Isäntä ja rampa|| Suskar~


Satamakylässä sijaitsevat Cryptin suurimmat laiturit, joille suuret kauppalaivat saapuvat. Laitureilta lähtee leveitä, kivetettyjä katuja risteilemään pitkin kylää, sekä suurin teistä johtaa pois satamasta, kohti aroja.

Valvoja: Crimson

Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 2186

Liittynyt: Ti Touko 27, 2014 4:00

Paikkakunta: Mun koti

Viesti Su Kesä 14, 2015 10:49

Re: Isäntä ja rampa|| Suskar~

Chloroskuuli askelia ja haistoi selkeästi tutun hajun. Maskinsa alla hän salaa alkoi hymyilemään. Käsi tarttui häntä niskasta ja lennättihänet yllättävän kauas. Läheisen talon seinää vasten ja kuului räsähdys, kun talon seinä antoi pienesti myötä. Tomua nousi ilmaan ja kuului naurua. Oli hän huomannut, että Jack oli yrittönyt tehdä heitosta erityisen epämukavan, mutta mies taisk unohtaa jotakin. Ensinnäkin, hän korjasi itseään aivan liian nopeasti, toiseksi ei Chloros tuntenut mitään. Hän nousi hitaasti ylös väistääkseen vain kiehen miekan. Muistiko hän miestä? Chloros naurahti kevyesti. "Ei sinun hajuistasi voi unohtaa... Olethauska lelu... Lisäksi sinulla ei ole häntä mukanasi." Chloros huomautti ja pyyhkäisi Jackin miekkaa, joka oli tahraantunut hänen verestään, kun se teki pikkuruisen viillon hänen kylkeensä. Viherpää käveli kaikessa rauhassa kuumakallea kohden. Askeleet olivat kylmät ja katse armoton, täynnä odottavaa nautintoa. "Odotinkin, että tulisit joku päivä." Chloros naurahti ja veti kettinkinsä esiin.
Sil tunsi vapautuneensa miehen otteesta ja nosti katseensa, nähdäkseen vain Jackin, joka otti miekansa ja puhui, kuin tuntisi kaksikon. Jackin huomio oli kuitenkin keskittynyt nauravaan viherpäähän. Sil tajusi silloin, että hän oli sinipäisen miehen huomion keskipisteenä. Liviuksen kasvot olivat suunnattu pellavapäähän, joka makasi osittain mahallaan maassa. Livius hymyili, "Pysy kiltisti siinä ja katsele rauhassa esitystä." hän sanoi ja Sil vilkaisi Jackiä. Nainen puristi kädessään kotiavainta, jonka hän oli lähtenyt tuoman isännälleen, mutta oli joutunutkin ongelmiin ja nyt Jack oli joutunut tähän tilanteeseen hänen takiaan. Kaikki oli hänen syytään.

Chloros heilutteli iloisesti kettinkiään väistellen nopeasti muutamia iskuja, mutta ei välittänyt, jos tuli pieniä haavereita, kun ne katosivat silmän räpäyksessä. "Olet hidas." Chloros totesi ja hyppäsi miehen taakse, heitti kiettinkinsä kohdettaan kohden. Kohde ei kuitenkaan ollut Jack itse, vaan Sil. Sil tunsi, kuinka kettinki kiertyi käärmemäisesti hänen kötensä ympärille ja se riuhtaistiin niin kovaa takaisin,että hän lensi suoraan viherpään syliin.Tärisevöt jalat eivät kannatelleet enää naista. Hån tunsi viherpäähn hengityksen ja kettinki löystyi hänen ranteensa ympäriltä, johon oli jäänyt nyt mustelmia.
Chloros käytti naista suojanaan, osittain myls siksi, että naisen kärsimys oli hänen nautintonsa ja ruokansa. Sil sävähti pienesti Jackiä. "Jack herra." Sil sopersi kyyneltensä läpi. Chloros luristi naisen leukaa kädellään ja pakotti tuon kääntämään katseen itseensä. "Ai, onko tämä sinun?" Chloros kysyi leikkisästi ja väisti nopeasti tulevan mahdollisen iskun. "Taidanpa pitää sen. Maistuu varmasti erinomaiselle." samalla Chloros tarttui naisen kaulaan ja alkoi puristamaan sitä.

Reaktiona siihen Sil ei käytynytkään enää avuttomasti. Isä oli opettanut hieman itsepuolustuta ja se sai naisen kehon toimimaan. Jalka nousi yllättävän ylös ja Sil potkaisi voimalla miehen käteen omalla polvellaan ja sitten hän nopeasti sivalsi Chloroksen ranteen poikki, niin että käsi jäi sätkimään maahan. Sil slrtui maahan yskimään ja haukkomaan henkeä. "Jaa... Ai sellaista." Chloros sanoi maireasti ja hieroi leikattua rabnettaan, johon kasvoi uusi käsi. Livius astu hänen rinnalleen. Virne kasvoillaan. Suuri miekKa siirtyi käsille. "Leikitään. Arvon herra ja neiti." Chloros sanoi ja syöksähti sitten kimppuun.
Sil säpsähti, hän oli jo säikkynyt ensimmäisen kerran leikkaamaansa raajaa ja olisi halunnut oksentaa, jos siihen olisi aikaa. Nyt hän vain jähmetyi paikoilleen ja katsoi kauhusta kahta olentoa edessään.

//tulipas siitö kökköä, mutta nojaa. Ydin asian varmaan saat irti?
"Don't you dare stand there and judge me little man"
_________________________________________________________________
Gentleman of sorrow~who fears his own wrath
Witch of curse~Who crushes others with her pride
Monster of eating~Who couldn't stop his gluttony
Linseed of silver~Who hides her envy
Mermaid of darkness~Who had lust for money
Priest of happiness~Who hunts vampire for fun
Demon of shadows~Who serves the greatest of them all
Incubus of tears~Who has given up to his fears
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 3998

Liittynyt: Ma Maalis 09, 2009 5:05

Paikkakunta: Icecrown

Viesti Ma Kesä 15, 2015 12:09

Re: Isäntä ja rampa|| Suskar~

Jackin silmistä saattoi nähdä sen puhtaan vihan ja inhon viherpäätä kohtaan kun tuo saastainen olento kävi avaamaan suunsa. Cholor muisti kyllä eliittisotilaan hajun perusteella, näin omien sanojensa mukaan, paljastaen miehen olevan hauska lelu ja muistutti siitä karusta todellisuudesta ettei Jackilla ollut Haulia mukana. Jack kurtisti pienesti kulmiaan ärtyisenä. Hän tiesi että Haulin puuttuminen heikensi todella paljon ja aaveen läsnäolo oli auttanut pitämään hänen selustansa puhtaana kolmikon yhteis hyökkäyksen aikana. Nyt hänellä oli se apu poissa. Lisäksi hänellä ei ollut yllään todellakaan raskaaseen taisteluun tarkoitettua haarniskaansa, joka teki eliittisotilasta vielä vähän enemmän haavoittumaisemman.
"Se ei tarkoita että olisi yhtään sen helpompi." Mies murahti hampaiden välistä viherpäälle, joka oli ottanut hänen hyökkäyksestään kylkeensä osumaa, mutta ei näyttänyt olevan moksiskaan haavasta vaan käveli lähemmäksi.. kovin rauhallisesti.

"Ette saanneet rangaistusta vielä viime kertaisesta.. tai siitä kaikesta mitä olette tehneet." Jack sanoi vakavana viitaten tietenkin omaan uskontoonsa friikkien suhteen, sekä niihin kaikkiin tekoihin mihin nämä kolme olivatkaan saattaneet elämänsä aikana tehdä. Nyt olisi aika maksaa niistä kuolemalla kituen ja kärsien.
Jack vilkasi viherpään esille vedettyä kettinkiä, jota Choloros kävi kädessään pyörittämään. Jack ei kuitenkaan antanut viherpäälle aloitus iskua vaan syöksyi itse kohden ihmissyöjää yrittäen osua otusta aseillaan, mutta sai tajuta olevansa liian hidas osuakseen itseään ketterämpään. Ja se mitä Jack saattoi osua niin ne olivat hetkessä poissa. Viimeeksi oli ollut sama ongelma, minkä Jack muisti vasta nyt.
Viherpää loikkasi miehen taakse ja Jack kääntyi perässä vain todistaakseen sitä kuinka ihmissyöjä sitoi ketjullaan Silin otteeseensa käsistään. Jack oli syöksymässä väliin, mutta oli aivan liian hidas kun nainen oli jo viherpään sylissä otteessa josta ei noin vain päässyt enään pois. Jack kirosi tilannetta mielessään purren hammasta yhteen tietäen kyllä ettei voinnut hyökätä Cholorsin kimppuun nyt kun Sil oli viherpäällä, ja niin tiesi varmasti ihmissyöjäkin.

Eikä Sil voinnut huonompaan hetkeen suutaan käydä avaamaan ja paljastamaan että Jack tunsi naisen paremmin kuin pelkkänä pelastettavana ja josta viherpää kävikin kysymään. Jack tunsi vihan ottavan hänestä valtaa siksi pieneksi hetkeksi ja mies yritti päälle vailla tuloksia kun Cholors vain loikkasi kauemmas.
"Jätä hänet rauhaan.." Jack murahti hampaiden välistä, jotka olivat alkaneet muuttumaan terävemmiksi kuin normaalisti. Jackin ei onneksi tarvinnut itse puuttuakaan peliin kun Sil todisti jaloissaan olevan jotain muutakin kuin apuvälineet kävelyyn ja nainen onnistuikin katkaisemaan yhdellä potkulla ihmissyöjän käden ranteesta alkaen. Choloros tosin sai vain hetkeksi mietittävää menetystä käden palasta kun yhdessä kaverinsa kanssa kävi hyökkäykseen, jolloin Sil oli ensinmäisenä tulilinjalla. Jack syöksyi naisen vierelle ja repi tuon pois iskujen tieltä samalla kun yritti päästä iskemään, pienen teleporttaus tempun jälkeen, ihmissyöjän pään irti.

// Joo kyl mä sain :)
Kalmankoira - Aavekoira
Jack Aaren Fisher (Merari) - Ihminen hirviön kehossa
Ivor - Insan heyvan
Zara - Iso lisko
Ghost - Demoni
Cole - Ihmissuden pentu
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 2186

Liittynyt: Ti Touko 27, 2014 4:00

Paikkakunta: Mun koti

Viesti Ma Kesä 15, 2015 12:41

Re: Isäntä ja rampa|| Suskar~

Ei toki, ei. Chloros ei ajatellut Jackiä helppona taikka liian vaikeana. Kyllä hän saisi tuo maahan polvilleen, jos vain halusi. Viherpään ajatuksen kulku vain oli aivan omaa tasoaan. Jack meni siinä myös kertomaan, etteivät he olleet saaneet rangaistuksta ja nyt oli sen aika. Mikä ihaninta, mies selkeästi halusi hänen pitävän näppinsä erossa pellavapäästä, johon nyt oli hakemassa kosketuska, kun äkisti Jack repäisi palvelijansa jaloista ja antoi tuon pudota sivummalle. Samaan aikaan Chloros otti yhteen miehen kanssa. Hän piteli kettinkinsä kireänä ja näin blokkasi miehen miekan iskun. Teleporttaus oli taas tämän miehen harrastus, siksi Jack olikin ollut melko nopea. Chloros antoi mustan silmänsä kiertää katseellaan, kun hän teki jotain muuta. Hän hyppäsi kauemmaksi miehestä. "Jaa, luulisi sinusta nyt vähän enemmän lähteävän..." hän naurahti ja yritti heittää kettinkinsä miehen kaulaan. Samalla Livius yritti sivaltaa miekallaan miehen kylkeä ja sen jälkeen kättä sekä jalkaa.
Sil pyöri kaiken sekasorron keskellä pitkin maata. Hän nousi hitaasti käsiensä varaan. Hänen poskensa olivat kyynelistä märät ja vaatteet likaiset maan tomusta. Hän oli kaiken syypää. Äkisti hän huomasi, ettei hänellä ollut avainta enää. Epätoivoisena hän alkoi katsomaan maahan. Sitä, jos mitä, hän ei saanut hävittää. Hän huomasi pienen esineen kolmikon lähettyvillä. Nainen rupesi konttaamaan ja sai avaimen käsiinsä, mutta kauhukseen hän näki jotain. "Herra Jack!" Sil huudahti hätääntyneenä. Hän ponnisti yllättävän nopeasti ylös juoksuun vain tönäistäkseen miehen pois olin paikaltaan.

Samaisella hetkellä Jackin paikkaan osui teräviä neuloja, jotka jäivät jopa kiveen pystyyn. Sil katsoi neuloja ja katsoi sitten isäntäänsä, Hätääntyneenä hän nousi ja tajusi pian, jonkun ottavan kiinni kainalosta, nostaen hänet äkisti ylös ilmaan. "Hyah!" nainen äännähti, kun hän näki jotain punaista ja pian hän oli tiukassa käsiotteessa, katolla kaiken lisäksi.
Chloros kuuli tömähdyksen, mikä viesti Jackin olin paikan siirtyneen juuri viime hetkillä. Muuten Altanin terävät neulat olisivat lävistäneet mokoman selän. Viherpää ei kuitenkaan aikallut, hän oli antanut käskynsä kolmannelle veljelleen. Altan oli siepannut naisen pois tieltä, hänen ja hänen pienen pelinsä tieltä. "Nyt kun yksi häiriö tekijä on saatu pois tieltä, niin voin iloisesti keskittyä sinuun. Vai mitä?" Chloros kysyi ja näytti kovin iloiselta. Hän otti Liviukselta tuon miekan ja yritti iskeä sillä miehen rintaan. Hän hyppäsi nopeasti pois miehe tieltä tuon taakse yritti sivaltaa tuon selkää.

Sil oli tiukassa otteessa. Älä liiku tyttö hyvä. Kuului ääni hänen päässään. Sil värähti, kun kylmä neula kosketti hänen kaulaansa. Sil ei liikkunut, ei hän uskaltanut ja hän saattoi vain katsoa epätoivoisena taistelua katolta käsin. Siinä samalla, hän huomasi, kuinka punapäinen mies heitti neuloja kohti kolmikkoa. Eivätkö kaksi muuta olleet miehen puolella, miksi hän heitti heidänkin päälleen? Sil ajatteli, mutta havahtui siihen näkyyn, että viherpää oli kasvattanut uuden raajan. Ei heidän tarvinnut varoa sellaisilla kyvyillä neuloja.
Livius yritti survaista suoralla kädellä miehen mahaan ja perääntyi, kun Chloros otti kaiken hauskan miehen suhteen.
"Don't you dare stand there and judge me little man"
_________________________________________________________________
Gentleman of sorrow~who fears his own wrath
Witch of curse~Who crushes others with her pride
Monster of eating~Who couldn't stop his gluttony
Linseed of silver~Who hides her envy
Mermaid of darkness~Who had lust for money
Priest of happiness~Who hunts vampire for fun
Demon of shadows~Who serves the greatest of them all
Incubus of tears~Who has given up to his fears
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 3998

Liittynyt: Ma Maalis 09, 2009 5:05

Paikkakunta: Icecrown

Viesti Ma Kesä 15, 2015 3:22

Re: Isäntä ja rampa|| Suskar~

Viherpää asetti ketjunsa hänen aseensa tielle ettei pää nuppiaan olisi menettänyt jo näin heti ensialkuun, joka kyllä olisi kelvannut Jackille todella hyvin. Mutta ei, tuo pirulainen oli onnistunut estämään sen ja nyt hyppäsi taaemmas miehen ulottuvilta, jolloin Jack oli menossa Cholorsin perään aseidensa kanssa kun viherpää heitti ketjunsa kohden miestä. Jack asetti kätensä ketjun eteen, jolloin ketju kaulan sijasta oli nyt käden ympärillä ja jota Jack kävi repimään irti kädestään ennenkuin viherpää ehtisi aloittamaan mitään leikkiä ketjun päähän kiinni jääneen miehen kanssa. Siinä itseään vapauttaessaan Jack huomasi sivusilmällä kimppuun takaa yrittävän sinihiuksisen miekkamiehen ja kääntyi ihmissyöjää kohden vain täpärästi välttäen osuman kylkeensä. Se oli kuin hidastetusta filmistä kun sinipäisen miekka leikkasi haarniskan nahkaista pintaa tehden siihen viillon, joka oli vain muutamien millien päästä Jackin lihasta. Jack tosiaan oli iloinen että oli onnistunut välttämään iskun. Livius, joka sinipäisen ihmissyöjän nimi oli, ei kuitenkaan aikonut läheskään jättää miestä rauhaan vaan kohotti uudestaan asettaan Jackiä kohden joka oli vielä kiinni ketjusta toisessa kädessään. Jack kirosi hammasta purren ja kiilasi vapaalla kädessään olevan aseensa miekkaa vasten ennenkuin Liviuksen suurikokoinen miekka olisi päässyt leikkaamaan ketjussa kiinni olevaa lähes suojaamatonta kättä. Jack oli saattanut hetken olettaa että nyt tästä tulisi kädenvääntöä hänen kätensä leikkaamisesta, mutta sinipäinen päästi nopeasti irti ja iski jalkaan. Jack irvisti tuntiessaan kuinka kylmä teräs leikkasi jalkan pohjelihasta sivusta kuin kuuma veitsi voita. Mies ei kuitenkaan aikonut kaatua tai jäädä valittamaan maahan yhdestä läpi pääseestä iskusta. Ehei.. Jack katsoi sinipäistä sen hetken suoraan silmiin ja hymyili vain ärsyttääkseen tuota. Mies repi itsensä nyt vapaaksi ketjusta ja heitti toisen aseensa kohden sinipäätä ja tuon kurkkua tehdäkseen ihmissyöjästä päättömän. Oli osunut tai ilmassa vielä kiitävä ase kutsuttiin takaisin miehen käteen ja koitettiin vielä salakavalasti takaa saada vahinkoa miekkamieheen.

Jack oli sen verran keskittynyt taisteluunsa että hieman säpsähti Silin ääntä katsoen päälle syöksyvää naista kysyvänä kun tuo tönäisi hänet koko hennolla kehollansa nurin maahan kyljellensä. Jack oli käymässä ärähtämään jotakin naiselle, mutta huomatessaan maassa kivetystä vasten törröttävät neulat mies tajusi Silin pelastaneen hänen henkensä juuri. Jack nousi takaisin seisomaan ja oli käymässä kiittämään Siliä uhkarohkeasta tempustaan kun nainen kaapattiin kainaloon.
"Sil!" Jack huusi naisen perään kun tuo vietiin sen kolmannen punapäisen toimesta kauas hänestä katolle. Jack kirosi itsekseen ääneen ja oli aikeissa lähteä punapäisen perään peläten että tuo aikoisi omassa rauhassa silppua naisen ja syödä, kuten oli käynnyt sille mies paralle. Tuttu ääni kuitenkin vierellä pysäytti Jackin ja mies siirsi vihaa pursuavan katseensa Cholorokseen, joka maireasti puhuen sanoi että nyt olivat ylinmääräiset pois tieltä ja Jack täysin vapaata riistaa.
"Päästäkää hänet.. Saatte minut, jos päästätte hänet." Jack sanoi pyytäen Cholorssilta tarjoutuen itse Silin sijasta. Ei nainen ansaitsisi sitä, vaikka kuinka oli hänen orjansa ja rampa. Sil oli kuitenkin todella kiltti ihminen jolla oli tulevaisuutensa edessään. Jackin tarjousta ei kuitenkaan ilmeisesti kuunneltu kun miekkamies antoi Cholorsille aseensa ja seuraavan sekunttina viherpää oli kimpussa. Jack iski aseensa nopea liikkeisen ihmissyöjän iskun eteen, joka oli tähdätty rintaan, ja Jack oli iskemässä takaisin kun viherpää oli loikannut jo hänen taakseen viiltäen selkään pitkin syvän haavan. Jack vain puri hammasta yhteen päästämättä ääntäkään pyörähtäen Cholorssia kohden pyrkien aivan ihmissyöjän iholle yrittäen viillellä ja leikkaa ihmissyöjän raajoja ja yläruumista mahdollisimman vakavasti yrittäen olla antamatta aikaa sen suurempaan parantumiseen. Hän ei voinnut antaa sitä.. Hänen oli pakko yrittää kuluttaa viherpään parantumis kyky loppuun, sillä viimeeksi se oli ainakin toiminut. Jack oli sen verran keskittynyt viherpäiseen että ei ehtinyt antaa huomiota siihen kolmanteen hyökkääjään, joka heitti neuloja miestä kohden. Ei ennenkuin ensinmäiset neulat upposivat hänen toiselle puolelle hartiaa ja käsivarteen haarniskan läpi, jolloin Jack teleporttasi pois loppujen neulojen maalitauluna olemisesta. Haulista todellakin olisi nyt hyötyä.. hän ei voinnut mitenkään pitää kaikkia kolmea silmällä yksin.
Jack huomasi sivusta yrittävän sinipäisen ja oli kohottamassa asettaa iskeäkseen ihmissyöjän käden irti, mutta kädessä sojottavat neulat tekivät liikkeestä kankean ja lopulta pysäyttivät iskun voimakkaaseen kipu piikkiin joka tuntui jokaisessa käden lihaksessa. Seuraavana hetkenä Jack saikin löytää itsensä maasta kyljellään pidellen neuloja täynnä olevaa kättään irvistellen. Mies kirosi hiljaa itsekseen epäonneaan ja kampesi itsensä terveen kätensä avulla polvillensa repien neluoja irti kädestään samalla ku yritti ylös takaisin seisomaan. Neulojen repiminen lihaksista irti aiheitti tietenkin sen että haavat alkoivat välittömästi puskemaan verta ulos haavoista, mutta se oli nyt parempi kun toiminta kyvytön käsi tässä tilanteessa.
Kalmankoira - Aavekoira
Jack Aaren Fisher (Merari) - Ihminen hirviön kehossa
Ivor - Insan heyvan
Zara - Iso lisko
Ghost - Demoni
Cole - Ihmissuden pentu
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 2186

Liittynyt: Ti Touko 27, 2014 4:00

Paikkakunta: Mun koti

Viesti Ma Kesä 15, 2015 11:48

Re: Isäntä ja rampa|| Suskar~

Jack huitoi miekkaansa miten sattui. Chloros vain väisti, mutta sitä joskus lähti ihoa ja lihan paloja, jostain suuntaa kehoa. Yläkroppaa kuitenkin suojeltiin irtoavilla käsillä ja perääntymissellä. Mokoma yritti kuluttaa hönet loppuun. Ei hänen parantumiskykyään ei voinut kuluttaa loppuun, mutta nälkäisenä se saattoi hieman hidastua. Ei sen ihmeellisempää. Chloros hyppäsi lopulta pois alta, kun neuloja tuli taivaalta. Hän siirtyi miekkansa kanssa Liviuksen vierelle, joka hieroi hieman alaselkäänsä. Hän hytisi nautinnosta joka aaltoili hänen kädettömästä ranteestaan. Jack oli onnistunut leikkaamaan hänen kätensä pois, mutta ei se haitannut. Livius tahtoi lisää ja lähes tarvitsi sitä.
Chloros tunsi kuinka maa tuntui törähtävän, ison miehe painosta, kun tuo kaatui maahan kyljelleen neulojensa kanssa. Chloros astui lähemmäs, puristi miekkansa kahvaa ja hymyili maskinsa alta. Luulisi, että ihmissyöjä olisi aikonut leikata miehen pään irti tuon ruumiista hän yritti potkaista tuon takaisin kumoon ja samalla yritti upottaa raskas kokoisen miekkansa miehen kylkeen. "Olemme aivan eri voimatasoista." hän sanoi kylmästi matalla äänellä. Hänen julma äänensä nauroi, kun hän yritti silpota miehen rintaa.

Sil tuijotti, hopeiset silmät hohtivat kauhun ja pelon vallassa. Hän saattoi vain katsella, kuinka Jack otti osumia ja hän tunsi voimiensa pakenevan raajoistaan. Silti hän ajatteli, että hänen oli tehtävä jotain, ihan mitä vain. Muuten mies olisi vainaa. Vaikka hän olikin Jackkn ja miehen kuolema tarkottaisi hänen vapauttaan, ei hän voinut suoda sitä totuutta, että mies kuolisi tällä tavalla. Altan huomasi naisen käyttäytymisessä muutosta ja katsoi neulaansa, jota piteli naisen kaulalla. Hän tiesi pisteitä ihmiskehossa, joiden avulla saatio tehdä valekuoleman ja hän harkitsi tehdä sen naiselle. Neulalla oli helppo tehdä se, ilman verta tietenkin.
Sil liikkui keran ja sitten kaikki oli ivan hirveön nopeaa punapäiselle. Altan onnistui väistämään naisen pääpuskunja siinä samalla hänen ottensa löystyi. Sil ponkaisi terillän korkealle ilmaan ja hän laskeutui joustaen jaloilleen. Sitten hän toimi. Hän hyökkäsi shokin omaisessa tilassa Chlorosta päin, potkaisten tuon jalkaan. Luu rusahti kun viherpää kaatui maaha nauraen, nousten sieltä nopeasti ja potkaisi vuorostaan naista kylkeen. Sil lensi, kauniilla kaarella maahan,j ossa hän pyöri makkaran lailla. Kehon pysähtyessä paikoilleen, Sil tuijotti vain tummaa taivasta. Hän tunsi kipua siellä täällä kehossaan ja ei ollut varma siitä, mitä juuri äskettäin oli tapahtunut.

"Typerää......." Chloros sanoi huokaisten ja heitti miekan Liviukselle. Livius hyppäsi Altanin luo katolle. "Seuraavaan kertaan... Taisin olla liian hellä." viherpää nauroi ja käveli rauhassa Silin kuo. Hän nosti naista tuon hiuksista. Sil ynähti kivusta ja yritti saada miehen otteen irti itsestään. Chloros naurahti vain, päästi irti, otti naisen kädestä ja heitti tuon Jackin päälle. Sen jälkeen ihmissyöjä kolmikko katosi paikalta hyvinkin nopeasti.
Sil liikkui, kehotöristen ja posket kyynelten peittämänä. "Herra Jack.... Olen pahoillani!" hän sanoi janousi hitaasti istumaan. Hän katsoi miehen haavoja ja katsoi itseään. Sil riisui liivinsö ja sitoi sen Jackin pohkeen ympärille nyyhkyttäen. Hän oli puristanut avainta koko tämän ajan kädessään ja siitä oli jäänyt verijäljet, kun hän laski avaimen miehen käteen.
"Don't you dare stand there and judge me little man"
_________________________________________________________________
Gentleman of sorrow~who fears his own wrath
Witch of curse~Who crushes others with her pride
Monster of eating~Who couldn't stop his gluttony
Linseed of silver~Who hides her envy
Mermaid of darkness~Who had lust for money
Priest of happiness~Who hunts vampire for fun
Demon of shadows~Who serves the greatest of them all
Incubus of tears~Who has given up to his fears
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 3998

Liittynyt: Ma Maalis 09, 2009 5:05

Paikkakunta: Icecrown

Viesti Ti Kesä 16, 2015 12:33

Re: Isäntä ja rampa|| Suskar~

Jackille ei paljoa suotu ylös pääsemisen mahdollisuutta kun mies potkaistiin takaisin maahan ynähdyksen kera ja muutaman maassa kierimisen jälkeen Jack jäi makaamaan selälleen yrittäen päästä kyljelleen ja siitä ylös. Sitä mies paralle ei kuitenkaan suotu kun Cholors oli ilmestynyt hänen yllensä pidellen miekkaansa kuin nauraen ylös yrittävälle miehelle maskinsa takaa. Sitten tuntuikin vain se viiltävä kipu kun viherpää upotti miekan terän kyljen sisään. Ei liian syvälle ettei se olisi tappanut vaan juuri sen verran että se kipu oli suorastaan helvetillistä. Jack huusi kivusta väännellen ja tarrautui miekan terään yrittäen repiä sitä pois haavasta, mutta ihmissyöjä repi sen itse pois Jackin henkäistessä siitä kivusta.. tuijottaen tuska kasvoillaan kun Cholors ei ollut saannut tarpeekseen vaan laski jälleen miekan terän hänen haarniskaansa vasten alkaen upottamaan sitä hitaasti puvun läpi aina rintakehän lihaan asti ja leikaten sitä kuin teuras eläimen lihaa. Jack huusi lisää ja paniikinomaisesti tönäisi miekan pois lihastaan, nousten ylös kompuroiden ja pidellen haavojaan.... saaden vain hetken päästä pudota toisen polvensa varaan.
"Sanoo se joka ei uskalla yksin käydä haastamaan minua vaan tarvitsee apua." Jack puuskutti Cholorsille tuijottaen tuota tuska ja viha silmissään paistaen. Hän oli yhä valmis taistelemaan!

Taistelu, tai pikemminkin Jackin kiduttaminen, sai kuitenkin keskeytyksen kun Sil jälleen kerran yhtä yllättävästi päätti puuttua asioiden kulkuun ja syöksyi potkaisemaan Cholorsin jalan poikki luita myöten. Ihmissyöjä ei kuitenkaan vaikuttanut olevan moksikaan asiasta vaan potkun kera paikasi naisen kauemmas itsestään vasten seinään. Jack tuijotti tätä tapahtunutta vakavana.. nyt nainen olisi viimeistään vainaa oman typeryytensä tähden. Jack siirsi katseensa kuitenkin Cholorsiin kun tuo sitten ilmoittikin että aikoisi lähteä kahden toverinsa kanssa. Jack oli sillä sekunnilla syöksymässä kolmikon kimppuun kun saikin naisen verran painoa niskaansa kaatuen maahan urahduksen kera pidellen kivuliaasti haavojaan. Jack katsoi Siliä, joka pyyteli anteeksi ja sitoi hänen jalassaan olevan haavan omalla vaatetuksellaan. Jack hymähti ja kampesi itsensä takaisin pystyyn huomaten naisen ojentavan hänelle jotakin. Jack katsoi kädessään olevia avaimiaan ja sai tajuta vasta nyt miksi nainen oli lähtenyt hänen kotoaan ilman lupaa. Ehkä olisi sittenkin liian aikaista tuomita naista.
"Pidä ne ja mene kotiiin... olet vain tiellä." Jack sanoi vetäen kasvoillensa kivuliaan näköisen hymyn, mutta kuitenkin ystävällisen. Hymy pyyhittiin kuitenkin nopeasti pois kasvoilta ja mies kouristi kerran voimakkaasti antaen mustan ihmissusimaisen pedon tulla esille.
"Ota kotoa tarvittavat hoita tarvikkeet valmiiksi." Jack ilmoitti sen enempää suomatta huomiotaan Siliin vaan hyppäsi yhdellä kevyellä loikalla katolle syöksyen kolmikon perään vielä kun ilmassa leijuva kolmikon haju oli vahva.

Jack oli haavoista välittämättä saannut helposti kolmikon kiinni petomuodossaan, jotka varmasti olivat hänet jo huomanneet.
"Luuletteko pääsevänne karkuun vai!?" Jack nauroi ja teleporttasi aivan punapäisen iholle yrittäen napata tuon selkä puolelta rintakehästä kiinni ja sitten ravistaa kuin koira pehmolelua leukojensa välissä. Jack siirtyi hetkessä sinipäisen kimppuun ja koitti iskeä tuon valtavalla kädellään maata vasten mahdollismman paljon luita yrittäen rikkoa.. sitten viherpää. Jack karjasi petomaisesti kurkustaan ja syöksyi viherpäätä kohden avaten yllättäen aivan lähellä kitansa päästäen valkoisena hohtavan energia ammuksen matkaan aikoen tehdä viherpäästä kerralla selvää. Viherpäästä ei jäisi osuman jälkeen mitään tunnistettavaa jäljelle!
Kalmankoira - Aavekoira
Jack Aaren Fisher (Merari) - Ihminen hirviön kehossa
Ivor - Insan heyvan
Zara - Iso lisko
Ghost - Demoni
Cole - Ihmissuden pentu
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 2186

Liittynyt: Ti Touko 27, 2014 4:00

Paikkakunta: Mun koti

Viesti Ti Kesä 16, 2015 4:00

Re: Isäntä ja rampa|| Suskar~

Sil tuijotti edelleen shokin omaisessa tilassa lävistettyä miestä. Jack valui verta ja oli haavoilla. Naisen teki mieli sanoa vastaan, kun tuo käski hänen lähteä kotiin. Mies ojensi avaimen takaisin ja Sil otti sen hiljaisena. "Kyllä herra." hän sopersi ja nousi hitaasti pystyyn. Jackin sanat olivat kylmät, mutta miehen yritys hymyillä sai naisen tuntemaan helpotusta. Jack ei ehkä ollut loistavin tunteittensa näyttäjä, mutta Sil nyökkäsi hitaasti. Hän ei saanut omaa naamaansa toimimaan halutulla tavalla. Hymyä ei tullut hänen pelokkaan ilmeensä alta, vaikka hän olisikin halunnut. Kun hymy pyyhkiytyi pois Jackin kasvoilta ja tuo käänsi selkänsä lähteäkseen kolmikon perään sai Sil katseltavaa. Mies kasvoi ja sai turkkia päällensä. Jack oli siis puhunut tästä petomuodosta ja miehen sanat soivat hänen päässään. Ole kiltti, äläkä säikähdä. Sil nielaisi ja säpsähti hieman, kun mies sanoi hänelle, että hoitotarvikkeita tarvittaisiin. Sil oli hetken hiljaa, kunnes hänen ilmeensä muuttui. "Selvä herra Jack..." miehen menessä pois sil jäi vielä hetkeksi katsomaan, kunnes sanoi hiljaa: "Tulkaa takaisin elävänä." hän sopersi ja kääntyi lähteäkseen pois. Nopeasti terät kiidöättivät hänet takaisin Jackin kotiin.

Chloros yllättyi takaa juoksevan pedon verenhimosta. Hän hymähti ja katsoi paremmaksi vain ottaa yhteen. Ei haavoittunut koira voinjut kauaa jaloillaan pysyä. Jack mylväisi jotakin, johon ihmissyöjät naurahtivat yhteen ääneen. Äkisti Jack olikin Altanin vierellä aukaisten suuren kitansa ja puraisten miehen leukojensa väliin. Chloros vain hymähti, ei hänellä ei tuntenut hätää, kun yksi veljistä oli petomiehen suussa. Altan oli muutenkin onnistunut välttämään kriittisen alueen joutumisen miehen suuhun. Nyt punapäätä ravisteltiin kuin räsynukkea. Altanin ajatukset olivat korkeintaan tasoa "ollaanko sitä jo valmiita?" tai "eikö hauva saanut ruokaa?" Punapäisen suusta ei kuulunut ääntä, hän oli mykkä. Altan lensi maahan, josta nousi tyytyväisen oloisena ylös ja katseli vain omien raajojensa uusiutumista.
Seuraavana oli Livius. Livius tunsi, kuinka joka kolkassa hänen kehoaan huusi kipu. Livius huusi kivusta, mutta siihen sekoittui naurua ja ja nautintoa. Sinihiuksinen nauroi Jackin käden alla ja nuolaisi huuliaan. Peto päästi pian irti ja kääntyi Chlorosiin, joka oli vähän niin kuin odottanutkin pedon kääntymistä itseensä. Kun Jack läheni Chloros mietti muutaman ajatuksen, kunnes pedon kita aukesi ja jotain hyvin hohtavaa tuntui tunkevan läpi Jackin suusta. Chloros tunsi, kuinka ammus läheni häntä ja hän vain siirsi hieman jalkojaan. Kaikki tuntui olevan hetkessä äänekästä räjähdysmäistä sekamelskaa. Savua nousi ilmaan ja pikku hiljaa paljastuva tapahtuma paikka alkoi näkyä. Maa oli tuhkaisaa ja tummaa. Livius nousi ylös ja Altan tuli hänen vierelleen. Kaksikko pysytteli hetken loitommalla pedosta, mutta molemmat näyttivät varsin tyytyväisiltä.

Kuului naurua. Tuulen pyyhkäistessä savun pois näkökentän tieltä, seuraukset näkyivät selkeänä. Chlorosilta puuttui toinen käsi ja hieman kylkeä. Hänen kylkiluunsa näkyivät osittain poikki leikattuina. Viherpää nauroi ja tarttui maskiinsa. Hän ei enää odotellut, vaan liikahti ilman toista kättäänkin, joka kasvoi kokoajan takaisin. "Hidasta!" viherpää huusi ja kävi kimppuun. Hän yritti puraista pedon kättä ja päästä aivan tuon iholle. Selkään asti, jossa hän yritti iskeä petoa päähän. Hän nauroi ja yritti tarttua pedon turkkiin ja repiä sitä. Chloros nuoli käsiinsä tullutta verta ja hytisi silkasta nautinnosta. Hän ei koskaan ollut kokenut jotakin näin hauskaa. "Ahahahahaha...Niin paljon! Verta! Haahgahahaha, tapan sinut hahaha!" mies sanoi sekavana ja aggressiivisena. Viherpää yritti sitoa pedon kettingillään ja yritti puhkaista toisen silmän tuolta. Hän ei välittänyt jos häneltä menisi raajoja.
Kaiken keskellä hän puri omaa kättään ja söi kämmenensä. Lisäenergia ei koskaan ollut pahitteeksi. "Ahahahahaha!" kuului julma nauru. Muut veljet katsoivat tyytyväisinä vierestä, mutta varoivat joutumasta jalkoihin.
"Don't you dare stand there and judge me little man"
_________________________________________________________________
Gentleman of sorrow~who fears his own wrath
Witch of curse~Who crushes others with her pride
Monster of eating~Who couldn't stop his gluttony
Linseed of silver~Who hides her envy
Mermaid of darkness~Who had lust for money
Priest of happiness~Who hunts vampire for fun
Demon of shadows~Who serves the greatest of them all
Incubus of tears~Who has given up to his fears
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 3998

Liittynyt: Ma Maalis 09, 2009 5:05

Paikkakunta: Icecrown

Viesti Ti Kesä 16, 2015 6:14

Re: Isäntä ja rampa|| Suskar~

Ammus räjähti osuen kohteeseensa luoden paineaallon, joka pyyhkäisi pedon yli kun tuo tuijotti hiljaisuudessa sitä räjähdyksen jälkeistä savua... hiljaisuutta joka oli laskeutunut jokaisen ylle. Jack ajatteli jo hetken että hän oli osunut siihen viherpäähän sen verran pahasti ettei tuossa enään henki pihissyt. Jack oli valitettavan väärässä kun savun seasta alkoi kuulumaan naurua ja tuulen puuska paljasti sen kaiken vahingon mitä energia-ammus oli saannut aikaiseksi ihmissyöjään. Tuon koko toinen kylki oli tuhoutunut kättä myöten, josta normaali ihminen tai friikki olisi jo vainaa, mutta tämä psykopaatti repi siitä kaikesta vain hupia itselleen nauraen melkein Jackille päin naamaa. Jack laskeutui alas nelinkontin muristen terävät hampaat paljastaen ja niskakarvat pystyssä ollen valmiina uuteen taisteluun viherpään kanssa.. eikä sitä tarvinnut edes pyytää kun viherpää teki sen ilmankin pelkästään yhdellä kädellä, samalla kun toinen parantui paraikaa. Jack nousi takaisin jalkojensa varaan ja kohotti terävä kyntisen kätensä iskemään ihmissyöjän maata vasten murskatakseen tuon katukuvaa vasten kuoliaaksi. Choloros oli kuitenkin yhtä nopea kuten aina, vaikka sitten loukkaantuneenakin, ja ihmissyöjä pääsi välttämään terävät kynnet sekä maahan murskaatumisen kipittäen nyt pedon kättä pitkin kärpän ketterästi pedon selkäpuolelle. Ohessa tuo ilmeisesti yritti purra häntä kädestä, mutta eihän tuo saannut kuin korkeintaan karvatupon matkaansa ja vähä pintaihottumaa aikaiseksi. Jack käänsi päätään nähdäkseen selässään loikkivan ihmissyöjän joka löi häntä yllättäen kasvojen sivuun saaden pedon vain ärtymään lisää murahtaen ja vielä vähän enemmän kun tuo kävi paksua mustaa turkkia repimään. Peto karjaisi, mutta ei kivusta vaan silkasta kasvavasta ärtymyksestä. Jack yritti käydä repimää selässään olevaa ihmissyöjää pois, mutta tuo ei päästänyt kynsiä tai hampaita osumaan itseensä vaan kiresi ketjunsa pedon kaulan ympäri kiinni yrittäen salvata hengitystä ja siintäkös meteli alkoi. Jack tarrasi kaulassaan olevasta ketjusta kiinni huomaten kuinka Cholors lähes maireasti hymyillen työnsi sormensa silmään painaen sitä silmäkuopan sisään. Peto karjui ja veti ketjua vapauttaen näin hengitystään ja repiäisi päänsä vapaaksi ketjun alta vapaaksi. Eikä Jack jäännyt toimeettomaksi katselemaan kuinka Cholors teki tuhojaan hänen selkänsä puolella vaan teleporttasi ihmissyöjä mukanaan aikomuksenaan iskeä ihmissyöjä parka koko painonsa avulla vasten talon seinää vasten murskaavalla voimalla, eikä lopettaisi ennenkuin tuo olisi pudonnut kyydistä. Jos oli onnistunut pudottamaan kyydistä Jack, toinen silmä kiinni painettuna, syöksyi välittömästi ihmissyöjän kimppuun terävät hampaat esillä.
Kalmankoira - Aavekoira
Jack Aaren Fisher (Merari) - Ihminen hirviön kehossa
Ivor - Insan heyvan
Zara - Iso lisko
Ghost - Demoni
Cole - Ihmissuden pentu
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 2186

Liittynyt: Ti Touko 27, 2014 4:00

Paikkakunta: Mun koti

Viesti Ti Kesä 16, 2015 9:13

Re: Isäntä ja rampa|| Suskar~

Chloros ei yllättynyt miehen huudoista, se vain nostatti hänen vertaan ja yllytti häntä yhä kauheimpii tapoihin kiduttaa uhriaan. Aivan niin kuin sitä koiraakin silloin. Jack vapautti itsensä ja hyökkäsi saman tien viherpään päälle. Teleportaten tietenkin. Tuo nappasi hänet syleilyynsä ja pusersi hänet seinän ja oman kehonsa väliin. Chloros henkäisi, mutta ei kauhusta, ei kivusta. Hän henkäisi vain nauraakseen mokoman susiihmisen välissä. Hän tunsi luittensa natisevan viimeisillään, milloin ihmissyöjä toimi. Hänen ilmeensä meni sekavaksi. Hänen puheestaan ei saanut mitään selvää ja siihen sekoittui verta hyydyttävää kiljumista.
Hän käytti käsiään pusertaakseen mokoman pois tieltään. Jokaikinen lihas teki työtä käskettyä. Chloros pääsi paineista ja heitti voiltin taakse päin. Hän väisti Jsckin hyökkäyksen ja sai käteensä miekan, jolla yritti sivaltaa turkkipesän kasvoja. "Sattuu! Sattuu, vihaan! Minä vihaan!" Chloros huusi. Ei, häntä ei oikeasti sattunut, mutta hän ei enää hallinnut itseään. "Vihaan! Likaista... Sairasta..." hän supisi, kun hän kohotti miekan uudestaan ilmaan. Hän yritti lävistää miehen käden, ilman että murskaisi tuon luita.
"Kipua... Ahahahahaha! Ihmiset ovat heikkoja!" hän huusi täysin hallitsemattomasti ja likkui sen myötä. Hän oli nopeampi, vahvempi, arvaamattompi. Ennen kaikkea hän oli vaarallinen. Tappava sellainen. Hän alkoi huitoa miekallaan, avaten lopulta tikatun silmänsa, vain nähdäkseen typerän suden verisen naaman ja kärsimyksen. Hän hymyili puolikkailla huulillaan ja irvisti. Hänen silmänsä kiilsivät murhanhimoa. Tikatusta silmästä valui pikkuhiljaa verta hänen poskelleen, jota hän nuolaisi tyytyväisenä. "Väärin... Väärin... Virhe, olet virhe!" Chloros sanoi ja yritti sivaltaa miehen jalkoja. Hän nauroi, hän näytti täysin seonneelta, psykoottiselta ja ehkä holtittomalta. Silti hänen veljensä katsoivat tätä kuin esitystä konsonaan. Ei, he eivät pysättäisi viherpäätä, kun tuo oli jo tuonne asti vajonnut. "Tiellä! Olet tiellä!" Chloros huusi ja hyökkäsi Jackiä kohden. Hän yritti iskeä miekan miehen rintaan uudestaan ja uudestaan.

Tosia asia olisi se, että tässä tilassa ihmissyöjä silppuaisi miehen kuollutta kehoakin. "Katoa! Katoa! Eheheheh, syön sinut! Syön, syön, syön!" Chloros hoki ja nauroi minkä ehti väistellessään vikkelästi haavoittuneen pedon kynsiä ja hampaita. Hän näytti haltioioituneelta joka ikisestä osumastaan. Hän ei ei päästäisi tätä uhria lähelleen, hän veisi tuon kuoleman porteille saakka. Joko itsensä mukana tai ilman häntä.
Sil juoksi hoitotarvikkeiden kanssa. Hän ei tiennyt mistä etsiä, mutta hän tiesi varsin hyvin, ettei hän voinut jättää isäntäänsä sellaiseen kuntoon. Ei, jos kyse oli miehen haavoista. Ne näyttivät tappavilta. Lisäksi Jack oli mennyt vieläpä perään ja odottavasti tulisi saamaan lisää haavoja.
"Don't you dare stand there and judge me little man"
_________________________________________________________________
Gentleman of sorrow~who fears his own wrath
Witch of curse~Who crushes others with her pride
Monster of eating~Who couldn't stop his gluttony
Linseed of silver~Who hides her envy
Mermaid of darkness~Who had lust for money
Priest of happiness~Who hunts vampire for fun
Demon of shadows~Who serves the greatest of them all
Incubus of tears~Who has given up to his fears
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 3998

Liittynyt: Ma Maalis 09, 2009 5:05

Paikkakunta: Icecrown

Viesti Ke Kesä 17, 2015 12:28

Re: Isäntä ja rampa|| Suskar~

Ho paskiainen alkoi pitää vastaan kun tuon kehoa yritettiin murskata seinää vasten kuin kanamunaa, joka antaisi koska tahansa periksi ja räsähtäisi rikki. Jack ei aikonut antaa tuumaakaan periksi ihmissyöjälle tässä taistelussa vaan yritti painaa otusta kovempaan seinää vasten, mutta tuon onnistui lopulta pääsemaan vapaaksi seinän ja hirviön kehon välistä laskeutuen maahan voltin kera. Jack irrottaitui seinästä ja syöksyi salamana ihmissyöjän kimppuun terävä hampainen kita avonaisena valmiina repimään ihmissyöjän kappleiksi, mutta vain saadakseen kasvoillensa miekasta. Peto murahti perääntyen pidellen kasvojaan joissa nyt oli kuonon sivusta alkava haava, joka jatkui pitkälle loukkaantuneen silmän yli. Haava kävi välittömästi vuotamaan verta, jonka Jack tunsi kädessään lämpimänä nesteenä ja laski kätensä haavalta katsoen sitä punaista nestettä.. Punaisena hohtava katse valui kohden ihmissyöjää joka alkoi huutamaan ja riehumaan näyttäen menettäneen viimeisenkin järjen päästään. Johtuiko loukkaantumisesta vai muuten vain tavallisesta vahvemmasta vastuksesta, sitä Jack ei tiennyt, mutta se ei välttämättä ollut hyvä juttu.. tai sitten oli kun ihmissyöjä oli menettänyt järjellisen ajattelunsa.
Sen pidempää hengähdys taukoa Jackille ei suotukkaan kun Cholors hyökkäsi yrittäen lävistää hänen kätensä, jonka peto väisti vain siirtämällä niin itsensä kuin kätensä miekan ulottuvilta. Ihmissyöjä jatkoi huutamista ja riehumistaan, sekä ennenkaikkea hyökkäämistä miekkansa kanssa käyden ahdistelemaan suurempaansa miekalla huitoen. Jack yritti pitää etäsyyttä miekalla huitovaan ihmissyäjään sillä ei voinnut vain tunkea sormiaan tai käsiään miekan tielle, ellei halunnut menettää sormiaan. Eikä Jack yksinkertaisesti voinnut sille mitään että miekan terä väkisinkin pääsi viiltelemään hänen rintakehäänsä useilla eri syvyisillä osumilla. Cholors oli kuitenkin edelleenkin nopea.

Cholors soi murto-osa sekunnin kestävän levähdys tauon aukaistessaan silmäänsä vain nähdäkseen Jackin tuskan kun tuo piti raadeltua rintakehäänsä toisella kädellään ja alkoi selvästi kärsiä uupumuksesta, sekä verenhukasta toisin kun Cholors jolla tuntui vielä virtaa riittävän liikaakin. Seonnut mies huusi jälleen ja Jack kurtisti kulmiaan pienesti.. kun ihmissyöjä syöksähti kohden uudestaan tähtäimessään pedon jalat, joita Jack pyrki suojaamaan väistämällä iskun ainakin osittain onnistuneena. Toinen jalka säästyi, mutta jo ennestään loukkaantunut jalka sai uutta osumaa ja syvän luuhun asti yltävän viillon "sääreen". Jack irvisti murahtaen ja kaatui jalkaansa pidellen toisen polvensa varaan katsoen kuinka ihmissyöjä lähes tanssi hänen ympärillänsä huutaen kuin hullu, kunnes hyökkäsi. Jack veti kätensä miekan tielle ja tarrasi sen terävistä reunoista kiinni pysäyttäen iskun yhdellä kädellä silläkin uhalla että nyt hänen sormensa olivat auki ja verillä. Jack murisi hiljaa katsoen ainoalla toimivalla silmällään ihmissyöjää, kunnes avasi kitansa salaman nopeasti ja jälleen yritti ihmissyöjän räjäyttää palasiksi. Oli osunut tai ei Jack päästi irti miekasta ja saattoi nousta hoiperrellen ylös pidellen rintaansa tuskissaan hengittäen raskaasti. Hän ei voisi antaa nyt periksi kun oli päässyt jo näin pitkälle tuon kummajaisen teurastuksessa.

Jack suoristautui seinästä ja lähti vielä viimeiseen hyökkäykseen ihmissyöjäää vastaan yrittäen vain napata tuon käsiinäs, murskata pitkin maata ja mahdollisesti upottaa hampaansa tuon lihaan repiäkseen suuria paloja irti keskiruumiista. Käsiin tai jalkoihin peto ei edes yrittänyt, sillä ne vain uusituisivat.

// Jack sä oot iha hullu mies :o
Kalmankoira - Aavekoira
Jack Aaren Fisher (Merari) - Ihminen hirviön kehossa
Ivor - Insan heyvan
Zara - Iso lisko
Ghost - Demoni
Cole - Ihmissuden pentu
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 2186

Liittynyt: Ti Touko 27, 2014 4:00

Paikkakunta: Mun koti

Viesti Ke Kesä 17, 2015 1:54

Re: Isäntä ja rampa|| Suskar~

Jack tarttui miekkaan uhmakkaasti, mutta Chloros vain hytisi naurusta. Lisää! Lisää! Mies näki, kuinka peto aukaisi suunsa ja valkea hohtava pallo tuli suoraan päin. Chloros urahti jotakin ja väisti niin napin energia pallon, joka räjähti mukavasti seinään. Viherpään käsi kyynärpäähän oli taas pois pyyhkäisty, mutta hän piteli miekkaa toisessa kädessään, samalla kun toinen korjasi itseään uudelleen ja uudelleen.
Jack nousi ylös hoiperrellen ja viherpään suusta jatkui tuo julma nauru. "Vielä! Vielä! Jaksaa! Hahaha" hän naksautteli niskojaan ja odotti. Jack suoristautui seinää pitkin ja lähti viimeiseen hyökkäykseen häntä vastaan. Peto nappasi hänet käsiinsä, jolloin ihmissyöjä hymyillen pudotti ilomielin miekkansa maahan lennossa. Molemmat iskeytyivät maahan, Chloros tietenkin alla, mutta hän naurui, Hän piteli kättään kasvoillaan ja katsoi verisellä silmällään petoa edessään. Hänelle tämä oli silkkaa hauskuutta. Jack aukaisi kitansa vain repiäkseen hänen lihaansa. Chloros tunki kätensä tuon suuhun oman rintalihastensa sijaan. Hän tiesi kyllä, mihin pedon hampaita ei toivottu upotettavan, mutta hän katsoi, kuinka käsi repäistiin pois. "Aaaaah.... Niin säälittävää." Chloros sanoi, nyt täysin järjissään. Hänellä ei ollut toista kättään taaskaan, mutta hänellä oli jo uusiutunut toinen käsi, jolla hän yritti lyödä petoa kuonoon. Hän yritti potkaista tätä kivuliaisiin haavoihin ja sen jälkeen hän luiskahti pedon otteesta. Nauraen taas.

Chloros hyppäsi pois ja yritti tönäistä petoa selkä puolelta kumoon. Hän tarttui maassa makaavaan miekkaan. "Saastainen sika... Sinäkö sanot, että olet ihminen? Hah!" ihmissyöjä puhui halveksuvasti ja nyökkäsi veljilleen. Kolmikko hyppäsi pois paikalta ja jäivät katsomaan tapahtumia hieman edempää. Oli tapahtunut liian paljon liian lähellä ihmisiä. Nyt oli hyvä aika poistua paikalta. Vaikka Chloros olisi halunnut viimeistellä Jackin, hän päätti pitää miehen hengissä seuraavaan kertaan. Joka olisi viimeinen. Altan päätti vielä viskaista muutaman neulan mokoman pedon kimppuun. Sen jälkeen kolmikko katosi vain kylmä nauru perässään.

Sil oli löytänyt veritahrat maasta ja alkanut seuraamaan niitä kiitävällä vauhdilla. Hän pelkäsi pahinta. Hän oli hengöstynyt ja hän piteli koria sylisään, jossa oli kaikki hoito välineet mitä ikinä hän oli löytänytkään Jackin luolta. Hän oli ottanut lisäksi myös liinoja ja pyyhkeitä, alkoholia, neulaa ja lankaa. Hän näki kohdan, jossa oli enemmän verta ja sitä tuppasi olemaan aina vain enemmän ja enemmän. Miten Jack oli pystynyt taistelemaan, kun verenhukka oli näin lähellä. Tavallinen ihminenkin erotti, ettei näin paljolla veren puutteella voinut taistella pitkään.
Sil pyöritti hieman päätään löytäen lopulta kohteensa. Hän näki pedon, haavojen ja uupumuksen saattelemana. Sil katsoi empien hetken Jackiä, mutta hän oli päättänyt, ettei säikkyisi miestä. Hän oli antanut valansa. "Jack!" nyt ei enää herroiteltu, ei siihen ollut aikaa. Sil juoksahti nopeasti miehen luo ja polvistui tämä viereen. Hän kosketti tämän kasvoja ja katsoi haavoja. "Pysy paikallasi! Minä autan... Tämä kaikki on minun... Syytäni." Sil sopersi, kun hän auttoi Jackin edes selälleen. Eihän mies mitenkään pystyisi liikkumaan takaisin kotiin. Eikä Sil ollut tarpeeksi voimakas tai kookas auttamaan tätä kävelemisessä. Hän otti liinan ja pyyhki sillä verta pois, hän katsoi ympärilleen hädissään. Olisiko missään vettä? Olisiko missään apua?

//Ompas se hurjistunut O__O Noh, toivotaan, ettei se viel puoli kuoleenakin nouse ja lähde kolmikon perään xD
"Don't you dare stand there and judge me little man"
_________________________________________________________________
Gentleman of sorrow~who fears his own wrath
Witch of curse~Who crushes others with her pride
Monster of eating~Who couldn't stop his gluttony
Linseed of silver~Who hides her envy
Mermaid of darkness~Who had lust for money
Priest of happiness~Who hunts vampire for fun
Demon of shadows~Who serves the greatest of them all
Incubus of tears~Who has given up to his fears
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 3998

Liittynyt: Ma Maalis 09, 2009 5:05

Paikkakunta: Icecrown

Viesti Ke Kesä 17, 2015 6:11

Re: Isäntä ja rampa|| Suskar~

Jack riuhtasi käden irti ihmissyöjältä niin että veri roiskahti ympäriinsä ja sylkäsi vielä sätkivän käden maahan ollen upottamassa hampaansa uudestaan Cholorsin lihaan repiäkseen nyt ihmissyjän rintakehän auki että voisi kaivaa tuon surkean otuksen sydämmen irti ja vielä niin monta kerta kun siihen olisi tarvetta. Ennenkuin hampaat pääsivät osumaan uudestaan ihmissyöjään peto sai osumaa kirsuunsa murahduksen kera ja sitten vinkumisen kera ihmissyöjä kävi potkimaan haavoja saaden Jackin irrottamaan otteensa ja perääntymään Chlorsista hoiperrelen ja hakien tasapainoa. Jack jäi seisomaan katsoen ainoalla aukinaisella silmällään ihmissyöjää huohottaen ja hengittäen raskaasti jalat täristen, sekä ryhti kadonneena. Jack tunsi itsensä kuoleman väsyneeksi, mutta hänen tappamis halunsa viherpäätä kohtaan ei ollut kadonnut yhtikäs minnekkään ja kun Cholors hyppäsi lähti myös peto liikkeelle, mutta sai tajuta nopeasti sen että väsymys ja uupumus oli alkanut tehdä tehtäväänsä. Hän ei enään jaksanut liikkua samalla tavalla nopeasti ketterästi pysyäkseen ihmissyöjän perässä. Jack tunsi painoa selässään ja murahduksen kera kaatui maahan vatsallensa ottaen käsillään vastaan. Jack mulkoili viherpään suuntaan ja yritti päästä tärisivien raajojensa avulla ylös.
"Sinä se tässä vähiten olet!" Jack ärähti syöksyen viherpäätä kohden terävät kynnet ojossa, mutta ihmissyöjä oli jo kaukana ja Jack itse täysin omaa heikkoa tilaansa kaatui maahan turvallensa. Mies kirosi ja yritti edelleenkin ylös lähtien nilkuttaen katuja pitkin seuraamaan kolmikkoa, vaikka nuo olivat jo kadonneet näkyvistä aikaa sitten. Jack seurasi noita niin kauan kunnes joutui pysähtymään kehon huutaessa jo täristen hoosiannaa armon suhteen, jolloin miehen petomuoto alkoi väistymään ja mies menetti tajuntansa pudoten maahan vailla mitään tukea.

Seuraavan kerran kun mies avasi sen toisen silmänsä hän kuuli nimensä ja näkin naisen edessään, joka käänsi hänet selälleen puhuen jotakin... pahoitteli jotakin pyyhkien verta ja haavoja. Jack oli sen verran väsynyt ja sekavassa tilassa verenhukan tähden ettei tajunnut mistään enään mitään. Hänen mielessään oli nyt vain se kolmikko.. Yllättäen Jack käänsi itsensä kyljelleen ja tarrasi toisella kädellään maasta kiinni yrittäen epätoivoisesti ylös keho täristen.
"M-minun.... on... tapettava." Jack puhui ääni täristen ja pääsi ehkä vain muutaman sentin ylös kun rysähti takaisin maahan kiroten omaa heikkouttaan puristaen tervettä kättään täristen nyrkkiin.

Taistelun äänet eivät olleet jäänneet huomatta ihmiskylän vartijolta ja nuo juoksivat paikalle katsoen sitä sotkua ja veren määrää, sekä lopuksi sitten loukkaantuneen miehen vierellä olevaa naista, sekä miestä.
"Kuka olet?" Vartija kysyi osoittaen naista keihään kärjellään tunnistaen kyllä verissään makaavan seliittisotilaan, jota kaksi muuta vartijaa kävivät katsomaan läpi ja yrittivät rauhoitella miestä.. rauhoitella että taistelu oli ohi ja olisi aika levätä. Vartijat saivat hetken päästä sekavan miehen aisoihin ja lähtivät kantamaan miestä sairastuvalle.
Jack vietti kolme ensinmäistä päivää sairastuvalla hoidettavana, kunnes oli omatoimisesti saannut tarpeeskeen ja palannut kotiinsa keppien kanssa lyöden oven kiinni hyvin ärtyneenä. Mies nilkutti sauvojensa kanssa ensin keittiöön hakeakseen viina pullon ja klenkkasi sitten sen kanssa olohuoneeseen yrittäen avata korkkia kipeillä paikoillaan, joka tuntui olevan melkoinen haaste kunnes korkki losahti auki ja mies veti viinaa alas kurkustaan kuin se olisi ollut vettä. Jack laski pullon alas pöydälle kolahduksen kera.

// Nyt siitä tuli juoppokin :DDDD
Kalmankoira - Aavekoira
Jack Aaren Fisher (Merari) - Ihminen hirviön kehossa
Ivor - Insan heyvan
Zara - Iso lisko
Ghost - Demoni
Cole - Ihmissuden pentu
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 2186

Liittynyt: Ti Touko 27, 2014 4:00

Paikkakunta: Mun koti

Viesti Ke Kesä 17, 2015 6:38

Re: Isäntä ja rampa|| Suskar~

Jack käyttyäytyi hyvin sekavasti, hän ei vastannut Silille, vaan alkoikin liikkua. "Älä! Jack!" hän yritti pysäyttää miehen, mutta sai vain vastauksen miehen huulilta. Minun on tapettava... Silloin naisen kädet tuntuivat menettävän voimansa, kun hän katsoi Jackiä. Kuinka paljon mies vihasikaan kolmikkoa, että vilä kuoleman kielissä hän olisi valmis listimään kolmikon. Se trio oli tuntunut lähes luonnottomalta tappaa, kuin heitä ei olisi voinut vahingoittaa. Varsinkaan viherpäistä. Eihän tuo ollut huutanut kivusta saatika edes ilme värähtynyt, kun tämän raajoja lenteli sinne tänne.
Paikalle ilmestyi ihmiskylän vartijoita, kun Sil yritti epätoivoisesti sitoa joitakin vakavimpia haavoja Jackin kehosta. Hopea silmä kääntyi katsomaan vartijoita, vain nähdäkseen keihään terävän kärjen ojennettuna häneen. Pieni huulien väpätys saattoi näkyä naisen kasvoilta, kun vartija kysyi kuka hän oli. Sil purskahti vain kyyneliin ja rupesi sopertamaan siinä jotakin. Pyyhkimään kyyneliään verisillä käsillään ja siinähän vartijoilla lopulta oli hommaa. Rauhoitella osittain hourailevaa eliittisotilasta ja rampaa. Jack vietiin sairastuvalle hoitoon ja Sil sai jonkin näköisen kuulustelun ja kylvyn. Kuulustelussa hänen täytyi vain kertoa kuka hän oli ja mitä oli tapahtunut, kerta kun Jackiltä ei voinut kysyä.

Kolme päivää siinä vierähti ja Sil oli palannut takaisin Jackin kotiin. Hän siivosi ja hoiti Luvonia. Joskus hän pysähtyi tutustumaan toisen arkaluonteisen Liluthin kanssa. Ei hän tästä paljoa saanut irti, kun kumpikaan ei uskaltautunut puhumaan toisilleen kovin avoimesti. Lisäksi Siliä painoi huoli Jackistä. Hän syytti itseään tapahtumista ja pelkäsi nyt suuresti, että Jackille oli tapahtunut jotakin korvaamattoman vakavaa.
Ovi aukesi, kun Sil valmisteli hiljaisena keittiössä ruokaa. Ovi paukahti kiinni ja pellavapäinen ponihäntä hulmaht sivulle. Sil siirtyi hitaasti keittiön oven suuhun, vain nähdäkseen kepeillä kävelevän isäntänsä. Mies haki viinapullon ja rojahti sen jälkeen olohuoneeseen sitä availemaan. Sil liikahti hieman automaattisesti, mutta päätti ettei puuttuisi miehen korkin avaamiseen. Hän ei halunnut luodo Jackille sitä tunnetta, että olisi liian heikko jopa sen avaamiseen. Siinä hetken ähkiessään mies sai korkin auki ja Sil saattoi vain katsella pelokkaasti, kuinka mies joi viinaa kuin vettä. Oliko se edes terveellistä? Ei ja hän pelkäsi juopunutta miestä. Silti nainen käveli hitaasti Jackin luo. "Tervetuloa takaisin herrani."
"Don't you dare stand there and judge me little man"
_________________________________________________________________
Gentleman of sorrow~who fears his own wrath
Witch of curse~Who crushes others with her pride
Monster of eating~Who couldn't stop his gluttony
Linseed of silver~Who hides her envy
Mermaid of darkness~Who had lust for money
Priest of happiness~Who hunts vampire for fun
Demon of shadows~Who serves the greatest of them all
Incubus of tears~Who has given up to his fears
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 3998

Liittynyt: Ma Maalis 09, 2009 5:05

Paikkakunta: Icecrown

Viesti Ke Kesä 17, 2015 7:44

Re: Isäntä ja rampa|| Suskar~

Jack havahtui hentoon ääneen oven suulla ja katsoi ainoalla terveellä silmällään Siliä, kerta toinen oli kääritty pehmukkeilla siteiden alle parantumaan. Vain aika kertoisi parantuisiko Jackin silmä koskaan näkeväksi.
"Sotkit kaiken.." Jack mutisi hiljaa puristaen kätensä nyrkkiin ja yllättäen nousi ylös napaten kepin käteensä ja käveli nopean klenkkaavan askeleen kohden Siliä kuin olisi aikomuksenaan lyödä naista keppinsa kanssa. Mies kuitenkin oli vielä liian heikko ja huonossa kunnossa liikkuakseen niin nopeasti, joten Jack vain kaatui kompuroiden omiin jalkoihinsa ja tömähti lattialle. Se oli säälittävä näky. Jack pihisi kivusta kun ne kaikki tiukkaukset ja haavat halusivat repeytyä auki yllätyksellisestä liikkeestä, silti mies ärähtäen iski keppinsä maahan ja pyrki ylös lattialta mikä tuskaisin ilme kasvoillaan pidellen rintakehäänsä joka mahdollisesti oli ottanut kaikkein pahiten osumaa koko taistelun aikana. Siinä noustessaan Jack katsoi harvianisen vihaisena Siliä ja jäi katsomaan samalla ilmeellä tuijottamaan naista kun oli päässyt seisomaan nojaten koko painollansa keppiä vasten kädet täristen.
"Ilman sinua olisin saannut ne hengiltä!" Jack ärisi täysin tyhjän päiväistä, mutta oli tällä hetkellä siinä tilassa että halusi vain etsiä sen syntipukin jostakin, jota vain voisi hakata ja teurastaa. Jack yritti kohottaa kädesäänn olevaa keppiä lyödäkseen naista, mutta vain horjahti uudestaan kylkeä pidellen ja tarrasi seinästä tukea ennen maahan kaatumista. Jack kirosi omalla kiellään itseään, sitä kolmikkoa ja kaikkea mahdollista mitä saattoi ikinä keksiä tämän hetkisessä mielentilassaan.
"Miksi olen niin heikko." Jack mutisi omalla kielllään antaen mustan terävä kyntisen kätensä tehdä naarmuja seinään.
Kalmankoira - Aavekoira
Jack Aaren Fisher (Merari) - Ihminen hirviön kehossa
Ivor - Insan heyvan
Zara - Iso lisko
Ghost - Demoni
Cole - Ihmissuden pentu
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 2186

Liittynyt: Ti Touko 27, 2014 4:00

Paikkakunta: Mun koti

Viesti Ke Kesä 17, 2015 11:07

Re: Isäntä ja rampa|| Suskar~

Jack katsoi häntä ja kirosi, sanoen että hän oli sotkin kaiken. Nainen perääntyi askeleella. Niin hän oli pilannut kaiken. Oli hänen syytään, että Jack oli nyt tässä tilassa. "O-olen pahoillani." Sil sanoi ja silmi kirveli, äkisti mies nousi seisomaan ja tarttui keppiin. Sil katsoi keppiä ja miestä. Hän halusi paeta, mutta ymmärsi hyvin, miksi mies oli vihainen. Kun keppi melkein kohotteetiin lyömään häntä, mies rojahtikin polvilleen. Kuului vain kova kumahdus ja kiroamista. Sil säikähti hän oli ojentamassa käsiään avuksi, mutta mies kampesi itsensä ylös.
Jack katsoi häntä vihaisena, vihaisena kuin koskaan ennen. Sil perääntyi askeleen ja kuuli, kuinka mies sysäsi hänellä vihaisia tunteitaan. Ilman häntä, hän olisi saanut kolmikon hengiltä. Sil tuijotti Jackiä, aivan. Hän oli ollut tiellä, miehen tiellä. Hän oli ollut liian hidas, eikö avuksi ja hän oli häirinnyt miehen työtä tai siis taistelua. Jack yritti uudestaan lyödä Siliä ja hän vain laittoi kätensä kasvojensa suojaksi, jotta mies ei tekisi sen pahempaa harmia keholle. Jos se ei näkyisi ulos päin, kaikki olisi hyvin.

Rojahti uudestaan maahan saaden hieman tukea seinästä, joka sai Silin polvistumaan ja kuuntelemaan miehen omaa kieltä. Kynnet raapivat puista seinää ja Sil vain katsoi miestä, ei säälien eikä peloissaan. Hän katsoi hopeisilla silmillään Jackiä. Hän koski tämän haavottuneita kasvoja, ei häntä haitannut jos tämä löisi sen pois. "Herrani." Sil sanoi lempeästi. Hän ei tiennyt mitä tehdä tässä tilanteessa kuten yleensä.
Hän katsoi hetken jackiä, kunnes auttoi tämän edes hieman parempaan asentoon ja sitten, hän halasi miestä varovasti. Sanoja ei tarvittu ja hän halasi mies vain hetken, kunnes päästi irti ja auttoi miehen ylös lattialta ja talutti parhaansa mukaan tuon takaisin istumaan. "Voit lyödä minua myöhemmin... Mutta... Et tuossa kunnossa." Sil sanoi hiljaa.
"Don't you dare stand there and judge me little man"
_________________________________________________________________
Gentleman of sorrow~who fears his own wrath
Witch of curse~Who crushes others with her pride
Monster of eating~Who couldn't stop his gluttony
Linseed of silver~Who hides her envy
Mermaid of darkness~Who had lust for money
Priest of happiness~Who hunts vampire for fun
Demon of shadows~Who serves the greatest of them all
Incubus of tears~Who has given up to his fears
EdellinenSeuraava

Paluu Laiturit & kadut

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

Keskustelufoorumin moottorina toimii phpBB® Forum Software © phpBB Group

Designed by ST Software for PTF.
Käännös, Lurttinen, www.phpbbsuomi.com uncommitted-decoy

Tämäkin on ilmainen foorumi, jonka tarjoaa munfoorumi.com

Ilmoita asiaton sisältö

Muuta yksityisyysasetuksia