaikkei aina ollutkaan se paras näyttämään tunteitaan tai puhumaan niistä. Tämän jälkeen mies vain sulki silmänsä ja odotti sitä iskua, sitä viimeistä.. Hän kuuli vain kuinka luonto yhtyi naisen voimien kanssa ja hänen ympärillä kuului voimista lähtevää ääntä, voimakas tuuli hakkasi kasvoja. Shael vielä lopuksi huomautti ettei miehellä ollut sijaa näillä saarilla.. miten kuolleella olisikaan? Ja sitten se alkoi: Jack ei ymmärtänyt juuri mitään mitä Shael puhui, sillä se oli niin nopeaa ja no Jack ei edes kiinnittänyt siihen huomiota odottaen kuolemaa hiljaa hammasta purren. Miehen silmät revähtivät kuitenkin auki kun Shael työnsi aavemaisesti kätensä miehen rintaan. Jack henkäisi kuin joku olisi iskenyt palleaan ja salvannut hengityksen, tämä vain tuntui kylmäävän koko hänen kehonsa luita ja ytimiä myöten. Sitten se oli ohi kun jää räsähti rikki ja Jack putosi maahan kontallensa tuijottaen pelosta täriseviä käsiään ihan kuin ei olisi edes tajunnut olevansa elossa.

Jack kohotti katseensa naiseen, joka avasi suunsa ja sanoi että tämä oli heidän kahden ero. Normaalisti Jack olisi hyppinyt riemusta, mutta mies oli sen verran vielä shokissa siitä mitä oli tapahtunut ja miksi, ettei osannut olla yksinkertaisesti iloinen tästä. Mies vain tuijotti Shaelia hämmentyneen järkyttyneenä.
"..O-oikeasti?" Jack kysyi pelokkaalla äänellä vilkaisten laiturissa olevaa pientä soutovenettä ja sitten Shaelia, joka jyrähti miestä häipymään silmistään. Jack säpsähti ja nousi ylös yllättävänkin nopeasti kompuroiden kohden rannassa olevaa venettä kuullen vain Shaelin veriset uhkaukset takanaan. Mies kuitenkin pysähtyi vielä veneen luona katsoen Shaelia.
"Mihin suuntaan lähden että pääsen mantereelle?" Jack kysyi, sillä sokkona lähteminen ja vielä soutaen olisi riskialtista, sekä hyvin vaarallista. Hän saattaisi vaikka lähteä suoraan avomerelle ja soutaa tyhjyyteen, kuollen lopulta nälkään, uupumukseen ja janoon. Mutta oli vastaus mikä hyvänsä Jack lopulta hyppäsi veneen selkään ja lähti soutamaan suunnan kanssa tai ilman sitä takaisin mantereelle.

// Minä kiittelen jälleen hienosta pelistä :3 //
Kalmankoira - Aavekoira
Jack Aaren Fisher (Merari) - Ihminen hirviön kehossa
Ivor - Kiltti demoni
Zara - Iso lisko
Raban - Katu kettu
Ghost - Demoni
Cole - Ihmissuden pentu
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 2074

Liittynyt: Ti Touko 27, 2014 4:00

Paikkakunta: Otakun nurkka

Viesti Ma Elo 17, 2015 4:49

Re: Rikoksista jää aina kiinni || Mori (K)

Mies rakasti naista. Pyysi hänen sanoa niin, jos kerran tapaisi tämän. Liluth vai. Ei kuulostanut ihmisen nimeltä. Shael ei siitä enää välittänyt, kun oli laskenut kirouksensa miehen ylle. Merari muutrnkin näytti täysin hämmentyneeltä siitä, ettei hän tappanutkaan tuota. Olihan mies jo kuulostanut siltä, että hän tekisi hidasta kuolemaa hänen käsistään. Shael ei tappanut huvikseen jos yhtään millään tavalla. Hän ei harrastanut tappamista.
Merari sai jalkansa alleen lopulta hieman hämmenyksen kera ja nousi niille hieman kömpelösti. Onneksi tuo pääsi kuitenkin veneelleen, kuitenkin kääntyen Shaelin puoleen, joka katseli miehen läjtöä hyvinkin murhaavasti. Hän ei vastannut Merarin sanoille tai siis kysymykselle mitään ja kääntyi vain lähteäkseen kotiinsa, kun mies oli veneeseen päässyt. Ei tuo uskaltaisia tulla hänen luokseen. Ei ainakaan vielä tuossa tilassa. Epäillä saattoi sitten siinä vaiheessa, kun Merari olisi saanut lisää lihaa luittensa päälle ja kuntonsa takaisin.

Noita katosi metsikköön rannalta katsomatta taakseen. Häntä ei kiinnostanut. Hän oli enemmänkin helpotyunut siitä, että pääsi miehestä vihdoin eroon.

//Samoin, mukavat pelailut todiaan oli :)
"Don't you dare stand there and judge me little man"
_________________________________________________________________
Gentleman of sorrow~who fears his own wrath
Witch of curse~Who crushes others with her pride
Griffin of pureness~Who hated his sloth
Monster of eating~Who couldn't stop his gluttony
Linseed of silver~Who hides her envy
Empty shell of stars~Who suffered his master's greed
Mermaid of darkness~Who had lust for money
Priest of happiness~Who hunts vampire for fun
Demon of shadows~ Who serves the greatest of them all
Edellinen

Paluu Laiturit & kadut

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron
Keskustelufoorumin moottorina toimii phpBB® Forum Software © phpBB Group

Designed by ST Software for PTF.
Käännös, Lurttinen, www.phpbbsuomi.com uncommitted-decoy

Tämäkin on ilmainen foorumi, jonka tarjoaa munfoorumi.com

Ilmoita asiaton sisältö