Isäntä ja rampa|| Suskar~


Satamakylässä sijaitsevat Cryptin suurimmat laiturit, joille suuret kauppalaivat saapuvat. Laitureilta lähtee leveitä, kivetettyjä katuja risteilemään pitkin kylää, sekä suurin teistä johtaa pois satamasta, kohti aroja.

Valvoja: Crimson

Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 4008

Liittynyt: Ma Maalis 09, 2009 5:05

Paikkakunta: Icecrown

Viesti Ti Kesä 02, 2015 12:09

Re: Isäntä ja rampa|| Suskar~

Nuori pellavapäinen nainen kertoi olevansa uusi Jackin orja kokoelmassa ja jota kohtaan Luvon tunsi sääliä, mutta ei voinnut asiassa millään tavalla auttaa kerta itse oli samassa tilanteessa.
"Olen oikea malli esimerkki siitä.." Luvon hymähti väsyneenä Silille, joka laskeutui alemmas loukkaantuneen tasolle siirtäen varovasti peiton pois nähdäkseen haltian siteet ja mahdolliset haavat. Sil asetti peiton takaisin Luvonin ylle ja nousi ylös. Luvon seurasi katseellaan, sen minkä pystyi paikaltaan, kun Sil lähti lämmittämään vettä ja etsimään käsiinsä mahdollisia hoitotarvikkeita. Pian nainen palasikin tarvikkeidensa kanssa ja veti peiton pois haltian yltä, pyytäen ettei mies liikkuisi, ja kävi avaamaan sideharsoja haltian irvistellessä kivusta kun vanhat, ja ehkä hieman veriset siteet otettiin pois. Sil kävi sitten hoitamaan haavoja varovasti tuputtamalla haavoja puhtaaksi lämpimällä vedellä ja se tietenkin tuotti kipua, mutta Luvon yritti olla mahdollisimman paljon paikoillaan. Pian nainen olikin valmis ja asetti haavan päälle puhtaan liinan ja kääri haavat siteiden alle, pyyhkien Luvonin kylmän hikistä otsaa kysellen oliko parempi.
"Niin hyvällä kun tässä kunnossa voisi." Mies hymähti ja laskeutui makaamaan kovalle puiselle lattialle kun Sil kävi siivoamaan tarvikkeita pois, sulkien sitten perässään oven.

Jack tosiaan oli omassa huoneessaan parhaillaan, kuten oli Silille itse ilmoittanut, kun havahtui hieman varovaiseen koputukseen sekä perässä tulevaan kysymykseen saisiko sisään tulla.
"Tule vain." Jack myönsi luvan ja avasi huoneensa oven Silille. Huone ei ollut mikään maailman suurin, mutta sen verta että siellä nyt yhden miehen tarpeen verran oli tilaa, sekä mahdollisille huonekaluille ja tavaroille. Huonekaluina Jackilla oli sänky, jonka vieressä oli pieni yöpöytä, lipasto joka kävi myös pöytänä, sekä tietenkin perällä oleva vaatekaappi. Jack sulki oven Silin perästä ja viittoi naisen istumaan alas puiselle tuolille.
"Olet pärjännyt hyvin." Jack kehaisi Siliä katsoen naista kiinnittäen katseensa naisen metallisiin jalkoihin sanomatta siitä kuitenkaan yhtään mitään. Sil saisi pitää jalkansa niin kauan kun olisi vain kiltisti. Katse palasi takaisin Silin kasvoihin, jotka näin jälkikäteen ajateltuna olivat oikein sievät ja no nainen itsessään oli jalkojaan lukuunottamatta oikein sievä tapaus. Ehkä häntä jonkin verran nuorempi? Tai no Jack oli yli 200-vuotta vanha, mutta ulkoisesti oli 25-vuotias ja no mitä sitä ikää katsomaan kun ei vanhentunut.
"Vaikutat olevan täysin ihminen, eikö vain?" Jack kysyi yllättäen kävellen lähemmäs Siliä ja veti naisen hiuksia toisella kädellään ystävällisellä eleellä korvan taakse hymyillen pienesti, lähes huomaamattomasti. Jack veti kätensä pois.
"Olisi inhottavaa pitää sinua vain orjana, sopisit paremmin palvelijaksi." Jack ehdotti Silille, joka sinällänsä oli jo suuri arvon nosto ja toisi varmasti joitakin pikku etuja orjiin nähden. Sen lisäksi että Sil oli ihminen, joka myös nosti arvostusta rasistisessa miehessä. Ja ehkä se yksi syy että Jack oli ehkä minimaallisesti kiinnostunut Silistä muuta kuin käskytettävänään, mutta mies halusi vielä tutustua naiseen.. ja häntä hirvitti pelkkä ajatus jos naisen rampautuneet jalat olisivat periytyvää. Tosin ainahan voisi käskeä Siliä tekemään itselleen lapsen. Ei naisella ollut oikeuksia tai mitään suojaa, tuo oli hänen.
"En ole ilkeä mies, että voisin antaa sinun riutua otteessani." Jack totesi hymähtäen.

// Iso derp <__> Mutta koita nyt jotaa keksiä :D //
Kalmankoira - Aavekoira
Jack Aaren Fisher (Merari) - Ihminen hirviön kehossa
Ivor - Insan heyvan
Zara - Iso lisko
Ghost - Demoni
Cole - Ihmissuden pentu
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 2189

Liittynyt: Ti Touko 27, 2014 4:00

Paikkakunta: Mun koti

Viesti Ke Kesä 03, 2015 12:11

Re: Isäntä ja rampa|| Suskar~

Sil liikkui varovaisesti sisään ja Jack viittoi häntä istumaan. Naisen terät kopisivat pitkin puu lattiaa, kun hän asteli varovasti tuolille ja istui siihen niin mukavasti kuin suinkin. Kun hän oli saanut mukavan asennon puupenkillä, mies kävi kehumaan häntä. Sil tunsi pientä helpotusta, ettei Jack moittinut häntä ja hän oli omasta mielestään tehnyt myöskin parhaansa. Jalkojensa kanssa oli toisinaan hankalaa tehdä asioita, mutta jos hän saisi tehdä omaan tahtiinsa, hän pystyisi hyviin tuloksiin.
Yllättäen Jack kysyi oliko hän täysiverinen ihminen. "Kyllä herra." Sil vastasi. Ei hänessä pitäisi olla mitään muutakaan verta, kuin ihmisen. Toki hänen luonnottoman väriset, hopeiset silmät saattoivat hämätä rodun tulkinnassa. Sil mietti, miksi mies oli ylipäätään kysynyt asiasta, mutta toisaalta asia saattoi olla niin, että Jack oli henkeen ja vereen ihmisten puolella. Jack käveli häntä kohti ja kosketti hänen hiuksiaan, siirtäen ne korvan taakse. Kosketus sai naksen värähtämään. Hän huomasi myös miehen huomaamattoman hymyn. Sil ei tiennyt mite suhtautua toisen kosketukseen. Pitikö hän sitä pelottavana vai epäilyttävänä.

Jackin huomauttaessa, että häntä oli inhottavaa pitää orjana, joten tuo totesikin, että hän sopisi paremmin palvelijaksi. Osittain Sil tunsi, että Jack halusi häneltä jonkin muotoisen vastauksen retoriseen lausahdukseensa. "Se olisi suuri.... Kunnia herrani." Sil sanoi hiljaa ja katsoi miestä. Jack tuntui pohtivan hhvin paljon asioita. Tuo käveli hänen ympärillään ja tutkaili häntä. Sil tunsi tilanteen hieman epämiellyttäväksi, mutta ei näyttänt sitä. Hän yritti peittää tunteensa parhaansa mukaan. Jackin seuraava lausahdus tuntui oudolta. Silti siinä saattoi olla ehkä ripaus lempeyttä, ainakin Sil tahtoi uskoa naiivisti siihen.
"Minä... Olen teidän. Te pelastitte minut..." Sil sanoi arasti ja puristi käsiään yhteen. Hän tunsi, ettei hänellä ollut oikeuksia enää, mies oli ostanut hänet ja hän kuului tuolle. Pellavapään oli sopeuduttava elämän tilanteeseensa mahdollisimma nopeasti, vaikka päässä huusi koti-ikävä ja pelko. Silti ei hänellä olisi tarpesksi rohkeutta karata. Lisäksi mies ei vielä ole tehnyt hänelle mitään, mikä olisi saanut hänet haluamaan lpakonomaista karkaamista.

//Tadaa, tuollaista keksin cosplayn tekemisen lomasta :3
"Don't you dare stand there and judge me little man"
_________________________________________________________________
Gentleman of sorrow~who fears his own wrath
Witch of curse~Who crushes others with her pride
Monster of eating~Who couldn't stop his gluttony
Linseed of silver~Who hides her envy
Mermaid of darkness~Who had lust for money
Priest of happiness~Who hunts vampire for fun
Demon of shadows~Who serves the greatest of them all
Incubus of tears~Who has given up to his fears
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 4008

Liittynyt: Ma Maalis 09, 2009 5:05

Paikkakunta: Icecrown

Viesti La Kesä 06, 2015 11:18

Re: Isäntä ja rampa|| Suskar~

Jack saattoi olla huojentunut siitä tiedosta että Sil tosiaan oli täysiverinen ihminen, vaikka olikin rampa jaloistaan. Oli mukavaa saada katon alle edes yksi täysiverinen, vaikkei tietenkään Haulissa mitään vikaa ollutkaan. Ihminenhän mies oli, mutta kohdannut hyvin kurjan kohtalon, kuten Jack itsekkin oli. Hän oli menettänyt oikean fyysisen kehonsa ja vielä koko elämänsä, sekä tulevaisuutensa.
"Ansaitset sen, olet hyvä ruuan laittaja ja selvästi hallitset kotityöt." Jack kertoi Silille, joka otti pienestä ylennyksestään kunniaa. Tosin Jackista tuntui ettei Sil ollut koko ikäänsä mitenkään voinnut olla orjana, sillä osasi paljon siihen nähden mitä tavallinen orja osaisi. Sellainen joka olisi kasvanut ja syntynyt surkeaan kohtaloonsa.
"Jopa yllättävän hyvin.. Et varmasti ole ollut orjana kauaa?" Jack kysyi jättämättä kysymättä miksi Sil olikaan nykyiseen ahdinkoonsa joutunut. Jack uskoi vahvasti että tytön vanhemmat, tai sukulaiset, olivat myynneet Silin orjakauppiaalle rahan toivossa tai sitten vain sen tähden että nainen oli rampa. Tosin ei Jackään olisi katsonut Siliä kattonsa alla kovinkaan kauaa jos tuosta ei olisi mitään hyötyä hänelle. Kadulle olisi joutunut pahimmassa tapauksessa.
"Pelastin?" Jack kysyi hieman kuivasti naurahtaen. Hän ei kyllä tuntenut että olisi pelastanut tätä rampa parkaa. Hän oli vain halunnut uuden orjan kotiinsa kerta toinen alkoi olemaan lopetus uhan alla temppujensa tähden. Ja mistä sitä tiesi jos kuolisi itsekseen.
"Tarvitsin vain orjaa ja sain sinut halvalla, lisäksi olet osoittanut hyödyllisyytesi, joten saat jäädä." Jack selitti Silille pistäen merkille että nainen oli kovin jännittynyt ja hermostunut. Jack hymähti kevyesti laskien terävä kyntisen kätensä naisen olalle. "Ei sinun tarvitse olla peloissasi." Jack sanoi pienesti hymähtäen seistessään naisen takana.
Kalmankoira - Aavekoira
Jack Aaren Fisher (Merari) - Ihminen hirviön kehossa
Ivor - Insan heyvan
Zara - Iso lisko
Ghost - Demoni
Cole - Ihmissuden pentu
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 2189

Liittynyt: Ti Touko 27, 2014 4:00

Paikkakunta: Mun koti

Viesti Ti Kesä 09, 2015 8:51

Re: Isäntä ja rampa|| Suskar~

Jackia ihmetytti, kuinka hyvä hän olikaan kotitöissä ja kyseli oliko hän ollut kauankin orjana. Sil pudisti päätään. "Tämä... On ensimmäinen kertani." hän vastasi ja laski katseensa. Pienoinen koti-ikävä tuntui iskevän, mutta hän sivuutti asian pian. Jack kehui häntä paljon, joka sai pellavapäisen punastumaan hieman. Kukaan ei ollut ennen kehunut häntä niin paljon ja se sai hänet pienoisesti iloiseksi, mutta samalla häntä pelotti. Hän oli täysin uudessa tilanteessa kahdestaan miehen kanssa.
Jack kuitenkin totesi hänen pelastamiseensa vain sen, että oli halunnut uuden orjan ja saanut hänet hyvin halvalla. Lisäksi hän oli osottautunut hyvin hyödylliseksi, mikä oli miehen kannalta hyvä asia. Sil värähti pienesti, mutta nyökkäsi siihen vain. "Kiitos, herra." hän sanoi hiljaisena. Hän saisi jäädä, mutta hän ei tulisi näkemään perhettään tai ystäväänsä pitkään aikaan. Sil tiesi hyvin sen ja nieli surun tunteen, mikä ajatuksesta tuli.

Miehen laskiessa hänen olalleen kätensä, nainen värähti pienesti. Sil katsoi tuon teräviin kynsiin ja ajatteli, ettei kellään tavallisella ihmisellä voinut olla niin terävät kynnet. Mies tuntui myös huokuvan mystistä ja pelottavaa auraa. Voimakas ja jäntevä rakenteinen mies voisi helposti ahdistaa Silin nurkkaan, eikä hän pääsisi karkuun helpolla. Jack sanoi, ettei hänen tarvinnut olla peloissaan, joka sai naisen jännittymään entisestään. Miehen olemus tuntui vaaralliselta hänen takanaan. Varsinkaan, kun hän ei nähnyt tämnä toimia ja tuo käsi tuntui viileältä olalla. "Kyllä herra." Sil vastasi ja siirsi hermostuneesti kasvoilleen valahtaneet hiukset.
"E-en vain ole tottunut... Tällaisiin tilanteisiin. Olen pahoillani, herra Jack." Sil sanoi ja käänsi päänsä olkansa yli nähdäkseen miehen. Tuon kasvot olivat arpeutuneet, mutta islti omalla tavallaan oikein miehekkäät ja komeat. Silti noissa jään sinisissä silmissä oli jotain vaarallista. Vaarallista, eikä tuntunut silmien omistavan tippaakaan hellyyttä. Jackistä näki, että tämä oli kokenut paljon, mutta tuntui kuin hän olisi sulkenut paljon erilaisia "turhia" tunteita sisäänsä.

Sil käänsi pian katseensa pois pahoittelevasti, että oli katsonut herraansa liian pitkään. Mitä ikinä Jack aikoisikaan tehdä, hän kestäisi sen. Toisaalta tärisevät kädet kertoivat paljon Silin hermostuneisuudesta. Ei hänellä ollut kokemusta kommunikoimisesta toisten kanssa ja lisäksi hän oli niin arka luonteinen. Ei hän pystynyt yksinkertaisesti tekemään mitään.

//Anteeksi kesto :D Piti hieman opiskella ja saada desucon video tubeen, mutta täällä olen! Vihdoin ja viimein :'D
"Don't you dare stand there and judge me little man"
_________________________________________________________________
Gentleman of sorrow~who fears his own wrath
Witch of curse~Who crushes others with her pride
Monster of eating~Who couldn't stop his gluttony
Linseed of silver~Who hides her envy
Mermaid of darkness~Who had lust for money
Priest of happiness~Who hunts vampire for fun
Demon of shadows~Who serves the greatest of them all
Incubus of tears~Who has given up to his fears
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 4008

Liittynyt: Ma Maalis 09, 2009 5:05

Paikkakunta: Icecrown

Viesti To Kesä 11, 2015 11:14

Re: Isäntä ja rampa|| Suskar~

Jack ei ollut aivan varma olisiko hänen pitänyt olla yllättynyt vai ei Silin myöntäessä ettei ollut tätä ennen ollut kertaakaan kenekään orjana. Toisaalta se näkyi naisesta, mutta toisaalta sen olisi voinnut myös laittaa kurinalaiseen elämisen piikkiin. Sil vaikutti kuitenkin hyvin aralta ja heikolta henkisesti, jolla ei ollu paljoa pokkaa sanoa hänelle vastaan. Mikä taas olisi voinnut viitata orjakauppiaan kovaan kuriin ja opetukseen ettei ostajille pullikoida vastaan. Jotkut uudemmat orjat kun tuppasivat olemaan kovin kapina halusia uusia herrojaan kohtaan... kuten Jackilla oli itsellään jo yksi ja haltia toisinaan kokeili miehen hermoja. Jack kuitenkin oli pitänyt Luvonin hengissä vieltä toistaiseksi. Haltiamies oli kuitenkin alkanut taipumaan hänen käsky valtansa alle, eikä ollut niin kapinallinen kuin oli alkujaan ollut.
Jack kohotti hieman kulmiaan kun nainen kiitteli häntä siitä kaikesta siitä mitä hän oli naisesta sanonut, mutta ei käynnyt sanomaan yhtään mitään asiasta.

Jack tunsi kätensä alla kuinka Sil pienesti värähti hänen kosketustaan ja kuinka jännittynyt, sekä kireä nuori nainen oli. Eikä miehen hyvä tahtoisista sanoista tuntunut paljoa apua olevan kun nainen hänen kätensä alla tuntui jännittyvän tästä kaikesta vain kahta enemmän. Jack melkein vaistosi sen kuinka hermostunut nainen oli hänen kätensä alla.
"Siintäkin huolimatta etten ole tehnyt elettäkään vahingoittaaksesi sinua?" Jack kysyi hieman yllättyneen kuuloisena kun kuuli Silin sanat ja pudisti itsekseen päätä kun nainen käänsi katseensa pois hänestä, kuin häneen katsominen olisi ollut jotenkin kielletty. No ehkä joidenkin kohdalla, mutta Silin kohdalla Jack antoi armon käydä oikeudessa. Nainen oli kuitenkin kaunis ja ihminen vieläpä.
Jack nosti mustan terävä kyntisen kätensä pois naisen olalta ja kiersi naisen eteen nostaen hellästi leuan alta nostaen naisen pään itseään kohden. Jack hymyili jopa lempeästi ja isällisesti naiselle.
"Kätesi tärisevät.." Jack oli aikomuksissaan sanoa muuta, mutta huomatessaan että Silin kädet tärisivät silkasta pelosta Jack näki syytä huomauttaa asiasta. Mies päästi naisen leuasta irti ja asetti oman lämpimän ja vahvan kätensä naisen tärisevien käsien päälle pysäyttäen tärinän.
"En ole tehnyt elettäkään vahingoitaakseni sinua... en näe syytä miksi pelkäisit minua, ellei sinua pelota hieman karumpi ulkonäköni?" Jack kysyi ja hetken odotettuaan vastausta mies yllättäen poistui huoneesta, mutta palasi lähes yhtä nopeasti takaisin tarjoten Silille tuon oma leipomaa kakkua, sekä sen vieressä olevaa omenaa ja vesilasin.
"En usko että olet saannut mitään syötävää hetkeen?" Jack totesi enemmän kuin kysyi käyden nyt istumaan sänkynsä reunalle.

// Anteeksi myös omalla kohdalla, mutta aika mennyt tätä viikkoa kurssilla juoksemisessa. Mutta kurssilla on aina hyvä vastata (D //
Kalmankoira - Aavekoira
Jack Aaren Fisher (Merari) - Ihminen hirviön kehossa
Ivor - Insan heyvan
Zara - Iso lisko
Ghost - Demoni
Cole - Ihmissuden pentu
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 2189

Liittynyt: Ti Touko 27, 2014 4:00

Paikkakunta: Mun koti

Viesti To Kesä 11, 2015 12:38

Re: Isäntä ja rampa|| Suskar~

Jack tuntui yllättyneeltä siitä, että hän tunsi pelkoa tässä tilanteessa. Sil tunsi häpeän nousevan oman käytöksensä takia. Miksi hänen piti olla tällainen. "Olen pahoillani, herra. En kykene hallitsemaan tunteitani..." Sil sanoi vaivaantuneesti. Tilanne tuntui menevän vieläpä huonompaan suuntaan. Vaikka hän pystyi puhumaan änkyttämättä, puhe oli silti hyvin hidasta ja Silin täytyi koota ajatuksiaan samalla, jotta pystyi muodostamaan sujuvan lauseen.
Jack kiersi hänen takaansa takaisin hänen eteensä. Käsi irroitettiin olasta ja sitten, hyvin hellästi miehen käsi nosti hänen leukaansa. Nosti naisen katseen kohti Jackiä. Sil ei säpsähtänyt, hän tunsi olevansa risti tulessa. Hän tunsi halua kääntää katseensa pois ja samaan aikaan hän ei halunnut työntää Jackin elettä pois. Miehen sanat saivat naisen kädet säpsähtämään. Hän puristi niitä yhteen ja yritti peittää kätensä. Käsi liikkui pois hänen leukansa alta ja laskeutui hänen käsilleen. Käsi oli vahva, voimakas, mutta silti Sil tunsi pieni muotoista pelkoa.

Miehen hymyilessä hänelle, oikealla, aidolla hymyllä sai naisen rentoutumaan hieman. Jackin todetessa, ettei hän ollut vahingoittanut häntä eleelläkään sai Silin silmät värähtämään ja häpeän tunne tuntui valtaavan hänet. Ei hän halunnut miehen tuntevan syyllisyyttä siitä, että oli saanut hänet tällaiseksi. Ei se ollut miehen syytä. Tilanne oli Silin omaa syytä. Hän oli pääsyylinen omaan kohtaloonsa ja käytökseensä. Jackin mainitessa, että pelottiko häntä miehen ulkonäkö sai naisen katsomaan isäntäänsä hopeiset silmät loistaen. "Ei! Ei, herrani! Sitä se... Ei ole." sanat hiljenivät loppua kohden ja Sil laski katseensa miehen omaan käteen. Hän tunsi omien käsiensä tärinän, joka vavahteli miehen kättä vasten.
Äkisti Jack poistui paikalta ja Sil tunsi äkillisen pelon valtaavan hänet. Hän pelkäsi, että oli sanonut jotain sopimatonta ja oli loukannut Jackiä. Yllättäen mies saapuikin takaisin hänen kakkunsa, omenan ja vesilasin kanssa. Sil katsoi miestä kysyvästi. Jack tarjosi hänelle ruokaa, todeten ettei hän ollut varmastikaan syönyt tänään. Tosiaan Sil ajatteli, hän ei huomannutkaan kuinka nälkäinen hän oli ollut, joten hän otti arasti omenan käsiinsä ja katsoi isäntäänsä. "Kiitos paljon, herra Jack." Sil sanoi ja puraisi sen jälkeen palasen omenasta.

Hän tunsi tarvetta selittää miehelle oma käytöksensä, joten hän nosti hitaasti katseensa takaisin mieheen. "Minä... Pahoittelen käytöstäni... Jalkojeni takia en ole keskustellut kenenkään kanssa... Olen vain elänyt neljän seinän sisällä..." Sil sopersi ja yritti pitää puheensa selkeänä. Hän tunsi tarvetta itkeä. "Mitä pelkooni tulee... Minä en tiedä... Miten toimia erilaisissa tilanteissa ja ahdistun." hän selitti ja puraisi omenasta toisen palan. Mutusteli sitä siinä, kunnes käänsi päänsä sivulle. "Herrani." Sil sanoi hiljaa. "Pyydän... Älkää katsoko silmiini... Ne ovat varmasti hyvin epämiellyttävät, eivätkä ne edes ole tavallisen ihmisen silmien värinen..." Sil totesi ja pyyhkäisi silmäänsä. Hän ei halunnut itkeä.
Omenan syöminen jatkui, kunnes hän oli saanut omenan syötyä, hän joi lasin vettä ja söi pienen palan kakkua. "Kiitos paljon ruuasta." Sil sanoi ja näytti kumartavan istualteen. Sil suoristi itsensä ja vilkaisi Jackiä, joka istui sänkynsä reunalla. Toivottavasti, hän oli onnistunut selittämään tilanteensa paremmin.

//Ei mitään! Vastaaminenhan on juuri suunniteltu siihen, kun on jotain tärkeämpää meneillään no eei, mutta huudan täällä toisella puolella. Koska en kestä näitä kahta. En tietenkään ala shippaamaan ketään xD
"Don't you dare stand there and judge me little man"
_________________________________________________________________
Gentleman of sorrow~who fears his own wrath
Witch of curse~Who crushes others with her pride
Monster of eating~Who couldn't stop his gluttony
Linseed of silver~Who hides her envy
Mermaid of darkness~Who had lust for money
Priest of happiness~Who hunts vampire for fun
Demon of shadows~Who serves the greatest of them all
Incubus of tears~Who has given up to his fears
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 4008

Liittynyt: Ma Maalis 09, 2009 5:05

Paikkakunta: Icecrown

Viesti Pe Kesä 12, 2015 9:57

Re: Isäntä ja rampa|| Suskar~

Ei Jack tuntenut että Sil olisi häntä loukannut sanoillaan millään alhaisimmallakaan tasolla. Jack tiesi hyvi olevansa joidenkin silmissä hieman pelottava ilmestys arpiensa kanssa, mutta todellisuudessa mies oli oikein hyvä sydämminen "nuori" mies. Vaikkei aina osannutkaan aina näyttää tunteintaan niin kuin ehkä olisi pitänyt, mutta sitä se teetti kun eli yli puolet elämästään ilman sen suurempaa sosiaallista kontaktia kenenkään kanssa. Jack oli elännyt koko ikänsä vain kostonsa kanssa Kalmaa kohtaan, mutta nyt alkanut saamaan elämäänsä pikku hiljaan muutakin pientä iloa.

"En ajatellut sinua nälässä pitää... menisi kaunis kehosi pilalle." Jack totesi kun Sil kiittel häntä ruuan tuomisesta. Ei Jack halunnut nuoren naisen kehon rappeutuvan, sillä niin pahalta kun se oli myönnettävä.. siitä oli silmäruokaa. Jalkoja lukuunottamatta.
Jack kohotti pienesti kulmiaan kun Sil kävi yllättäen avautumaan asioitaan paremmin ja pahoittelemaan pelokasta käytöstään. Jack hymähti pienesti.
"Täällä joudut varmasti myös olemaan neljän seinän sisällä." Jack myönsi Slille sillä uskoi ettei uskonut naisesta olevan kömpelyytensä tähden hyötyä kaupungilla vaikkapa ostoksilla.
"....Toisin sanottuna et välttämättä pysty toimimaan vieraiden ihmisten kanssa?" Jack kysyi tarkoittaen tietenkin omia vieraitaan, joita saattoi tulla käymään syystä tai toisesta. Tässä vaiheessa Jackin oli pakko miettiä sitä mahdollisuutta että pitäisi Silin kokkina keittiössä vieraiden aikana. Hänellä kuitenkin oli kaksi osaavaa palvelijaa käytössään jo valmiiksi. Silin seuraaville sanoille Jack kohotti hieman yllättyneen oloisena kulmiaan joutuen miettimään hetken oliko nainen edes tosissaan sanojensa kanssa, mutta ilmeisesti näin oli. Jack hieman naurahti itsekseen pudistaen päätään.
"Hölmö nainen.." Jack tuhahti naurahtaen. "Silmäsi ovat hyvin erilaiset, mutta eivät ne ole kamalat." Jack sanoi hymyillen pienesti. Hän ei aivan ymmärtänyt miksi Sil silmistään noin negatiivisen kannan otti, sillä eivät ne ainakaan miestä itseään häirinneet. Kauniit toisen silmät olivat omalla tavallaan.
Kalmankoira - Aavekoira
Jack Aaren Fisher (Merari) - Ihminen hirviön kehossa
Ivor - Insan heyvan
Zara - Iso lisko
Ghost - Demoni
Cole - Ihmissuden pentu
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 2189

Liittynyt: Ti Touko 27, 2014 4:00

Paikkakunta: Mun koti

Viesti Pe Kesä 12, 2015 11:45

Re: Isäntä ja rampa|| Suskar~

Jack tuumasi, ettei hän halunnut pitää häntä nälässä, jottei hänen kaunis kehonsa menisi pilalle. Sil laski katseensa. Ei hän pitänyt omaa kehoaan kauniina, ei kasvojaan tai vartaloaan. Hän oli hoikka ja rintamus oli pieni. Silti Jackin sanat saivat naisen kokemaan edes jonkinlaista iloa siitä, että hän saattoi olla jonkun mielestä kaunis. "Kiitos." hän vastasi ja otti tämän kommentin kohteliaisuutena.
Jack totesi myös, että hän tulisi elämään neljän seinän sisällä tästä edes. Sil pudisti päätään ja vastasi kohteliaasti: "Ei se minua haittaa, herra." hän sanoi ja katsahti sitten pikaisesti mieheen. Hän oli elänyt niin ja hyvin tottunut eloonsa sisällä. Jackin sanoessa, ettei hän välttämättä pystynyt toimimaan vieraiden kanssa Sil näytti mieteliäältä. Ei, hän ei pystynyt puhumaan näiden kanssa, sillä ei tiennyt mistä puhua. Toimia hän kyllä osasi, jos palvelijan osaa piti suorittaa. Tarjoilla ja sanoa korkeintaan olkaa hyvä rouva/herra. "Palveleminen ei... Ole minulle este... Vieraiden edessä.... Puhuminen enemmänkin." Sil sanoi ja risti sormensa lomittain ja puristi niitä yhteen, jotta pienesti helpottanut tärinö ei enää pahentuisi.

Jack sanoessa häntä hölmöksi naiseksi, Sil tunsi pelon värähtävän. Oliko hän taas sanonut jotain sopimatonta? Loukkasiko hän Jackiä sanoillaan? Kuitenkin mies vain totesi, ettei hänen silmänsä olleet epämiellyttävät tai mitään vastaavaa, ne olivat miehen mielestä oikein somat tai kauniit. Miten mies sen itse halusi muotoilla. Sil nosti katseensa ja tuijotti miestä. Hänen silmänsä näyttivät loistavan, kuin tähti taivas. "Kiitos... Kukaan ei ole kehunut... Minua näin... Kiitos, herrani." Sil sanoi ja hän antoi aidosti kiitollisen hymyn paistaa kasvoillaan. Hänen täytyi niellä pelkonsa ja jännittyneisyytensä pystyäkseen hymyilemään miehellä näin.
Nyt kun nainen alkoi rentoutua miehen huoneessa, alkoi hän myös saaman toisenlaista kuvaa Jackistä. Aluksi hän oli pelästynyt tämän uhkauksia jalkoihinsa nähden, mutta hän alkoi nähdä miehessä parempiakin puolia. Ehkei niin näkyviä, mutta miehessä oli ripaus hyväntahtoisuutta sekä lempeyttä. Sil halusi ainakin uskoa siihen. Oli hän sitten liian naiivi tai ei, hän halusi uskoa miehen hyvyyteen.
"Don't you dare stand there and judge me little man"
_________________________________________________________________
Gentleman of sorrow~who fears his own wrath
Witch of curse~Who crushes others with her pride
Monster of eating~Who couldn't stop his gluttony
Linseed of silver~Who hides her envy
Mermaid of darkness~Who had lust for money
Priest of happiness~Who hunts vampire for fun
Demon of shadows~Who serves the greatest of them all
Incubus of tears~Who has given up to his fears
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 4008

Liittynyt: Ma Maalis 09, 2009 5:05

Paikkakunta: Icecrown

Viesti Pe Kesä 12, 2015 4:38

Re: Isäntä ja rampa|| Suskar~

Sil kävi sanomaan ettei naista haittaisi laisinkaan vaikka joutuisi olemaankin neljän seinän sisällä homehtumassa. Tähän Jack ei käynnyt mitään sanomaan ääneen, mutta oli tyytyväinen tiedosta. Eikä Jack välttämättä olisi Siliä ulos päästänytkään kerta nainen oli jo maininnut pystyvänsä juoksemaan nopeasti outojen jalkojensa kanssa. Nainen saattaisi vauhtiin päästessään päästä hyvinkin karkuun.
"Minä lähinnä pelkään että onnistut kaatamaan juomat jonkun päälle." Jack tokaisi Silille kun nainen ilmoitti ettei tarjoilu olisi naiselle mikään ongelma. Jack vain pelkäsi että kömpelöiden jalkojensa tähden Sil onnistuisi kompuroimaan ja kaatamaan juomat jonkun epäonnisen niskaan. Pahimmassa tapauksessa hänen.
"Eikä sinun tarvitse mitään puhua, ellei kukaan kysy mitään.. Palvelijat saavat näkyä, mutta eivät kuulua." Jack lisäsi vielä hyvin täsmentävästi mitä Sililtä odotti palveluksessaan, vaikka Jack edelleenkin oli hyvin vahvalla kannalla sen suhteen että naisen olisi paras keittiössä kun oli muita paikalla kuin hän tai Haul. Jack ja Haul saattoivat katsoa pienet rikkeet sormienläpi, mutta vieraiden nähden niiden selittely olisi inhottavaa.
"Mutta kai osaat vastata kun sinulta kystään?" Jack kysyi vielä ennenkuin hiljeni.

Jack ei voinnut olla vetämättä kasvoillensa virneen poikasta kun Silin katseessa näkyi selvä kiitollisuus hänen sanojaan kohtaan, jota nainen sitten kävikin kovasti kiittelemään. Ei hänestä naisen silmissä mitään erityistä mainittavaa vikaa ollut. Miehen ilme kuitenkin vakavoitui ja katse laskeutui naisesta lattiaan.
"Minun olisi syytä kuitenkin mainita etten.. olen itse täysin ihminen." Jack myönsi hieman vaikealla äänensävyllä Silille.
"Jonka vuoksi omistan itsestäni petomuodon.. en tietenkään sitä kotonani käytä yleensä, mutta jos joskus tilanteita tulee.. etten säikytä sinua." Jack jatkoi puheitaan nostaen katseensa nyt tyttöön.
Kalmankoira - Aavekoira
Jack Aaren Fisher (Merari) - Ihminen hirviön kehossa
Ivor - Insan heyvan
Zara - Iso lisko
Ghost - Demoni
Cole - Ihmissuden pentu
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 2189

Liittynyt: Ti Touko 27, 2014 4:00

Paikkakunta: Mun koti

Viesti La Kesä 13, 2015 11:17

Re: Isäntä ja rampa|| Suskar~

Isäntä pelkäsi hänen kaatavan juomat jonkun vieraittensa päälle, joka sai Silin ajattelemaan asiaa. Ehkä hänen sittenkin oli vain parasta olla keittiön puolella. Hän ei halunnut ottaa riskiä, että kaatuisi jonkun päälle. Tekisi hän se myös mielummin keittiössä ihan yksinään. "Koen... Että minun olisi parasta jäädä keittiön puolelle, herra... En tuottaisi häpeää..." Sil sanoi ja nyökkäsi vahvistaakseen sanomisensa. Jos hän olisi tarjoilut hän olisi tosiaan voinut näkyä, mutta ei puhua, mikä olisi vallan täydellistä! Toisaalta keittiöön jääminen oli paras vaihtoehto ja siihen Sil nojautuikin mielellään. '
Jackin kysyessä osaisiko hän vastata jos häneltä kysyttäisiin. "Kyllä, herra. Jos... Se ei tarvitse.... Mitään suuria selittelyjä." Sil totesi, esimerkiksi hänen jalkojensa selittäminen oli tuskallisen hidasta, jos ei sanomista ei saanut änkyttää. Aivan kuten Jack oli käskenyt. Hän ei saanut änkyttää, vaikka hänen teki mieli puhua niin, koska hänen täytyi tosiaan hyvin kauan kerätä ajatuksiaan muodostaakseen hitaasti lauseensa.

Jack näytti hymähtävän asialle lopullisesti ja sitten katsoen häneen merkittävällä tavalla. Sil kallisti päätään kysyvästi. Mitä miehellä oli mielessään. Jack näytti vähän harmistuvan ja kertovan, ettei ollut täysin ihminen. Naisen silmät välähtivät, hän kuunteli, kuinka Jack kertoi petomuodostaan ja sanoi, ettei käyttänyt sitä kotona. Tilanteita kuulema tuli, jossa miehen täytyi käyttää omaa petomuotoaan. Sil katsoi Jackiä, kun tuo pyysi, ettei hän säikähtäisi petomuotoaan. Hän oli nähnyt kaksi ja puoli metrisen puolilohikäärmeen, joten jos mies pyysi olla säikkymättä, ei hän säikähtäisi. Kun Jack nosti katseensa häneen Sil hymyili tälle. "Tahtosi on lakini herrani." sen jälkeen Sil mietti miten voisi kertoa asiansa.
"Minä... Yritän olla säikähtämättä muotoasi, en tosin... Ole kovin tuttu vielä taruolentojen... Kanssa." hän mainitsi ja laski päänsä. Sitten pää nousi ja katse tuijotti miehen jäänsinisiä silmiä.

//Mites olis jossain kohtaa sellanen tilanne, jossa Jack sitten voisi muuttua petomuotoonsa yms.? ;D
"Don't you dare stand there and judge me little man"
_________________________________________________________________
Gentleman of sorrow~who fears his own wrath
Witch of curse~Who crushes others with her pride
Monster of eating~Who couldn't stop his gluttony
Linseed of silver~Who hides her envy
Mermaid of darkness~Who had lust for money
Priest of happiness~Who hunts vampire for fun
Demon of shadows~Who serves the greatest of them all
Incubus of tears~Who has given up to his fears
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 4008

Liittynyt: Ma Maalis 09, 2009 5:05

Paikkakunta: Icecrown

Viesti La Kesä 13, 2015 5:54

Re: Isäntä ja rampa|| Suskar~

Jack nyökkäsi vain Silille kun nainen mitään vasta väitteitä myöntyi jäämään keittiöön silloin kun olisi vieraita talossa, ja no Silin kokkaus taidot huomioon ottaen paikka sopi naiselle oikein hyvin.
"Riittää kunhan vastaat, jotakin jos kysytään." Jack totesi kun Sil kävi selittämään että oli kykeneväinen vastaamaan mahdollisiin kysymyksiin, jos ne vain ei tarvinnut pitkästi käydä selittämään. Se mitä Sil tasantarkkaan tarkoitti pitkällä selityksellä ei ollut tiedossa, mutta jos se alkaisi yleisessä käytössä näkymään Jackin olisi pakko alkaa kouluttamaan Siliä. Rohkaista naista puhumaan sujuvammin.

Jack katsoi Siliä, joka hymyili hänelle ja sanoi hänen tahtonsa olevan naisen laki. Jack olisi halunnut uskoa siihen, mutta pelkäsi pelottavan naista karvaisemmassa muodossaan. Se kun ei ollut mikään pieni, eikä myöskään mikään sylikoira vaan melkeinpä täydellinen tappokone. Hän oli onnistunut pelästyttämään sillä olemuksella jo Liluthin, vaikka tilanne kieltämättä silloin olikin ollut hyvin epämieluisa jokaisen kannalta. Jack pahalla päällä ensinmäisitä sekunneista alkaen ja Liluth luonteeltaan valmiiksi hyvin hyvin arka.
Silin seuraaville sanoille Jack kurtisti kulmiaan silmien pupillien kaventuessa kissamaisen kapeiksi siksi muutaman sekunnin ajaksi.
"En ole taruolento." Jack murahti nenäänsä nyrpistäen selväti inhoten sitä kuinka Sil oli verrannut häntä niihin saastaisiin olentoihin. Hän ei ollut sellainen..
"Tuota on hieman vaikea uskoa.." Jack kävi toteamaan perään hieman rauhallisemmin. "Olen säikyttänyt jo muutamat tuttavani." Jack lisäsi hieman harmistuneena.
"Mutta onko sinulla mitään kysyttävää?" Jack kysyi uskoen tämän keskustelu olevan tässä ja Sil pitäisi päästää töihin.

// Toki, mietin tossa jos Jack nyt lähtisi jonnekin päin kylää sekkailemaan, mut olis unohtanu jotakin kotiinsa ja Sil sit olis perää lähteny tavaran x kanssa. Sit Choloros pojat voisi tulla häiriköimään taas vaihteeksi siihen niin Jack pääsisi Siliä puolustaa. Btw tähä vois ottaa aika skippiä ku ei tossa nyt varmaa muuta tapahu. //
Kalmankoira - Aavekoira
Jack Aaren Fisher (Merari) - Ihminen hirviön kehossa
Ivor - Insan heyvan
Zara - Iso lisko
Ghost - Demoni
Cole - Ihmissuden pentu
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 2189

Liittynyt: Ti Touko 27, 2014 4:00

Paikkakunta: Mun koti

Viesti La Kesä 13, 2015 6:19

Re: Isäntä ja rampa|| Suskar~

Jack näytti ärsyyntyneeltä siitä, että hän oli kutsunut miestä taruolennoksi. Sil näytti heti tajuavan tilanteensa. "A-anteeksi... En tarkoittanut... Minä en puhu enempää." hän totesi aidosti pahoittelevana. Hän vihasi itseään, miksi hän ei osannut pitää suutaan kiinni tai hallita sanomisiaan? Jack myös totesi, että oli vaikeaa uskoa, ettie hän pelästyisi miehen petomaistamuotoa. Sil tunsi pienesti taas syyllisyyden tunteen painavan. Ehkä Jack koki, että hän valehteli, mutta Sil ei tosiaan osannut sanoa mitään oikestaan miehen petomuotoon. Ei hän sitä ollut nähnytkään. Ei sitä summan mutikassa päätettykään, että jotakin ei pelästyttäisi lähitulevaisuudessa.
Jack myös kertoi, että oli säikäyttänyt jo ennestään monia muodollaan, johon arka pellavapää nyökkäsi vain. Isännän näyttäessä harmistuneelta, olisi nainen halunnut sanoa jotain rohkaisevaa, mutta ei kehdannut sanoa enää mitään. Asia oli loppuun käsitelty.

Jack osoitti myös, että huoneessa oli käyty asia loppuun ja kysyi vielä, oliko hänellä mitään muuta kysyttävää. Sil mietti hetken. Sitten hän kertasi säännöt mielessään, seka omat työtehtävänsä. "Tällä hetkellä... Ei mitään, mutta kysyn varmasti.... Kun minulla tulee jotain kysyttävää, herrani." Sil totesi ja nyökkäsi lauseen lopuksi. Sen jälkeen hän odotti lupaa nousta tuolilta ja lupaa poistua huoneesta. Sen saaneena hän palasi valmistamaan päivällistä, sillä aika oli rientänyt jo melko paljon.


//Juu! Chloros ihan mielellään tulee ahdistelemaan pellavapäätä >:D, niin että Jackillä menee hermot. Tehdään vain aikahyppy ja sen takia vastauksestakin tuli vähän lyhkänen, koska oletan, että teet aikahypyn?
"Don't you dare stand there and judge me little man"
_________________________________________________________________
Gentleman of sorrow~who fears his own wrath
Witch of curse~Who crushes others with her pride
Monster of eating~Who couldn't stop his gluttony
Linseed of silver~Who hides her envy
Mermaid of darkness~Who had lust for money
Priest of happiness~Who hunts vampire for fun
Demon of shadows~Who serves the greatest of them all
Incubus of tears~Who has given up to his fears
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 4008

Liittynyt: Ma Maalis 09, 2009 5:05

Paikkakunta: Icecrown

Viesti La Kesä 13, 2015 8:06

Re: Isäntä ja rampa|| Suskar~

Sil vastasi ettei ollut enään mitään kysyttävää ja kysyisi kyllä jos kysyttävää tulisi. Jack nyökkäsi ja antoi naiselle luvan poistua huoneestaan omia askareita tekemään. Mies itse jäi vielä huoneeseensa miettimään syntejä syviä kun nainen oli poistunut.

Loppu päivä olikin kulunut rauhallisissa merkeissä. Sil oli tehnyt oikein maukkaan aterian herrallensa, jonka jälkeen mies oli poikkeuksellisesti mennyt ottamaan päiväunet tuntiessaan itsensä väsyneeksi samalla kun oli käskenyt Silin tarkistamaan Luvonin tilan. Ruokkia tuo ja katsoa oliko haltia mitään vailla. Tämän jälkeen Jack painui takaisin huoneeseensa ja veti peiton korviinsa nukahtaen hetken päästä mukavaan uneen.
Jack nukkui täydessä unessayli tunnin ennenkuin nousi sängyn pohjalta ylös käyden sammuttamassa janonsa keittiössä, tarkasti että kaikki oli kunnossa ja raahasi itsensä olohuoneen puolelle vetäen aikaisemmin lukemansa kirjan käteensä alkaen sitä aikansa kuluksi lukemaan. Siinä mies vietti aikaansa huomaamatta ajan kulua kun vasta siinä vaiheessa kun alkoi pimentymään, jolloin mies sulki kirjansa vaikuttaen hetken mietteliäältä, kunnes nousi ylös. Jack käveli eteiseen, jonka kaapeista kaivoi kevyt rakenteisen nahkasta, sekä raudasta tehdyn harjoittelu haarniskansa ja veti sen päälleensa. Vyötäröllensä Jack laittoi asevyönsä jossa roikkui nyt Haulin sijasta kaksi kuunsirpin muotoista hopeista asetta.
"Lähden kaupungille, katso kylpyvesi valmiiksi kun palaan." Jack kävi ilmoittamassa Silille vielä ennen lähtöään ja poistui asunnosta sulkien oven perästään.

Aurinko oli vasta hetki sitten laskeutunut ja loi vielä viimeisillä säteillään punaista väriä tummentuvaan taivaaseen kaupungin ylle. Jack itse käveli rauhallisesti pitkin katuja seuraillen katseellaan hiljentyvän kaupungin tapahtumia kun osa ihmisistä meni kotiinsa ilta puuhiin, osa juoksi kapakkaan rahapussit kilisten ja vartijoilla taas alkoi yövuoro. Jackin ehkä olisi voinnut laskea samaan kastiin tällä hetkellä, sillä mies itse oli myös kävelynsä ohessa tarkistamassa kaupunkia ylinmääräisiltä vierailta. Sääli vain ettei Haul ollut mukana, aave olisi varmasti ollut hyvin innoissaan tästä reissusta.. mutta ehkä tästä pitäisi vain olla hiljaa Haulille. Loukkaantuisi poloinen vielä.
Siinä kävellessään Jack muisti myös jotakin.. hän kokeili housujensa taskuja tajuten unohtaneensa jotakin hyvin tärkeää kotiin lähtiessään. Hän oli unohtanut kotiavaimensa ja kiroten mielessään mies kääntyi ympäri lähtien reippain askelin kävelemään takaisin kotiinsa.
Kalmankoira - Aavekoira
Jack Aaren Fisher (Merari) - Ihminen hirviön kehossa
Ivor - Insan heyvan
Zara - Iso lisko
Ghost - Demoni
Cole - Ihmissuden pentu
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 2189

Liittynyt: Ti Touko 27, 2014 4:00

Paikkakunta: Mun koti

Viesti La Kesä 13, 2015 9:04

Re: Isäntä ja rampa|| Suskar~

Sil & Chloros

Jack nautti ruuan hyvillä mielin ja sääntöjen mukaan tähteet jaettiin muiden väen orjien kesken. Sil siivosi keittiön sekä ruokailu pöydän ja sai käskyn tarkistaman Luvonin tilan. Isäntä itse koki päiväunien mattavan ja sulkeutui huoneeseensa. Sil meni hoitamaan haltijan tilan, käskyn mukaan hän antoi tälle juomaa ja tähteet, mitä oli jaettu. Hoiti haltijan puhtauden, jotta haavat eivät pääsisi tulehtumaan ja sen jälkeen hän palasi takaisin keittiöön. Se näemmä oli tästä lähin hänen valtakuntansa.
Silillä ei oikeastaan ollut mitään tekemistä kuin siivota keittiö perinpohjaisesti. Sen jälkeen hän siirtyi kaikessa uppoutuneessa mielessään siivoamaan hieman muultakin. Mitään hän ei siirtänyt pois paikaltaan. Hän pyyhki vain pölyjä ja koki, että pieni siivoaminen ei varmaan haittaisi.
Yllättäen Jack ilmestyi paikalle ja tutkaili asiat, että kaikki oli hyvin ja asettui sen jälkeen olohuoneeseen lukemaan kesken jäänyttä kirjaansa. Sil puuhaili omiansa sangon ja rätin kanssa, pestessään hieman lattioita. Hän ei tiennyt mitä muutakaan olisi voinut tehdä ja konttaaminen oli hänelle muutenkin liian tuttua.

Ajan kuluessa Sil oli tehnyt paljon, hän oli siivonnut minkä ehti, mutta Jackin huoneeseen hän ei koskenut. Hän laski sangon keittiön pöydän viereen ja pesi käsiään, kun hän kuuli Jackin pyytävän valmistaa kylpyvesi. Sitä ennen mies menisi ulos kaupungille. "Selvä herra!" Sil vastasi ja otti sangon ja heitti vedet pois ikkunasta. Hän kävi hakemassa lisää vettä kuumentaakseen sitä sitten. Auringon laskua Sil jäi hetkeksi ihailemaan, ennen kuin touhusi kuuman veden kanssa. Hän katsoi missä sijaitsi amme ja tarkisti veden-
Äkisti hän huomasi, että jokin kiilui pöydällä. Se oli avain. Sil nosti sen hennoin sormin silmien korkeuteen ja tutkaili sitä hetken. Sitten hän kääntyi, irroitti ponihännälle kuivuneet hiuksensa ja avasi oven. Katsoi, ettei kukaan muista orjista nähnyt sitä ja otti vauhtia. Hän ei tiennyt tarkalleen, mihin päin Jack oli lähtenyt, mutta hän koki velvollisuudekseen tuoda avaimen miehelle. Se oli varmasti jotakin tärkeää.

Yllättäen nopean juoksun aikana hän törmäsi johonkin, joka ilmestyi kuin tyhjästä. Sil huudahti ja kaatui takamukselleen vain nähdäkseen vihreät hiukset. "Kas, kas. Mitäs se neiti oikein illalla kulkee?" viherpäinen mies kysyi. Sil saattoi vain nähdä tuon mustan maskin, joka peitti puolet miehen kasvoista. "Ja ihan yksin vieläpä! Eikö neiti tiedä, ettei ole turvallista kulkea yksin?" kuului toinen ääni ja sinihiuksinen mies ilmestyi hänen horisonttiinsa. Sil värähti. "M-minä... M-minun on v-vietävä!" Sil sopersi, kun Chloros tarrasi hänen ranteestaan. Nainen kiljaisi säikähtäen ja alkoi täristä. "Aaah, niin suloinen tuoksu... Ihmislihan tuoksu." Chloros supisi ja nuuhkaisi naisen hiuksia. Sil tärisi enemmän, hän oli mennyt aivan hiljaiseksi, hänen silmänsä olivat laajentuneet tyhjää katsoviksi.
Silloin Livius tuli hänen viereensä ja nuolaisi hänen poskeaan. "Ah, kuinka ihana maku!" mies huokaisi ja silloin Silin silmiä kirveli niin, että kyyneleet alkoivat valua. Mitä tapahtuu? Mitä he haluavat? Ihmislihaa? Aikovatko he syödä minut? Sil ajatteli ja nyyhkytti.
"Oi, pelästytit tyttö paran!" Chloros naurahti ja äkisti heitti naisen maahan ja painoi kätensä tuon niskaan. Sil kakoi. Hän ei saanut henkeä ja hän yritti nousta, mutta käsi painoi hänen niskaansa niin, että särki. "Tsot, tsot. Tänään sinulla tulee pitkä yö." Chloros sanoi maireasti.
"Don't you dare stand there and judge me little man"
_________________________________________________________________
Gentleman of sorrow~who fears his own wrath
Witch of curse~Who crushes others with her pride
Monster of eating~Who couldn't stop his gluttony
Linseed of silver~Who hides her envy
Mermaid of darkness~Who had lust for money
Priest of happiness~Who hunts vampire for fun
Demon of shadows~Who serves the greatest of them all
Incubus of tears~Who has given up to his fears
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 4008

Liittynyt: Ma Maalis 09, 2009 5:05

Paikkakunta: Icecrown

Viesti La Kesä 13, 2015 10:10

Re: Isäntä ja rampa|| Suskar~

Siinä kaikessa lievässä vitutuksessa kävellessän takaisin kotiin havahtui mies naisen kiljaisuun jossakin lähellä. Ja jos Jack ei aivan kuvitellut kiljaisu kuulosti jopa hieman tutulta, mutta mies ei siihen hätään näin äkkiseltään saannut päähänsä kuka se mahtoi olla. Mutta oli se kuka tahansa lähti Jack olettamansa äänen suuntaan, sillä jolla kulla oli selvästi hätä ja se varmistui äänien perusteella mitä lähemmäksi mies pääsi. Jack ei kuitenkaan vain rynnännyt paikalle vaan oli jäännyt sivummalle kujalle seuraamaan tilannetta niin että saattoi nähdä mikä oli tilanne. Järkytys oli kyllä melkoinen kun Jack näki Silin tutun viherpään kynsissä kera kaverinsa. Jack tietenkin heti ensinmäisenä ajatteli että Sil oli yrittänyt heti tilaisuuden tullen karata ja joutunut karman lakia noudattaen ojasta allikkoon ihmissyöjien kynsiin, mikä oli hyvin ironista. Miehelle iski jopa pieni alkeellinen halu jättää nainen kolmikon hampaisiin syötäväksi ja revittäväksi silkaksi kostoksi karkaamisesta, mutta Jack tiesi että tulisi katumaan päätöstään hautaan asti. Olihan Sil kuitenkin ihminen. Lisäksi eliittisotilaalla oli paljon selvitettävää kolmikon kanssa. Viime kerralla oli kolmikon teurastaminen jäännyt hieman kesken.

Sil kaadettiin maahan ja pakotettiin pysymään siellä niskaa vasten painamalla ja se riitti siihen että Jack lähti liikkeelle ennenkuin ehtisi mitään vakavempaa tapahtua. Mies veti aseensa esille ja syöksähti piilostaan kolmikkoa kohden.. ei hän oli ottanut tähtäimeensä jälleen viherpään ja kurotti kätensä tuon ihmissyöjien "johtajan" kurkkua kohden, repien hirviön irti naisesta ja yrittäen paiskata tuon vasten lähintä seinää roikkumaan puristaen tuon pilliä mahdollisimman epämukavasti. Jack virnuili jos oli onnistunut.
"Terve, muistatko minut?" Jack totesi pitäen kuitenkin silmällä kaksikkoa samalla kun kohotti toisen aseistaan suolistamaan tämän paskiaisen suolet pihalle jo näin ensi alkuun.

// Potki skypessä jos haittaa, niin muuttelen ku en voinnu vastustaa~
Kalmankoira - Aavekoira
Jack Aaren Fisher (Merari) - Ihminen hirviön kehossa
Ivor - Insan heyvan
Zara - Iso lisko
Ghost - Demoni
Cole - Ihmissuden pentu
EdellinenSeuraava

Paluu Laiturit & kadut

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

Keskustelufoorumin moottorina toimii phpBB® Forum Software © phpBB Group

Designed by ST Software for PTF.
Käännös, Lurttinen, www.phpbbsuomi.com uncommitted-decoy

Tämäkin on ilmainen foorumi, jonka tarjoaa munfoorumi.com

Ilmoita asiaton sisältö

Muuta yksityisyysasetuksia