Rikoksista jää aina kiinni || Mori (K)


Satamakylässä sijaitsevat Cryptin suurimmat laiturit, joille suuret kauppalaivat saapuvat. Laitureilta lähtee leveitä, kivetettyjä katuja risteilemään pitkin kylää, sekä suurin teistä johtaa pois satamasta, kohti aroja.

Valvoja: Crimson

Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 3988

Liittynyt: Ma Maalis 09, 2009 5:05

Paikkakunta: Icecrown

Viesti Ke Elo 05, 2015 9:57

Rikoksista jää aina kiinni || Mori (K)

Jack Fisher

Jack oli liittynyt pienen yhden illan tuttava porukan kanssa pienelle kapakka reissulle sataman läheisyyteen. Alunperin Jack oli ajatellut lähtevänsä vain ihmisten kylän puolelle iltaa viettämään mukavien ihmisten kanssa, mutta no tähän sakkiin liityttyään mies oli eksynyt sitten satamalle asti iltaa viettämään. Ei sillä, porukka oli mukavaa ja rehellistä, sekä osasivat pitää hauskaa. Jack oli ehkä se rauhallisin osapuoli kuitenkin koko porukasta, mies lähinnä seurasi sivusta kun muut tekivät hullutuksiaan, joivat päänsä täyteen ja aikoivat varmasti jatkaa myöhään yöhön asti. Jack itse oli päättänyt jo että joi alas illan viimeistä juomaansa. Hän oli jo muutenkin kevyessä humalassa ja hänen pitäisi kyetä palaamaan kotiinsa ilman että löytäisi itsensä katuojasta makaamasta. Se ei sopinut hänen arvollensa.

Siinä ilta toveriensa kommelluksia seuratessaan osui miehen katse vahingossa varsin viihdyttävän näköiseen haltiaan, tai vastaavaan otukseen. Sillä oli pienet suipot korvat pitkien ruskeiden hiuksien alla, sarvet päässä, mutta muuten otus muistutti kovin ihmistä ulkonäköisesti. Saman ikäisen näköinen jopa. Eikä ollut laisinkaan pahan näköinen.. tai sitten se oli pieni humala tila, joka sai miehen ajattelemaan niin. Jack laski olut tuoppinsa siihen pöydälle ja nousi pöydästä mitään sanomatta mennen istumaan friikki neidin kanssa samaan pöytään, istuen naisen vierelle.
"Hei, oletko vailla seuraa?" Jack kysyi hymyillen pienesti naiselta omaan kohteliaan tapaansa ja sai neitosen katsomaan itseään hieman säikähtäneenä. Jack hymyili edelleenkin herttaisesti, mutta se pyyhkiytyi kun mies huomasi naisen säikähtäneen. "Anteeksi että säikytin.. huomasin vain sinun olevan aivan yksin täällä." Jack selitti tunkeutumisensa, jolloin nainen selitti että oli juuri lopettamassa työnsä ja menossa pienen yömyssyn jälkeen kotiin nukkumaan.
"Aaa, en ole nähnyt sinua täällä ennen.. oletko uusi?" Jack kysyi kuin olisi useinkin käynnyt sataman kapakoissa, vaikka todellisuus oli toinen. Hän kävi täällä harvoin. Nainen vastasi olevansa uusi työssään ja vasta muuttanut tänne jostakin toisesta kylästä. Jack nyökytteli pienesti ja päätti esitellä itsensä tarjoutuen saattamaan naista kotiin, mutta tuo kieltäytyi. Jack ei vastaan käynnyt sanomaan kun hänen humalaiseen päähän alkoi muodostumaan suunnitelma tämän naisen ikäväksi.

Jack keskusteli tämän kauniin naisen kanssa jonkin aikaa kapakassa, jutellen niitä näitä friikki naisen kanssa, kunnes tuon oli aika poistua ja jättää Jack yksinään kapakkaan seuralaistensa kanssa. Jack katsoi kaveri porukkaansa hetken ennenkuin nousi ja lähti naisen perään hetken päästä, ottaen tuon kevyesti kiinni.
"Herra.. ei teidän olisi tarvinnut." Nainen sanoi kovin ujosti Jackille, joka kävi pahoittelemaan, mutta selitti nykyisen seuransa olevan jo aivan liian sekopäistä ja naisten jättäminen yksin kulkemaan katuja ei ollut miehen tapaista, herrasmies kun oli. Ainakin melkein.. ei koskaan friikkejä kohtaan. Muutamaa poikkeusta lukuunottamatta.
"No jos välttämättä vaadit." Nainen sanoi hymyillen miehelle, joka jäi kävelemään sarvipäisen naisen vierelle seuraten tuota kuin hai laivaa. Aina niille mukaville kujille, joista nainen oikaisi kotiinsa ja jolloin Jack sai syyn iskeä. Jack nappasi väkivaltaisesti naisen kädestä kiinni ja veti lähellensä, jolloin nainen kiljaisi, mutta vain sekunnin kun Jack asetti kätensä naisen suun eteen estääkseen huutamisen. Jack katsoi naista hymyillen.
"Kiitä onneasi että säästän henkesi tänään." Jack sanoi vastenmielisesti hymyillen ja painoi naisen vasten seinää alkaen vetämään tuon housuja alas väkivaltaisesti juurikaan välittämättä, vaikka saikin muutaman potkun itseensä. Hän oli joutunut kestämään kovempiakin kipuja kuin pienen naisen potku.
Kalmankoira - Aavekoira
Jack Aaren Fisher (Merari) - Ihminen hirviön kehossa
Ivor - Kiltti demoni
Zara - Iso lisko
Raban - Katu kettu
Ghost - Demoni
Cole - Ihmissuden pentu
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 2171

Liittynyt: Ti Touko 27, 2014 4:00

Paikkakunta: Otakun nurkka

Viesti Ke Elo 05, 2015 10:24

Re: Rikoksista jää aina kiinni || Mori (K)

Shael Yraueme

Zuriin kyläjohtajalle oli tullut viesti taas kerran mantereelta tulevan lastin kommeluksista, joita johtajan täytyisi mennä selittelemään. Tietysti Shael ymmärsi että mantereella bisnes oli vilkasta ja kiireistä, mutta joskus hän vain halusi löytää hyvän yhteistyökumppanin, joka ei tehnyt niin paljoa tuhoa ja kommelluksia kuin tämä nykyinen. Hierottuaan otsaansa ja pohdittuaan kylänsä mahdolliset verot ja muut asiat kuntoon hän oli ilmoittanut poistuvansa kylästä ja tulevansa muutaman päivän sisällä takaisin. Shael kokosi pienen ryhmän, normalisti pari vartijaa ja laivan miehistö kapteenin kera. Tetysti nämä kaikki olivat naisia.
Laiva ei ollut suuri, joten se lipuioikein hyvin tyynellä merellä. Lisäksi noita itse auttoi laivan kulkemisessa tekemällä tuulen, joka puri purjeisiin oikein mukavasti. Päivä siinä meni ja satamaan saavuttiin vasta illan suussa. Lauva jötettiin hieman sivumpaan ja kiehistö kapteenin kera jäivät odottamaan matkustajiaan samalla siivoten ja keräten voimiaan seuraavaan päivään. Shael itse ei aikonut vielä mennyt nukkumaan, vaan hän kiiruhti åarin vartijansa kanssa katsomaan lastia.

Lastu itsessään oli kunnossa, mutta sitä ympyröivä laatikko oli mennyt rikki ja sitä paikattiin para-aikaa. Shael keskusteli lastia kuskaavan päämiehen kanssa ja he keskustelivat korvauksesta myöhästyneiden lähetysten suhteen. Asia saatiin hoidettua onneksi pian ja noita saattoi palata tyytyväisenä takaisin laivaansa kohden, kun äkisti jostain kantautui siro kiljaisu, joka tukahdutettiin nopeasti. Shael käänsi nopeasti huomionsa ja sulki silmänsä. Vaikka hönen haltijan korvansa olivat leikatut ihmisten korvien näköiseksi, niiden kuulo ei ole mennyt miksikään. Hän kuuli soljen kilahtavan ja housujen kankaan kahinaa.
Shael tiesi varsin hyvin mistä oli kyse. "Rouva?" toinen vartioista kysyi kypäränsä alta. "Raiskaus." Shael sanoi ja hänen äänensä täyttyi pelkästä inhosta. Kiireiset askeleet lähenivät paikkaa, jossa mahdollista raoiskausta alettaisiin tehdä.

Musta noita katosi pimeyden suojiin, ainoastaan hänen oranssit kissamaisen viirut silmänsä hohtivat sen pimeyden keskellä. Hän huitaisi vain kerran kättään ja kirkas hohtava suojakenttä ympyröi naisen estäen miestä koskematta tuota. "Jos nainen ei halua sitä ja sanoo ei, se on myös ei." Shael sanoi ja hänen ympärilleen ilmestyi loimuvia liekkejä. Hän heilautti kättään uudestaan ja suojakenttä muuttui palloksi, ottaen naisen sisäänsä ja toi tämän Shael luokse. Noita tartui naisesn hellästi. Haltija katsoi vanhempaansa peloissaan, mutta kiitollisena. Shael halasi naista lempeästi. "Kaikki on nyt hyvin. Mene, nopeasti." hän kehotti ja päästi irti, kun nainen lähti juoksemaan minkä hengestään pääsi.
Tulipallot loimusivat naisen ympärillä ja ne piirsivät pimeälle kujalle varjoja. "Eikö herralla ole parempia käytöstapoja?" Shael sanoi lähes viha äänessään. Hän saattoi haistaa toisen käyttämän alkoholin sekä mustanmagian, sillä olihan hän itse noita ja magian käyttön tunnistaminen oli hänelle helppoa.

Tämä asia oli myös henkilökohtaista. Olihan hänet nuorena raiskattu ja hän vihasi erityisen paljon raiskaajia. Tässä oli nyt yksi ainakin hänen edessään. Hän ei kuitenkaan hyökännyt valaisi vain liekeillään miehen ja antoi itsensä harkita. Hän ei koskaan tekisi mitään harkitsematonta. Lisöksi hänellä oli vartijat apunaan ja heillä oli köyttä, jos tämä juoppo alkaisi päälle.
"Don't you dare stand there and judge me little man"
_________________________________________________________________
Gentleman of sorrow~who fears his own wrath
Witch of curse~Who crushes others with her pride
Monster of eating~Who couldn't stop his gluttony
Linseed of silver~Who hides her envy
Mermaid of darkness~Who had lust for money
Priest of happiness~Who hunts vampire for fun
Demon of shadows~ Who serves the greatest of them all
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 3988

Liittynyt: Ma Maalis 09, 2009 5:05

Paikkakunta: Icecrown

Viesti Ke Elo 05, 2015 10:55

Re: Rikoksista jää aina kiinni || Mori (K)

Jack sai elämänsä säikähdyksen kun yllättäen naisen, sekä hänen itsensä, väliin ilmestyi hohtava suojakenttä joka työnsi kännisen miehen pois nais friikin luonta ja kaatoi pepullensa maahan. Kerta tämän hetkisessä tilassaan Jackilla ei ollut se paras tasapaino tai edes paras ajatuksen juoksu, joten mies sai tervehtiä maata. Vanhempi nainen kävi huomauttamaan Jackille naisten haluista, johon mies mulkasi noitaa kulmiensa alta nousten ylös. Tällä välin nuorempi nainen oli jo vanhemman helmoissa, joka käski pelastettavan lähtemään paikalta.. eikä siinä kauaa mennyt kun kaunis friikki nainen oli jo menossa kujia pitkin. Jack katsoi hetken naisen perään, mutta palautti katseensa vanhempaan magiaa osaavaan henkilöön, joka kävi hänelle huomauttamaan käytöstavoista.
"En ole lukenut yhtäkään lakipykälää missä kiellettäisiin friikkien raiskaaminen." Jack huomautti liekkipallojen keskellä seisovalle naiselle, jotka myös valaisivat miehen itsensä naisen nähtäväksi kunnolla.
"Ei edes raamatussa." Jack hymähti hieman näsäviisaasti noidalle, mutta ei enempää lähtenyt leikkimään tulella noidan kanssa, joka voisi kärventää hänet hetkessä. Että hän vihasi taikuuden osaajia.

"Ja kai se nyt olisi ollut joka tapauksessa parempi kohtalo kuin tulla suolistetuksi kadulle." Jack sanoi varteen otettavalla äänenllä katselle nyt tarkemmin tätä naista.. hän ei ollut koskaan nähnyt tätä missään, muuta kuin vasta nyt. Se oli ainoa syy miksi Jack uskalsi myöntää aikaisemman asian ääneen. Normaalisti hän olisi ollut hiljaa.. ehkä se johtui alkoholista.
"Mutta mitä sinä nyt ajattelit tehdä? Tappaa minut?" Jack kysyi katsoen naista merkittävästi silmien alkaessa hohtamaan punertavan oranssina jo pelkkänä varoituksena. Hän ei antanut elämäänsä helpolla, ei edes päihtyneenä.
Kalmankoira - Aavekoira
Jack Aaren Fisher (Merari) - Ihminen hirviön kehossa
Ivor - Kiltti demoni
Zara - Iso lisko
Raban - Katu kettu
Ghost - Demoni
Cole - Ihmissuden pentu
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 2171

Liittynyt: Ti Touko 27, 2014 4:00

Paikkakunta: Otakun nurkka

Viesti Ke Elo 05, 2015 11:32

Re: Rikoksista jää aina kiinni || Mori (K)

Raiskaus muka parempi kohtalo kuin suolistus kadulle? Shael tunsi silkkaa inhoa tätä miestä kohtaan. Toisaalta toisella oli vieläkin housut nilkoissa, joten haltijatar tyytyi vain katsomaan hieman pois päin. Tämä mies oli selkeästi ihminen, sillä miehen puhe oli sellaista rasismia, ettei korvat sitä kestäneet kuunnella. Shael tiesi ihmisistä, eikä hän vihannut näitä. Ihmisnaiset olivat yhtä hentoja ja kauniita kuin muutkin. He olivat yhtä tervetulleita hänen kylänsä. Olihan zuri puolueeton.
Kun mies ärähti mitä hän aikoisi tehdä tuolle ja ehdotti tappamista, noita vai tuhahti. Mies näytti muuttavan silmiensä väriä oranseiksi, ikään kuin varoituksen, mutta Shael siitä vähän välitti. Äkisti hän käänsi päänsä päätti harkitsemisensa jälkeen tehdö mitä piti. "Opetan sinulle hieman tapoja hyvä herra." hän totesi ojentaen kätensä kohti miestä. Maa tuon jalkojen alla tärisi. Siitä nousi ylös kohoumia, jotka yrittivät kiertyä miehen jalkoihin. Shael puristi kätensä nyrkkiin ja yritti puristaa maan miehen jalkoihin kiinni, näin yrittäen saada miehe myös pysymään paikoillaan.

"Sitokaa hänet. Otamme tuliaisen mantereelta kotiin." Shael sanoi ja vartijat hänen takanaan lähtivät liikeelle. Noita antoi liekkiensä johdattaa naisia ja antoi heille valoa, hän myös suojasi näitä. Vartijat yrittivät ensin lassota miehen ja sitten sitoa tuon kädet selän taakse. Vartijoilla oli myös miekat esille mahdollista vastakamppailua vastaan.
Tietysti Shael oli varautunut kaikeen. Hän oli luonut sopivasti tulta ympärilleen ja sitä liikkui myäs nyt miehen ja vartijoiden ympärillä. Hän ei aikonut kuitenkaan kärventää miestä, hänen aikomuksenaan oli vain pitää tämä liikkumattomana, jottei tuo rimpuilisi. Muuten toinen naisvartijoista voisi kumauttaa kiestä kalloon ja näin ollen lyödä hänet tajuttomuuteen. Mikä tietysti helpottaisi asioita.

Kun toimen vartijoista työskenteli varovaisesti köyden kanssa miehen ympärillä. Noita antoi merkin toiselle. Pieni nyökkäys ja naisvartija yritti lyödä miestä miekan kahvanpäällä kalloon, yrittäen tainuttaa tuon. Shael antoi liekkiensä kasvaa hetkellisesti, koska humalainen mies voisi hyvinkin pimahtaa, jos isku ei ollut tarpeeksi voimakas. Toisaalta naisvartijat olivat kookkaita, lihaksikaita ja hyvin koulutettuja, joten siitä ei pitäisi olla niinkään vaaraa.
"Don't you dare stand there and judge me little man"
_________________________________________________________________
Gentleman of sorrow~who fears his own wrath
Witch of curse~Who crushes others with her pride
Monster of eating~Who couldn't stop his gluttony
Linseed of silver~Who hides her envy
Mermaid of darkness~Who had lust for money
Priest of happiness~Who hunts vampire for fun
Demon of shadows~ Who serves the greatest of them all
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 3988

Liittynyt: Ma Maalis 09, 2009 5:05

Paikkakunta: Icecrown

Viesti To Elo 06, 2015 12:52

Re: Rikoksista jää aina kiinni || Mori (K)

Noita, velhotar.. mikä nyt ikinä olikaan päätti käydä opettamaan hänelle tapoja, joille Jack naurahti hieman hermostuneesti, olettaen tietenkin joutuvansa taisteluun tämän poppa konsteja käyttävän naisen kanssa. Ongelma oli vain siinä ettei Jack ollut taistelu kuntoinen alkoholisoituneen tilan tähden tai edes kantanut juuri nyt aseitaan mukanaan, ellei nyt laskettu vyöllä olevaa puukkoa, mutta sen mies oli varannut mukaansa vain suojelu tilanteita varten. Hänellä ei ollut ajatusta tappaa tällä reissulla ketään, eikä myöskään tapella, mutta ei hänen toivomusta oltu kuultu. Nyt hänen edessään seisoi vihainen noita. Jack joka tapauksessa otti pienen valmius asennon ottaakseen noidan kanssa sitten yhteen, kerta halusi, mutta nainen ei aikonut tehdä sitä rehellisimmällä tavalla. Noita ojensi kättään hänen suuntaan, jolloin miehen alla oleva maa alkoi tärisemään ja seuraavassa sekunnissa maasta nousi lohkareita, jotka tavoittelivat miehen jalkoja. Jack itse puolestaan oli aivan liian päihtynyt näin nopea tempoiseen toimintaan.. maasta nousseet lohkareet kiertyivät miehen jalkojen ympärille estäen miestä liikkumasta minnekkään. Jack kirosi ääneen yrittäen liikutella jalkojaan, mutta ne eivät minnekkään liikkuneet tietenkään.

"Hei, odottakaa nyt!" Jack älähti kun käsky kävi sitoa hänet ottaakseen matkaan tuliaisiksi toiselle mantereelle. Jack pelkäsi ja aavisteli noidan haluavan siirtää hänet jonnekkin helpompaan paikkaan teloitettavaksi haluamallaan tavalla, sillä täällä se olisi kielletty ja rangaistava teko. Mutta muulla, poissa katseilta ja todistajilta Jack olisi helppoa riistaa koston haluiselle noidalle. Vartijoita ei kuitenkaan selvästi kiinnostanut miehen mielipide asiasta vaan nuo tulivat Jackin luokse köysien kanssa, sekä miekkojen, joista yhden Jack sai ennen vastaan pistämis aikeita kurkullensa kutittamaan varoituksena ettei kannattanut mitään turhaa yrittää. Toinen nais puolinen sotilas taas heitti jo lasson miehen yli ja veti miehen kädet selän taakse, eikä Jack oikeastaan muuta voinnut kuin purra hiljaa hammasta yhteen.. toisaalta mitä hän kostuisi jos saisi henkensä kaupasta taistelusta muutaman haavan tai kuolisi tähän.. mielummin tässä kuin myöhemmin. Jack vilkasi ympärillään olevia tulipalloja, jotka olivat ärsyttävän lähellä kuumentamassa. Kenties tarkoituksella?

"Mitä te oikein aiotte?" Jack yritti kysyä samalla kun toinen vartijoista hääri köyden kanssa hänen ympärillään yrittäen tehdä mahdollisimman tiukkaa pakettia, ettei vangittu karkaisi. Eikä Jack pahemmin vastausta saannut kysymykseensä.. ainakaan sanallista kun Jack huomasi toisen vartijan kohottavan aseensa tylppää päätä lyödökseen hänet tajuttomaksi. Mies ei antanut sen tapahtua ainakaan näin helposti. Jack liikautti päätään sivulle saaden vain huonon osuman päänsä sivuun, joka ei riittänyt vetämään miestä tajuttomaksi. Seuraavassa sekunnissa Jack olikin jo miekkaa pitävän naisen kimpussa upottaen hampaansa tuon miekka käteen. Nainen rimpuili miehen otteessa ja sai kiittää onneaan että tuolla oli kädessään rannesuojat, tai tuon käsi olisi poikki, tai vähintäänkin purtu luuhun asti verille. Jack virnisti katsoen naista silmiin hohtavilla silmillään juurikaan välittämättä että oli juuri saannut temppunsa tähden muutaman palovamman osuessaan liekkeihin. Miehen kasvon piirteet olivat pedon ja ihmisen väliltä, hampaat olivat paljon normaalia terävemmät ja miehen vaalea iho oli tummunut mustaksi joistakin kohdista kehoa, mutta eniten juuri kasvoista.

Tämä näytös ei kuitenkaan kauaa saannut kestää kun köysien kanssa kiireinen kohotti miekansa tylppää päätä ja iski miestä päähän. Jack murahti päästäen irti ja alkoi hermostumaan entisestään kääntyen nyt toisen vartijan suuntaan, mutta Jack vain sai tajuta seuraavalla sekunnilla lukevansa tähtiä tajuttomana petomaisten piirteiden kadotessa. Jackin vapaaksi päästänyt vartija oli toiminut ennenkuin tuo olisi toverin kimpussa, toinen vartija puolestaan viimeisteli vielä köydet kerta vanki oli nyt aloillaan nukkumassa.
Kalmankoira - Aavekoira
Jack Aaren Fisher (Merari) - Ihminen hirviön kehossa
Ivor - Kiltti demoni
Zara - Iso lisko
Raban - Katu kettu
Ghost - Demoni
Cole - Ihmissuden pentu
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 2171

Liittynyt: Ti Touko 27, 2014 4:00

Paikkakunta: Otakun nurkka

Viesti To Elo 06, 2015 11:18

Re: Rikoksista jää aina kiinni || Mori (K)

Shael teki suojakentän omien vartijoittensa ylle, kun mies alkoi puremaan toista. Nainen sai kuitenkin otteensa irti, kun toinen kumautti päähän, mutta mies ei taintunut vieläkään. Niinpä niin Shael odotti hetken, kun mies meni unten maille. Shael antoi maan tasaantua maan alla ja toinen naisvartijoista tarttui mieheen nostaen tuon kuin perunasäkin olalleen. Naisvartija muutenkaan näyttänyt yhtään vaivaantuneelta kantamaan miestä olallaan. "Rouva, tämä kyllä hyvin epätavallista teiltä. Mitä te oikein suunnittelette?" toinen vartijoista kysyi, kun oli laskenut miekkansa ja hieroi hieman purtua kättään. Shael ojensi kätensä vartijaa kohti, joka ojensi omansa, jolloin noita alkoi parantaa mustelmaa, joka siihen oli ilmestynyt. "Haluan pistää miehen ruotuun... Arvostamaan hieman naisia." Shael totesi ja käveli vartijoidensa kanssa.
He kävelivät kohti laivaa, jossa kapteeni heilutteli heille iloisesti. Shael astui laivaan ja sitten vartijat. "Oho! Mikä tämä on?" kapteeni kysyi tökkien miehen kasvoja, kun Shael otti kädestä kiinni ja laski sen alas. "Älä töki häntä." hän pyysi hymyillen. "Viemekö hänet tyrmään?" kapteeni kysyi oitis ja antoi silmiensä kiilua. Shael hymähti ja nyökkäsi. "Älkää pästäkö häntä köysistä, on parempi, että myös laitan jotakin niihin kaltereihin. Tämä mies ei tunnu olevan tavallinen ihminen. Hän haisee liian vahvasti mustalle magialle." hän varoitti ja kapteeni näytti huvittuneelta ja nyökkäsi. Hän lähti näyttämään noidalle ja vartijoille tietä laivassa olevaan tyrmään.

Mies asetettiin istumaan tyrmän nurkkaan. Kalterit suljettiin ja Shael jäi sitten yksin katsomaan kaltereiden läpi miestä. Kuinka inhottavaa! Hän ajatteli ja hymähti koskien kaltereita. Hän alkoi hitaasti sivelemään kaltereita ja asetti suojaloitsun, joka ei antaisi kalterien mennä rikki ja ne tuntuivat muuttuvan hieman tukevimmiksi. Hän viimeisteli loitsun rauhassa ja sen jälkeen hän suuntasi takaisin kannelle, jossa kapteeni opasti naiset omiin huoneisiinsa nukkumaan yön yli. Vanki saisi virua omassa tilassaan, kunnes heräisi. Shael oli asettunut nukkumaan ja mietti hetken mitä tekisi oikeasti miehelle. Hän ei sitemmin ajatellut ja rupesi nukkumaan.
Aamu oli kirkas ja koko miehistö laivassa oli jo jalkeilla. He olivat läheteneet aikaisin liikeelle, sillä illan suussa päästäisiin vasta takaisin saarelle. Shael ei herättänyt vartijoitaan, hän söi aamiaisen ja sen jälkeen keskustelu niitä näitä kapteenin kanssa. "Ah, anteeksi, mutta taidan nyt mennä tarkastamaan tuliaisemme tilan." hän ilmoitti, johon kapteeni vain nauroi huvittuneena. Vai että tuliainen, enemmänkin tuon miehen saisi kapteenin mielestä heittää vaikka yli laidan ja antaa hukkua kivi jaloissaan. Toisaalta Shael ei antanut siihen lupaa, koska hän ei tappanut ketään ellei ollut pakko.

Noita suuntasi askeleensa kohti laivan ruumaa, jossa tyrmä tosiaan sijaitsi. Hän tiesi, että loitsu pitäisi villimänkin pedon sisällään, koska se levisi seiniin, kattoon ja lattiaa, ettei niitä voisi murtaa. Muuten saattaisi olla niin, että laiva uppoaisi, jos mies päättäisi räsäyttää jotakin rikki, jos olisi päässyt köysistään. Kyllä, Shael uskoi miehen olevan voimakas, jotta voisi helposti murtaa köysien tiukkuudeen, mutta sitä vastaan hänen loitsunsa olivatkin. Noita astui lopulta tyrmän lähelle ja hän tuli sulavasti kaltereiden eteen, kuin haamu, joka lipui aamu-usvan seasta esiin. "Huomenta." hän sanoi, mutta äänestä ei löytynyt lempeyttä saatika sitten yhtään myötätunta tätä miestä kohtaan. Suoraan sanottuna hän olisi halunnut talloa mokoman jalkoihinsa, tai polttaa vaikka heti. Silti hän ei tehnyt mitään harkitsematonta. Hän mietti erään miehenkin sanoja, jokaisella miehellä oli unelmia ja asioita. Aivan Shael tiesi sen, mutta hänen vihansa oli liian kivikovaa raiskaajia ja väkivallankäyttäjiä kohtaan.
"Don't you dare stand there and judge me little man"
_________________________________________________________________
Gentleman of sorrow~who fears his own wrath
Witch of curse~Who crushes others with her pride
Monster of eating~Who couldn't stop his gluttony
Linseed of silver~Who hides her envy
Mermaid of darkness~Who had lust for money
Priest of happiness~Who hunts vampire for fun
Demon of shadows~ Who serves the greatest of them all
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 3988

Liittynyt: Ma Maalis 09, 2009 5:05

Paikkakunta: Icecrown

Viesti To Elo 06, 2015 1:04

Re: Rikoksista jää aina kiinni || Mori (K)

Jack liikahti hitaasti köysissään aukoen silmiään siristellen, tuntien heti ensinmäisenä sen hirvittävän jumputuksen päässään saadun tällin jäljiltä. Mies yritti liikuttaa käsiään, mutta sai tajuta olevansa sidottuna tiukkaan pakettiin kädet selän takana. Mies katsoi ympärillä olevia köysiään kiroten hiljaa puoli ääneen ja siirsi katseensa nyt ympäristöönsä. Mikä ei ollut kummoinen. Jack sai tajuta köysien lisäksi olevansa vielä tyrmässä ja makasi nyt kyljellään sen lattialla. Ei tämä yhtään paremmaksi voisi enään mennä, eikä hän edes tiennyt minne hänet oltiin viemässä. Ties minne se nainen olisi hänet raahaamassa.. ties vaikka veisi jonnekin kaukomaille. Jack nousi istumaan ähisten ja jäi nojaamaan takanaan olevaa puista seinää vasten. Mies kuuli kuinka ulkona olevat aallot iskivät laivan kylkiä vasten ja Jack sai tosiaan varmuuden siitä että häntä vietiin jonnekin juuri nyt tällä sekunnilla, sillä laiva keinui pienesti aaltojen osuessa siihen. Se mikä vuorokauden aika oli, se miehelle oli täysi mysteeri. Pimestä suljestusta tyrmästä sitä oli vaikea sanoa. Ehkä oli vielä se sama ilta, tai olisi kenties aamu.. tai kenties mennyt useampi päivä tajuttomana. Jack ei tiennyt laisinkaan. Se oli inhottava tunne kun ei tiennyt kuinka kaukana oli kodistaan, ystävistään ja kaikesta siitä mitä hän oli yhden pienen tapahtuman jälkeen joutunut jättämään taakseen. Juuri kun hän oli päässyt aloittamaan edes hieman alusta niin joku tulee ja vetää toiseen suuntaan.

Jack katsoi omassa hiljaisuudessaan köysiään ja nousi seisomaan alkaen luomaan käteensä energia-ammusta, joka alkoi pikku hiljaa polttamaan köysiä poikki miehen ympäriltä, kunnes se viimeinenkin köyden pätkä oli irti ja pudonnut lattialle. Jack hieroi ranteitaan ja venytteli lihaksiaan pitkän sitomis ajan luoman kankeuden jäljiltä. Mies siirsi katseensa laivan puurakennuksiin, ne näyttivät vahvoilta ja tukevilta, eikä mies olisi niin hullu että kävisi laivan pohjaa räjäyttämään ja aiheuttamaan itselleen hukkumis kuoleman. Hänellä ei ollut aikomusta tappaa itseään ainakaan tässä vaiheessa. Oli muitakin tapoja päästä pois tästä pikku tyrmästä. Jack käveli kaltereiden luokse katsellen niitä. Ne näyttivän vankoilta, mutta arvoi että voisi tarpeeksi voimakkaan energia-ammuksella saada kalterit antamaan periksi.
"Anteeksi arvon noita, mutta en aio jäädä tänne." Jack mutisi virnuillen heittäen paidan pois päältään lattialle sivuun, riisui kenkensä ja kouristi sen jälkeen voimakkaasti antaen itsensä muuttua ja ottaa mustaturkkisen petomuotonsa. Kolauttaen takaraivonsa tyrmän kattoon irvistäen.. niin hän oli hieman iso tänne täsäs muodossa, sillä mikään isohan tämä tyrmä ei ollut. Onneksi peto sentään mahtui kokonaisuudessaan tänne. Jack laskeutui "neljälle jalallensa" ja alkoi hitaasti lataamaan suuri kokoista energia-ammusta suussaan. Jack latasi sitä hitaasti, sillä näin voimakkaan ammuksen tekemisessä oli aina vaaransa ja riskinsä, pienikin osuma vaikkapa hampaisiin saisi sen räjähtämään ja no tuhoamaan pedon pään kappaleiksi, josta seuraisi kuolema. Lisäksi Jack yritti pakata mahdollisimman paljon voimaa pieneen tilaan ettei ammus tosiaan paisusi liian suureeksi, joka vaati keskittymistä.
Kun energia-ammus tuntui olevan valmiina Jack vain päästi sen irti ja se iskeytyi vasten kalteroita, räjähti hyvin äänekkäästi iskien paineaalollaan pedon päin tyrmän takaseinää ja poltti tältä etäisyydeltä Jackin kasvoja ja rintaa lievästi tehden pieniä haavaumia sinne tänne pedon lihaan. Jack ei välittänyt yhtään pikku naarmuista vaan keskittyi näkemään mitä oli saannut aikaiseksi. Pettymys oli melkoinen kun Jack sai kaikesta vaivasta ja voimasta huolimatta nähdä edessään täysin ehjät kalterit, jotka olivat korkeintaan vain mustuneet. Jack pudisti epäuskoisena päätään ja potkasi kerran kaltereita epätoivoisena vain saaden mustelmia sääreensä.. se oli ollut hänen ainoa tapansa paeta täältä. Jack kirosi epätoivoisena ja kääntyi uudestaan lataamaan energia-ammuksen, joka iskeytyi vasten kaltereita samalla tuloksella kuin aikaisempikin. Jack huusi petomaisesti tuskaansa ja ne seuraavat ammukset olivat enään silkkaa epätoivoa päästä ulos täältä, aina samalla tuloksella, ja kun voimat eivät enään riittäneet ammusten tekoon alkoi Jack hakata itseään päin kaleterita välittämättä siitä että hän vahingoitti ehkä itseään iskeytymällä niitä vasten. Hänellä olisi vähintäänkin toinen kylki täysin mustelmissa kaltereiden hakkaamisen jäljiltä.

Jack ei tiennyt kuinka kauan hän oli yrittänyt rikkoa kaltereita edestään, mutta lopulta mustaturkkinen peto oli väsähtänyt ja muuttui humaaniseksi pidellen kaltereista tukea ettei kaatuisi. Jack huohotti hengästyneenä ja voimansa kuluttaneena valui vain kaltereita pitkin lattialle istumaan. Hänen toinen kylkensä ja koko toinen käsi jumputti kipua jouduttuaan kaltereiden hakkaamaksi, jotka eivät olleet antaneet laisinkaan periksi. Ne olivat yhtä pystyssä kuin alussakin. Ei edes naarmuja näkynyt olevan.. miksi? Oliko se noita tehnyt niille jotakin? Jack ei taikuudesta mitään tiennyt, mutta saattoihan sen arvata että kyllä. Tavalliset kalterit eivät olisi sitä kestäneet mitenkään.
Jack kastoi lattialle olevia vaatteitaan ja kampesi itsensä ylös käyden vetämässä paitansa, sekä kenkänsä jalkaansa. Housut olivat repeytyneet muodonmuutoksen yhteydessä, mutta olivat käyttö kelpoiset rekaleisista lahkeista huolimatta. Tämän jälkeen Jack vain istui alas nurkkaansa tuijottaen luovuttaneen näköisenä ja väsyneenä kaltereita, niin väsyneenä että mies nukahti siihen istualleen hetken päästä.

Jack ei kauaa unimaailmasta saannut nauttia kun mies havahtui ääneen, se oli tuttu, mutta ei miellyttävällä tavalla. Mies aukoi silmiään ja kohotti katseensa kaltereiden toisella puolella olevaan noitaan. Mies näytti väsyneeltä, täynnä pieniä haavoja, etenkin kasvot ja yläruumis.. Mies tuijotti naista hetken aikaa, mutta asettui sitten vain makaamaan ja käänsi tuolle selkänsä. Hänellä ei ollut mitään puhuttavaa tuon eukon kanssa.
Kalmankoira - Aavekoira
Jack Aaren Fisher (Merari) - Ihminen hirviön kehossa
Ivor - Kiltti demoni
Zara - Iso lisko
Raban - Katu kettu
Ghost - Demoni
Cole - Ihmissuden pentu
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 2171

Liittynyt: Ti Touko 27, 2014 4:00

Paikkakunta: Otakun nurkka

Viesti To Elo 06, 2015 1:28

Re: Rikoksista jää aina kiinni || Mori (K)

Mies käänsi kylkeään osoittaen mieltään, ettei hänellä ollut puhuttavaa hänen kanssaan. Ei, alkujaankaan Shael ei aikonut puhua tälle enempää, hön kyllä selittäisi asioita sitten, kun se olisi tarpeen. Muutenkin se mitä hän nt teki, oli varsin harvinaista. Noita koskaan ennen ole tehnyt sellaista, eikä sellainen ole tullut mieleenkään. Hän halusi haukkua miehiä ja talloa näitä, kun näillä oli vielä vapautensa ja paikka, mihin mennä miettimään omaa käytöstään. Hän ei halunnut talloa jo valmiiksi murrettua orjaa. Sillä Shaelilla oli kuitenkin empatiakykynsä.
Nainen kyyristyi kaltereiden eteen ja katseli niitä. Vain maagian hallitseva pystyi huomaamaan, että kaltereissä kuulsi pieni pintakerros. Sitä nainen ei kuitenkaan tullut pällistelemään. Hän tuli katsomaan miehen kehoa. Toinen oli ehtinyt ruhjoa itseään minkä oli ehtinyt. "Et pääse pois." Shael sanoi. Hän nosti kämmenensö kogti miestä, mutta ei laittanut sitä kalterien sisäpuolelle. Pieni loiste näkyi hänen silmissään, kun alkoi parantamaan miehen mustelmia. "Jos vielä riehut, saatat rikkoa luusi." Shael totesi ja nousi ylös, hän antaisi miehen miettiä rauhassa.

Sitten noita poistui paikalta. Hän tuli kapteenin luo. "Älkää päästäkö ketään tyrmän luo. Se voi olla vaarallista suojauksista huolimatta." kapteeni nyökkäsi ja ilmoitti omalle miehistölleen, kun Shael ilmoitti vartijoilleen. Tunti vierähti ja noita totesi, että nyt mies olisi ehkä rauhoitunut vähän paremmin, tai sitten yrittäisi edelleen hakata tirtään ulos. Hän nappasi kyökin puolelta kannun vettä ja mukin sekä omenan ja leivän. Askeleet veivät takaisin tyrmään.
Shael ilmestyi taas kaltereiden eteen ja työnsi tarjottimen pienestä aukosta, mistä yleensäkin ruokaa työnnettiin tyrmään. Hän ei sanonut mitään. Opetus alkaisi tästä päivästä saakka. Hän pitäisi miehen nälkä kuurilla ja antaisi ruokaa aina kun käyttäytyminen oli oikeanlaista. Lisäksi Shaelin aikeet olivat sellaiset, että hän päästäisi kyllä miehen kun tämä olisi osoittanut edes jonkintapaista alistumista tai muuttumista. Vaikka se oli hyvin riskialtista, että mies aikoisi tulla tappaa hänet vielä kostoksi, hän otti sen riskin syvän harkinnan jälkeen.

Jos hän pystyi vaikuttamaan omaan maailmaansa jollakin tavalla, se lähtisi sitten tästä. Mutta jos mies ei oppisi, tulisi rangaistus, jonka kanssa mies eläisi loppuelämämänsä ajan. Noitampudisteli mustaa mekkoaan ja poistui tyrmän edestä, johon oli jättänyt ruuan, mutta ei olettanut miehen syövän. Ainakaan hänen edessään. Tämä saattaisi olla miehen viimeinen hyvä ateria, jos käyttäytyminen ei muuttuisi. Hän oli jyös varautunut joihinkin kovimpiin otteisiin, mutta ei aikonut käyttää väkivaltaa. Korkeintaan grillatat miestä hieman, jos aikoisi lyödä joitakin kylän naisia tai yrittäisi ampua näitä.
"Don't you dare stand there and judge me little man"
_________________________________________________________________
Gentleman of sorrow~who fears his own wrath
Witch of curse~Who crushes others with her pride
Monster of eating~Who couldn't stop his gluttony
Linseed of silver~Who hides her envy
Mermaid of darkness~Who had lust for money
Priest of happiness~Who hunts vampire for fun
Demon of shadows~ Who serves the greatest of them all
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 3988

Liittynyt: Ma Maalis 09, 2009 5:05

Paikkakunta: Icecrown

Viesti To Elo 06, 2015 2:17

Re: Rikoksista jää aina kiinni || Mori (K)

Jack kuuli kuinka nainen liikkui kyykistyessään kaltreiden luokse. joihin paikallaan makaava mies ei juurikaan regoinnut vaan makasi aloillaan olettaen että kohta tulisi saarnaa. Mies oli kuitenkin väärässä. Nainen tokaisi ettei Jack pääsisi poisa.. ja sitten Jack tunsi sen kuinka hänen kaikki haavansa ja mahdolliset vammat alkoivat parantumaan.. Ensinmäisenä mies tunsi pään jomotuksen katoavan nupistaan, jonka se nais sotilas oli aiheuttanut lyömällä häntä, ja sitten Jack näki kuinka hänen kehostaan alkoi katoamaan ne kaikki haavat ja palovammat yrityksistä päästä ulos täältä. Jack katsoi paikoillaan parantunutta kättään ja oli hieman ihmeissään. Miksi? Eikö eukko aikonut teloittaa häntä? Parantumisen päätyttyä nainen vielä varoitti riehumasta, ettei luita menisi poikki ja poistui sittemmin paikalta. Jack kohotti itseään hieman makuultaan ja katsoi naisen perään ennenkuin tuo katosi tyrmästä. Jack oli hetken siinä, eikä ymmärtänyt enään mistään mitään muuta kuin sen että hän oli menettänyt vapautensa tuon eukon tähden. Jack asettui takaisin makuulleen kovalle lattialle ja sulki omissa mietteissään silmänsä, nukahtaen muutaman minuutin sisään.

Jack makasi samalla paikalla missä oli alunperinkin makanut kun Shael oli tullut katsomaan ja nyt naisen tuodessa juotavaa, sekä syötävää miehelle Jack nukkui hengittäen rauhallisesti. Mies ei kuullut naisen tuloa tai sitä kuinka nainen työnsi ruuan miehen ulottuville ja jätti sen siihen kun itse poistui. Ei, Jack nukkui täydessä unessa vielä muutaman tunnin ajan kun mies lopulta alkoi heräämään. Mies venytteli itseään etsien hieman unisena peittoa, jota ei ollut tarjolla, ja vasta sitten heräsi todellisuuteen missä oltiin ja mikä oli tilanne. Hän ei ollut kotona vaan tässä kirotussa tyrmässä. Se tieto oli kuin kivellä olisi lyöty päähän, yhtä iso järkytys tajuntaan. Mies nousi makuultaan polvillensa ja katsoi ankean näköistä uutta kotiaan kiinnittäen katseensa lattialla olevaan ruokailu tarjouluun, joka oli ikävän tutun näköinen. Hän tarjosi Luvonille toisinaan samaa, vaikka se kurja saikin toisinaan hänen tähteensä. Jack kuitenkin tiesi ettei valittaminen tässä juurikaan auttanut vaan mies konttasi ruokaulu tarjoulunsa luokse ja jäi siihen viereen istumaan ja nauttimaan tästäkin vähästä. Vesi ehkä oli paras koko aterissa, mies tunsi itsensä janoiseksi riehumisen jälkeen. Tosin se omena paljoakaan vatsaa täyttänyt. Nälkä kalvasi vieläkin aterian jälkeenkin.

Mies kääntyi katsomaan istuallaan kaltereita edessään katsellen niitä, koittaen löytää jostakin heikkouden että saisi ne edes vaikka pienen vaivan näön jälkeen auki, mutta sitä ei ollut. Lukko tietysti, mutta mies epäili ettei saisi sitä auki edes tiirikoimalla. Toisaalta Jack muisti Kalman tehneen sitä joskus kynsillään, jolloin mies katsoi terävä kyntistä kätttään ja päätti yrittää edes. Tosin se oli helpommin sanottu kuin tehty, miehellä ei ollut mitään kokemusta miten lukon saisi auki kynnellä ja se jäi vain tyhjän näpräämiseksi minuuttien yrittämisen jälkeen. Jack purkasi raivoaan jälleen kaletereihin ja polkaisi kerran kaltereita mitään saamatta aikaiseksi. Hänen olisi vain myönnettävä itselleen ettei pääsisi pois, vielä.. joskus noidan olisi siirrettävä hänet pois ja se tarkoitti mailla viimeistään. Se saattaisi olla ainoa yritys päästä pois. Mies herätteli tähän toivoaan ja meni takaisin istumaan tyrmän peräseinää vasten.
Kalmankoira - Aavekoira
Jack Aaren Fisher (Merari) - Ihminen hirviön kehossa
Ivor - Kiltti demoni
Zara - Iso lisko
Raban - Katu kettu
Ghost - Demoni
Cole - Ihmissuden pentu
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 2171

Liittynyt: Ti Touko 27, 2014 4:00

Paikkakunta: Otakun nurkka

Viesti To Elo 06, 2015 2:39

Re: Rikoksista jää aina kiinni || Mori (K)

Tuuli puhalsi viileää meri ilmaa. Päivä oli kääntynyt piikku hiljaa myöhäisemmäksi ja myöhäisemmaksi. Aurinko oli matalla, mutta ei laskenut vielä. Kapteeni leikki ruorinsa kanss ja huuteli käskyjään, kunnes tähystäjä huudahti, että maata näkyvillä. Shael oli viettänyt päivänsä rauhallisena. Hän ei ole antanut ruokaa sen jälkeen kun vei sitä miehelle. Hän ajatteli, että tuon nälkäisenä pitäminen antaisi hieman toista näkökulmaa. Pian maa jo näkyi tavallisesti istuenkin. Miehistö kiirehti töissään saattaakseen laivan kiinni laitureihin, jotka olivat Zurin lähettyvillä. "Kun pääsemme maihin, hakekaa kenttingit ja kahleet. Se mies voi yrittää vaikka mitä." Shael sanoi hieman huvittuneen kuuloisesti, joka ihmetytti monta naista.
Laiva kumahti hitaasti laituria vasten ja vastassa oli muutama muu nainen. Shael kiitteli kapteenia laivareissusta ja kapteeni vuorostaan kiitteli seurasta. Vartijat lähtivät ensimmäisinä ulos, kun noita itse vielä jäi laivaan ja toki mies siellä tyrmässään tai selissään virusi. Pian nelisen vartijaa tuli kahleitten kanssa ja Shael siveli käsillään kahleet ja kettingit suojaloitsuillaan. Hän otti kahleet ja meni ensin alas kohtu tyrmää.

Viisi jalkaa kumauttelivat puisen lattian kautta ääniä seinille, josta ne pongahtivat ilmaan. "Aika liikkua." Shael totesi ja ojensi kahleet yhdelle neljästä vartijasta. Sen jälkeen hän tarttui kalterereihin ja sen oveen. Avain nippu kilisi, kun hän avasi hitaasti tyrmän oven. Perässä tulivat neljä naista ja tyrmä vaikutti hyvinlin pieneltä kuudelle hengelle. Shael katsoi miestä. Hänen ilmeensä kertoi kaiken. -Jos yrität mitään temppuja aijon pistää sinut matalaksi- katse tuijotti miestä tuimasti. Shael otti kahleet ja avasi ne ilman avaimia. Nämä kahleet olivat taottu magista, joten ne olivat kestävät.
Shael tuli askeleen lähemmäs ja löhes saman tien vartijat hänen takaansa syöksyivät miehen luo, ottaen tuon käsistä kiinni ja yrittäen ohjata ne naisen luo, jotta tuo voisi kahlita miehen. "Ei hätää, et sinä näitä kauaa ehdi pitämään." hän sanoi ja laski toisen hkahleista miehen ranteseen ja lukitsi, seuraava oli heiman vaikeaa, koska vartijat saivat toden totta pitää miestä paikoillaan. Hän oli kuitnekin jo turvannut niaset omilla loitsuillaan, joten ei pitäisi olla mitään hätään. Kahle kilahti kiinni. Siihen kiinnitettiin kettinki ja noita vetäisi kettingistä. Kuin käskien ylös ja lähti raahaamaan miestä neljän vartijan voimin ulos tästä tyrmästä.

Laivasta ulos päästyään muutama lisä kahle ei tehnyt pahitteeksi, mutta nainen ajatteli jättää sen nyt vsin käsikahleisiin. Mies saisk ne kyllä pois, kun hän pääsisi kotiinsa. Naisia oli kaikkialla ja he näyttivöt yllättyneiltä miehestä. "Ostitteko orjan?" yksi naisista kysyi, jolloin Shael pudisteli päätään hymähtäen. "Hän ei ole orja. Tavallinen mies, joka yritti raiskata naisen, joten minä annan hieman opetusta käytöstapoihin. Sitä se vain on. Sen takia hänet tänne toinkin." kuului naurua naisten suusta. "Ah! Melkein unohdin." Hän totesi ja ojensi kettingin yhdelle vartijalle, joka saisi johdattaa miehen sisälle kylään. Shael kävi hakemass kapteenin luolta jotain ja kiitti naurahtaen. Sen jälkeen hän tuli takaisin ja heilutteli kädessään nahkaista kaulapantaa.
"Don't you dare stand there and judge me little man"
_________________________________________________________________
Gentleman of sorrow~who fears his own wrath
Witch of curse~Who crushes others with her pride
Monster of eating~Who couldn't stop his gluttony
Linseed of silver~Who hides her envy
Mermaid of darkness~Who had lust for money
Priest of happiness~Who hunts vampire for fun
Demon of shadows~ Who serves the greatest of them all
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 3988

Liittynyt: Ma Maalis 09, 2009 5:05

Paikkakunta: Icecrown

Viesti To Elo 06, 2015 4:47

Re: Rikoksista jää aina kiinni || Mori (K)

Jack ei tiennyt kuinka kauan hän joutui istumaan yksinäisyydessään, kuunnelle vain aaltojen loisketta jotka laivaa vasten hakkasivat ja välillä torkkuen osittain siinä rauhallisessa hiljaisuudessa istualleen. Hän ei ollut kuin sen nukkunut muutaman tunnin, joten univelka alkoi iskemään takaisin. Vaikkei miehellä mitään hajua tosiaan ollut vuorokauden ajasta. Jack kuitenkin havahtui kun laiva tömähti kevyesti jotakin vasten ja pysähtyi.. Jack päätteli tästä vain yhden asian: he olivat vihdoinkin perillä siellä jossakin, tai sitten laiva teki vain pysähdyksen jossakin. Miten vain Jack herätti toivoa pakenemisestaan ja pysähtyi kuuntelemaan laivasta tulevia ääniä ja puhetta. Tietenkään Jack ei kyennyt täydellisesti kuulemaan mitä ylhäällä puhuttiin, mutta ilmeisesti oli jotakin suurempaa tulossa... ja lopulta laiva hiljeni, ainakin joksikin aikaa. Jack kuuli raskaista, useampia askelia ylhäältä ja nousi ylös paikoiltaan kuunnellen lähestyviä askelia. Häntä tultiin hakemaan.

"Huomaan sen." Jack tokaisi Shaelille ja katseli vartijoita kovin arvoivasti, joista kaikki olivat jälleen naisia, mutta katse palasi noitaan joka kävi avaamaan pikku loukon ovea. Heti kun ovi aukeni sisään astui samantien neljä vartijaa. Se pakotie oli suljettu. Jack katsoi noitaa, joka piteli käsissään kahleita, ja katsoi miestä hyvin varoittavasti typerien temppujen varalta. Voi niihin nainen saisi varautua! Hän ei ollut antamassa itseään helposti. Noita otti askeleen lähemmäs miestä, joka oli valmiina lähes käymään päälle, mutta saikin neljä vartijaa kimppuunsa. Jack ei antanut helposti periksi vaan yritti kirjaimellisesti taistella naisia vastaan. Jack iski yhtä naista suoraan kasvoille nyrkillä, kun yksi tarrasi siitä kiinni ja Jack yritti päästä vapaaksi yrittämällä käydä tämän naisen kimppuun, mutta hänestä otettiin kiinni hyvin väkivaltaisesti hiuksista, sekä toisesta kädestä. Jack yritti silti vastustella naisia ja saivatpahan nuo tehdä hetken aikaa töitä että saisivat vahvan miehen ojentamaan edes toisen kätensä kahleita pitävän noidan eteen. Shaelin sanat eivät juurikaan miestä lohduttaneet tässä tilanteessa vaan innostivat miestä tappelemaan rajummin vastaan. Jack tosiaan oli ajatellut että Shael ajatteli teloittaa hänet rannalla "huviksi" ystävillensä. Jack kirosi ja potkasi yhden naista kumoon lattialle yrittäen päästä toista lyömään jälleen kasvoille, mutta kolmas roikkui hänen kädessään kiinni vetäen sitä Shaelin luokse. Eikä siinä vaiheessa rimpuilut enää auttaneet kun kahle napsahti ranteisiin kiinni.. Jack tuijotti niitä ja sitten murhaavasti Shaelia joka vain nykäisi ketjusta kuin talutettavaa koiraa käskettäessä. Jack olisi halunnut kapinoida enemmänkin, mutta laivan sisällä se olisi ajan haaskausta. Tila oli liian ahdas, joten mies seuraisi painimisen jälkeen yllättävän kiltisti taluttajaansa, vaikka ilme oli kuin sitruunan syönneellä.

Noidan ja vartijoiden kanssa Jack saapui laivan ulkopuolelle, jossa odotti lauma ihmetteliviä naisia, jotka kyselivät oliko Shaelin taluttama mies ostettu orja. Jack ei näyttänyt kovinkaan huvittuneelta kysymyksestä ja mulkoili sitä kysyjää harvinaisen pahasti, ja vielä enemmän Shaelia joka vastasi miehen puolesta ettei Jack ollut orja vaan tavallinen mies, jolle opetettiin käytöstapoja. Sitten vielä naurettiin.. Oikei, selvä hän ei jäisi tänne enään yhdeksikään sekunniksi mätääntymään!
Noita näytti unohtaneen jotakin ja lähti hakemaan sitä samalla kun ojensi ketjun toisen pään vartijalle, joka lähti muutaman nykäisyn jälkeen ohjaamaan miestä kylälle. Jack seuraisi ehkä joitakin metrejä kiltisti, mutta vain saadakseen pienen välimatkan noitaan, kunnes mies vain räjähti petomuotoonsa. Tietenkin tästä seurasi heti se että miehen ranteet murtuivat kuuluvasti liian pienistä kahleista, mutta Jack ei välittänyt vaan päästi petomaisen karjauksen ja heilautti käsissään olevia ketjuja sellaisella voimalla että toisessa päässä oleva vartija sai elämänsä ilmalennon, ennen kuin mätkähti jonnekin maahan. Tästä seurasi paniikki ja paikalle olevat sivulliset lähtivät juoksemaan pois paikalta, samalla kun vartijat taas yrittivät saada villiintynyttä petoa asioihin. Jack ei antanut sen tapahtua helposti vaan käytti taitavasti käsisään olevaa kahletta kuin ruoskaa yrittäen sillä iskeä liian lähelle yrittäviä, vaikka käsien liikuttelu sattuikin. Ranteista alaspäin olevat kämmen osat vain roikkuivat toimeettomana menossa mukana. Hän ei voinnut valitettavasti käyttää kynsiään, jotka olisivat olleet paljon paremmat aseet kuin ketjun nysä. Hän sai toki pidettyä vartijat kaukana itsestään, mutta samalla naiset yrittivät ottaa ketjusta kiinni silläkin uhalla että saattoivat joutua heitetyksi kuin moukari konsanaan pitkin taivaita. Jack vilkasi nopeasti ympäristöään.. metsä, sinne olisi pakko päästä. Mies yritti perääntyä metsän reunaa kohden samalla kun yritti pitää vartijoita loitomalla aseidensa kanssa.
Kalmankoira - Aavekoira
Jack Aaren Fisher (Merari) - Ihminen hirviön kehossa
Ivor - Kiltti demoni
Zara - Iso lisko
Raban - Katu kettu
Ghost - Demoni
Cole - Ihmissuden pentu
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 2171

Liittynyt: Ti Touko 27, 2014 4:00

Paikkakunta: Otakun nurkka

Viesti To Elo 06, 2015 6:04

Re: Rikoksista jää aina kiinni || Mori (K)

Räjähtävä voima ja se turkkikasa ilmestyi. Shael katsoi ilmestystä ja näki kuinka yksi naisista lensi kauniissa kaaressa, kun hän loi vettä, joka pehmensi laskua, vaikka se olikin kova. Hän ei ehtinyt keskittyä vartijaansa vaan siihe, että hän pitäisi miehen aisoissa. Hän oli tosiaan tuonut jotakin, josta oli päänvaivaa, mutta toisaalta hän oli tehnyt jo päätöksensä. Pedon huitoessa kettingillään kuin ruoskalla ilmaan ja pitäen kaikki naiset loitolla noita nosti molemmat kätensä kohti suoraa petoa.
Pedon perääntyessä kohti metsän reunaa Shael tiesi tarkalleen mitä tuo yritti. Hänen silmänsä loistivat kirkaina, kuin auringon valo. Metän reunalle syntyi ilmaan valtava tuli meri, joka esti pedon tien. Tuli alkoi hitaasti kaartaa petoa sisälleen. Vartijat ottivat jo miekkojaan. "Seis! Minä hoidan tämän." hän huudahti jyrähtävällä äänellään ja antoi liekkien saartaa pedon. Grillaamista tässä harrastettiin para-aikaa, mutta hän ei aikonut tehdä sitä. Hän loi tulestaan korkeamman ja voimakkaamman, jos tuo yrittäisi syöksyä päin hän estäisi sen.

"Sinä et liiku enää metriäkään!" Shael huusi ja maa tärisi, kun se alkoi nielemään petoa sisälleen. Se oli kuin hiekkaa, joka nielaisi ruokaansa. Aina sinne asti, kunnes peto olisi hartioistaan kiinni. Tulimeri loimusi vaarallisesti, mutta niin loimusivat naisen oranssit silmätkin. Hän teki suojamuurin, joka piirsi näkyvösti hiekkaan ympyrän, se oli kuin kupu pedon päällä. Tuli meri sammui ja noita lähti kävelemään kohti petoa. Jotkut naiset huusivat, ettei päällikön kannattaisi, mutta noita avasi käsisään olevan kaulapannan. Shael katsoi miestä jyrkästi. "Älä luulekaan, että pääset vähällä." hän sanoi ja astui aivan suojauksen lähelle, jonka takaa peto ei pääsisi tekemään tuhojaan.
Shael aikoisi pakottaa miehen muuttumaan takaisin ihmiseksi. Hän tainuttaisi miehen uudestaan ja niin hän päättikin tehdä. Joku naisista tuli ja toi noidalle jotakin kättä pitempää. Shael astui suojauksen sisään ja katsoi miestä silmästä silmään.

"En tapa sinua, jos sitä ajattelit." hän totesi ja kohotti hänelle annettua kättä pitempää asiaa, jolla yritti kumauttaa pedon takaisin untenmaille. Jahka mies oli palautunut omaksi itsekseen Shael nosti tuon kasvoja hieman ja kiinnitti pannan tuon kaulaa, loitsien sen pysymään kiinni, kukaan muu sitö ei voinut avata kuin hän. Lisäksi panta omisti piikit, jotka työntyivät tarvittaessa ulos. Hän tiesi, että se oli karua, jopa hänen mielestään, mutta hän halusi ensin hillitä miehen. Sen jälkeen hän voisi ottaa pannan pois ja tehdä jonkin muun vähemmön kivuliaamman asian.
Hän ei kuitenkaan halunnut luoda pelkosuhdetta van kunnioitusta naisia kohtaan. Osaksi myös vähempiarvoisia kohtaan, sillä hän näki miehestä tuon elävän hyvin ja yällä saattoi hyvinkin olla orja. Sillä tuo puhui taruolennoista kovin karulla tavalla. Shael antoi miehen käsien nousta maasta ja paransi ranteita. Hän ei pitänt siitä, kun jotakin sattui. Oli tuo mies tai ei. Lopulya hän antoi maan nostaa miehen uumenistaan ja vartijat tulivat pian hakemaan miestä. "Viekää hänet kotiini." Shael sanoi ja lähti saman tien edeltä.
"Don't you dare stand there and judge me little man"
_________________________________________________________________
Gentleman of sorrow~who fears his own wrath
Witch of curse~Who crushes others with her pride
Monster of eating~Who couldn't stop his gluttony
Linseed of silver~Who hides her envy
Mermaid of darkness~Who had lust for money
Priest of happiness~Who hunts vampire for fun
Demon of shadows~ Who serves the greatest of them all
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 3988

Liittynyt: Ma Maalis 09, 2009 5:05

Paikkakunta: Icecrown

Viesti To Elo 06, 2015 8:11

Re: Rikoksista jää aina kiinni || Mori (K)

Jack kääntyi ympäri huomatessaan pakotiensä sulkeutuvan liekkipatsaan ilmestyessä kuumentamaan selän taakse. Mies kirosi ja yritti paeta ennenkuin lieskat piirittäisivät hänet, mutta taikuudella luodut liekit olivat nopeaita ja hetkessä peto oli piirritetty kuumien liekkien ympärille. Jack tunsi kuinka kuumassa ilmassa hänen oli vaikea hengittää ja hänen oli toivottoman kuuma liekkien melkein polttaessa hänen ihoaan karrelle. Jack alkoi tuntemaan itseään pikku hiljaa grillissä olevaksi porsaaksi, joka hän käytännössä taisi nyt olla. Se asia sai Jackin yrittämään epätoivoista: peto otti vauhtia ja yritti hypätä liekkimuurin läpi, mutta liekit kasvoivat jättimäisiksi polttaen vain pedon turkkia ja ihoa, miehen huutaessa kivusta ja perääntyessä takaisin keskemmälle liekkimerta. Vaikkei se mitään helpotusta tuottanutkaan pedon ololle. Jack läähätti kuin koira huonoa tukalaa kuumaa oloaan, kerta ei tässä muodossa kyennyt hikoilemaan samalla tavalla kuin ihminen. Jack tunsi että hän kohta vähintäänkin pyörtyisi tai tosiaan paistuisi elävältä.

Mies kuuli tutun äänen kajahtavan ilmoilla ja katsoi noitaa kohden tuntien kuinka hänen jalkojensa alla oleva maa alkoi tärisemään pienesti ja alkoi muuttumaan juoksuhiekkamaiseksi alkaen nielemään petoa sisäänsä. Jack yritti nostella epätoivoisesti jalkojaan ettei hiekka nielaisi häntä niin nopeasti, mutta se oli turha taistelu. Maa pedon alla oli armoton ja nopeasti Jack tajusi hitaasti uppoavansa hiekkaan aina hartoihinsa asti. Peto karjui, murisi ja huusi yrittäen pyristellä itseään vapaaksi hiekka kerroksen alta, mutta ei saannut itseään liikkumaan senttiäkään, ellei pinnalla olevaa päätä laskettu. Liekit olivat kadonneet ja Jack kiinnitti katseensa noitaan, joka oli tullut lähemmäs ja luonnut hänen ympärillensä suojakentän, varoitellen kovasti ettei Jack pääsisi vähällä. Jack tuijotti naista kulmiensa alta muristen paljastaen terävät hampaansa varoittaen naista tulemasta lähemmäs. Hän purisi tuolta jalan irti!
Noita sai käsiinsä jostakin kättä pidempää ja astui suojansa sisään, jolloin Jack alkoi rimpuilemaan pahemmin hiekka haudassaan, yrittäen repiä itsensä irti, vaikka se olikin turhaa. Mutta hälytyskellot käskivät miestä pakenemaan.. nainen tappaisi hänet herranjumala nyt! Shael kuitenkin vakuutti ettei aikoisi tappaa miestä. Mikä ei iso lohdutus ollut enään siinä vaiheessa kun nainen kohotti kädessään olevaa asiaa ja iski sen miestä päähän. Peto vinkasi, mutta ei menettänyt tajuntaansa vaan jäi roikkumaan jonnekkin tajunnan rajamaille pöpperöisenä. Jack näki kuinka Shael uudestaan kohotti asetta ja yritti huuruisessa mielessään ottaa sen leukojensa väliin, mutta ei todellakaan ollut tarpeeksi nopea kun ase iskeytyi vasten nuppia uudestaan ja mies putosi pois pelistä nukkumatille pään retkahtaessa alas, jolloin petomuotokin katosi.

Mies oli tosiaan tajuton koko loppu matkan ja varsin rauhallinen kannettava näin ollen vartijoille, jotka kuitenkin olivat varautuneita miehen äkkiheräämiseen. Jack kuitenkin pysyi tajuttomana koko matkan ajan kun häntä raahattiin Shaelin kotiin, jossa mies vietiin "omaan huoneeseen" ja asetettiin makaamaan kyljelleen lattialla olevalle patijalle. Tämän jälkeen vartijat poistuivat lukiten oven perästään.
Jack tunsi pienen flahbackin herätessään jo melkein tutuksi käynneeseen jomotukseen päässään. Mies irvisti ja nosti toisen kahlitun kätensä kokeilemaan päässä olevaa isoa kivuliasta kuhmua, joita taisi olla kaksin kappalein jopa. Mies muisti hämärästi sen noidan lyönneen häntä.. Missä hän edes oli? Jack kohottautui istumaan patijan päälle ja katseli pientä huonettaan, jonne hänet oli lukittu ilmeisesti. Tuskin hänen annettaisi hyppiä ympärinsä vapaana. Miksi hän edes oli täällä ylipäätänsä?
Kalmankoira - Aavekoira
Jack Aaren Fisher (Merari) - Ihminen hirviön kehossa
Ivor - Kiltti demoni
Zara - Iso lisko
Raban - Katu kettu
Ghost - Demoni
Cole - Ihmissuden pentu
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 2171

Liittynyt: Ti Touko 27, 2014 4:00

Paikkakunta: Otakun nurkka

Viesti To Elo 06, 2015 8:30

Re: Rikoksista jää aina kiinni || Mori (K)

Shael oli vlmistanut huoneen tuotapikaa. Hän oli asettanut loitsuja ja mumissut aina niitä näitä siitä mitä tuli, kun otti miehen kotiinsa hartijoilleen. Vartijat koputtivat jo hänen oveensa ja noita avasi sen antaen vartijoiden hoitaa lopun. Kun mies oli viety huoneeseen vartijat palasivat ja Shael antoi muutaman pussillisen rohtoja ja siteitä ynnä muuta, joilla käski hoitaa haavoituneet ja muut vammat. Sen jälkeen talo oli hiljainen ja Shael käveli huoneen eteen, jossa miestä pidettiin. Hän kuitenkin kääntyi ympäri ja meni huoneeseensa, jossa riisui mekkonsa yltään.
Vaatevaihdoksen jälkeen hän kipitti huoneestaan keittiöön. Otti puisen kannun, johon otti kylmää vettä. Hän laski kannun pöydälle ja etsi käsiinsä vadin, johon kaatoi viileää vettä ja sen jälkeen lämmitti lisää vettä, jonka kaatoi vatiin. Hän nappasi kaapista liinan ja pesusienen. Sen jälkeen hän kahmaisi kannun, vadin ja kaikki muut mukaansa ja asteli ylös portaita.

Han tarttui kahvaan ja kiersi sen auki. Hän avasi oven ja tuli juuri heränneen miehen eteen. Shael sulki oven takanaan, jolloin se meni lukkoon ja hän käveli huoneen sivulla olevan jakkaran äärelle, johon laski vadin vettä ja liinan ja pesusienen. Sen jälkeen hän laski kannun ja mukin alas lattialle. Vesi olisi nyt hyväksi toiselle koska tuo varmasti kärsi nestehukasta. "Nimesi." Shael enemmänkin ilmoitti kuin kysyi. Jos mies ei aikonut sanoa nimeään, hän nimittäisi miehen joksikin. Vaikka jakkaraksi, jos pakko. Shael ei ole luova persoona nimien suhteen, hänen edes mennyt miehensäkin keksi tyttären nimen.
Shael otti avaimen taskustaan ja heitti sen miehelle. Se oli tuon käsissä oleviin kahleisiin. "Oletko tyhmä tai jotain, jos aijot mäiskiä itsesi puolikuoliaaksi, ei sinusta ole kyllä mitään hyötyä." noita motkotti ja avasi oven paiskaten sen kiinni, jolloin se meni lukkoon. Hän laskeutui portaat alas ja ajatteli vain antaa miehen nukkua yön yli. Huomenna hän selittäisi, ei saarnaisi vaan selittäisi toiselle tämän aseman vaihdoksen. Täällä mies oli orja.

Harva orja myöskään saisi pestä itseään. Shael tiesi sen. Hän itse oli ollut niin sanotusti orja, mutta vain miesten lelu. Ei häntä laitettu pesuun, ennen kuin hän haisi liian pahasti hielle ja muille miehille. Noita käveli järjestelemään hieman huoneita ja mietti mitä mies voisi tehdä. Shaelilla ei oikeastaan ollut mitään työtä miehelle tämän talon sisällä. Hän laittaisi miehen fyysiseen työhön, olihan tuo jo todistanut voimansa ja kaikki.
Hän asteli keittiöön, jossa nappasi jotain syötävää ja meni huoneeseensa nukkumaan. Mikä päivä.
"Don't you dare stand there and judge me little man"
_________________________________________________________________
Gentleman of sorrow~who fears his own wrath
Witch of curse~Who crushes others with her pride
Monster of eating~Who couldn't stop his gluttony
Linseed of silver~Who hides her envy
Mermaid of darkness~Who had lust for money
Priest of happiness~Who hunts vampire for fun
Demon of shadows~ Who serves the greatest of them all
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 3988

Liittynyt: Ma Maalis 09, 2009 5:05

Paikkakunta: Icecrown

Viesti To Elo 06, 2015 9:38

Re: Rikoksista jää aina kiinni || Mori (K)

Siinä itsekseen istukellessaan Jack havahtui oven takaan kuuluviin askeliin ja myöhemmin siihen kuinka ovea käytiin avaamaan avaimella, jolloin ovi avattiin ja sisään astui tuttu nainen. Se sama noita, joka hänet oli vanginnut ja tänne asti raahannut melkoisella vaivalla kuin hän olisi ollut tärkeäkin. Jack kiinnitti huomionsa Shaelin käsissä olevaan vatiin, jossa oli vettä, pesutarvikkeisiin ja mukiin, sekä vesikannuun jossa oli puhdasta vettä. Miehen päässä oli suuri kysymys merkki, mutta silti Jack oli hyvin varautunut noidan suhteen ja tarkkaili paikoillaan jokaista naisen liikettä lihakset jännittyneinä. Nainen laski pesuvadin jakkaralle, kuten myös ne puhdistus tarvikkeet, ja mukin vesikannuineen naisen laski miehen viereen lattialle. Jack katseli niitä hiljaisena ja kysyvänä, kunnes nosti katseensa Shaeliin joka kovin tönkösti kysyi miehen nimeä. Ei pikemminkin tuntui vaativan sitä.
"Merari." Jack vastasi naiselle sen nimen jota vain harvat käyttivät hänen kutsumiseen ja se oli lähinnä melkein jopa "pilkkanimi" miehelle, mutta tässä tarkoituksena se meni hyvin valenimenä. Ei Jack nähnyt mitään syytä vastata oikealla nimellään.

Nainen kaivoi jotakin taskustaan, jolloin Jack kohotti toista kulmaansa pienesti, ja heitti miehen syliin avaimet. Jack katsoi avaimia.. noita tuskin tarjosi hänelle huoneen avaimia, joten kai ne olivat käsissä oleviin kahleisiin. Jack pomi avaimen käsiinsä ja oli käymässä avaamaan kahleita kun noita kävi hieman korottamaan ääntään, valittaen miehen yrityksistä päästä pakoon. Loukkaantuneesta miehestä ei olisi hyötyä. Mies mulkkasi kulmiensa alta naista. Tuo olisi varmasti tehnyt samoin hänen tilanteessaan, hänellä ei ollut vieläkään mitään käsitystä mitä hänestä haluttiin ja miksi hän oli täällä.. tai missä hän oli. Mies pelkäsi menettävänsä henkensä koska tahansa rikoksensa tähden, jonka nainen oli nähnyt. Jack oli siis käymässä sanomaan jotakin noidalle, mutta ei ehtinyt kun oven paiskaamisen jälkeen nainen oli kadonnut huoneesta ja jättänyt miehen yksin. Jack katsoi hetken lukittua ovea, mutta huokaisten sitten vapautti itsensä kahleista ja kääntyi sitten ottamaan itselleen juotavaa, jolloin Jack tajusi olevansa janoinen. Mies joi muutaman lasillisen vettä ja katsoi sitten pesuvatia jakkaralla. Hän ei olisi välttämättä jaksanut nousta, mutta kieltämättä hän oli aivan maa-aineksessa ja hikinen kaiken sen turhan taistelun jäljiltä. Niinpä mies kampesi itsensä ylös riisuen sen riekaleisen paitansa päältään ja katsoi sitä.. se oli repeytynyt täysin käyttökelvottomaksi ja mies heitti sen syrjään. Jack riisui housunsa, jotka olivat yhtä hienossa kunnossa, mutta pysyivät sentään jalassa. Kenkiä miehellä ei enään sitten ollutkaan viimeisen muodonmuutoksen jäljiltä. Jack polvistui pesuvadin puoleen ja alkoi pesemään kasvojaan ensinmäiseksi alkaen sitten siirtymään alemmas. Siinä pestessään itseään Jack huomasi jotakin outoa kaulassaan keskeyttäen peseytymisensä hetkeksi, tunnustellen kaulassaan olevaa nahkaista kaulapantaa kun hänen mieleensä hiipi se hiljainen totuus. Se oli kun monta puukon iskua samaan aikaan miehen tajuntaan kun mies tajusi sen nyt: noita ei tosiaan halunnut tappaa häntä vaan tehdä hänestä orjan tai palvelijan. Miehen koko maailma romahti sillä sekunnilla, se oli iso isku miehelle joka ei ollut koskaan joutunut orjana olemaan vaan pikemminkin käskyttämään näitä. Jopa pienenä Jackin suvulla oli tilalla ollut orjia muutama, vaikkakin todella hyvin kohdeltuina, ja nyt miehellä oli kotonaan kaksi.. kun kolmas oli kuollut. Jack laski kätensä kaulapannalta syliinsä ja jäi tyhjänä tuijottamaan edessään olevaa vesisaavia joksikin aikaa, kunnes vain nousi pukien vaatteensa päällensä. Tai no vain riekaleiset housunsa ja kävi istumaan siihen patijan päälle kovin tyhjän näköisesti. Mies ei nukkunut koko loppu yönä, sillä hänen ajantajunsa oli muutenkin mennyt jo sekaisin laivalla matkatessa ja kaikki ne asiat.. kaikki se menetys mitä mies oli joutunut kokemaan jälleen kerran. Ensin se koira ja nyt tämä.. taas hän oli vanki vailla omaa elämää.
Kalmankoira - Aavekoira
Jack Aaren Fisher (Merari) - Ihminen hirviön kehossa
Ivor - Kiltti demoni
Zara - Iso lisko
Raban - Katu kettu
Ghost - Demoni
Cole - Ihmissuden pentu
Seuraava

Paluu Laiturit & kadut

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron
Keskustelufoorumin moottorina toimii phpBB® Forum Software © phpBB Group

Designed by ST Software for PTF.
Käännös, Lurttinen, www.phpbbsuomi.com uncommitted-decoy

Tämäkin on ilmainen foorumi, jonka tarjoaa munfoorumi.com

Ilmoita asiaton sisältö

Muuta yksityisyysasetuksia