Kipinöintiä

Satamakylässä sijaitsevat Cryptin suurimmat laiturit, joille suuret kauppalaivat saapuvat. Laitureilta lähtee leveitä, kivetettyjä katuja risteilemään pitkin kylää, sekä suurin teistä johtaa pois satamasta, kohti aroja.

Valvoja: Crimson

ViestiKirjoittaja Nipustin » 09 Syys 2013, 22:12

"Kuin myös..." Phoenix totesi toisen herrasmieskommenttiin, yllättyneenä siitä mitä oli juuri nähnyt hetki sitten heidän pöydässään tapahtuvan, "Aww söpöä että ihan minun vuokseni. Et kai tunne oloasi uhatuksi tuollaisen naikkosen takia?" Mies virnisti ja laskettuaan juomat pöydälle aivan yllättäen suuteli Naua. Suudelma ei ollut intohimoinen ja raaka kuten ne yleensä tuppasivat olemaan, tuo oli melko nopea vaikka kyllä siinäkin oli kieltä nopeasti pyöräytetty toisen huulilla. Kaipa feeniksin tapa kuitenkin kiittää Naua blondin pois ajamisesta.
"Sitten aletaankin kupittaa!" Phoe julisti iloisena ja nosti kaljakolpakkonsa korkealla ilmaan, istuuduttuaan tietysti ensin Naun kylkeen kiinni sohvalle. Käsi joka ei pidellyt juomaa oli rennosti neidon olkapäillä. Phoenix joi oman oluensa nopeasti yhdellä kulauksella, joka oli vähän hämmentävää ottaen miehen yleisen kammoksunnan vettä kohtaan. Alkoholi oli oma asiansa.

Mies pysähtyi juomisensa lomasta tarkkailemaan hänen kaunista seuralaistaan kuumilla silmillään ja nuolaisi huuliaan. Kun vain lakkasi olemasta täydellinen perse toista kohtaan asia hoitui aika nätisti ja kivuttomasti. Ei ollut Phoenixin tapaista oikeastaan, mutta tämä tuntui hyvältä ja niin kauan kun oli mukavaa Phoe ei nähnyt suurempaa syytä muuttaa toimintaansa.
"Ainiin muuten!" mies totesi ja otti kätensä Naun harteilta voidakseen etsiä housujensa reisitaskusta Naulle kuuluvan heittoveitsen, "Ansaitsit tämän juuri takaisin, onneksi olkoon." Phoenix virnisti toiselle veistä nyt tuolle ojentaessaan. Kuitenkin kun nainen siihen yritti tarttua, Phoe siirsi sitä hieman kauemmas toisen ulottuvilta. Kunhan kiusasi vähän toista, pitihän kuitenkin homma pitää hauskana. "Ensin haluaisin sinulta yhden jutun..." Tuo totesi viettelevästi ja vihjeeksi näykkäisi naista hellästi tuon suloisen täyteläisestä alahuulesta. Mahtoikahan ymmärtää hienovaraisen vihjeen?

//Eeeei niissä sen eritteissä mitään kovin mystistä ole;D//
Nipustin
 

ViestiKirjoittaja Lörri » 09 Syys 2013, 22:34

" Itseni takia ensisijaisesti, mutta ilman muuta sinunkin, eihän tuommoinen ole mitään minuun verrattuna." Nau sai juuri sanottua, ennekö sai huulilleen miellyttävän suudelman, johon vastasi yhtä miellyttävästi.

" Asiaa!" Nau hihkaisi, ja kulautti Phoenixin perässä koko olutkolpakkonsa tyhjäksi. " Ehkäpä juon sinut pöydän alle," Neito sanoi sitten ilkikurisesti vihreää silmäänsä nikaten.
Mies leikitteli tovin Naun ja tikarin kanssa. Ennenkö Nau kerkesi suuttua, mies sanoi haluavansa yhden jutun ja näykkäisi naista lempeästi alahuulesta. Nau henkäisi ja pujotti vikkelästi kätensä miehen harteita ja niskaa pitkin tämän punaiseen hiuspehkoon, näykäten sitten leikkimielisesti takaisin.
" Minä taas haluan sinulta monta juttua." Nau kuiskasi, suuteli miehen kuumaa suuta uudelleen ja katsoi tämän silmiin. " Mutta oletko varma, ettet tahdo sitä ennen luovuttaa veistäni? Voihan olla, että minun tarvitsee vielä singota niitä muutama, ennenkö pääsen poistumaan kanssasi tästä paikasta kahdenkesken?" Nau sanoi pehmoisesti, ja hänen äänessään oli naurua." Lisäksi haluaisin, että kerrot minulle, mikä hitto sinä oikein olet miehiäsi? Feenix, niin, mutta mikä se on Phoe?"
Tämä oli askarruttanut Nauta enemmänkin. Hän oli koettanut etsiä kirjoista tietoa feenikseistä, mutta ei ollut löytänyt muuta, kuin pienen pätkän feenikslinnuista, jotka kukkuivat ja munivat tulivuorissa ja elelivät siellä tyytyväisinä tulilinnun elämää kuolematta milloinkaan. Nau olisi toivonut, että olisi ollut vanha Obel, jolta kysyä. Hänen viisaudellaan ei tainnut olla mitään rajoja, aivan varmasti tuo olisi osannut kertoa vastauksen Naun kysymykseen. Sillä toki kuumassa siipiveikossa oli jotain samankaltaista noiden lintujen kanssa, mutta ei se aivan täsmännyt kuitenkaan.
Lörri
 

ViestiKirjoittaja Nipustin » 09 Syys 2013, 22:50

Pikkuruinen Nau oli näköjään myös kova juomaan joka hymyilytti feeniksiä. Ehkä tuo tosiaan joisi itseään melkein kaksinverroin isomman Phoen pöydän alle, mutta sekös vasta olisikin kiihottavaa. Phoe tykkäsi Nausta tuon äijämäisen luonteenkin takia.

Toinen pujotti kätensä miehen hiuksiin miehen leikkiessä arvuuttelu peliä, aluksi miehen ilme oli toiveikas mutta kun Nau vain näykkäisikin häntä takaisin Phoen kasvoilta paistoi pettymys. "Höh, et sinä muistanut..." Tämä totesi muka kovin loukkaantuneena, mutta saman tien virnistikin jo. Ei se mitään.
Phoenix suudelman jälkeen luopui panttivangistaan, tuosta heittoveitsestä, ihan hyvillä mielin. Kelpasi tämäkin vaihtokaupassa. Sitten toinen esitti kysymyksen Phoenixille joka sai miehen näyttämään suloisen pohtivaiselta samalla kun tuo kuitenkin hymyili. "Eli haluat tietää... mikä minä olen. Syvällistä." Phoe totesi toisen kuitenkin tietäen hänet feeniksiksi. Phoenix kietaisi jälleen kätensä toisen ympärille ja vapaalla kädellä korkkasi rommipullon, vei sen huulilleen ja otti pitkän lämmittävän huikan suoraa pullosta. Sitten tuo kävi kertoilemaan: "No minä olen niin sanotusti ihmisfeeniks, suurten tulilintujen jälkeläinen. Synnyin kauan sitten munasta, tiedäthän tulivuoreen, jossa nuo feenikslinnut elelevät." Phoe piti tauon vilkaisten toista, tuon ilmeitä. Kiinnostiko tätä oikeasti kuunnella? Se oudoksutti miestä vähän sillä yleensä ketään ei kiinnostanut tietää miehestä mitään, tai jos kiinnosti heitä ei sitten kiinnostanut kuitenkaan taistella tiedon puolesta jos Phoenix asian kiersi. "Nooh, sanottakoon etteivät feenikslinnut ole kovin äidillisiä, sillä munat hylätään. Jätetään jonkun muun olennon löydettäviksi niin että nuo voivat huolehtia poikasesta tämän haavoittuvaisen lapsuuden. No niin tietysit minullekin kävi. Vihasin sitä ihmistä joka minut kasvatti, joten varmaisaikuisuuden muutoksen nautittuani lähdin saman tien maailmalle. Sitten olen kierrellyt siellä täällä. Kun osaa lentää ja on aika ei ole rajoitteena niin kerkeää aika hyvin nähdä maailmaa... Niin ja lentämisen lisäksi hallitsen joo tulta, tuli ei satuta minua ja kyllä osaan parantaa itseäni ja kyllä minulta pitäisi mitä ilmeisimmin vuotaa parantavia kyyneliä jos itkisin, mutta kun en vain ole koskaan itkenyt." Phoenix lopulta päätti kertomuksensa näin lyhyeen yleisuskomusten vahvistamis aaltoon. Moni oli löytänyt sen faktan ettei Phoe tosiaan koskaan ollut itkenyt hyvin kummalliseksi.

Uusi huikka otettiin rommipullosta jonka jälkeen sitä ojennettiin Naulle samalla kun myös kertomus vuoro. "No kerros sinä sitten jotain itsestäsi Nau..."
Nipustin
 

ViestiKirjoittaja Lörri » 09 Syys 2013, 23:09

Tyytyväisenä Nau pyöritteli hetken puukahvaista heittoveistään käsissään, miettien, mitä ihmettä oli unohtanut, ja sujautti sitten esineen paikoilleen.
" Hyvin syvällistä, kyllä." Nau sanoi, ja kuunteli hiljaa miehen kertoessa, nostaen toisen kätensä hyväilemään hellästi tämän hiuksia. Kaikki mitä Phoenix kertoi, oli Naun mielestä erittäin mielenkiintoista, ja hän koki tyydytystä saadesaan selityksen asialle, jota oli jo jonkin aikaa pähkäillyt. Naun tiedonjano oli aina ollut suuri, ja erityisesti nyt tämä oli kiinnostavaa, koska se kosketti Phoenixia.
" Kiehtovaa, kultaseni." Nau sanoi Phoen puhuttua, ja nappasi hänkin huikan miehen avaamasta rommipullosta. " Hyvin kiehtovaa. Ja eritoten nuo parantavat kyyneleet...ja kaikki...wau." Nau asettui mukavasti nojaamaan miehen lämpöiseen kylkeen, otti vielä huikan pullon suusta, ja puheksi hymyillen puhumaan. " Minusta ei ole mitään lähellekään yhtä mielenkiintoista kerrottavaa. Olen merirosvokapteenin ja mustalaisjohtajattaren tytär, joskaan en ole nänhyt koskaan vanhempiani. Olen kasvanut syvällä Quinn metsässä hyvin yksinkertaisessa ja herttaisessa maalaiskylässä, ja viettänyt paljon aikaa erämaita samoten....siinä se lyhykäisyydessään. Matkassani on mukana Räme, tuo koira, jonka äsken tapasit, ja tulenpunainen poni; rakkaat uskolliset ystäväni." Nau kohottautui lokoisasta kainalosta ja kurkisti miehen kasvoihin. Oliko tuo kuunnellut, ja oliko tuo kiinnostunut? Oli harvinaista, että Nau pääsi miesseuransa kanssa niin syvälliselle tasolle, että toinen olisi kysellyt jotain enemmän hänestä itsestään.
Viimeksi muokannut Lörri päivämäärä 15 Syys 2013, 09:38, muokattu yhteensä 1 kerran
Lörri
 

ViestiKirjoittaja Nipustin » 09 Syys 2013, 23:37

Ensin Phoesta tuntui että toinen ei voinut tarkoittaa sanomaansa kun alkoi kuvailla hänen tarinaansa kiehtovaksi, mutta tuolla ilmeellä ei taidettu pilailla. Tyttö taisi tosiaan nauttia tästä tiedosta, joka oli Phoesta kummaa sillä hänellä itsellään ei ollut ominaispiirteenä tuollaista tiedonjanoa.
Phoenix naurahti kun toinen sanoi ettei hänestä varmasti löytyisi mitään yhtä mielenkiintoista kerrottavaa ja totesikin ääneen asti ettei se varmasti voinut olla totta ja sitten kuunteli toisen kertomuksen itsestään. Mies ei ollut tosiaan tiedon janoinen, eikä kovin syvällinen, mutta ymmärsi kyllä hyvän kuuntelijan päälle joten osasi olla sellainen. Joskus toinen tarvitsisi vain hyvää kuuntelijaa... No ei Phoe tuohon itsekään uskonut, että tässä vain kuuntelijaa kaivattiin! Seksuaalista energiaa heidän välillään olisi voinut paloitella kirveellä ja sitten lämmittää sillä kokonaisen majatalon! He ihan tiemätäänkin koko ajan vain leikkivät toisillaan siinä istuskellessan, sillä kyllä kummankin kehot tiesivät mihin tästä päädyttäisiin.
Toinen kohattaui Phoen mukavasta kainalopaikasta kurkkaamaan miehen kasvoja, selvästi tarkistaakseen oliko tämä kuunnellut. Virneen kera komistus kumartui suukottamaan Naun naamaa tuon ilmestyttyä lähemmäs. Totta kai hän oli kuunnellut. Toisen ele selvästi viesti siitä ettei Naukaan ollut tottunut jakamaan tälläisiä tietoja itsestään, ihan kuten Phoenix itse.
"Näetkö, olethan sinä kiehtova..." Phoe sanoi vinkaten toiselle silmää ja napaten rommipullon tuon sievistä sormista voidakseen ottaa siitä itse ryypyn. Sitten pullo laskettiin takaisin pöydälle ja Phoenix kääntyi enemmän Naun puoleen. Miehen silmissä oli taas jotain kujeilevaista, keppostelevaakin ehkä kun tuo vain mitään sanomatta kumartui Naun kaulalle painaen ensin siihen hellän suukon. Sen jälkeen mies hengitti oikein syvään vasten toisen kaulaa, samalla painaen jälleen mieleensä toisen ihanan hajun. Sitten selvisi miksi mies oikein oli kumartunut toisen kaulalle, sillä tämä alkoi imeä toisen kaulasta yhtä kohtaa niin voimakkaasti, että siihen muodostui iso fritsu. Sitten mies hyvin tyytyväisenä kohotti kasvonsa neidon kaulalta. Hän ei vaan päässyt yli siitä ettei Nau ollut muistanut sitä että heidän ensi tapaamisellaan tuo kiihkeä ja kiivas nainen oli - kylläkin satuttaakseen - puraissut Phoenixia kaulaan. Se oli jotain mikä miehelle oli jäänyt mieleen kytemään hiljaista tultaan näinkin pitkäksi ajan jaksoksi. Kukaan ei tosiaan ennen ollut sitä tehnyt ja Phoenix oli pitänyt siitä luvattoman paljon. Pervomaisen masokistinen komea, komea mies...
Nipustin
 

ViestiKirjoittaja Lörri » 09 Syys 2013, 23:56

Ah, Nau ajatteli Phoen kumartuessa suukottamaan häntä kaulaan. Miestä oli aivan toden teolla kiinnostanut Nau, ja tämän elämä...se oli enemmän kuin miellyttävää. Se oli...jotain ihan uutta. Sitten Phoenixin huulet kaulalla muuttuivat kovemmiksi, ja Nau läväytti häntä kevyesti, nauraen, kasvoihin.
" Oliko tuo nyt aivan välttämätöntä?" Hän kysyi mukamas loukkaantuneeseen sävyyn ja nosti käden kaulalleen, kohtaan johon Phoenix oli imaissut kunnon jäljen tuntemuksista päätellen. " Merkitsit sitten omasi hyväksi aikaa, niinkö?" Nyt Nau pörrötti Phoen hiuksia kevyesti, kurottautuen ottamaan huikan rommipullosta. Samassa musiikki alkoi jälleen soida. Nyt se oli lempeää ja romanttista, oikein herttaista, illan viimeisiä hempeitä taisi bändi suunnitella. Noh, heillä oli ollutkin pitkä ja railakas ilta soittolavalla, joten se heille suotakoon.
" Kenties vielä yksi tanssi?" Nau kysyi pehmeästi, hivuttaen samalla käsiään Phoen reisiä pitkin ylös päin, päätyen puoliksi tämän syliin.
" Nauttisin siitä oikein paljon," Nainen sanoi hieman hajamielisesti, lupaavasti, ja nappasi samalla Phoen toisen nännin pehmeiden huuliensa väliin,imaisten sitä kerran, kaksi. Naun ajatukset karkasivat jo siihen, mitä sitten tapahtuisi, kun tanssit olisi tanssittu. Hän tunsi jälleen miten tuo outo hervottomuus valtasi hänen jäsenensä. Laiskasti punapää kuljetti käsiään miehen rintaa pitkin ylös harteille, ja jäi kiinni tämän hurjiin silmiin. Hän liu'utti edelleen toista kättään pitkin miehen vahvaa käsivartta. Hänen sormensa kohtasivat tämä käden ja hän pujotti omat pienet sormensa miehen sormien lomaan, ja puristi. " Mennäänkö?" Nau pyysi, ja tunsi vatsanpohjassaan kirpaisun, joka enteili ja lupasi paljon.
Lörri
 

ViestiKirjoittaja Nipustin » 10 Syys 2013, 11:17

Toinen antoi miehelle hellästi nauraen kasvoille kämmenestä, muttei tuo feeniksiä haitannut. Hän nauroi naisen kanssa asialle, olematta tuosta pahoillaan. "Luonnollisesti. Mieluummin varmaan näin kun että kusisin päällesi vai?" feeniks sanoi virnistäen ja tuolla oli paha tapa saada kaikki hullutkin ideat kuulostamaan siltä että todella voisi toteuttaakin ne. Toinen pörrötti Phoen hiuksia johon mies vastasi vain virneellä. Kappas, bändi alkoi näköjään soittaa jälleen. Miehen katse hakeutui soittokorokkeelle kivunneeseen soittajien kaartiin, mutta palasi sieltä nopeasti kun hän kuulu Naun jälleen kehräävän jotain hänen vierellään.
Toinen lähti hivuttamaan käsiään miehen reisiä pitkin, saaden miehen katseen muuttumaan toista riisuvaksi, kiimaiseksi. Tässä oli kuitenkin eräänlaisen suostuttelun makua sillä samalla oli pyydetty nätisti mahtaisiko Phoenix vielä suostua lähtemään yhteen tanssiin. Tähän romanttisen hitaaseen musiikkiin, eli näinkin ollen hitaita tanssimaan. Nau ainakin pelasi korttinsa miehen silmissä hyvinkin oikein, sillä Phoen kaltainen kovis olisi saattanut pelkällä pyynnöllä jättääkin lähtemättä. Phoenix virnisti neidolle tuon maatessa nyt puoliksi hänen sylissään kovin viettelevän näköisenä. Ennen kuin kuitenkaan sanoi mitään toinen kiirehtikin jo jatkamaan. "Nauttisin siitä oikein paljon" kuuluivat sanat toisen huulilta kun tuo jo olikin kohottaunut Phoenixin rintakehälle leikitelläkseen huulillaan miehen nännillä. Feeniks käytti silmiään kiinni, päästi huuliltaan raskaan henkäyksen sekä liikahti kärsimättömästi. Tämä leikittely alko tehdä hänen olonsa jo pikku hiljaa epämukavaksi.
Toinen siveli Phoenixin vahvaa käsivartta sukeltaen sitten tuon kämmeneen jääden sinne puristaen. "No hyvä on..." Phoenix sanoi pyöräyttäen silmiään, hymyillen kuitenkin.
Jälleen kaksikko sai suunnata kohti tanssisyvennystä, jossa parit olivat jo tanssimassa hitaasti lähekkäin toisiaan, jotkut vapautuneimmat jopa kaulaillen. Tällä kertaa Nau sai vetää Phoen perässään ollen heistä se innokkaampi tanssija. Tanssilattian varastaminen näin romanttisen hitaaseen musiikkiin ei ollut oikein mahdollista, mutta silti jotkut heidän vakioyleisöstään seurasivat katseellaan tämän kapakan illan tähtösten astelua tanssilattialle.

Nau vedittiin lähelle kietaisemalla kädet tiukasti tuon lantion ympäri. "Majoitutko taas majatalossa? Ehkäpä jossain tässä ihan lähellä..." Phoenix kuiskutti toisen korvaan heidän siinä alkaessaan liikehtiä musiikin tahtiin. Miehen kasvoilla oli virne ja silmissä merkittävä roihu.
Nipustin
 

ViestiKirjoittaja Lörri » 10 Syys 2013, 11:48

Nau painautui mieluusti vasten Phoenixia. "En majaile missään toistaiseksi...mutta onhan niitä; lähellä." Nainen kujersi, ja asetti punaisen päänsä vasten miehen kohoilevaa rintaa. " Toisaalta, yö on kaunis. Viettäisin sen mielelläni tähtitaivaan alla, ja luulisin että niin nuo eläimelliset ystävänikin." Hän sanoi ja keskittyi sitten tuntemaan tämän huumaavan hetken täysillä. Mies, hengitys, musiikki, sen rytmi jaloissa..kuin taikaa. Kappaleessa laulettiin jotain sellaista kuin; " Onnellinen hän ken punaisen ruusun poimia saa..." ja Naun katsoessa esiintymislavaa kohti, laulaja nikkasi hänelle veikeästi silmäänsä. Neito naurahti hilpeästi." Mahtava bändi, täytyy sanoa." Hän totesi, ja vaipui sitten takaisin hetken tunnelmaan. Kappale oli pitkä, ja siinä kerrottiin sydäntäsärkevä rakkaustarina. Sen verran Nau tajusi, vaikkei niin tarkoin sanoja enää ollut kuunnellutkaan.
Kappale loppui aikanaan kuitenkin, ja ennenkö seuraava ehti alkaa, Nau oli pyrähtänyt takaisin pöytään jossa he olivat aiemmin istuneet, ja napannut sieltä mukaansa rommipullon, johon oli jäänyt kosolti hyvää ainetta pohjalle. Sitten hän otti Phoenixin kouran omaansa, ja veti tätä peräänsä kohti baarin ulko-ovea.
Ovella tulikin sitten pysähdys. Nau oli juuri päässyt ulos kynnykselle, kun kourallinen naisia, ja tuo käsittämätön, aiemmista kohtauksista tuttu vaaleaverikkö tukkivat hänen tiensä. Nau oli ällistynyt." Ei voi olla totta! " Hän puhahti, ja koetti jatkaa vain tyynesti eteenpäin, mutta eräs naisista astui hänen eteensä, ja elopainollaan pysäytti pikkuisen naisen kuin muuri. " Ei mihinkään, tulitukka!" Matami komensi, ja hänen toverinsa asettuivat likipitäin riviin hänen taakseen. " Sinä saat maksaa nyt tekosistasi!" Nainen uhosi tuimasti, ja viittasi kädellään taempana seisovaan vaaleaerikköön, jolla oli valkea side kaulallaan. Vaaleaverikkö ei moista huomannut, sillä hän oli iskenyt silmänsä Phoenixiin. " Voi helvetti sentään!" Nau manasi. " Minun olisi pitänyt ottaa heti henki pois siltä vaan, niin tältäkin oltaisiin säästytty!" Hän karjahti, ja iski mojovasti nyrkillään päin matamin mehevää naamaa.
Kapakan ulosheittäjä puuttui tapahtumiin. Hän käski naisia lopettamaan ja huusi Phoenixille, että tämän olisi syytä saada pidettyä kaikki nämä naisensa kurissa, tai saisi vielä hyvä mies porttikiellon paikkaan sen tähden. Portsarin huuto ei paljoa akkalaumaa hillinnyt, vaan matami tarrrasi molemmin käsin Nauta tukasta, ja rähinä oli valmis.
Sisältä kantautuva sulosävelinen musiikki soi surkuhupaisasti taustalla.

/ Muokataan tuon portsarin reaktiota si viä jos on tarvis, jos se jää näyttämään hölmöltä. Tämä hyvä? /
Lörri
 

ViestiKirjoittaja Nipustin » 10 Syys 2013, 21:31

//No kiitos ja onhan se vissin kyllä ihan hyvä:)//

K-16

Totta, ei heillä varmasti paikasta tulisi tämä kaikki jäämään kiini. Kyllä aina löytyi jokin paikka ja toisaalta olisihan sekin erilaista välillä olla ulkona... Kunhan ei alkaisi satamaan, muuten leikki loppuisi melko lyhyeen.
Bändin laulaja vinkkasi Phoen deitille silmää, jonka myös mies oli pistänyt merkille ja kun Nau sitten kehaisi bändiä feeniks mulkaisi laulajan suuntaan tuimasti. "Ihan perus." Mies vastasi toisen kehuihin vähättelevästi.
Kappale loppui ja herkkä tanssi oli ohi. Nau lähti kiireellä hakemaan heidän pöytäänsä jäänyttä pulloa ja Phoenix jäi seisomaan bändin lähelle odottaen Naua. Hän mulkaisi bändinlaulajaa siinä sopivasti seistessään ja mies selvästi kavahti vähäsen. Hän ei todellakaan halunnut joutua tuon miehen väärälle puolelle...
Hetkessä Nau oli palannut takaisin ja tuon otti vastaan epäilyttävän aurinkoisesti sekä viattomasti hymyilevä feeniksmies. "Okei ja sitten mennään!" Tuo totesi hymyillen niin loistavasti, että vähemmästäkin kuka tahansa Phoen tunteva olisi ihmetellyt. Miehen käden napaten matka lähti sitten kohti ulko-ovea, nainen miestä vieden. Sehän sopi Phoelle, oma-aloitteisuus naisessa oli hurmaavaa.

Kaikki olikin näyttänyt hetken ihan liian hyvältä. Heidän eteensä ovella kerääntyi kasakapinoivia daameja joilla oli selvästi jotain hampaankolossa Naun kanssa. Phoe jätettiin huomiotta, muttei se tarkoittanut etteikö asia hänelle kuuluisi. Hän oli koko illan - sekä kuluneen puolisen vuotta! - halunnut päästä painamaan tätä naarasta ja nyt kun he olivat jo menossa loppusuoralla jotkut itsestään liikoja kuvittelevat äpärä ämmät vaan päättivät olla tiellä. Turha kuvitellakaan!
Phoenix oli astua esiin Naun takaa kun eräs jo ihan liian tuttu blondi ilmestyi hänen luokseen kietoen käsiään miehen ympärille. Phoenixin katseessa kiehui inho sekä sokea raivo. Se sai olla nyt tässä lupullisesti. "Olen liian kuuma sulle mussukka." Phoenix sanoi eikä tuon äänessä ollut tippaakaan lämpö, flirttiä tai mitään muutakaan joka Phoen puheesta yleensä teki sellaisen kuin se oli. Tuo oli silkkaa jäätävää piikittelyä. Samassa nainen tunsikin kuinka tuon käsiä alkoi polttaa. Hänen hihansahan olivat tulessa! Paniikissa naine heilautti käsiään liian läheltä söpöä pellava tukkaansa saaden senkin nappaamaan itseensä liekkejä ja nyt naisella tuli kova kiire rynnätä kadulle, jonne tuon tukijoukot hänet päästivätkin ja yksi lähti avuksi. Nainen juoksi suoraa läheiseltä laiturilta mereen, näin nopean sammutuksen ansiosta saaden itseensä vain lieviä palovammoja ja tukkaakin jäi vielä hieman jäljelle.
Phoenix palasi Nauta ahdistelevien akkojen pariin juuri ajoissa nähdäkseen kuin hänen tyttönsä oli motannut noista isokokoisinta suoraa keskelle tuon rumaa naamaan. Phoenix virnisti sekä vihelsi. Tuon oli täytynyt sattua. Nyt ulosheittäjäkin oli virkkuna tapahtumille ja heitti noille varoituksen. Phoenix nosti virnistäen kättään tuon suuntaan. Hommahan oli hallinnassa.
Ruma akka jota Nau oli tintannut kävi nyt itseään puoltapienemmän kimppuun ja sitä Phoe ei aikonut katsella. Yhdellä tarkasti tähdätyllä potkaisulla Naun takaa, hän sai matamin päästämään irti ja kavahtumaan taaksepäin. "Ette kai te vaan äpärät kiusaa tyttöystävääni?" Phoenix kysyi, kietaisten toisen kätensä Naun hartioille napeten tuon niin sanotusti sinne suojaan, "Ei kannata tahallaan alkaa leikkiä tulella. Ei edes tuollaisten ruodusta karanneiden jalkavaimojen. Painukaa nyt pois tieltä tai ketään teistä ei tunnista enää minun käsittelyni jälkeen. Olen tosissani, ei tule olemaan helppoa löytää ketään lämmittämään yömyöhään kun naama näyttää ihan hevosen perseeltä."
Aika kiireesti akkalauma siitä hävisikin, ei sillä. Phoenix kuulosti siltä että vain uhosi, mutta kun otti huomioon mitä tuo oli äsken häntä lähennelleelle blondille antanut käsittelyksi, saattoi kyllä uskoa että olisi tuo polttanut nuo rauhanrikkojatkin. Phoe nauroi toisten mentyä ja siirsi kätensä pois Naun olkapäiltä. "Kanssasi ei ainakaan koskaan ole tylsää..." mies sanoi virnistäen, pujottaen kättään naisen vyötärölle lähteäkseen saattelemaan tuota kanssaan ulkosalle.
Nipustin
 

ViestiKirjoittaja Lörri » 10 Syys 2013, 22:27

Yllättäin ämmän ote kirposi Naun takkutukasta, ja tuo horjahti taaksepäin, ja Naun nostaessa katseensa, tädin ilme näytti säikähtäneeltä. Sitten Nau kuulikin Phoen sanovan jotain tyttöystävästä takaansa, ja kääntyi katsomaan tätä kohti ilkeästi mulkaisten samalla kun mies veti hänet kainaloonsa. " Mikä hemmetin tyttöystävä?!" Nau kivahti miehelle, joka juuri oli pelastanut hänet tuon akan raastavilta kourilta. Phoe rääpi suutaan naisjoukolle samalla kun nämä lähtivät pakittamaan kiitettävän nopeasti pois paikalta. " No johan on." Nau sanoi kummastuneena." Sinne meni, vaan menipä kätevästi. Mihin sinä sen riivatun blondin laitoit?" Nau kysyi, sillä hänellä ei ollut pienintäkään havaintoa siitä, mitä tälle oli tapahtunut. " Juu, kuin myös muruseni, eipä käy tylsäksi kanssasi!" Nau puhahti silmäänsä nikaten ja naurahti kepeästi. " Aika show, vaan päästiinhän siitä." Hän vielä tuumasi, ja antoi miehen pujottaa lämpöisen käsivartensa ympärilleen. Se tuntui juuri oikealta ja sai neidon pään, ja koko kropan, humisemaan" Ah, minun täytyy napata ystäväni mukaan!" Nau havahtui Phoenixin läheisyyden huumaavasta vaikutuksesta ja vihelsi kimeästi. Hah, hän oli ollut aivan unohtaa! Tämänkin, niin kuin ilmeisesti jotain muutakin, jota hänen olisi pitänyt muistaa. Räme löntysti korvat höröllään esiin saman nurkan takaa josta oli aiemminkin ilmestynyt, ja Nau huikkasi sille iloisesti; " Tuo Kippara tänne!" Nopsasti hillittömän kokoinen koira pysähtyi, kääntyi, ja vilahti takaisin nurkan taa. Ei mennyt kuin pikku hetki, kun se asteli korkein; tärkein; askelin jälleen esiin, pitäen leuoissaan nahkaisia ohjanperiä, joidenka päässä asteli pieni, punainen poniori. Kippara hörhötti emännälleen tyytyväisyyttään jälleennäkemisestä, mutta ei tullut aivan luo, sillä se taisi hieman vierastaa Phoenixia. Sen sijaan Nau asteli ystäviensä luo iloiseen ääneen niitä kehuen. Hän hyväili kumpaakin hetkisen ja höpötteli niille niitä näitä lempeällä äänellä. " Tänä yönä päästäänkin nukkumaan ulos!" Hän vielä kertoi otuksille, ja kääntyi sitten kohti Phoenixia, vilkaisten vielä poniaan. " En usko että sinä pelkäät feenixiä, kun ei sinua haittaa sekään, että ratsastajanasi on lohikäärme! Ala tulla siitä!" Ja poni teki työtä käskettyä.
Samassa seistessään siinä Phoen vierellä Naulla välähti. Kävi niin, kuin joskus käy, että miettiessäsi kuumeisesti ensin jotakin asiaa, et saa mitään mieleesi, mutta jonkin ajan päästä alitajunta, tai joku, on tehnyt töitä puolestasi, ja unohtamasi juttu lipuu itsestään mieleen. Miten minä en sitä muistanut?! Kyllähän Nau elävästi muisti, miten hurja Phoenix oli suorastaan kerjännyt hänen puremaansa, silloin aiemmin, ja sitä samaa hän oli pyytänyt nytkin. Ja sitähän nainen oli puolen vuoden aikana lämmöllä, tai jollain vielä enemmällä, muistellutkin.
Nau tunsi itsensä aivan törpöksi.
Punapäinen taskuvenus roihahti. Hän kiepahti intohimoisesti kohti miestä, heitti kätensä tämän kaulaan ja loikkasi. Hän koetti päästä sulokkaasti pujottamaan jalkansa miehen kylkien molemmin puolin, suudellakseen tätä kiihkeästi ensin suulle, siirtyen siitä kaulan jänteille ja upottaakseen sievät hampaansa miehen ihoon; kunnolla.
Lörri
 

ViestiKirjoittaja Nipustin » 11 Syys 2013, 00:36

Nau oli kimahtanut Phoen 'tyttöystävä'-kommentille, joka nauratti miestä kovasti. "Kunhan sanoin että menisivät, tsiisus, älä nyt ala uneksimaan..." Mies virnuili ja käsi toisen lanteilla läimäytti toista kevyesti toisen upeasti muodostuneelle perseelle. Toinen halusi myös tietää mihin Phoenix oli mahtanut äsköisen blondin laittaa, ja sille kommentille ei voinut kun viattoman oloisesti kohauttaa harteitaan ja virnistää.

Täh, ystäväsi? Phoenix kummasteli toisen sanoja tuon sitten vislatessa. Kun näköpiiriin ilmestyi koira, Phoe ei tiennyt mitä oikein miettiä. Eihän tuo nyt oikeastaan ollut kilpakosija, vaikka kilpakosijan Phoenix olisi ehkä mieluummin hoidellut, sillä nyt hän oli jumissa tässä tilanteessa koiran - ehei - vaan myös ponin kanssa, jonka koira oli juuri noutanut nurkan takaa!
"Kivoja..." Mies sanoi kohauttaen kulmiaan kummaksuen. Ei ihme ettei poni nimeltään Kippura heti tahtonut tulla lähelle sillä eläimien sanottiin aistivan kuka niistä piti ja kuka ei. Toinen jutusteli eläimille hellästi kehuen noita karvaisia olentoja. Phoenix ei ollut ihan varma, mutta tavallaan hän taisi tuntea olonsa mustasukkaiseksi. Ei hän tietenkään tekisi mitään eläimille, harmittomia ne kaikkeen olivat, joten tilanne oli uusi. Ennen ei ollut ollut tarve kilpailla kosiskeltavan huomiosta koiran ja punaisen pikku ponin kanssa...
Lähdettiin matkaan kun ponikin rohkaistui seuraamaan punatukkaista kaksikkoa. Phoenix käveli kädet niskansa takana laiskan oloisesti ja tuon katse oli vaeltelemassa jossain talojen katoilla kun yllättäen Nau seisahtui ja mies kääntyi vähän mielenkiinnottomasti katsomaan tuota päin. Mistäs nyt mahtoi tuulla? Siinä samassa kun mies oli toista päin katsahtanut loikkasinkin tuo hänen kaulaansa roikkumaan saaden miehen naurahtamaan yllättyneenä. "Mitä sinä --?" feeniks aloitti naurahtaen kun toinen pujotti juuri jalkansa miehen vyötärölle ja sitten suuteli häntä intohimoisella voimalla suulle. Siihen päättyi se lause. Ihmisfeeniksin kädet olivat tipahtaneet niskantakaa naisen loikatessa hänen kaulaansa ja nyt ne kietoutuivat Naun ympärille voimallisina. Suudelma oli kuitenkin aika pian ohi, ja ennen kuin Phoenix ehti kunnolla tajutakaan mitä oli tapahtunut, Nau upotti hampaansa - jälleen - miehen kaulaan, niin kuin heidän ensitapaamisellaan, tosin tällä kertaa toinen ei varmaan yrittänyt näin karistaa miestä kimpustaan vaan teki tuon miehen sitä aikaisemmin pyydeltyä.
Phoenix oli menettää tasapainonsa ja onneksi siinä olikin seinä ihan lähellä miehen kuljettua seinän vierustaa sillä hän päätyy nojaamaan selkä kylmää kiviseinää vasten. Hänen huuliltaan pääsi pitkä nautinnollinen äännähdys. Se sattui, se toden totta sattui... Se tuntui fantastiselta. Kuumottava tunne valtasi jälleen kaulan kohdasta jota tuo pörröpää puri ja Phoenixin hengitys oli kiihtynyttä. Mies puristi käsiään naisen ympärillä toivoen ettei toinen lopettaisi. Lopulta kuitenkin hän tuntee kuinka jotain lämmintä valui pitkin hänen paljasta rintakehäänsä. Kaulasta oli alkanut vuotaa hieman verta ja Phoenix ähkäisi kivusta sekä kiihotuksesta. Ei häntä oikeastaan voisi satuttaa, joten tämä oli pikku juttu, mutta toivominen oli ettei Nau säikähtäisi kovin pahasti. Siinä seinään nojaillessaan Phoenix tunsi vain sen ihanan tunteen joka muodostui hänelle kivusta tuottaen mielihyvää, ei kylmää, ei ikävää, ei mustasukkaisuutta. Hänen silmänsä kiinni ja suu nautinnollisesti raollaan ja hänen kuuma hengityksensä höyrysi viileässä syysyössä. Mitä enemmän Phoenix kiihottui, sen lämpimämmäksi tuon keho tuntui muuttuvan. Joku outo feeniksien juttu varmasti...

Hetken täytyi kuitenkin loppua joskus. Toisen lakatessa puremasta Phoenixin kaulaa tuo kosketti kohtaa josta vieläkin vuosi hitaasti noroina verta. Verta jäi miehen sormenpäihin tuon pitäessä sormiaan haavalla. Kasvoilla oli onnelisen haaveileva ilme, joka kuitenkin pian muunnettiin heiman kivunsekaiseen virneeseen. "Ai sä muistit..." Mies vain kommentoi virneensä kera. "Saatpahan nähdä jotain mitä kovin moni ei ole nähnyt..." Mies vielä lupaili ja painoi kämmenensä haavalle. Käsi sytytettiin tuleen ja hiljalleen savuten haava parani kämmenen alla, nimittäin kun vain kolmisen sekuntia myöhemmin Phoe nosti kämmenensä haavalta, oli se kokonaan poissa. Ihan kuin Nau ei koskaan toiseen olisi kajonnutkaan. Muistona siitä kuitenkin oli muutama veripisara jotka seikkailivat alas Phoenixin kohoilevaa rintakehää, sekä myös verentahrimat sormet, sekä kämmen.

//Ei, feeniksien veressäkään ei ole mitään kovin jännää;D Eikä muissakaan eritteissä, if you know what I mean;)//
Nipustin
 

ViestiKirjoittaja Lörri » 11 Syys 2013, 08:17

Miehen kiihko ja kuuma syli kiihdytti Nauta yhä enemmän. Kaikki alkukantaisuus, villeys ja voimakkuus huumasi hänet, ja hän voihki Phoen käsivarsien puristuksessa, silmät kiinni, ja vain tuntien.
Naisen nostaessa punehtuneet kasvonsa miehen kaulalta, hän havaitsi että oli saanut tämän veren vuotamaan, ja irvisti. Sensuellisti hän nuolaisi huuliaan ja virnisti Phoenixille takaisin, maiskuttaen leikkimielisesti.
" Muistin." Hän totesi yksinkertaisesti samalla kun pudottautui kevyesti alas maahan. Sitten hän hätkähti yllättyneenä, ja herra paratkoon kiljahti, kuin paraskin mademoiselle, Phoenixin parantaessa tulellaan haavan kaulaltaan. Kiljahduksen jälkeen tuli nauru, ja hän puisteli päätään pontevasti helistellen samalla korvarenkaitaan. " Tämä. Tämä oli taas sitä wau osastoa, kultaseni. Hyvin wau."
Jälleen hän painautui lähelle miestä smaragdisilmät leikkisästi tuikkien, jotta voisi nuolaista kielenkärjellään tämän rinnalla valuvat veripisarat pois. Sitten hän etsi Phoen käden huulilleen, maistellakseen ensin sormenpäätä pari kertaa, ja imaistakseen koko sormen suuhunsa, voidakseen imeä sen hellästi ja huolellisesti puhtaaksi verestä, siirtyen sitten virnistellen muihin sormiin.

Nau ojentautui, kääntyi pois Phoen puolesta ja silmäili katua, jolla he olivat. Rakennuksia seisoi yhä tiheään, mutta jonkin matkan päässä ne näyttivät harventuvan sillätavoin, että siellä olisi voinut olla ranta. Ei kuitenkaan vilkas kauppasatama; he olivat väärällä puolen kaupunkia. Täytyi olla kyse jostain pikkaisemmasta paikasta. Nau kuvitteli erottavansa myös puunlatvoja kattojen yllä, ja ennenkö hän ehti sanoa tai ajatella sen enempää, lähti Räme örähdellen ja romuluisesti kulkemaan Naun katseen suuntaan. Se vaikutti jälleen lukeneen hänen ajatuksensa. Nau loi kysyvän katseen Phoenixiin, katsellen tätä alta kulmiensa. Hän ojensi kätensä sivelläkseen tämän lihaksikasta reittä, hivuttaen sitä hitaasti alhaalta ylös, huomaten hengityksensä kiihtyvän omista ajatuksistaan.
" Tuo suunta näyttää minusta lupaavalta. Menemmekö? Vai pitäisikö meidän sittenkin palata syvemmälle kaupunkiin? Ehkä se majatalo kuitenkin? Tai sitten, voisimme koettaa majoittua erään ystäväni luo..se tosin tietäisi sitä että hänen kanssaan joutuisi juttelemaan niitä näitä teekupposen ääressä varhaiseen aamuun, mutta ei kai siitä haittaa olisi? Ja eräällä tuttavallani on laiturissa laiva, johon hän majoittaa kulkijoita silloin tällöin maksua vastaan, se ei edes ole kaukana, mutta meidän täytyisi ensin kiertää alueen lähikapakat, jotta löytäisimme hänet. Luultavasti joutuisimme samalla pariin kapakkatappeluun ja ties mihin...noh, ei yö putkassa kahden kanssasi olisi ehkä sekään kovin paha vaihtoehto. Toisaalta taas, ehkä meidän kannattaisi mennä suoraa etsimään jotain aamupalaa, jotta jaksaisimme sitten täysin vatsoin paremmin...tai sinun, minähän sain jo purtavaa. Sitten taas, jos ajattelee..." Ja Nau rupesi nauramaan. Hän papatti aivan tahallaan totaalista soopaa majataloista ja ystävistä. Oli tässä nyt kuhkittu! Nainen toivoi Phoenixin raahaavan hänet ihan mihin tahansa, heti paikalla, ja antavan hänelle sen, mikä hänelle kuului. Eivätkä hänen mielessään olisi vähempää voineet olla minkään sortin heittoveitset.

/ Mystisyysvapaat eritteet siis, all right ;D /
Lörri
 

ViestiKirjoittaja Nipustin » 11 Syys 2013, 13:26

Toinen kiljaisi ensimmäistä kertaa koskaan Phoenixin kuullen, joka kyllä kiinnitti miehen huomion. Virnistäen tuo kuitenkin kysyvin silmin näytti kysävän mitä hemmettiä tässä nyt oli kirkumista, muttei sitten kuitenkaan sanonut mitään ääneen. Katse sai riittää.
"Äläpäs nyt, minähän sanoin että osaan tehdä tälläistä, pikku juttu", mies vähätteli virnuillen omia taitojaan Naun kehuessa niitä haltioituneena. Tietysti jos aina oli osannut tälläisiä asioita niiden hohto oli himmennyt vuosin mittaan. Phoenixin kyllä varmasti oppisi kunnioittamaan kykyjään ihan uudella tapaa mikäli ne häneltä joskus riistettäisiin, edes päiväksi.
Phoe nosti juuri verisen sormensa huulilleen, nuolaistakseen siitä enimpiä veriä pois, kun ihmisnainen painautui jälleen häntä vasten smaragdin virheät silmät kujeilevasti loimuten. Rintakehällä seikkailevat veripisarat nuolaistiin kiusoittelevalla kielenkärjellä pois ja sitten Nau päätti auttaa miestä myös käden putsauksessa. Ensin kaunotar kastoi vain sormea suuhunsa, kuin maistaakseen, jonka jälkeen koko sormi upposikin toisen suuhun hellästi imien, puhdistuen. Phoenix seurasi tätä pientä esitystä tarkasti, jokaista toisen liikettä. Mies liikahti jälleen kärsimättömästi, tämä oli hyvin kiusoittelevaa toimintaa Naulta, mutta hitaasti ja huolellisesti läpi jokaisen sorman, eikä Phoenix tietenkään estellyt tuota. Hänellä ei ollut mitään pitkiä esileikkejä vastaan, sillä muuten koko hommasta olisikin varmaan mennyt maku jo vuosia sitten.

Viimein toinen oli valmis putsaustyöntä kanssa ja kääntyi vilkuilemaan ympäristöön miettien mihin sitten menisivät. Niin tuo alkoi puhua pulpattaakkin vuolaasti erilaisista vaihtoehdoista jotka olivat toinen toistaan järjettömämpiä. Ei tässä nyt todellakaan kenenkään kanssa oltu menossa iltaa istumaan tai lupia kyselemään! Siinä puhuessaan toinen vieläpä liutti kätään pitkin Phoenixin reittä, kiusaten miestä vielä lisää tuon ahdinkossa.
Phoenix piti itseään kärsivällisenä miehenä - Tai ei kyllä oikeastaan! - mutta liika oli liikaa. Tuo tarrasi melko rajusti Naun käteen jota hetki sitten oli reittä pitkin liu'utettu, hakien näin neidon huomion itseensä. "Ääliö..." Mies tokaisi naiselle kommenttina tuon kiusaamisesta, kasvoillaan oikeastaan aika vakava ilme. Hän näytti noin intohimoinen palo silmissään ja kasvot peruslukemilla melko viisaalta. Huh, ei miehestä olisi uskonut. Ääni ei kuitenkaan ollut ollut ollenkaan jäätävä tai vihainen, korkeintaan lempeästi nuhteleva.
Ihmisfeeniks todellakaan ei aikonut jäädä neuvottelemaan tästä asiasta vaan kaappasi Naun vahvaan syliinsä, luoden itseleen esiin jälleen kauniit punasulkaiset siivet. Mies nousi lentoon ja otti suunnakseen läheisen rannan, jonka suuntaan koirakin oli jo kirmannut. Phoenix oli taitava lentäjä, olihan Nau ennenkin tosiaan ollut tuon kyydissä, mutta tällä kertaa vauhti oli huomattavasti kovempi, eikä lennetty niin korkealla joka teki hommasta vähän jännempää kun mutkiteltiin väistellen talojen kattoja.
Ranta saavutettiin melkein heti, mutta siellä näytti olevan jonkin sortin akkalauma (ketäköhän ne olisivat voineet olla..?), joten sinne ei edes harkittu pysähtymistä. Mies jatkoi lentämistä ja pian kiidättikin heidät satamakaupungin harvaan asutulle laitamalle ja laskeutui muuan hylätyn näkoiselle ladolle.
Nau vielä sylissään Phoenix potkaisi ladon oven auki, mutta tuo vanhuuttaan kaatuikin sisään. Ehkä mies oli myös potkaissut kiihdyksissään turhan kovaa. Lato oli edelleen täynnä heinää ja olkea, muodostaen pehmoisen näköisen alustan. Kyllä se miehelle kelpasi paremmin kuin hyvin, sillä olihan siinä sentään katto vielä paikallaan, mikäli alkaisi sataa. Sade ei saisi pilata hänen iltaansa, ei nyt...
Nau laskettiin vahvoilta käsiltä alas ja tavoiteltiin tuon ihanaisia vihreitä silmiä omilla himokkaasti kiiluvilla silmillään. Phoen hengitys ei ollut tasaista, saattoi johtua siitäkin että tuo oli juuri äsken lentänyt pikavauhtia heidät tänne, mutta varmasti myös aina vain kasvavasta kiihkosta tuo sisällä. Nauta suorastaan jo riisuttiin katseella, eikä konkreettinen riisuminenkaan varmasti ollut enää kaukana! Tällä kertaa kaikki näytti todella lupaavasti siltä ettei mikään voisi enää tulla heidän väliinsä!
Nipustin
 

ViestiKirjoittaja Lörri » 11 Syys 2013, 14:26

K15

Nau sai kuulla olevansa ääliö, ja hän olisi nauranut sille iloisesti, mutta miehen katse ja outo, vakava ilme vaiensivat naurun.
Oli hyvin hämmentävää tulla kopatuksi sellaiseen kyytiin, joskin punatukka nautti siitä suuresti. Ja no niin, sekin oli; wau. Phoenixin vauhti oli tälläkertaa melkoinen, mutta neito ei hetkistäkään pelännyt putoavansa, miehen käsivarret olivat lujasti hänen ympärillääm, ja hän huomasikin nauttivansa lennosta, ja Phoenixin vartalosta ympärillään, milloin kiljahdellen, milloin kikattaen. Kipakka lentomatka oli myös hyvin kiihdyttävä. Ei, he eivät menneet rannalle, vaan Phoenix lennätti heidät jonkin vanhan ladon luo, ja paineli rytisten sisään, Naun huudahtaessa, ei suinkaan säikähtäneesti, vaan ihastuneesti.
Mies laski hänet alas, ja katseiden kohdatessa Naun polvet tuntuivat pettävän alta. Hän ojensi kätensä tarttuakseen kiivaasti hengittävän miehen kädestä kiinni, haluten koskettaa. Tuo hetki kun Phoenix oli laskenut hänet sylistään oli jo ollut liian pitkä. Polvien sitten lopulta pettäessä hän veti miestä perässään kohti olkivuodetta. Hän nappasi reitensä tämän lantion ympärille, liikehtien kiihdyttävästi tämän lanteita vasten samalla, kun nosti kätensä sivelläkseen toista miehen lumoavista, kauniista siivistä. " Wau" Nau kuiskasi, ja tavoitti sitten miehen huulia uppoutuakseen hurjaan suudelmaan, kietoen samalla koko vartalonsa tämän ympärille, ja pujottaen toisen kätensä avaamaan antavan nahkaliivinsä nyörejä, jotka kohta antoivatkin periksi sen verran, että toinen pyöreistä ja mehevistä rinnoista ponnahti esiin tiukan nahan alta. Naisen hengitys oli käynyt raskaaksi ja huulilta karkaili seksikäs yninä. Hän tunsi olevansa valmis, märkä ja halukkaampi kuin milloinkaan ennen, ja sen tajuaminen oli omiaan vain lisäämään hänen himokkuuttaan.

/ Ihanat naiset rannalla :D /
Lörri
 

ViestiKirjoittaja Nipustin » 11 Syys 2013, 19:20

K-15

Nau veti miehen perässään kohti oljista muodostuvaa vuodetta, jonne upposi varsin somasti pelehtimään kaksi kiimaista nuorta. Vaikkei Phoenix kyllä ollut nuori, itse asiassa jos hän oikein muisti hän taisi olla jo yhdeksänkymmenenyhdeksän vanha. Näyttäen kuitenkin kuumalta parikymppiseltä, joka oli se tärkein asia.
Nainen kietoi jalkansa miehen lantion ympäri vetäen heidän lantionsa yhteen, joten toisen lanteen vaativa liikehdintä ei kyllä jäänyt feeniksiltä huomaamatta vaan tuo lähti siihen täysin purjein mukaan. Koska Phoe oli päällä tuo sai enemmän voimaa lantionsa vaativiin ja anoviin työntöihin, mitä nainen hänen allaan. Wau, kuului jälleen naisesta hänen allaan eikä feeniks rehellisesti tiennyt mistä toinen puhui koska ei seurannut tuon tekemisiä niin tarkasti. Tajusi kuitenkin toisen koskettelevan hänen palavia siipiään, joiden olemassa olo vasta sitten muistui mieleen. Virnistäen toisen ihaileville sanoille Phoe leväytti kerran leikkisästi siipiään, kadottaen ne sitten selästään yhtä mystisesti kun en siihen olivat tulletkin. Toinen kurottautui suutelemaan hänen yllään olevan tulisen komistuksen huulia, ja hurjaa suudelmaa halutessaan tuo sai myös sellaisen. Phoenix painoi voimallisesti Naun pään suudelmallaan takaisin olkia vastan ja upotti kielensä hyväileväisesti toisen suuhun. Suudelma lähti siitä leviämään Naun alahuulen näykkimiseksi ja siitä sitten kuumina voimakkaina suudelmina leulle ja kaulalle. Phoenix taipui vielä toisen yltä suukottamaan tuon solisluun yläpuolelle, josta sitten palattiinkin nuolaisten koko matka naisen huulille. Phoen keho oli todella lämmin, joten miehen suudelmistakin jäi lämmin tunne, joka mahtoi tuntua aika kivalta näin viileässä syysyössä kylmässä ladossa puuhaillessa.
Phoenixin suudellessa ihanaa naistaan ympäriinsä toinen oli saanut aukaistua hieman ihonmyötäistä nahkakorsetti asuaan, niin että tuon ihanainen naisanti, nimittäin rinta, oli sieltä ulos ponnahtanut. Mies hivuttautui hieman alemmas toisen pihtiotteessa, yltääkseen antamaan Naun suloiselle rinnalla myös suudelman. Oli hänen vuoronsa leikkiä kielellään toisen nännillä.
Ritarillisesti - niinkuin siinä mitään sellaista olisi ollut - feeniks ujutti kätensä auttamaan neitoa tuon asun nyörien kanssa. Hivutettuaan sormensa hieman löystyneiden nyörien lomaan Phoenix kiskaisi nahka-asun voimalla auki. Eipähän tarvinnut näprätä enää nyörien kanssa... Nyt feeniks kohottautui suutelemaan jälleen naistan huulille tulisesti huohottaen samalla, joka hieman hankaloitti suuteloimista. Nyt Phoenixin molemmat kädet tarrasivat naisen rintoihin, alkaen hieroa ja pyöritellä niitä. Herramieheksi kukaan ei tätä punapäätä varmasti edes haaveissaan ollut erehtynyt luulemaan, muttei hänen kosketuksensa kuitenkaan sattunut. Se oli jämäkkä ja paineikas, muutamia rintoja tunnustelleena hän arvosteli Naun rinnat korkealle arvoasteikollaan ja nautti noiden täydellisten Jumalan luomusten puristelusta.
Phoenix tajusi nyt vasta tuon neidon päällä niin seksikkäältä näyttävän asun haittapuolet. Se oli jonkinlainen housupuku, se tulisi kiskoa jalasta, ja ollessaan ihonmyötäistä nahkaa se oli hankalampaa. No ei sekään kyllä feeniksiä tulisi hidastamaan kun vauhtiin oli päästy. Toisen vaatteiden rikkominen ei kyllä varmaan tulisi kysymykseen, sillä aikaisempien kokemusten äänellä Phoe tiesi että akat osasivat välillä olla todella tarkkoja vaatteistaan. Toivottavasti mies ei ollut repäissyt - ainakaan pahasti naisen yläosan nuoritusta paskaksi, sillä Nau saattaisi ottaa siitä myöhemmin herneen suloiseen nenäänsä. No tämä kaikki oli jotain mitä kerkeäisi kyllä miettiä myöhemmin sillä nyt hänellä oli paljon parempaa tekemistä.
Nipustin
 

EdellinenSeuraava

Paluu Laiturit & kadut

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 5 vierailijaa

cron