Kirjoittaja suskari » 20 Loka 2011, 20:55
Kalmankoira
Kaksikko suuntasi Kalman näyttämää rakennusta ja aavekoira auttoi parhaansa mukaan kävelyssä, vaikkei ollutkaan aivan varma liikkuivatko hänen jalkansa enään ollenkaan. Sen verran oli jo mies parka kohmeessa kylmyydestä jonka viileä ilma ja hyytävän kylmä meri vesi olivat aiheuttaneet.
Majatalon oven avautuessa aavekoira tunsi kuinka mukavan lämmin tuulahdus kumpusi sisältä, kuten myös paikalliset asiakkaat likan sanojen jälkeen avun pyytämisen jälkeen. Yksi iso kokoisempi mies otti aavekoiran kainaloonsa kannettavaksi ja pyysi isäntää näyttämään huoneen johon loukkaantuneen miehen voisi hetkeksi aikaa majoittaa. Isäntä johtasi koko roikan ylös, talon seuraavaan kerrokseen ja avasi yhden huoneen oven auki. Huone ei ollut mikään iso ja koko huoneessa oli vain yksi pieni ikkuna, sekä sänky ja vieressä yöpöytä, sekä jonkin matkan päässä oli muutama tuoli pienen pöydän kera. Melko ahdas siis, mutta sillä ei ollut mitään väliä kun isompi mies asetti talon isännän avulla Kalman makaamaan sängylle kunhan olivat varoen riisuneet tuon.. Isännän katse siirtyi paikalla olevaan likkaan.
"Ehkä sinun pitäisi nuori neiti mennä odottamaan ulkopuolelle." Isäntä kehotti ystävällisen hymyn kera nuorta naisen alkua menemään ulkopuolelle siksi aikaa kun musta tukkaista riisuttaisiin märistä vaatteistaan.
Kun Kit oli ulkopuolelle mennyt odottamaan isäntä ja tuon epäviralliseksi avustajaksi tullut mies riisuivat kylmissään olevan miehen märistä vaatteistaan ja käärivät tuon peiton alle lämpimään sitoen ensin ensihätäisesti miehen haavat, johon isäntä oli hakenut kääreitä välillä.
Lääkärikin saapui lopulta ja pyysi muita paitsi isäntää poistumaan jos tarvitsi apua tai jotakin haettavaa. Lääkäri kävi nopeasti aavekoiran haavat läpi putsaten kaulassa olevan haavan laittaen siihen kevyen sideharso kerroksen, olkapäähän tuo laittoi yrttejä haavan päälle saaden aavekoiran irvistämään kivusta heikosti. Lopuksi olkapää sai tukevan kerroksen sideharsoja päällensä. Jalkopäihin Kalma sai kuumavesi pullon jonka isäntä oli tuonnut.
"Mikä olo?" Lääkäri kysyi lopulta mutta tajusi puhuvansa kuuroille korville aavekoiran nukahtaneen niille sijoillensa. Lääkäri hymähti pienesti.
"Menen nyt, tulkaa ilmoittamaan jos hänen tilansa pahenee ja käykää katsomassa häntä." Lääkäri selitti pakatessaan laukkuaan ja saatuaan sen pakatuksi astui huoneesta ulos ja poistui.