Idän kutsu [sov.]


Satamakylässä sijaitsevat Cryptin suurimmat laiturit, joille suuret kauppalaivat saapuvat. Laitureilta lähtee leveitä, kivetettyjä katuja risteilemään pitkin kylää, sekä suurin teistä johtaa pois satamasta, kohti aroja.

Valvoja: Crimson

Ros

Viesti Su Touko 01, 2011 7:28

Kerri

Kerri ei ollut odottanut saavansa Splinteriä nauramaan törkeillä, itsekeskeisillä sanoillaan.
"Olen kokemuksesta oppinut, ettei hyviä puoliani huomioida, jos en itse ole varma niistä", tummatukka totesi hymyillen hienoisesti. "Olen elänyt koko ikäni kilpaillen veljeni kanssa." Suurimman osan noista taistoista Kerri tietenkin hävisi, hän ei osannut käsitellä miekkaa, hän ei oikeastaan osannut soittaa mitään soitinta mutta hän oli voittanut kaksoisveljensä - olihan hän mennyt hurmaamaan prinssin.

Tummatukka kohautti olkiaan pojan sanoille. Splinter tietenkin tiesi, miltä hänestä tuntui. Hän tiesi miltä tuntui elää ilman äitiä ja isää, mutta Kerri oli päättänyt, ettei kenenkään tarvinnut pahoitella hänen menneisyyttään.
"Älä turhaan - he ovat yhä paikalla lokkien huudossa ja aaltojen pauhussa", tyttö sanoi. Veli kuvitteli, ettei hän ollut päässyt yli vanhempien kuolemasta, mutta se ei ollut totta. Kerri oli päässyt siitä yli, hän kuitenkin siitä huolimatta nautti meren pauheesta, koska se sai hänet tuntemaan, että äiti ja isä olivat lähempänä vaikka olivatkin jo poistuneet tästä maailmasta.
Se, että he olivat pärjänneet hyvin sai Kerrin nyökkäämään huulillaan leveä hymy.
"Yllättävää, että kaksi nuorta onnistuvat kasvamaan näin tasapainoisiksi yksilöiksi tällaisessa yhteiskunnassa ilman vanhempiensa tukea", tyttö sanoi, olettaen luonnollisesti Splinterinkin kasvaneen tässä kylässä, kenties hieman Kerriä köyhemmissä oloissa. "Tosin minä olen saanut apua siinä."
Tyttö käänsi katseensa asentoaan vaihtaneeseen Splinteriin.
"Mutta annat varmasti fuskaukseni anteeksi."
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 1954

Liittynyt: Ma Touko 04, 2009 8:00

Paikkakunta: Tuntematon planeetta

Viesti Su Touko 01, 2011 8:08

Splinter

Splinter olikin hiukan outo lintu, joka ei tietänyt sellaista asiaa kuin tahdikkuus, ja nauroi yleensä helposti, jos joku näyti samaa sisua jolla hänkin aina keräsi ongelmansa ja selvisi niistä. Se oli osoitus siitä että nuori piti seurastansa, ja tuon luonteesta. Kerri kuitenkin jatkoi, ja Splinter nyökytteli mukana. Kerrin sanoista pystyi kuitenkin päättelemään, että tuolla oli ollut tukijoukkoja apunaan selvitäkseen... Toisaalta niin oli ollut Splinterilläkin, tosin se ei ollut apujoukko vaan tunne, se pieni kipinä joka oli isketty häneen ja joka yhä rouhusi, vaikkakin se rouhu olikin nyt suunnattu aivan eri suuntaan.

Aallot ja lokkien huudot siis toivat Kerrille mieleen tuon vanhemmat. Splinterin huulille nousi pieni hymy, ja hän pyyhkäisi hiuksiansa taas.
"Hassua, mutta minä tunnen läheisyyden vain jään ja tuulen keskellä. Kuullostaa varmaan hullulta, mutta toisaalta, äitini kuulema tuli lumisista maisemista.", nuori tunnusti, nostaen toisenkin jalkansa viimein koukkuu laiturin päälle, kiertäen kätensä polviensa ympäri kevyesti. Katse siirtyi taas Kerriin, ja tuon sanat saivat Splinterin taas tyrskähtämään.
"En nyt siitä tasapainoisesta omalla kohdallani tiedä, mutta voisihan sitä huonomminkin mennä. Ainakaan en vielä puhu itsekseni.", velho selitti tyrskähdystään, hiukan pahoittelevan näköisenä. "Mutta on hyvä kuulla, ettet ole ollut aivan yksin. Edes yksi kasvo joka hymyilee auttaa paljon, kun tuntuu siltä että koko maailma on romahtanut."
Splinter, Ice Prince || Roka, Blind Loner || Copper, Righteous Man || Argen, Lenient Beast || Sullivan, Guardian of Animals || Nelladel, Night Hunter
Tänne päin,, jos sinulla on peli-idea tai tahdot kurkata avoimena olevia tärkeitä ja ei-niin-tärkeitä peli-ideoita.

"Hey, what I've been saying? I am impossible to kill - I had to do it MYSELF, and even then I got back in the books of living just to piss people off."

Ava (c) Minä.

Ros

Viesti Ma Touko 02, 2011 7:37

Kerri

Tyttö ei ollut yllättynyt siitä, että pojalla oli ollut samanlainen tunne kuin hänellä. Hän tunsi läsnäolon satamassa seistessään, Splinter puolestaan tunsi sen lumisissa maisemissa - eikö se ollut aivan tavallista.
"Vanhempansa menettänyt lapsi kaipaa heitä, vaikka olisikin päässyt menetyksestä yli", tyttö sanoi. Ainakin niin hän näki sen olevan omalla kohdallaan, Splinterin puolesta hän ei tietenkään voinut sanoa mitään.

Splinter totesi, ettei hän sanoisi itseään tasapainoiseksi mutta toisaalta, ettei hän myöskään puhunut itsekseen. Eikö se tavallaan meinannut, että poika oli kohtalaisen tasapainoinen? Jollei sitten tuon mukavan kuoren alta löytynyt kätkettyä sadistia joka vain odotti pääsevänsä esille.
"En ole vielä nähnyt mitään epätasapainoon viittaavaa", Kerri sanoi. "Jos olet yksin idässä, ilman niitä hymyileviä kasvoja, voit aina ajatella minua sillä juuri nyt, vastakihlattuna, olen onnellisempi kuin koskaan."
Hänen tarkoituksensa ei ollut hehkuttaa omaa onnellisuuttaan mutta miksi myöskään kätkeä sitä, että hän oli onnellinen. Splinter ei ollut niin pikkumainen, että olisi suuttunut toisen onnesta - ainakin niin Kerri oletti, eihän hän todellisuudessa voinut poikaa tuntea näin lyhyen tuttavuuden perusteella. Ei ainakaan sillä tavalla millä aatelispiireissä olisi pitänyt tuntea, eli siis perheen varallisuuden ja vanhempien kautta.
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 1954

Liittynyt: Ma Touko 04, 2009 8:00

Paikkakunta: Tuntematon planeetta

Viesti Ma Touko 02, 2011 4:50

Splinter

"Heh, totta. En vain tahtoisi millään myöntää sitä.", Splinter virnisti vastaukseksi. Toki, hän sisimmissään kaipasi vanhempiansa, mutta pieni kapinansa ja jatkuva itsekseen pärjäämisen painottuvan koulutuksensa ansiosta, ei hän voinut sitä sitten millään tunnustaa. Lisäksi hän oli juuri siinä iässä, jossa oli noloa myöntää asia, varsinkin jos oli mies. "Joten älä vain kerro kenellekkään että tunnustin sen juuri.", jatkoi nuori, nostaen sormen suunsa eteen.

Hymyileviä kasvoja... Splinter hymähti, mutta kuullessaan Kerrin olevan juuri menneen kihloihin, hän nosti katseensa nopeasti nuoreen naiseen.
"Mitä? Onneksi olkoon!", pienen hetken tajuamisen jälkeen, Splinterinkin sisälle syttyi se pieni iloisuus Kerrin puolesta. "Siinähän tapauksessa en voi kutsua sinua "neiti Kerriksi" kun tulen takaisin, vaikka enhän minä kokoajan neidiksi sinua kutsukkaan.", nuori virnisti pahoittelevasti. Etikettien takominen hänen paksuun kalloonsa kestäisi vielä jonkin aikaa, hän kun oli liian jäärä alkaakseen herroittelemaan isompiansa vain jos noilla oli komea titteli. Kerriä hän neiditteli koska tuo oli ryhdistä päätellen korkea-arvoinen, mutta myös mukava. Turha siis kuninkaan luulla, että hän alkaisi kumartelemaan ylttiöpaljon tai herroittelisi, ellei tuo sattuisi olemaan mukavampi tapaus kuin suurin osa aatelistosta, johonka Splitner oli törmännyt. Veri ei tehnyt miehestä miestä, vaan teot.

Laivalla kuului muutama huuto, ja nuori vilkaisi taakseen. Ilmeisesti joku oli luiskahtanut mereen, ei sen vakavampaa. Ei siis vielä ollut lähdön paikka, onneksi. Tosin eiväthän he olleet tässä kauaa jutelleet edes...
Splinter, Ice Prince || Roka, Blind Loner || Copper, Righteous Man || Argen, Lenient Beast || Sullivan, Guardian of Animals || Nelladel, Night Hunter
Tänne päin,, jos sinulla on peli-idea tai tahdot kurkata avoimena olevia tärkeitä ja ei-niin-tärkeitä peli-ideoita.

"Hey, what I've been saying? I am impossible to kill - I had to do it MYSELF, and even then I got back in the books of living just to piss people off."

Ava (c) Minä.

Ros

Viesti Ma Touko 02, 2011 7:20

Kerri

Tyttö iski silmää raitahiuksiselle.
"Olen hyvä pitämään salaisuuksia", tummatukka totesi ja teki eleen, jolla lukitsi huulensa ja heitti avaimen pois.

Kerri, tuleva kuningatar ei tuntenut oloaan lainkaan mukavaksi, kun häntä edes piti neiditellä. Hän ei ollut koskaan ollut turhan tarkka arvonimistä ja miten häntä puhuteltiin tai teititelkiinkö lainkaan. Tästä syystä tyttö irvisti pojan sanoille.
"Pelkkä Kerri on parempi kuin rouva Kerri", tummatukka totesi ja nosti varpaansa vedestä. "Tulen varmasti kyllästymään rouvitteluun jo ennen kuin se ehtii alkaakaan."
Oikeastaan rouva ei tulisi olemaan ainoa sana, mihin hän tulisi kyllästymään. Tulevana kuningattarena nuori nainen saisi varmasti tulevaisuudessa kuunnella monia huomattavasti ärsyttävämpiäkin titteleitä.
"Tai kenties minun pitäisi kutsua sinua arvon herra Splinteriksi", tyttö ehdotti, maistellen sanoja huulillaan. Se ei kuulostanut oikealta, kun katsoi Splinteriä, joka oli tuskin hänen pituisensa ja muistutti painoltaan huomattavasti naulakkoa honteloine varsineen.
"Rouva Kerensa ja arvon herra Splinter - kuulostaa koomiselta parivaljakolta lasten tyhjäpäisestä kirjasta."

Joku luiskahti lähistöllä veteen ja Kerri käänsi katseensa kyseiseen suuntaan selvästi uteliaana.
"Joku päätti käydä uimassa", tyttö totesi. "Minäkin voisin, jos en tarjoaisi ylös noustessani showta merimiehille."
Oikeastaan vesi oli niin kylmää, ettei hän haluaisi käydä uimassa siinä. Hän kylmettyisi matkalla kotiin ja saisi siellä osakseen kysymyksiä märistä vaatteista ja ihmettelyä tempauksestaan.
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 1954

Liittynyt: Ma Touko 04, 2009 8:00

Paikkakunta: Tuntematon planeetta

Viesti Ti Touko 03, 2011 5:59

Splinter

"Haha, "Arvon" ei sopisi minuun vaikka minut tunkisi aateliston vaatekaapin läpi kuuman kylvyn kautta! Pahat tapani kuultavat aina läpi, vaikka kuinka niitä koettaisin peitellä.", nuori räkätti Kerrille vastaukseksi tuon mainitessa "Arvon herra Splinterin". "Sitä paitsi, luulin että herroittelu on tarkoitettu vain yleville henkilöille, ei kaltaisilleni kujan nuohooja uhittelijoille, joilla ei ole takanansa mahtisukua, valuuttaa tai kunnollista koulutusta.", tuo vielä jatkoi, pyyhkäisten nenäänsä kevyesti samalla. Osasi hän lukea, ja melko vaikeitakin laskuja ratkoa, mutta mikä tuli ihan kouluttautumiseen johonkin arvostettuun ammattiin, sitä hän ei ollut vielä tehnyt. Pitäisi kai sekin joskus tehdä...

Kerri kommentoi veteen luiskahtanutta merimiestä, ja kertoi samalla syyn miksei voinut mennä uimaan. Splinterin kasvoille nousi vallaton hymy jälleen kerran.
"Vaan minäpä voin! Kylmä vesi tekee vain hyvää kropalle.", tuo naurahti, ja ennen kuin kukaan ehti estää, nousi hän laiturilta seisomaan ja loikkasi veteen pää edellä. Hetken aikaa hän oli sukelluksissa, ja nousi sitten pintaan kovalla vauhdilla, ravistellen päätänsä saadakseen märät etuhiuksensa pois silmiensä päältä.
"Hah, ainakaan en ole enää yltäpäällä tomusta matkastani tänne!", tuo naureskeli, ja kellahti selälleen merivedessä. Tokihan se pyrki suuhun ja maistui kamalalle, muttei Splinter siitä välittänyt, vaan sukelsi vielä kerran, ennen paluutaan laiturin reunalle. Vaikka hän näyttikin hintelältä, sai hän itsensä vedettyä nopeasti takaisin laiturin pinnalle.
"Noin, eihän se kovin kamalaa ollut.", Splinter virnisti, vaikka olikin nyt likomärkä ja saisi flunssan! Tai ainakin olisi saanut, ellei hänen kehonsa vain imisi lisää voimia kylmästä... Toki hän kuitenkin yritti kuivata paitansa helmaa puristamalla siitä ylimääräistä vettä pois. Ihan ilman paitaa ei hän kuitenkaan Kerrille esiintyisi, olihan hänellä kuitenkin useampi arpi joista hän ei ollut kovinkaan ylpeä...
Splinter, Ice Prince || Roka, Blind Loner || Copper, Righteous Man || Argen, Lenient Beast || Sullivan, Guardian of Animals || Nelladel, Night Hunter
Tänne päin,, jos sinulla on peli-idea tai tahdot kurkata avoimena olevia tärkeitä ja ei-niin-tärkeitä peli-ideoita.

"Hey, what I've been saying? I am impossible to kill - I had to do it MYSELF, and even then I got back in the books of living just to piss people off."

Ava (c) Minä.

Ros

Viesti Ti Touko 03, 2011 6:26

Kerri

Slinter ei arvostanut uutta nimitystään, eikä hän tosiaankaan näyttänyt arvon herralta vaan säälittävän hoikassa kunnossa olevalta nuotelta mieheltä. Splinterin käytöstapojen puutteesta tummatukka oli hieman eri mieltä, eihän poika nyt niin huonosti käyttäytynyt kuin antoi ymmärtää.
"Minä kutsun arvon herraksi sitä, jota arvostan", tyttö totesi. "Miksi herroiteltavan pitäisi olla koulutettu tai hyvästä perheestä? Se, mitä hän tekee ja miten hän käyttäytyy, on paljon tärkeämpää."
Kerri ei tiennyt, että tulevaisuudessa Splinter tulisi tosiaan täyttämään tämän arvonimen leikiten. Nyt hänen edessään kuitenkin oli ainoastaan hontelo poika.

Tyttö tuijotti epäuskoisena Splinterin perään huomattuaan, ettei poika ollut pilaillut. Poika pysyi sukelluksissa niin pitkään, että Kerri ehti jo harkita perään hyppäämistä, eihän hän voinut antaa nuoren pojan hukkua! Splinterin noustessa pintaan hän sai kuitenkin huomata, ettei poika ollut lyönyt päätään sukeltaessaan.
"Onko se kylmää?" tyttö kysyi yllättäen, sen sijaan että olisi mennyt huutamaan pojalle. Hän olisi itse hypännyt mukaan, mutta hänen tapauksessaan sen tekemättä jättäminen oli ymmärrettävää.
Kerri kallisti päätään pojan puristaessa vettä läpimäristä vaatteistaan.
"Sinun olisi järkevintä riisua ne pois mahdollisimman pian ettet vilustu", tyttö sanoi, tietämättä ettei Splinter noin vain menisi sairastumaan. Tosin ei hän itsekään ollut helposti sairastavaa sorttia, he sanoivat ettei flunssa tarttunut tyhmille mutta Kerri taisi olla poikkeus, hän kun ei tuntenut itseään tyhmäksi.
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 1954

Liittynyt: Ma Touko 04, 2009 8:00

Paikkakunta: Tuntematon planeetta

Viesti Ti Touko 03, 2011 7:48

Splinter

"Ei kovin. Onhan se viileää, itse ainakin viihdyin kuitenkin.", Splinter vastasi kysymykseen, samalla kun ravisti käsiänsä niin että vesipisarat lentelivät. "Tosin en suosittele muille uimaan, itse kun olen niin tottunut jo kylmässä uimaan ja olemaan.", hän vielä virnisti perään. Aivan, Kerri varmaan jäätyisi jos tuonne loikkaisi, Splinter vielä viihtyi hyvin. Tykkäsihän hän muutenkin liikkua pienissä varusteissa, oli sää mikä tahansa.

"Olet ehkä oikeassa... vaikken olekkaan mihinkään tautiin sairastunut monen monituiseen vuoteen.", velho vastusteli hiukan, haroen märkiä hiuksiansa pystympään hetkeksi. Huulet mutristuivat mietteliäästi, mutta kai se oli sitten pakko. Velho nousi taas jaloillensa, mutta käänsi selkänsä Kerrille ennen kuin veti paitansa pois. Kerrin nähtäväksi jäi vain laihan kropan selkä, jonka alaosassa oli muutama arpi. Lisäksi vasemmassa olkapäässä näkyi neljän pitkän viirun muodostama arpi, josta onneksi näkyi vain vähän, isoin osa siitä oli etupuolella. Oikeassa kädessä taas oli hienot raateluarvet, käsi oli kokenut jo niin paljon siitä kohdasta jossa arpikudos oli, ettei ollut enää varmaa mikä siihen oli ensin hyökännyt. Velho kuitenkin piti kiirettä, puristaen ensin paidan niin tiukaksi mytyksi kuin sai, ja sitten avaten ja ravistaen sen nopeasti kuivaksi, vetäen sen sitten taas päällensä. Eipä Kerri saanut mahdollisuutta katsoa etupuolella olevia arpia.
"Noin, parempi? Housuja en kyllä ala tässä ottamaan, laivassa vasta!"
Splinter, Ice Prince || Roka, Blind Loner || Copper, Righteous Man || Argen, Lenient Beast || Sullivan, Guardian of Animals || Nelladel, Night Hunter
Tänne päin,, jos sinulla on peli-idea tai tahdot kurkata avoimena olevia tärkeitä ja ei-niin-tärkeitä peli-ideoita.

"Hey, what I've been saying? I am impossible to kill - I had to do it MYSELF, and even then I got back in the books of living just to piss people off."

Ava (c) Minä.

Ros

Viesti Ke Touko 04, 2011 5:31

Kerri

Kerri oli itse huljutellut varpaitaan tuossa vedessä, joten hän oli huomannut sen kylmyyden itsekin, mutta pelkillä varpailla tunnustelu ei välttämättä antanut kokonaiskuvaa veden viileydestä.
Taidat olla oikeassa, Kerri totesi pojan sanoihin ja hymyili. Kenties kesällä sitten, en halua vilustua. Tosin silloinkaan hän ei menisi uimaan satamasta. Eiköhän löytyisi joku paikka, missä ei olisi uteliasta laumaa merimiehiä odottamassa, että uimari nousisi vedestä.

Tytön neuvo siitä, että paita oli viisainta ottaa pois sai Splinterin, jolla mitä ilmeisimmin oli epäinhimillisen hyvä kylmyydensietokyky ja sen lisäksi mitä parhain terveys, myöntymään. Hän oli kuitenkin niin siveä, että käänsi Kerrille selkänsä paitaansa riisuessaan, mitä tummatukka ei pannut pahakseen. Kyllähän hän tiesi, miltä puolialaston mies näytti, mutta poika silti tuskin haluaisi osakseen hänen katsettaan. Hän oli kuitenkin tyttö - ja vielä piti itseään kohtalaisen sievänä sellaisena.
Nämä mietteet kuitenkin katosivat tummatukan mielestä hänen nähdessään Splinterin selän. Hän ei tietenkään olisi halunnut olla utelias, mutta kenen tahansa huomio olisi kiinnittynyt noihin arpiin nuoren miehen selässä.
Splinter kiskoi paidan kiireesti päälleen.
"Ei sinun minua tarvitse ujostella", tyttö sanoi, mainitsematta mitään arvista, jotka raitahiuksinen oli ilmeisesti halunnut kätkeä.
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 1954

Liittynyt: Ma Touko 04, 2009 8:00

Paikkakunta: Tuntematon planeetta

Viesti Ke Touko 04, 2011 7:18

Splinter

Ei Splinteriä haitannut että joku katsoisi häntä koska hän oli ilman paitaa. Häntä haittasi katseet ylipäätänsä. Yksinäisessä ympäristössä kasvanut, ja yleensä huomio joka yleensä tarkoitti kuoleman partaalla roikkumista olivat tehneet hänestä hiukan syrjäisemmän, vaikka asia olikin parantunut huomattavasti viimeisen vuoden aikana. Tosin ei hän vieläkään tahtonut että häntä tarkkailtaisiin liikoja, tai muutenkaan että häntä tuijotettaisiin. Tuli inhottavan ahdistava olo... Nytkin hän aisti Kerrin katseen kaikissa niissä arvissansa, joissa jokaisessa oli oma tarinansa takanaan, jos ei laskettu käsivartta ja alaselkää, molempien jäljet olivat tulleet saman miehen jäljiltä. Se talvi-ilta oli syöpynyt hänen mieleensä, kuin aikeina muistuttaa omasta heikkoudestaan.

"Helppohan se on sanoa. Sanotaanko että en oikein pidä virheitteni näyttämisestä, varsinkaan niiden jotka näkyvät kehossani.", Splinter vastasi Kerrin toteamukseen ujostelusta. Suoraan sanottuna, Splinter ei vain tahtonut näyttää toiselle kiroustansa, tai muitakaan arpia mitä omisti. Salaisuuksia oli mukava omistaa, tuntui samantein enempi velhomaiselta, mikä oli pieni saavutus mahdollisimman epävelhomaiselta pennulta.
Splinter, Ice Prince || Roka, Blind Loner || Copper, Righteous Man || Argen, Lenient Beast || Sullivan, Guardian of Animals || Nelladel, Night Hunter
Tänne päin,, jos sinulla on peli-idea tai tahdot kurkata avoimena olevia tärkeitä ja ei-niin-tärkeitä peli-ideoita.

"Hey, what I've been saying? I am impossible to kill - I had to do it MYSELF, and even then I got back in the books of living just to piss people off."

Ava (c) Minä.

Ros

Viesti To Touko 05, 2011 8:05

Kerri

Tyttö hymyili pojan toteamukselle. Eikö kainous ollut juuri sitä, ettei halunnut näyttää kehonsa virheitä? Ei hänkään halunnut niitä esitellä, vaikkei hänellä ollutkaan samanlaisia arpia kätkettävänä kuin Splinterillä. Hänen ei tarvinnut suorastaan kätkeä mitään, mutta heidän kainoudessaan oli se ero, että Kerri ujosteli vartaloaan, Splinter arpiaan.

"Ei se mitään, vaikka olisit", tyttö totesi. "Minä ainakin olen siinä suhteessa kaino."
Hän ei ollut mikään luonnonlapsi, joka viihtyi ilman paitaa. Hänellä ei ollut suurta joukkoa miesystäviä jotka olisivat lisänneet hänen itsevarmuuttaan, mutta ehkä hänen kainoutensa oli tavallista nuorelle naiselle.
Tyttö taputti laituria vieressään.
"Jos et ole vielä lähdössä, istu vielä viereeni. Tässä on hieman lämpimämpi", tummatukka sanoi. Hän oli tuijottanut merelle usein, mutta siitä huolimatta hän huomasi tekevänsä sitä nytkin, miettien sitä, että Splinter katoaisi noille ulapoille.
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 1954

Liittynyt: Ma Touko 04, 2009 8:00

Paikkakunta: Tuntematon planeetta

Viesti To Touko 05, 2011 3:25

Splinter

Aluksi nuorelta velholta meni hiukan huti, mitä Kerri oli sanonut, mutta tuon seuraavasta lauseesta pystyi kuitenkin päättelemään mitä tuo tarkoitti.
"Hah, jos olisin ujo tai kaino, niin en usko että olisin tässä seisomassa. Pikemminkin olisin lähimmässä kirjastossa tai kirjakaupassa lukemassa.", Splinter virnisti, paljastaen samalla rakkautensa lukemiseen. Hän oli ehkä outo ilmestys kiitos hiustensa, silmiensä ja rääväsuisen luonteensa, mutta ei se tarkoittanut etteikö hänellä olisi ollut myös rauhallisempia harrasteita. Hän oli lukutoukka, eikä hävennyt myöntää sitä. Tosin hänen harjoituksensa veivät suurimman osan hänen lukuajastansa.

Kerri ehdotti että Splinter istuisi vielä, jos olisi aikaa. Nuori vilkaisi laivaa, jonka kapteeni vielä komenteli alaisiansa viemään ja tuomaan tavaroita. Velho kohautti olkiansa, ja tipautti itsensä Kerrin vierelle istumaan.
"Onhan tässä vielä hetki. Kohta pitäisi varmaan kuitenkin nousta laivaan, mikäli vielä tahdon tänään liikkeelle. Ja nyt en ala kävelemään takaisin kotiini, olen jo liian pitkällä kääntyäkseni takaisin.", Splinter virnisti lopussa, ristien kätensä syliinsä ja katsoen merelle itsekkin.
Splinter, Ice Prince || Roka, Blind Loner || Copper, Righteous Man || Argen, Lenient Beast || Sullivan, Guardian of Animals || Nelladel, Night Hunter
Tänne päin,, jos sinulla on peli-idea tai tahdot kurkata avoimena olevia tärkeitä ja ei-niin-tärkeitä peli-ideoita.

"Hey, what I've been saying? I am impossible to kill - I had to do it MYSELF, and even then I got back in the books of living just to piss people off."

Ava (c) Minä.

Ros

Viesti To Touko 05, 2011 6:45

Kerri

Kerri hymyili.
"Kirjojen kautta pääsee seikkailuihin", tyttö sanoi. "Ne ovat paras korvike, jos ei pääse tai uskalla itse kokea sellaisia seikkailuita.
Luultavasti juuri jotain tämän kaltaista nuorukainen oli ajatellut sanoessaan että jos ei olisi tässä, niin hän olisi kirjastossa. Kerri ei itse ollut suorastaan kova lukija, hän huomasi usein tehneensä kaikkea muuta yleishyödyllisen ja järkevän lukemisen sijaan, luonnostelleensa jotain turhanpäiväistä tai vain tuijottaneensa ulos ikkunasta.
Splinter sen sijaan ei näyttänyt siltä, että olisi rakastanut lukemista mutta ulkonäkö selvästi petti tässä tapauksessa.

Tummatukka vilkaisi laivaa. Niin, pian raitahiuksisen olisi lähdettävä.
"Tiedän, että olen pyytänyt sinulta jo liikaa", tyttö sanoi. "Mutta jos siitä ei ole liikaa vaivaa, kerää minulle kukkia idästä, kuivaa ne tämän välissä."
Hän ojensi kovakantisen luonnoslehtiönsä. Sen ensimmäiset sivut oli täytetty luonnoksilla mutta suuri osa sivuista oli tyhjiä, joten hän ei menettäisi mitään, minkä olisi aikonut jatkaa loppuun.
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 1954

Liittynyt: Ma Touko 04, 2009 8:00

Paikkakunta: Tuntematon planeetta

Viesti Pe Touko 06, 2011 4:34

Splinter

Splinterin ulkonäkö petti monessa asiassa. Hän oli ruikuli, mutta silti kova ottamaan otteluita muita vastaan. Hän oli selkeästi ulkoilmatyyppiä, vaikka pitikin lukemisesta. Ja hän oli melko lämmin ja villi persoona, vaikka olikin jäävelho. Jotkin asiat menivät hänessä pahemman kerran ristiin. Tosin saihan velhot olla ristiriidassa elementtiensä kanssa, jos niin tahtoivat!
"Totta, kirjat ovat mahtavia tarinankertojia, mutta lueskelen enemmän historiasta ja muusta vastaavasta kuin seikkailuista.", nuori vielä virnisti.

Kerrin ääni sai Splinterin katsomaan tuon suuntaan samantein. Eihän tuo ollut vielä liikoja pyydellyt tai mitään! Tuon kuitenkin antaessa vihkonsa, ja pyytäessä Splinteriä tuomaan kukkia sen mukana, hymyili velho hiukan. Luonnosvihko otettiin käsiin, ja nuori nyökkäsi.
"Toki, tuon kauneimmat kukat jotka löydän.", tuo vielä virnisti, asettaen vihkon hiukan varmemmin syliinsä. "Etkä sinä liikoja pyydä, pieni vaivahan se on. Melko varmasti aion muutenkin vain pyöriä ympäriinsä tutkimassa paikkoja, ja samallahan se menee.", hän vielä jatkoi, hilliten virneensä ja vilkaisten taas laivan suuntaan.
"Näyttää pahasti siltä, että minun on lähdettävä."
Splinter, Ice Prince || Roka, Blind Loner || Copper, Righteous Man || Argen, Lenient Beast || Sullivan, Guardian of Animals || Nelladel, Night Hunter
Tänne päin,, jos sinulla on peli-idea tai tahdot kurkata avoimena olevia tärkeitä ja ei-niin-tärkeitä peli-ideoita.

"Hey, what I've been saying? I am impossible to kill - I had to do it MYSELF, and even then I got back in the books of living just to piss people off."

Ava (c) Minä.

Ros

Viesti La Touko 07, 2011 6:50

Kerri

Tyttö hymähti.
"Miksi lukea seikkailuista, kun koet varmasti itse sellaisia", tummatukka totesi. Hän pystyi helposti kuvittelemaan Splinterin kokemaan seikkailuja, hän saattoi hyvin uskoa että tuo poika tulisi vielä kokemaan ihmeellisiä asioita meren toisella puolella. Miksi hänen tarvitsisi lukea kirjaa, kun hän kokisi itse huomattavasti hurjempia seikkailuja kuin mihin kirjailijan mielikuvitus pystyi ikinä?
"Tai jos et ole vielä kokenut, niin tulet varmasti kokemaan matkallasi tuntemattomaan."

Kerrin pyyntö ei saanut poikaa purskahtamaan nauruun ja torjumaan sitä, kuten olisi saattanut odottaa. He eivät kuitenkaan tunteneet toisiaan ja neiti tunsi jo nyt pyytävänsä pojalta aivan liikaa.
"Hienoa", tyttö sanoi hymyillen pojan otettua vihon hänen käsistään. Oli kuitenkin valitettavasti jo aika lähteä ja Splinter joutuikin sanomaan sen ääneen.
"Se on harmi", Kerri sanoi. "No, näemme silloin, kun palaat, oli se sitten puolen vuoden tai viiden vuoden päästä."
Tyttö nousi ylös ja ojensi kätensä käteltäväksi.
"Arvon herra Splinter."
EdellinenSeuraava

Paluu Laiturit & kadut

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

Keskustelufoorumin moottorina toimii phpBB® Forum Software © phpBB Group

Designed by ST Software for PTF.
Käännös, Lurttinen, www.phpbbsuomi.com uncommitted-decoy

Tämäkin on ilmainen foorumi, jonka tarjoaa munfoorumi.com

Ilmoita asiaton sisältö

Muuta yksityisyysasetuksia