Rikoksista jää aina kiinni || Mori (K)


Satamakylässä sijaitsevat Cryptin suurimmat laiturit, joille suuret kauppalaivat saapuvat. Laitureilta lähtee leveitä, kivetettyjä katuja risteilemään pitkin kylää, sekä suurin teistä johtaa pois satamasta, kohti aroja.

Valvoja: Crimson

Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 3988

Liittynyt: Ma Maalis 09, 2009 5:05

Paikkakunta: Icecrown

Viesti Pe Elo 07, 2015 11:53

Re: Rikoksista jää aina kiinni || Mori (K)

Jack säpsähti kun ovi avattiin auki, eikä Shael näyttänyt kovinkaan iloiselta miehen unissaan riehumisesta ja kävikin tokaisemaan etteikö mies voisi hiljempaa karjua rakastettunsa nimeä. Rakastaan? Ei Sil ollut mikään hänen rakastettu, vaan orja.. joka oli hoitanut häntä hyvin ja osoittanut aitoa huolehtemisen tarvetta.
"Hän ei ole rakastettuni." Jack huomautti ja seurasi kuinka nainen sulki oven perästään ja käveli ojentamaan höyryävän lämpimän kupin miehen käsiin. Jack katseli lämpimänä höyryävää yrttien sekoitusta, joka tuoksui hieman hassulle, mutta hyvälle kuitenkin. Nainen huomautti harvinaisen pahasti mulkoillen että juoma auttaisi uniin, eikä Jack ilmeisesti tulisi näkemään painajaisia loppu yönä. Se kuulosti hyvältä.. Mies parka ei ollut nukkunut kokonaista yötä varmaan kohta kokonaiseen kuukauteen. Hän oli aina jossakin välissä herännyt painajaiseen, peläten uusinta nukahtamista, mutta nukahtanut aina lopulta enemmän ja vähemmän mukavaan uneen. Shael poistui huoneesta paiskaten oven mennessään ja Jack alkoi kuumaa juomaa varoen kaatamaan yrttisekoitusta alas kurkustaan.

Saatuaan juomansa alas kurkustaan Jack laski kupin patijan viereen ja saattoi kääntää uudestaan kylkeä saadakseen nyt uudestaan unta, eikä mennyt kauaa kun mies oli uudestaan unessa. Jopa rauhallisemmassa kuin aikoihin, joka teki miehelle itselleen todella hyvää niin henkisesti kuin fyysisesti.

Kun mies lopulta itsekseen heräsi venytellen hieman jumissa olevia paikkojaan ja kaatoi sitten vettä kannusta mukiin tukahduttaakseen janoisen kurkkunsa muutaman mukillisen jälkeen. ..Sitten mies vain jäi istumaan aloillensa että jotakin mahdollisesti alkaisi tapahtumaan, vaikuttaen huomattavasti pirteämmältä mitä edellisenä päivänä oli ollut. Ainostaan nälkä huusi vatsassa, mutta siihen mies ei voinnut ikäväkseen vaikuttaa millään tasolla.
Kalmankoira - Aavekoira
Jack Aaren Fisher (Merari) - Ihminen hirviön kehossa
Ivor - Kiltti demoni
Zara - Iso lisko
Raban - Katu kettu
Ghost - Demoni
Cole - Ihmissuden pentu
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 2171

Liittynyt: Ti Touko 27, 2014 4:00

Paikkakunta: Otakun nurkka

Viesti La Elo 08, 2015 12:23

Re: Rikoksista jää aina kiinni || Mori (K)

Noita hoiti asiansa loppuun ja kävi itsekin pitkälleen. Hän hieroi otsaansa, koska oli kurtistellut kulmiaan minkä oli ehtinyt. Hän ei halunnut vaikuttaa pehmolta. Mielummin hän leikkisi kokoajan äkäistä eukon kuvatusta, jos olisi pakko. Kaiken kaikkiaan ei haltijatar mikään eukko ollut. Ei lähelläkään, mutta silti hieman srn tapainen ehkä. Kärttyisä kyläeukko. Ajatus oli sinänlänsä oikwin huvittava, mutta hänek halunnut ajatella itseään eukkona. Ehkä se johtui siitä, että ei edes haltijoiden iässä vielä ollut keski-iässä. Hän pötkötti jonkin aikaa hereillä, kunnes sulki silmänsä ja antoi unien tulla.

Herätys oli aina hyvinkin aikainen. Aurinko ei vielä edes paistanut ja Shael oli jo ylhäällä. Hän keitteli teetä ja mussutteli siinä aamiaspuuronsa. Hän tarkkaili säätä. Se oli varsin kirkas ainakin sillä silmäyksellä. Teen hörppimisen lomasta noita nousi ylös ja kierteli hieman talossaan. Hän kävi työhuoneessaan nappaamassa käsiinsä paperin, jota luki viimeisteltyään teensä.
Shael suuntasi takaisin keittiöön, jossa kokosi tavan omaisen aamiaisen. Leipää ja omena. Tosin se leipä oli sämpylä, joten kai se piti nälkää paremmin kuin leivän siivu. Suunnaksi otettiin ne rappuset ja niiden jälkeen tuttu huone, jossa ravattiin aina. Hän avasi oven. "Huomenta." toivotus oli noh melko neutraali tänään. Hän ojensi omenan ja sämpylän. Hän ei odotellut. Saipahan mies syödä samalla kun he voisivatlähreä jo matkaan. "Pue päällesi. Lähdemme heti." Shael ilmoitti. Meraria odoteltiin hetken, kunnes Shael johdatti heidät ulos aamunkoittoon.

Noita viittoi seuraamaan. Talo, jolle he saapuivat oli pieni, mutta sen vieressä oli suuri pelto. Sisältä tupsahti animaagi. Naisella oli ketun häntä ja korvat. Tämä oli odottanut miestä. "Osaatko nostaa perunoita?" nainen kysyi. Jolloin Shaelkin hieman kohotti kulmiaan. Osasiko mies? Jos ei, kyllä kettunainen näyttäisi mallia. Aina voisk myöntää. Shael sakottaisi, jos Merari survaisi perunat rikki. Sinälänsä hämen rangaistuksensa olivat ehkä vähemmän väkivallattomampia. Silti niillä oli tehokas vaikustus. Hän käytti klassista ehdollistumista hyötynään, joka perustui palkintoihin ja rangaistuksiin.

Shael ei ole ajattellut sellaista vaihtoehtoa kuin väkivalta. Ei orjille tai palvelijoille. Hän harrasti vain sanallista herjausta ja sitäkin vapaudesya nauttiville.
"Don't you dare stand there and judge me little man"
_________________________________________________________________
Gentleman of sorrow~who fears his own wrath
Witch of curse~Who crushes others with her pride
Monster of eating~Who couldn't stop his gluttony
Linseed of silver~Who hides her envy
Mermaid of darkness~Who had lust for money
Priest of happiness~Who hunts vampire for fun
Demon of shadows~ Who serves the greatest of them all
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 3988

Liittynyt: Ma Maalis 09, 2009 5:05

Paikkakunta: Icecrown

Viesti La Elo 08, 2015 12:52

Re: Rikoksista jää aina kiinni || Mori (K)

Ovi avautui jälleen ja naisella oli mukanaan se tuttu aamiainen mukanaan, omena ja leipä palan paikalla oli sämpylä. Nainen toivotteli huomenet ja Jack vastasi siihen jopa tällä kertaa ottaen aamiaisen vastaansa ollen aikomassa käydä syömään kun nainen ilmoitti että he lähtisivät heti. Jack näytti hetken harmistuneelta, mutta tunki sämpylän suuhunsa kun nousi omena kädessään ylös ja kävi tökkäisemässä kengät jalkaan ja paidan päällensa. Mies repäisi sämpylästä palasen ja lähti seuraamaan naista samalla kun hiljaisuudessa yritti kävellessään täyttää vatsaansa.

He saapuivat peruna pellolle, jossa oli reunalla pieni talo, ja josta astui esille jotakin mikä sai ainakin miehen verenpaineen nousemaan huippu lukemiin. Mies vain tuijotti suu tiukkana viivana haudan vakavana sitä pörröistä ketun häntää ja korvia mustine tupsuineen. Shael oli tehnyt virheen edetessään näin nopeasti hänen kanssaan.. Mies ei ollut millään tasolla valmis kohtaamaan tälläisessa tilanteessa friikkiä ja vielä suostuvainen auttamaan tätä. Ei todellakaan.
Kettumikä lie otus kyseli Jackilta osasiko hän nostaa perunoita. Mies ei vastanut vaan lähinnä tuijotti naisen epämuodostuneita korvia ja häntää, mutta vilkasi kasvoihin kun häneltä kysttiin kysymys jolloin miehen silmät kapenivat kuin kissalla ja mies oli jopa ulos päin katsottuna yhtä valmis käymään kettu naisen päälle kuin nuoli jousessa kiristettynä. Jokainen lihas valmiina toimintaan ja hirttämään kettu hännästään. Nainen katsoi hieman huolestuneen näköisesti miestä, eikä suotta, mies näytti juuri siltä että kohta oltaisiin kimpussa.
"Niin osaatko?" Kettu kysyi korottaen hieman ääntään, vaikka siinä kuuluikin pelko iso miestä kohtaan, ja vilkasi Shaeliin nopeasti. Oliko tuo johtajan hallinnassa?
"Osaan, kyllä." Jack lopulta vastasi, mutta äänensävy oli erikoinen.. se kieli ettei ollut kaikki kotona nyt miehellä, jonka lihakset lähes nykivät halusta tappaa kettu. Mies kuitenkin piti itseään, jollakin tasolla kurissa tietoisesti. Hän ei vain voinnut itselleen mitään.
Kalmankoira - Aavekoira
Jack Aaren Fisher (Merari) - Ihminen hirviön kehossa
Ivor - Kiltti demoni
Zara - Iso lisko
Raban - Katu kettu
Ghost - Demoni
Cole - Ihmissuden pentu
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 2171

Liittynyt: Ti Touko 27, 2014 4:00

Paikkakunta: Otakun nurkka

Viesti La Elo 08, 2015 9:29

Re: Rikoksista jää aina kiinni || Mori (K)

Liian iso nieltäväksi? Sitä voisi sanoa tilanteesta. Noidalla oli jonkin asteen tietoisuus siitä, kuinka rasistinen Merari oli taruolentoja vastaan. Hän seurasi vierestä, kuinka miehen kehon kieli tuntui muuttuvan siihen, että olisi valmis heittäytymään kettunaisen kimppuun. Hän oli varautunut kaikkeen. Suojakenttään, tuli mereen ynna muuhun sellaiseen. Kyllä tällä kettunaisellakin oli omia voimiaan, mutta Merari oli hänen vastuullaan. Joten hän myös halusi tehdä sen asian pois tieltään. Jos mies johonkin hyppäisi. Merari oli kuitenkin toteltava häntä. Tuo saisi pitää itsensä kurissa ja noita melkein voisi nakuttaa sen miehen päähän, jos olisi pakko.Toisto kävi ja lopulta Merari sai sanottua jotakin jäykästä kurkustaan. Noita pyysi silloin, että nainen mahdollisesti voisi pysyä kotonaan sen aikaa, kun mies tekisi pellolla töitä. Kettunainen nyökkäsi ja katosi sitten sisään, kuitenkin avaten ikkunan ja sanoen, että kaikki tarvittava oli jo pellon laidalle. Kun nelisen laatikkoa perunoita oli nostettu se olisi siinä.
Vaikka hän ei ollutkaan kovin pitkä tai muuta vastaavaa, hän tarttui miehen kaula pantaan ja veti siitä. Ihan vain saadakseen miehen jäykän ruumiin liikkeelle."Kaikki aikanaa, mutta sinä et käy käsiksi kehenkää täällä, et minun silmieni alla." Shael sanoi ja raahasi miestä hieman pellolle ja nyökkäsi sitten sinne päin. "Töihin." hän käski ja asetti kätensä puuskaan.

Shael seurasi silmä tarkkana ja hänen kasvoillaan tuntui eilistä paljon kylmempi ilme. Tämä kylä on puolueeton, joten kai täällä nyt taruolennot ja ihmiset saivat elää rauhassa? Mitä mies oikein oletti? Että jokainen taruolento oli paha, jonka näki ja halusi tappaa heti siihen paikkaan. Shaelia tuntui puistattavan pelkkä ajatus siitä, että mies kävi pienen lapsenkin kimppuun. Varmastikin Merari olisi valmis hukuttamaan tai tappamaan pienen vastasyntyneen. Silti hän ei tokaissut siihen mitään. Jos mies tekisi jotakin väärin, kyllä hän antaisi rangaistuksensa. Saisi mies virua huoneessaan ilman mitään, jos tapahtuisi jotain, mikä ei miellyttänyt.
Shael vilkaisi talon puoleen, mutta ei liikkunut paikaltaan. Hän ei antaisi Merarin koskea tähän naiseen. Toki kyläläisillä oli omat ennakkoluulonsa tästä miehestä. Jotkut olivat tulleet kysymääkin miehestä ja kuinka johtava pystyi pitämään tällaista hirviötä kodissaan. Ei, Shael ei pitänyt siitä, että hänen silmiensä edessä roikkui mies, mutta hän oli päättänyt tehdä asian, minkä oli kokenut oikeanlaiseksi. Hän koki, että hänen piti opettaa jotakin.

Töiden valmistuttua Shael tarttui Merarin kaulapannasta uudestaan ja raahasi hänet vain pois paikalta huikaten naiselle hyvästit. Hän ei mennyt sanomaan mitään, koska ei kokenut sen olevan mitenkään tarpeellista. Hän oli sanonut eilen, että kaikkia piti kunnioittaa tasa-arvoisina henkilöinä. Seuraava paikka oli kylän porttien reunalla. Portti oli tietysti ohjattu metsään, joka näytti ehkä vähän liiankin houkuttavalta. Porteilla kuitenkin seisoi muutama naisvartija. Shael oli jo aikoja sitten päästänyt irti ja johdatti porttien lähellä olevalle talolle. Siellä istui nainen, jonka vierellä seisoi mies. Miehellä oli siistit vaatteet ja tuo piteli tarjotinta kädessään. Selkeästi mies oli naisen palvelija, mutta hänestä näki, että häntä pidettiin hyvissä käsissä. Ruuan puutetta ei näkynyt eikä vaatetuksessakaan.
Nainen taas oli kesän kuumassa ilmassa hieman vähemmissä. Kesämekko ja hänen mustat hiuksensa oli nostettu ylös nutturalle, johon oli asetettu kukkia. Tai oikeastaan miespalvelija niitä siihen tökki. "Hei." nainen toivotti kaksikolle. Hänestäkin näki pienesti, ettei hän ihminen ollut. Haltija tuo ei kuitenkaan ollut, mutta suipot korvat ja kissamaiset silmät sanoivat paljon. Tosin naisen iho sanoi vielä enemmän. Siellä täällä esiintyi hieman käärmemäistäsuomua.

"Työsi..." nainen tuumasi ja veti hieman piippuaan ja päästeli savua ulos kun puhui. "Osaat kai siirtää noita laatikoita tuonne kärrylle?" tämä kysyi ja viittoi suurta kuormaa, joka odotti siirtoaan kärryille. Puulatikoita näkyi mukavasti. Nainen hieman hymähti Merarille. Mies palvelijakaan ei tosin ollut ihminen. Tämä näytti enemmänkin joltakin demonin tapaiselta. Shael itse ei katsellut ulkonäköä vaan katseli Meraria. Hän odotti toimintaa.
"Don't you dare stand there and judge me little man"
_________________________________________________________________
Gentleman of sorrow~who fears his own wrath
Witch of curse~Who crushes others with her pride
Monster of eating~Who couldn't stop his gluttony
Linseed of silver~Who hides her envy
Mermaid of darkness~Who had lust for money
Priest of happiness~Who hunts vampire for fun
Demon of shadows~ Who serves the greatest of them all
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 3988

Liittynyt: Ma Maalis 09, 2009 5:05

Paikkakunta: Icecrown

Viesti La Elo 08, 2015 11:01

Re: Rikoksista jää aina kiinni || Mori (K)

Jack säpsähtäen havahtui strannssimaisesta tilastaan kun häntä napattiin yllättäen kaulapannasta kiinni ja nykäistiin alemmaksi, jolloin myös hänen katse kontaktinsa kettuun rikkoutui, ja mies katsoi nyt edessään olevaa noitaa. Noita varoitteli ettei mies saisi käydä kehenkään käsiksi, ei naisen silmien alla. Jack tiesi kyllä että siitä seurasi rangaistus varmasti, mutta hän ei voinnut itselleen mitään. Sitten Shael raahasi miestä kuin koiraa mukanaan pannasta repien, nyökäten peltoa kohden ja käski töihin. Mies katsoi hetken noitaa kovin loukkaantuneen näköisenä hieroen kaulaansa, mutta käveli sitten hakemaan itselleen sen yhden ämpärin perunoita varten, sekä kuokan että saisi kaivaa perunat ylös maasta. Sitten mies alkoikin töihin kuokan kanssa kaivaen perunoita ylös, heitti ne ämpäriin, heitti huonoja pois ja ämpärin täyttyessä kävi kippaamassa ne laatikoihin. Sama toistui niin kauan kun laatikot olivat lopulta täynnä ja mies laski työnsä tehdyksi. Mies palasi sitten Shaelin luokse, joka vain tarrasi häntä kaulapannasta ja lähti raahaamaan pois hukaten kettu ystävällensä hyvästit. Jack taas.. hän joutui olemaan hieman kumarassa ja tunsi itsensä harvinaisen nöyryytetyksi kun häntä raahattiin pitkin kyliä pannasta kiinni pitäen, kuin hän ei olisi osannut itse kävellä naisen perässä.

Lopulta he pääsivät kylän reunamille porttien läheisyydessä, josta oli suora näkymä muurien toisella puolella olevaan metsään. Se oli suorastaan houkuttavan näköinen ja Jack olisi vain halunnut juosta vartijoiden ohi vapauteen.. mutta ehkei se ihan niin helposti kävisi. Miehen katse valui tuosta "taivaan portista" hänen tämän kertaisiin asiakkaisiin.. joista toinen oli mies, palvelija, ja vielä hyvässä kunnossa. Paljon paremmassa kunnossa mitä Jack itse, joka viimeisimmästä perunoiden keräämisestä oli aivan mutainen käsistä alkaen. Tietenkin mies oli putsannut käsiään, mutta se ei vastannut käsien pesemistä vedellä. Jack tunsi todella pahan alemmuus kompleksin miehen edessä ja tajusi aina vain pahemmin mikä hänen tilanteensa oli Shaelin hoidossa. Hän ei ollut mikään muu kuin työtä tekevä kone, joka vain huollettiin tarvittaessa. Tällä toisella miehellä näytti menevän paremmin.
Miehen katse siirtyi sittemmin naiseen, joka ei tietenkään ollut ihmistä nähnytkään, sen Jack huomasi hetkessä ja jälleen mies olisi halunnut vain repiä naisen palasiksi, sekä vierellä olevan miehen. Sen näki miehen muuttuneesta ilmeestä, mutta mies piteli jälleen kerran itseään. Havahtuen mikälie naisen ääneen, joka kävi ilmoittamaan hänelle työnsä ja kysyi osasiko hän laatikoita siirrellä kärryyn. Jack katseli laatikoita, joita näytti olevan melkoinen kasa isosta aina pienempään.
"Osaan kyllä." Mies mutisi ehkä hieman huokaisten ilmoittaen sanattomasti ettei ollut kovinkaan kiinnostunut tehtävästä, mutta se oli pakko. Mies kääri hieman hihojaan ja käveli sitten ensinmäisen ison laatikon luokse miettien hetken missä järjestyksessä hän lähtisi kärryjä lastaamaan. Tietenkin miestä olisi hieman houkutellut vetää tämä pipariksi ja järjestää laatikot niin että ne varmasti jossakin välissä putoaisivat kärryiltä. Toisaalta Shael vain suuttuisi siitä, vaikka mies itse saisikin virnuilun aihetta, ja mies kärisi siitä ennemmin tai myöhemmin.

Mies kumartui ensinmäisen laatikon puoleen, joka oli kohtuu iso kokoinen ja Jackilla oli hieman vaikeuksia tarttua siihen kunnolla, eikä se ollut mikään kevyt nostettava. Mitä pirua näissä laatikoissa oikein oli!? Kiviä? Jack sai hetken ähistä ja puhista että saisi laatikon edes kärryn päälle, jonka päälle mies nousi ketterästi ja raahasi laatikon perälle. Mies vilkasi sivusilmällä takanaan avautuvaan houkuttavaan aukinaiseen porttiin.. mutta kääntyi sitten takaisin työnsä ääreen, mennen hakemaan uutta laatikkoa, joka sekään ei ollut mikään pieni tai edes kevyt, ja asetti sen isomman viereen.. sitten vielä kolmas samanlainen siihen lähelle ja Jack oli saannut näkösuojan katselijoilta. Hän hukkui hyvin laatikoiden taakse ja sitten oli aika ottaa toinen askel suunnitelmassa: mies teleporttasi porttien toiselle puolelle muuria vasten piiloutuen näkyvistä. Mies ei oli oikeastaan aivan porttien vieressä aivan vartijoiden nenän alla, sillä hän ei voinnut muualle oikeastaan teleportata, sillä hän ei tuntenut paikkaa ja näin teleporttaamalla liikkuminen ympäriinsä minne halusi oli mahdotonta. Syy miksei hän ollut alkujaankaan yrittänyt paeta näin. Nyt mies sai siihen tilaisuuden. Mies keskittyi uudestaan teleporttaamaan muistellen sitä satamaa missä he olivat olleet ensinmäisenä iltana, jonne mies ilmestyi hetken päästä.
"Tein -- hrgh!!?" Jack oli hihkumassa ääneen kun hänen kaulassa oleva panta teki ikävän yllätyksen työntämällä ihon läpi piikkejä. Jack nosti automaattisesti kätensä kaulalle ja tunsi kuinka kaula alkoi vuotamaan kosteaa nestettä hänen käsillensä. Jack katsoi kättään.. vai että tälläistä. Jack ei antanut asian lannistaa itseään vaan hänen oli pidettävä kiirettä, sillä hänen katoaminen oli jo varmasti huomattu. Jack juoksi laiturille veristä vuotavaa kaulaansa pidellen koittaen katsoa jostakin venettä.. mutta niitä ei ollut. Laituri ilmeisesti oli tarkoitettu vain laivoille. Mies kirosi sitä hiljaa ääneen ja katsoi metsään. Hänellä ei ollut muita mahdollisuuksia kuin etsiä toinen kylä jonne piiloutua sinne, jos täällä toista kylää edes olisi. Niinpä mies lähti rämpimään metsän suuntaan, vaikka tunsikin itsensä hieman kömpelöksi metsässä liikkuessaan, eikä hänellä ollut hajuakaan minne hän oli menossa edes. Jack pelkäsi että hän juoksuttaisi itsensä vain umpikujaan tai loukkaisi itsensä vahingossa, eikä hän voinnut ikuisuuksiin juosta verta vuotavan kaulan kanssa.

Jack juoksi kauan, niin kauan kun mies jaksoi.. hän oli päässyt kallion täyttämälle rannalle jossa aallot hakkasivat kiviä vasten ja mies katseli näkymää hieman kalpeana jo ja hikisenä juoksemisesta. Oliko tämä paikka saari? Oliko hän juossut saaren toiseen päähän? Jos näin oli, saari ei todellakaan ollut mikään iso vaan se oli kuin surman loukku hänelle. Hän saattoi pystyä juoksemaan, piiloutumaan, mutta saarelta hän ei päässyt pois. Oliko siis pakko lähteä uimaan? Mies katseli kallion reunalta alas kiviä vasten hakkaavaa aallokkoa ja sitten merelle missä näkyi vain silmän kantamattomiin lisää vettä. Mies kiristeli hampaitaan, mutta kääntyi sitten kävelemään ranta viivaa pitkin väsyneenä ja kaulaa pitävä käsi yltä päältä punaiseksi värjäytyneenä, kuten hänen paitansa myös.
Kalmankoira - Aavekoira
Jack Aaren Fisher (Merari) - Ihminen hirviön kehossa
Ivor - Kiltti demoni
Zara - Iso lisko
Raban - Katu kettu
Ghost - Demoni
Cole - Ihmissuden pentu
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 2171

Liittynyt: Ti Touko 27, 2014 4:00

Paikkakunta: Otakun nurkka

Viesti La Elo 08, 2015 11:50

Re: Rikoksista jää aina kiinni || Mori (K)

Merari hieman loukkaantuneen oloisesti aloitti työt. Shael ei varsinaisesti halunnut raahata miestä kaulapannasta, mutta jotenkin miehen asennoituminen taruolentoihin sai hänen nuppinsa kiehahtamaan. Töiden lomassa hän keskusteli naisen kanssa. Noidalla oli ns. kuudes aisti, joka piti miehestä lähteävän mustanmahian tiedossa. Se tiedosti oliko mies lähettyvillä vai ei. Äkisti tuossa jutellessaan se tunne katosi. Shael kääntyi katsomaan laatikoiden perään ja huokaisi. Hänen vierellään käärmenainen alkoi vain nauraa savuista nauruaan. "Karkasiko se?" tuo kysyi leveän hymyn kera. "Noh, aina saa yrittää, ei se mies pääse täältä helpolla. Seuraavaan kyläänkin on päivän matka. Sen kaulan kanssa sitä ei matkusteta." Shael sanoi hymyn kera, kun käärmenainen naureskeli asialle. Noita taas ei nauranut. Häntä ei yhtään huvittanut, mutta kerta mies oli poistunut kylästä sai Shael nyt yhden ja ainoan tavan ilmoittaa miesvihansa miehelle. Hän antaisi miehelle elämänsä kokemuksen.
Shael lähti kylästä, sanoi vain menevänsä etsimään kadonnutta orjaansa. Johon vartijat tietysti vastasivat naureskelle, että sitä oli jo odotettu. Kyläjohtajana Shael oli kiireinen, eikä hänellä ollut aikaa Merarin leikkeihin. Hän kiinnitti kylän ulkopuolella tuleviin asioihin huomiota. Niin magian jättämiin jälkiin sekä siihen, että mies oli nopea kintuistaan. Toisaalta tällä voisi olla muutama ässä hihassaan, mutta kauas toinen ei päässyt, jos se oli hänestä kiinni.

Shael asteli kaikessa rauhassa eteen päin. Hän kuitenkin oikaisi eräälle polulle. Hän tiesi tarkalleen mitä karanneet halusivat ensimmäisenä. Veneen ja satamaan, mutta kun huomasivat ettei siellä ollut sellaista he päättivät juosta jonnekin muualle. Yleensä se oli toinen ranta tai metsä, jossa sitten kököttivät loppupäivän väsyneinä ja nälkäisinä. Merari ei ainakaan saanut ruokaa tänään. Shael asteli niin kauan eteen päin, kun kivikkoinen ranta tuli esiin. Hän näki hahmon, joka haapuili pitkin kallioista ranta viivaa. Kovin pitkälle mies ei päässyt. Hänen omat askeleensa kopsuivat kalliossa, kun hän käveli rauhallisesti vertavuotavan miehen luo. "Kovin kauas et pötkinyt." Shael kuiskasi kuin ohi mennen ja käveli toisen ohi ja pysähtyi tämän eteen. Leikit oli leikitty.
"Tekosi oli typerä." hän sanoi ja huomio veren määrän. "Etkä pääsisi kuitenkaan mihinkään, kun kuolisit veren hukkaan." Shael totesi ja asetti kätensä puuskaan. Hänen äänensä ei ollut iloinen, mutta ei kovin vihainen. Hänen ilmeensä kuvasti pettymystä, hieman närkästymistä ja turhautumista. Rangaistus ei tulisi olemaan kovin hauska. Ei Shaelille eikä Merarille. Noita tartui miehen pantaan, vetäen sitä ja niskassa olevat piikit upposivat syvemmälle. Kuitenkin piikit katosivat naisen kosketuksesta. Noita kiinnitti pantaan nahkaisen köyden ja huokaisi tuijottaessaan verta.

Paita oli ollut hyvä ja nyt se oli täynnä verta. Shael kallisti päätään ja alkoi parantamaan kaulassa olevia haavoja samalla kun hän lähti vetämään miestä mukanaan takaisin kylään. Kylään päästyään hän raahasi veristä orjaansa aina talolleen asti, mutta ei mennyt sisään. Hän kiersikin Merari mukanaan takapihalle, jonne paistoi kuin viimeistä päivää. Hän irroitti nauhan miehen pannasta ja otti tuon kädestä kiinni. Jos verta oli valunut jo tuon verran, kyllä mies jonkin verran heikko oli. Shael potkaisi miestä polvien taakse saadakseen miehen horjahtamaan takamukselleen. Samalla nilkkojen ympärille kiertyi maata, joka kovettui. Sitten noita laski jalkansa taas toisen rintakehälle ja painoi tämän alas selälleen. Sanaakaan sanomatta Shael katsoi orjaansa julmana ja miesviha paistoi hänen silmistään. Maa nousi ja lukitisi miehen ranteet kiinni maahan ja se liikkui vieden kädet suoraksi ja virtaviivaiseksi hartijoiden kanssa.
Shael piti edelleen jalkaansa miehen rintakehän päällä, kun kaulan ympärille kiertyi myös maata, joka kovettui, mutta antoi miehen sentään hengittää. Tästä se leikki vasta alkoikin. Ei ruokaa, eikä juotavaa, ehkä sitten illalla vettä, mutta ei ruokaa. "Olet saatainen koira." hän sähähti. Shael otti jalkansa pois Merarin rintakehän päältä ja katsoi maahan sidottua miestä vain hetken, kunnes poistui sisälle ja jätti miehen auringon armoille.

Hän ei tappaisi miestä, eikä hän myöskään tehnyt tästä ainakaan vielä kyvytöntä tekemään fyysistä työtä. Mutta Shael oli jo suunnitellut miehen varalla kirouksen. Hän olisi ehkä jättänyt sen tekemättä, mutta nyt Merari saisi kärsiä vaikka lopun elämäänsä. Noita istui työpöydälleen vähät välittämättä mitä ulkona takapihalla mies sanoisi, jos sanoisi. Karkaamista saisi pahemmankin rangaistuksen, kuten ruoskan iskuja, miekan viiltoja tai muuta vastaavaa. Shael ei kuitenkaan käynyt käsiksi orjaansa. Hän ei jaksanut, joten antoipahan luonnon hoitaa tuo rangaistus.
"Don't you dare stand there and judge me little man"
_________________________________________________________________
Gentleman of sorrow~who fears his own wrath
Witch of curse~Who crushes others with her pride
Monster of eating~Who couldn't stop his gluttony
Linseed of silver~Who hides her envy
Mermaid of darkness~Who had lust for money
Priest of happiness~Who hunts vampire for fun
Demon of shadows~ Who serves the greatest of them all
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 3988

Liittynyt: Ma Maalis 09, 2009 5:05

Paikkakunta: Icecrown

Viesti La Elo 08, 2015 1:14

Re: Rikoksista jää aina kiinni || Mori (K)

Jack havahtui verenhukkaisesta tilastaan takanaan kuuluviin kopsuviin korkoihin ja kääntyi ympäri nähden nyt edessää Shaelin. Nainen ei näyttänyt iloiselta. Miksi olisikaan, hän oli yrittänyt karata ja nyt näköjään jäännyt kiinni. Mies kirosi mielessään ja pieni osa hänestä halusi vain juosta karkuun, mutta miehen jalat tärisivät ja mies oli silminnähden väsynyt. Hän ei jaksanut enään lähteä juoksemaan. Nainen kiersi miehen eteen ja tokaisi miehen teon olleen typerä, kerta mies ei pääsisi minnekkään ja kuolisi verenhukkaan. Jack nieleskeli tyhjää kuivaa kurkkuaan tuijottaen naista, joka veti kätensä puuskaan. Kuin äiti joka oli vihainen ilkikuriselle lapselleen.
"Kuolen mielummin kun elän noin.." Mies sanoi huohottaen katkonaisesti tuoden esille nyt oman kantansa tästä orjan elämästä. Hän ei kestäisi sitä enään yhtään.. hänestä ei olisi siihen. Hän ei halunnut sitä. Noitaa vain ei kiinnostanut tämä asia ja nainen tarttui miehen kaulassa olevaan pantaa nykäisten voimakkaasti, jolloin takana olevat piikit upposivat niskaa vasten miehen henkäistessä kivusta. Oli vain millien päästä ettei piikit olisi uponneet kaularankaan ja aiheuttaneet isompaa vahinkoa miehlle. Kaulasta alkoi valumaan enemmän verta tämän johdosta, etenkin kun piikit katosivat haavoja tukkimasta ja estäessä pahinta verenvuotoa. Nainen kiinnitti pantaan kiinni nahkaisen köyden ja tuijotti sitä veren määrää, alkaen kuitenkin parantamaan miehen kaulaa ennenkuin siihen kaatuisi turvallensa eikä enään nousisi. Jack tunsi sen, mutta yritti väsyneillä lihaksillaan pyristellä vastaan, yrittäen repiä pannassa olevaa narua poikki, kun nainen lähti raahaamaan miestä takaisin kylälle. Jack yritti anoa että nainen päästäisi hänet jo pois.. vaikkei nainen vastannut, eikä ilmeisesti halunnut kuunnella.

Niin kaksikko sitten palasi aina kylälle asti ja aina tutulle asunnolle, jolloin Jack oli lopettanut jo vastaan taistelemisen. Hän tiesi mitä tuleman piti ja näytti hermostuneelta ja hieman pelokkaalta kun oli tottuneesti menossa jo sisälle, mutta nainen nykäisi köydestä lähtien raahaamaan miestä takapihalle. Mies seurasi tietenkin ja näytti kalpealta, sekä todella väsyneeltä matkaamisesta ja tosiaan siitä verenhukasta. Nainen ohjasi miehen varjottomaan alueeseen pihallaan, johon kuuma aurinko porotti kuin viimeistä päivää, ja irrotti miehen kaulassa olevan narun. Nainen tarrasi nopeasti kuitenkin miehen kädestä kiinni ja potkasi miestä polvitaipeisiin aiheuttaen sen että mies kaatui vailla jalkoja selälleen maahan. Jack yritti luonnollisesti ylös, mutta hänen jalkoihinsa ilmestyi kivettymät jotka sitoivat miehen jalat maata vasten. Nainen nosti jalkaansa ja painoi orjansa rintakehästä maata vasten väkivaltaisesti katsoen allaan olevaa miestä harvinaisen julmana ja Jack pelkäsi. Hän ei tiennyt mitä noita halusi ja se tietämättömyys pelotti eniten. Maa aines nousi jälleen ja sitoi miehen kädet maata vasten pakottaen ne harteiden korkeudelle sivuttain suoriksi. Mies yritti rimpuilla pois, mutta sai vain kaulansa ympärille vielä viimeisen kovettuman mikä esti pään liikuttamisen. Jack tuijotti Shaelia ja tuon vihaa pursuavaa katsetta tuntien itsensä lyödyksi naisen alla ja odotti naisen tekevän hänelle jotakin fyysista nyt kun hän makasi tässä kuin tarjottimella. Sen sijaan nainen vain lausui loukkauksensa ja lähti paikalta jättäen miehen auringon armoille makaamaan verenhukkaisena, nälkäisenä ja valmiiksi janoisena. Se oli oikeastaan kauheampaa kuin yksikään fyysinen kidutus.. hitaampaa ja kivuliaampaa.

Jack katsoi ylös aurinkoa, joka möllötti taivaalla pilvettömällä taivaalla nuollen kuivia huuliaan tuntien sen polttavan kuumuuden ihollaan. Se poltti häntä hitaasti ja miehellä oli vielä kaikki vaatteet päällään, joten olo oli todella tuskainen. Mies hikoili kun sika uunissa, eikä oikeastaan tiennyt kuinka monta kertaa hän nukahti tiedottomaan uneen siinä maatessaan, mutta ne pienet torku kestivät aina vain sen muutaman minuutin. Mies heräsi aina uudestaan päivän mittaa. Suu oli täysin santapaperia ja mies oli varma ettei hän enään hikoillut, iho oli alkanut muuttumaan punertavaksi palamiesta, sieltä missä ei ollut vaatteita, ja mies hengitti nopeasti hyvin pinnallisesti kuin olisi henkeä yrittänyt haukkoa nopeasti. Ötökät söivät miestä kuin tarjottimelta kasvoilta, jossa oli paljasta ihoa pienille eläville herkuteltavaksi. Tämän kaiken mies kävi läpi kun aurinko alkoi viimein laskeutua talon kattojen alapuolelle ja loi miehen ylle juuri ja juuri yltävän varjon, joka peitti vain ala ruumiin. Mutta helpotus sekin oli.
Kalmankoira - Aavekoira
Jack Aaren Fisher (Merari) - Ihminen hirviön kehossa
Ivor - Kiltti demoni
Zara - Iso lisko
Raban - Katu kettu
Ghost - Demoni
Cole - Ihmissuden pentu
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 2171

Liittynyt: Ti Touko 27, 2014 4:00

Paikkakunta: Otakun nurkka

Viesti La Elo 08, 2015 1:44

Re: Rikoksista jää aina kiinni || Mori (K)

Päivä oli mennyt melko sutjakkaasti, kun Merari paistatteli päiväänsä takapihalla ja Shael sai hoitaa asioitaan rauhassa. Tämäkin päivä oli jäänyt kesken eräiseksi, mikä oli hyvin turhauttavaa. Mies ja tämän ongelmat. Noita nousi vaelsi keittiöönsä ja otti vesi kannun sekä ämpärin. Sitten hän ilmestyi takapihalle, jossa Merari näytti kuivuneen korpuksi. Punoittavaksi sellaiseksi. Hän veti pumpusta, jota pumppasi käsin kylmää vettä ämpäriin. Hän otti ämpärin ja kaatoi sitä Merarin päälle. Hän aloitti jaloista edeten miehen rintakehälle ja lopuksi tämän kasvoille, joille roiskui hieman vettä. Hän ei halunnut hukuttaa toista. "Opitko jotain?" Shael kysyi. "Kerro minulle vastauksesi." hän ei odottanut tietenkään mitään täydellistä vastausta. Hän odotti jotakin. Aivan sama mitä, mutta jotakin. Oli puhe herjausta tai sitten oikeasti jotakin siihen suuntaan -en karkaa enään- fraasiin, niin Shael olisi tyytyväinen. Hän halusi noilta kuivilta huulilta vastauksen.
Hänelle tuli myös mieleen miehen anomiset ja sen, ettei kestänyt orjan työtä. "Ei sinulta sitä kysytäkään, haluatko sinä elää orjana." noita totesi yllättäen. "Luuletko, että jokaiselta orjalta, jonka kohtaat kysytään haluavatko he elää orjan elämäänsä. Vain henkisesti kuollut henkilä voi sanoa nauttivansa orjan elämästä." Shael totesi ja haki sitten sisältä purkin. Samalla kun hän tuli takaisin, hän nappasi käsiinsä kannun vettä.

Maa aines palasi takaisin maaksi, päästäen palaneen Merarin vapaaksi. Shael odotti miestä. "Ala tulla." noita hoputti ja asteli sitten miehen perässä käskien tuon painumaan nyt huoneeseensa. Jos jalat eivät kantaisi saisi mies vaikka kontata tai pahimassa tapauksessa ryömiä portaat ylös. Toki Shael antoi aikaa palata huoneeseen, koska eihän janoista ja palanutta miestä voinut potkia perseellee ja sanoa, että juokse huoneeseesi. Viimein huoneeseen päästyä Shael käski miehen riisua paitansa ja istua alas patjalle. Tästä yöstä tulisi tuskainen Merarille. Samoin huomis päivä. Hän istui miehen viereen avaten purkin, josta löytyi salvaa. Nainen ojensi kätensä miestä kohti. "Käsi." hän sanoi ja tarttui lopulta käteen ja hieroi salvaa miehen palaneihin käsivarteen. Hän teki samoin toiselle käsivarrelle. Sitten hän tarttui miehen kasvoihin ja hieroi niihin salvaa kärttyisän näköisenä. Kärttyisä noita eukko. Shael tunsi närkästyvänsä vain ajatuksistaan ja hieroi salvaa vielä miehen kaulaan ja niskaan ja lopulta hän lättäsi salvaa miehen rinnalle. "Sen voit hieroa itse." hän totesi ja nousi ylös jupisten. Salva purkin hän jätti miehen viereen. Saisi suorittaa itse loput kehostaan.
Shael tarttui kannuun ja ojensi sen Merarille. "Merari." hän lausui nimen nyt ensimmäistä kertaa. Nimen lausuessaan tuntui, kuin hänen ympärillään oleva ilmapiiri olisi salamoinut. Kuitenkin tuo ilmapiiri katosi.

"Muista, ettei orja valitse elämäänsä ja muista myös, että mitä sinä nyt koet orjana, kokevat omat orjasi aivan saman. Oli se sitten väkivaltaisempaa tai tuskallisempaa, saman kohtalon sinä jaat." hän totesi, ennen kuin paiskaisi oven kiinni perässään. Shael kävi pesemässä kätensä rasvaisesta salvasta. Hän ei tarvinnut sitä käsiinsä, se kyllä hoiti palaneen ihon ja viilensi sitä. Rangaistus mikä rangaistus. Hän oli tehnyt sen ja toivoi, ettei sitä tarvinnut tehdä uudestaan. Ruokaa Merari ei saanut tänään. Ainoastaan vettä. Huomenna katsottiin kuinka "hyvässä" kunnossa toinen oli. Shael mietti, että huomenna hän voisi pitää miehen kotonaan. Saisi hieman luututa lattioita rätin kanssa. Saisi myös hieman tuntua siitä, kuinka alentavaa oli luuttuta lattiaa rätin kanssa. Naiset tekivät sitä ja hyvin paljon.
"Don't you dare stand there and judge me little man"
_________________________________________________________________
Gentleman of sorrow~who fears his own wrath
Witch of curse~Who crushes others with her pride
Monster of eating~Who couldn't stop his gluttony
Linseed of silver~Who hides her envy
Mermaid of darkness~Who had lust for money
Priest of happiness~Who hunts vampire for fun
Demon of shadows~ Who serves the greatest of them all
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 3988

Liittynyt: Ma Maalis 09, 2009 5:05

Paikkakunta: Icecrown

Viesti La Elo 08, 2015 2:45

Re: Rikoksista jää aina kiinni || Mori (K)

Jack kuuli naisen lähestyvän, mutta ei liikkuttanut muuta kuin silmiään, kerta ei voinnut, ja seurasi naista niin pitkälle kun pystyi kuullen takanaan kuinka nainen pumppasi vettä ämpäriin. Sitten mies saikin kylmää vettä jalkojensa päälle kehon värähtäessä yllättävästä kylmästä nesteestä. Se tuntui helpottavalta kuumassa kehossa, kun nainen kasteli sitä vedellä aina rintakehään ja kasvoille asti. Toinenkin kierros olisi kelvannut, mutta nainen kävi kysymään oliko hän oppinut mitään, vaatien mieheltä vastausta. Jack nuolaisi kuivia huuliaan ja veti henkeä kuivaan kurkkuusa.
"Kyllä. E-en yritä enään karata." Mies sanoi ääni käheänä niin kovaa kuin pystyi ja toivoi vastauksen riittävän. Hänen kurkkunsa ei ollut kovinkaan puheliasta juuri nyt ja suu oli aivan kuiva. Eikä Jack ainakaan hetkeen tulisi yrittämään karkaamista sillä ne halut oli juuri tuhottu ja muutenkin tämän jälkeen hänellä ei ollut muita voimia jäljellä, kuin yrittää selviytyä hengissä. Shael vaikutti pitävän miehelle muutenkin nyt juoma ja nälkä lakkoa, että kesyyntyisi.
Nainen kävi myös palaamaan miehen aikaisempaan armon anomiseen päästämisestään, tuoden esille sen faktan ettei Jackilta kysytty halusiko hän olla olla ja elää orjana. Eikä sitä juuri kysytty muiltakaan orjilta, heidät vain otettiin... Jack ei tähän sanonut mitään, mutta näki että mies heräsi todellisuuteen ainakin jollakin tasolla. Hän ehkä ensinmäistä kertaa mietti sen muutaman sekunnin ajan miltä orjista tuntui. Nainen poistui paikalta ja kävi hakemassa sisältä purkin, sekä kannuun vettä, ja päästi sitten miehen vapaaksi "kahleistaan". Mies nousi kovin kankean näköisesti polviensa varaan ja katsoi naista väsyneenä kun tuo käski miestä tulemaan. Jack yritti ylös huterille jaloillensa vain kaatuakseen takaisin polvillensa... mies ei antanut periksi vaan taisteli itsensä ylös. Hän ei alentuisi niin alas että alkaisi konttaamaan naisen edessä. Mies siis käveli sisälle palanneen kehonsa kanssa ja otti sisällä seinästä tukea liikkuakseen ja päästäkseen taas mukavaan pikku kopperoonsa. Tosin sekin kuulosti nyt taivaalliselta auringon porottamisen jälkeen. Rappuset ylös vain olivat se oma lukunsa.. Jack kaatui useammin kuin kerran yrittäessään ylös, mutta mies ei suostunut konttamaan niitä ylös vaan käveli ne ylös asti melkein seisten.

Mies käveli huoneensa patijalle ilman käskyäkin ja rojahti istumaan nojaten selällään takaseinää vasten, kun nainen käski riisua paidan. Jack teki niin ja heitti sen viereensä kun nainen istui patijalle, ojentaen kätensä miestä kohden ja käski miehen antaa kätensä. Jack ojensi sen ja seurasi vain hiljaa uupuneena kuinka nainen salvasi hänen käsiään, kasvoja, kaulaan sekä niskaan, mutta rintakehälle tultuaan nainen vain länttäsi siihen salva läiskän ja käski miehen itse salvata. Jack katsoi naista kysyvänä, mutta alkoi levittämään salvaa kipeälle palanneelle ihollensa mitään sanomatta. Nainen tarttui kannuun ja ojensi sen miehelle, joka laski sen viereensä myöhempää varten. Jack nosti katseensa naiseen kuullessaan nimensä. Mies odotti saarnaa huomioiden naisen kärttyisen tilan, mutta mies oli väärässä. Nainen huomautti ettei orja valinnut elämäänsä ja toi Jackin omat orjat esille, jotka kokivat juuri sitä mitä mies itse juuri nyt. Jack lopetti rasvaamisen ja laski katseensa lattiaan. Nainen poistui paiskaten oven kiinni ja mies jäi tuijottamaan kädessään olevaa salva purkkia pyöritellen sitä kädessään. Miehen omatunto alkoi kolkuttamaan takaraivossa miehen miettiessä sitä kaikkea mitä hän oli tehnyt orjillensa ja vertasi sitä itseensä, vaikka Shael oli paljon lempeämpi mitä mies itse. Hän tuskin olisi rankaissut orjaansa karkaamisesta vaan pistänyt kylmästi ja heittänyt ruumiin mereen.

Jack jatkoi hetken itsensä rasvaamista ja lopetettuaan siirsi salvan jakkaran päälle, juoden suoraan kannusta melkein puolet vedestä ja kävi makaamaan selälleen. Muussa asennossa kun oli harvinaisen tukalaa. Siinä mies sitten vain makasi silmät auki tuijottaen puista kattoa miettien syntejä syviä. Jack ei tiennyt enään kuinka kauan hän oli täällä ollut, mutta tiesi jo että olisi Luvonin kannalta enään myöhäistä palata. Mies oli varmasti kuollut komeroon sillä aikaa kun hän kitui täällä.
Ajan kanssa mies nukahti yön pikku tunneilla nälkäisenä ja janoisena syvään uneen, mutta heräsi muutaman tunnin päästä kipeäään vatsaansa, joka oli nälkäinen huutaen ruokaa. Jack yritti ingorata sen ja jatkaa nukkumista, mutta se meni vain pyörimiseksi niin kauan kunnes väsymys voitti ja mies nukahti uudestaan vasta aamuyöstä täyteen uneen tuhisemaan.
Kalmankoira - Aavekoira
Jack Aaren Fisher (Merari) - Ihminen hirviön kehossa
Ivor - Kiltti demoni
Zara - Iso lisko
Raban - Katu kettu
Ghost - Demoni
Cole - Ihmissuden pentu
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 2171

Liittynyt: Ti Touko 27, 2014 4:00

Paikkakunta: Otakun nurkka

Viesti La Elo 08, 2015 3:12

Re: Rikoksista jää aina kiinni || Mori (K)

Aamubn valjetessa Shael puuhaili keittiössä. Musta mekko oli käynyt tukalaksi. Hän oli vaihtanut vaatteitaan ja piti yllään nyt löysää toppia ja löysiä housuja. Ne näyttivät jotenkin hassuilta hänen tyyliinsä, mutta hän nyt piti niitä. Lisäksi hän oli sitonut hiuksensa ponnarille, jolloin leikatut korvat näkyivät kirkaasti. Nainen lattasi puurolautasen ja keitti teetä syöden ruokaansa. Hänen edessään odotti toinen lautanen. Shael lopetti syömisensä ja tiskasi astiansa. Hän otti tyhjän lautasen ja kauhaisi siihen puuroa. Hän täytti taas uuden kannun vedellä, jonka vaihtaisi taas tyhjään kannuun. Hän otti puuro lautasen ja nakkasi vielä sormiensa lomaan omenan. Asioiden piteleminen kahdella kädellä oli erityisen vaikeaa, mutta haltijatar onnistui siinä. Hän asteli portaat ylös ja avasi oven, jossa palanut Merari makasi. "Huomenta." hän toivotti ja törkki miestä ylös kengän päällään. Noita ojensi puuro lautasen ja omenan miehelle. Hän vaihtoi kannun uuteen, raikkaaseen ja kylmään vesikannuun. "Tulen hakemaan sinua kohta, mutta älä kiirehdi." nainen selitti syömisestä ja sulki oven perässään.
Hän katseli taloaan ja siirsi hieman pienempiä tavaroita ylös. Hän katsoi, että puinen lakattu lattia oli valmis pesuun. Hän haki ämpärin ja harjan sekä rätin. Ne hän laski ämpäriin ja asetti takapihan ovelle. Ulkoa voisi sitten hakea vettä. Saippuan puolikkaan hän myös tipautti ämpäriin ja palasi sen jälkeen Merarin huoneelle. Hän avasi oven ja jäi oven suulle. "Valmis? Hyvä. Ala tulla." noita tokaisi ja odotti myös, että mies ottaisi lautasen mukaan, koska hän voisi sitten hoitaa sen pois päiviltä.

Shael kulki ensin alas lautanen käsissään ja pysähtyi sitten. "Koska olet tuollaisessa tilassa, peset tänään vain taloni lattia. Tuossa on harja ja muut. Vettä saat ulkoa pumpusta." Shael neuvoi, kun hän asteli kaikessa rauhassa keittiöön ja pesi lautasen pois. Sen jälkeen hän meni työhuoneeseensa ja järjesteli siellä papereitaan. Hän istui alas penkilleen ja nappasi jonkun kirjan mukaansa. Hän vain vilkaisi pihalle, kerta miestä ei näkynyt sisällä. Hän katsoi, että tuo pumppasi para aikaa vettä, joten hän asteli ylös ja siitä Merarin huoneeseen. Hän asetti jakkaralle kirjan ja otti tyhjän vesikannun alas. Hän vei sen keittiöön ja mietti hetken miehen ulkonäköä. Olihan tuo aika palanut ja vielä likainen. Tänään saisi mies mennä pesulle. Vaikka sitten kylmään pesuun, jos se helpottaisi miehen palanutta ihoa. Shael meni Merarin ohi ja huikkasi. "Muista omat rajasi." hän huomautti ja sillä hän myös viestitti, että mies saisi halutessaan kysyä taukoa. Jos työ olisi liian raskasta.

Noita itse kävi aina siellä täällä hoitamassa asiota ympäri taloaan. Hän etsi ja kirjoitti ylös. Hän katsoi, että ehkä ikkunatkin pitäisi pestä. Toisaalta hän ei jaksanut käskyttää miestä. Käskeminen tuntui vain niin luonnottomalta, kun kyseessä oli mies. Hän oli vain vihannut näitä, tuntenut inhoa ja muuta. Ei hän koskaan kuvitellut käskevänsä näitä tekemään jotakin. Hän ei ollut sellainen.
"Don't you dare stand there and judge me little man"
_________________________________________________________________
Gentleman of sorrow~who fears his own wrath
Witch of curse~Who crushes others with her pride
Monster of eating~Who couldn't stop his gluttony
Linseed of silver~Who hides her envy
Mermaid of darkness~Who had lust for money
Priest of happiness~Who hunts vampire for fun
Demon of shadows~ Who serves the greatest of them all
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 3988

Liittynyt: Ma Maalis 09, 2009 5:05

Paikkakunta: Icecrown

Viesti La Elo 08, 2015 4:14

Re: Rikoksista jää aina kiinni || Mori (K)

Jack havahtui unestaan ja kääntyi katsomaan naista joka häntä herätteli kovasti toivotellen huomenet, johon mies mumisi unenpöpperössä jotakin vastaukseksi samalla kun nousi istumaan silmät ristissä ja tukka aivan sekaisin. Mies katsoi Shaelia, joka ojensi miehelle kokonaiset puuro lautasen ja omenan, jonka mies otti tietenkin syliinsä ja sen omenan mies laski viereensä odottamaan. Jack kävi varoen syömään kuumaa puuroaan kun nainen vaihtoi vanhan kannun uuteen, jossa oli kylmää raiskasta vettä. Tämän jälkeen nainen ilmoitti että tulisi hakemaan häntä kohta, mutta ei olisi mikään kiire ja painoi oven kiinni poistuen.
"Juu.." Jack mutisi hiljaa pyöritellen hetken aikaa puuroa lautasessaan unen ppperöisenä, kunnes kävi sitä puhallellen lastaamaan suuhunsa, välillä juoden vettä ettei polttaisi suutaan. Saatuaan puuron alas tyhjään mahaansa katsoi mies omenaansa, mutta päätti olla syömättä sitä ja vaikka säästää myöhemmälle. Hän ei halunnut enään viettää toista nälkäistä yötä. Tuskin Shael laittaisi pahaksi jos hän omenan jättäisi patijalle myöhemmälle. Naisesta puheen ollen tuo palasi takaisin huoneeseen tarkistamaan oliko mies valmis ja huikkasi sitten miehen mukaansa. Jack nousi hieman kömpelön näköisesti ylös heikkoudesta ja seurasi naista olettan joutuvansa mahdollisesti taas raskaampaan työhön. Mies vain tuntenut että olisi kykeneväinen siihen juuri nyt. Hän murskaantuisi ensinmäisen säkin tai laatikon alle.

Jack ojensi tyhjän lautasen ja lusikan naiselle pysähtyen kun nainenkin pysähtyi, joka yllättäen sanoi että hän tekisi töitä tänään kotona. Shaelin kotona. Ja vain siksi ettei mies ollut kunnossa raakaan fyysiseen työhön, joka herätti miehen mielessä kysymyksiä. Mitä nainen hänen terveydestään välitti? Työ kuvaan taas kuului lattian peseminen, tavarat olivat valmiina muuten, mutta vesi pitäisi pumpata kaivosta. Jack veti henkeä keuhkoihinsa ja meni ulos hakemaan vettä kaivosta pumppaamalla sitä kaivosta. Ohessa mies huuhtaisi hieman kasvojaan kylmässä vedessä että heräisi ja muutenkin että saisi kasvoistaan hieman puhtaamman oloiset. Ties vaikka olisi paksu muta kerros kasvoilla. Jack kantoi vesi sankonsa sisälle kun Shael tuli vastaan ja muistutti Jackin pitävän huolen rajoistaan. Etenkin nyt mies oli hieman huonossa kunnossa eilisen auringoon oton jäljiltä. Jack nyökkäili tähän ja raahasi sangon huoneen lattialle. Mies kävi hakemassa saippuan, sekä rätin jonka heitti sankoon likoamaan. Mies asettui kontalleen ja liotti saippua palan veteen. Sitten alkoikin lattian pesu urakka. Mies ei voinnut sanovansa se tehokkain pesijä, mutta ei hitainkaan, sillä se oikea tekniikka oli hieman hukassa.. mutta mies yritti parhaansa.

Siinä siivotessaan Jackille iski pieni muisto omasta lapsuudestaan kun oli vaahtosammuttimen kokoinen vipeltäjä ja kieltämättä yksi täystuho. Jack muisti elävästi kuinka hän oli "auttanut" palvelijoita aina siivoamaan talon lattioita kastelemalla suuren alueen lattialta mahdollisimman saippuaisella vedellä ja sitten vain liukunut sitä pitkin rätin kanssa. Palvelijat eivät siitä pitäneet, eikä juurikaan hänen isänsä joka katsoi ettei "isännän" lapsen kuulunut pelehtiä noin ja häiritä palvelijoiden työntekoa. Jackin isä oli suurin syy sille miksi mies oli sellainen mitä hän nykyään oli.. mies oli tarkoittanut hyvää, mutta myös tuhonnut lapsensa lapsuuden kouluttamisella ja aivopesulla. Vaikkei Jack itse noin ajatellut, hän piti isäänsä hyvänä miehenä. Oli aina pitänyt. Kunnes isä oli sairastunut mystiseen parantumattomaan tautiin (syöpään) ja kuollut hiljaa pois.. se oli kova isku hänelle henkisesti.. ja sitten tuli Kalma sotkemaan lisää. Siinä muistoissa pyöriessään Jack tajusi nopeasti että oli saannut koko oleskeluhuoneen lattian pestyä ja tunsi itsensä heikoksi ja väsyneeksi. Mies nousi kuitenkin ylös ja käveli ulos vaihtamaan vedet uuteen jättäen sangon oven viereen odottamaan. Jack itse etsi Shaelin.
"..Saanko pitää tauon?" Jack kysyi Shaelilta hieman pelko äänessään eilisen raivoamisen jäljiltä. Nainen vaikutti kuitenkin melkoisen tuittupäiseltä.. toisena hetkenä hyvällä päällä ja toisena sitten raivosi. Persoonallisuus ongelmiako?
Kalmankoira - Aavekoira
Jack Aaren Fisher (Merari) - Ihminen hirviön kehossa
Ivor - Kiltti demoni
Zara - Iso lisko
Raban - Katu kettu
Ghost - Demoni
Cole - Ihmissuden pentu
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 2171

Liittynyt: Ti Touko 27, 2014 4:00

Paikkakunta: Otakun nurkka

Viesti La Elo 08, 2015 4:40

Re: Rikoksista jää aina kiinni || Mori (K)

Merari ilmestyi hänen näkökenttäänsä pyytäen taukoa. Shael vilkaisi oleskuhuoneen lattiaa. "Pidä vain." Shael totesi ja porhalsi sitten miehen ohitse, kuin tuo olisi ollut ilmaa. Hän ei halunnut häiriintyä nyt miehen olemassaolon takia. Hän jatkoi omia töitään, kun Merari otti hieman taukoa. Olihan se ihan ymmärrettävää eilisen jälkeen. Shael ehk pelottelikin miestä hieman kovemmalla rangaistuksella. Orjan pitäminen ruodussa perustui pelon tunteeseen. Valta olikin sitä, että muut tunsivat alitajuista pelkoa vallanpitäjään. Kukaan ei uskaltanut käydä vastaan, kun pelkäsi liikaa.
Noita täytti lasin vedellä ja vei sen ohi mennen Merarille. Hän jatkoi sen jälkeen töitään ja vilkaisi jossakin välissä, että työ jatkuisi. Heillä oli mukavasti aikaa tässä. Voisimmekin sanoa, että tämä oli neljäs päivä hänen talossaan. Shael katsoi ulos ja hän vilkais papereitaan. "Merari." nainen kutsui. "Lähden asioille hetkeksi. Äläkä edes kuvittele karkaavasi." Shael sanoi ja kokosi paperi nippua käsiinsä ja asteli miehen ohi ulko oven luo. Hän mietti, että voisi pitää oven lukossa, mutta takapiha jäisi auki. Noita huokaisi ja vähän välitti loppujen lopuksi. Hän ei jaksanut taistella ja hakisi kyllä miehen, jos tämä päättäisi taas karata. Hän kuitenkin löytäisi miehen verenhukkaan kuolleena. Tai sitten korppuna jostakin.

Noita sulki ulko-oven mennessään ja asteli muutamaan liikeeseen jakelemaan hieman papereita. Työ asioihin koskevia ja mahdollisia tilauksien kuitteja. Lisäksi kylä johtaja kävi kiertämässä mahdollisia ongelmia ja läpi ja pysähtyi muutamaan kertaan juttelemaan niitä näitä. Kunnes työ kierros oli tehty Shael suuntasi takaisin kotiinsa. Hänen saappaansa kopisivat vasten kivetystä, kun hän pysähtyi siistimään saappaansa luomallaan vedelle. Eihän hänen sopinut liata lattioita, jos mies oli siihen panostanut. Noita astui sisään. "Olen kotona." Shael ilmoitti ja antoi ponihäntänsä kaunisti heilahdella sivuille.
Hän katsoi ettei liannut lattiaa ja tallusteli sitten takaisin työ huoneeseensa. Olisi parasta, jos hän vain katsoisi vielä jotakin läpi. Papereita kyllä riitti ja mustetta sitäkin enemmän. Hetken päästä Shael suuntasi keittiöön aikomuksena heittää Merarille jotakin syötävää. Joten suunta kohti keittiötä.
"Don't you dare stand there and judge me little man"
_________________________________________________________________
Gentleman of sorrow~who fears his own wrath
Witch of curse~Who crushes others with her pride
Monster of eating~Who couldn't stop his gluttony
Linseed of silver~Who hides her envy
Mermaid of darkness~Who had lust for money
Priest of happiness~Who hunts vampire for fun
Demon of shadows~ Who serves the greatest of them all
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 3988

Liittynyt: Ma Maalis 09, 2009 5:05

Paikkakunta: Icecrown

Viesti La Elo 08, 2015 6:23

Re: Rikoksista jää aina kiinni || Mori (K)

Jack sai luvan pitää taukonsa ja sitten nainen porhalsi hänen ohitsensa jonnekin. Jack oli iloinen tauostaan ja meni istuskelemaan huoneeseensa johtaville rappusille kaikessa hiljaisuudessa. Niin kauan, kunnes Shael tuli miehen luokse ja tarjosi miehelle vesilasin, jonka Jack tietenkin otti vastaan juoden sitä hieman hajamielisen näköisenä. Siinä mies istui muutaman miinutin ajan, kunnes nousi ylös käyden viemässä lasin keittiöön ja käveli ämpärinsä luokse. Jack nosti jälleen ämpärin käsiinsä ja käveli seuraavan huoneen luokse laskien ämpärin ja kävi jälleen kontalleen lattialle. Mies leikkasi taas saippua palan veteen, sekoitti sen veteen ja lähti hinkuttamaan lattiaa liasta.
Jack havahtui työstään naisen kutsuun ja kääntyi katsomaan olkansa yli naiseen, joka huikkasi miehelle että lähtisi asioille ja miehellä ei ollut mitään lupaa käyttää tilaisuutta karkaamiseen. Tietenkin se oli houkuttelevaa, mutta tämä panta esti sen ja no tämä oli saari ilmeisesti, joten hän ei pääsisi täältä pois muuta uimalla ja hukkumalla mereen, tai kuolemalla verenhukkaa. Juuri nyt noista mikään ei kuulostanut hyvältä, joten mies huikkasi jotakin myöntävää ja jatkoi lattoiden hinkkaamista.

Jack kuului kuinka nainen sulki perässään oven ja mies tosiaan hinkutti niitä lattioita, aina ne huoneet jotka puuttuivat vielä. Jack piti myös omine lupine pientä taukoa, ennenkuin jatkoi omaan huoneeseensa. Se ei välttämättä kuulunut pestävien listaan, mutta mies halusi omasta halustaan pestä sen likaisen lattian. Mies heitti patian ja jakkaran ulos ennenkuin kävi pesemään, joka ei ollut iso homma ja saatuaan valmiiksi kävi asettamassa jakkaran takaisin, mutta heitti patijan olallensa lähtien sangon ja patijan kanssa takapihalle. Mies heitti likavedet pois kukkasille, huuhteli ämpärin puhtaalla vedellä ja vielä lopuksi pöllytti patijansa niistä kaikista roskista. Tämän jälkeen mies oli viemässä patijaansa takaisin sisään kun Shael palaisi. Mies pysähtyi hieman säikähtäneen näköisenä, sillä eihän hänen huoneensa ollut pestävien joukossa, mutta ilmeisesti nainen ei huomannut.. Mies kävi heittämässä patijan huoneeseensa asettaen sen omenan siihen patijan päälle odottamaan. Hän söisi jahka ehtisi. Mies tallusti työnsä jälkeen Shaelin luokse ja kohotti kulmiaan kun nainen laittoi ruokaa. Tekikö nainen itse ruuat? Hän oli vähintään ajatellut että tuolla olisi oma kokki tai hakisi ruokansa jostakin.
"..Sinulla näyttää olevan paljon paperi töitä... voisin ehkä auttaa niissä?" Jack kuitenkin kysyi yllättäen. Olihan hän jo pienestä pitäen isäänsä avustanut, koulutettu tekemään paperi töitä nappulasta asti.. ja hän tekisi sitä vieläkin ellei elämä olisi kääntänyt selkäänsä.
"Tarkoitan.. jos siis saan.." Jack korjasi nopeasti ja kiinnitti vasta nyt katseensa naisen leikattuihin korviin. Miehen silmät kapenivat, mutta reagtio jäi Shaelin onneksi siihen kun Jack käänsi katseensa pitkin seiniä.
Kalmankoira - Aavekoira
Jack Aaren Fisher (Merari) - Ihminen hirviön kehossa
Ivor - Kiltti demoni
Zara - Iso lisko
Raban - Katu kettu
Ghost - Demoni
Cole - Ihmissuden pentu
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 2171

Liittynyt: Ti Touko 27, 2014 4:00

Paikkakunta: Otakun nurkka

Viesti La Elo 08, 2015 7:12

Re: Rikoksista jää aina kiinni || Mori (K)

Siivous oman huoneen suhteen ei ollut ongelma. Enemmänkin se oli vain hyväksi. Hän oli leikellyt sipulia, jonka takia hänen silmänsä punoittivat ja vuosivat, kun mies tuli sanomaan, että hänellä oli paljon paperi töitä. "Täh?" noita kysyi hämmentyneenä, mutta ymmärsi pian yskän, kun Merari kysyi voisiko tämä auttaa häntä missään. Shael niiskaisi ja hieraisi silmiään samalla pohtien mitä nyt teki sellaisen tarjouksen kanssa. Tietysti mies voisi auttaa, mutta toisaalta oliko mieheen luottamista. Toisaalta noita voisi käydä kuitenkin kaiken läpi varmistaakseen, ettei Merari mennyt ja sekoittanut joitakin tärkeitä papereita. "Jos kerran vaadit." hän totesi ja pyyhki käsiään pyyheliinaan, kun hän johdatti miehen työhuoneeseensa. Hän otti yhden pinon käsiinsä ja pläräsi ne läpi. Lopulta hän vain ojensi ne Merarille. "Lajittele ne pinoihin. Tilaukset ja sellaiset." Shael sanoi. Hän käveli Merarin vierellä ja vilkaisi mieheen. Hän kosketti korviaan ja katsoi Meraria. "Häiritsevätkö ne sinua?" Shael kysyi yllättäen. Tietenkään hän ei peittäisi niitä, jos häiritsi, mutta hän mietti, että joillekin haltijoille korvien leikkaaminen oli häpeän aihe. Shaelille se oli vain korkeintaan surkea muisto miehestä, joka leikki hieman hänen kehollaan. Hän palasi keittiöön.
Hän törkki hieman sipulia pannulla ja alkoi kootta sitten Merarille omaa ruokaansa. Tällä kertaa se oli pala leipää, kinkkua ja uusi omena. Hän vei ne vain miehen naaman eteen ja palasi sitten tekemään omia ruokiaan.

Shael istahti keittiönsä tuolille ja laski lautasen eteensä, jonka jälkeen mussutti kasvin ruokaansa, koska ei jaksanut ottaa lihaa pöytään. Hän pesi astiat ja siivosi keittiön. Jonka jälkeen tuli miehen seuraksi katsomaan papereita. Hän pläräsi muutaman pinon läpi ja kävi sitten hakemassa työhuoneesta hieman lisää papereita. Hän tunsi joskus tosiaan hukkuvansa näihin, mutta sellaista oli se, kun johti kylää ja tilauksia, valituksia, kysymyksiä ynna muuta sellaista sattui tulemaan suoraan naaman eteen.
Noita kantoi paperi pinon oleskeluhuoneen pöydälle ja istui sitten sohvalle, jossa myöskin alkoi katselemaan papereitaan. Hän vilkaisi aina silloin tällöin ulos ja katseli missä vaiheessa olisi hyvä potkia mies takaisin huoneeseensa nukkumaan.
Ilta tuli ja noita sen mukaan oikeasti voisi sanoa potkineensa miehen persukselle, mutta ei oikeasti tehnyt sellaista. "Aika mennä." Shael ilmoitti ja tasoitti juurikin loppuun saatuja paperi pinoja. Noita tulisi lukitsemaan oven. Hän tuli Merarin perässä ja toi samalla uuden kannun vettä. Sitten hän sulki oven. Ehkä se oli hallusinaatio, mutta oven takaa kuului hiljainen hyvän yön toivotus.
"Don't you dare stand there and judge me little man"
_________________________________________________________________
Gentleman of sorrow~who fears his own wrath
Witch of curse~Who crushes others with her pride
Monster of eating~Who couldn't stop his gluttony
Linseed of silver~Who hides her envy
Mermaid of darkness~Who had lust for money
Priest of happiness~Who hunts vampire for fun
Demon of shadows~ Who serves the greatest of them all
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 3988

Liittynyt: Ma Maalis 09, 2009 5:05

Paikkakunta: Icecrown

Viesti La Elo 08, 2015 8:23

Re: Rikoksista jää aina kiinni || Mori (K)

"Jos kerran vaadit." Se oli ehkä epätavallisin lausahdus jota mies olisi koskaan osannut odottaa naisen suusta hänen kysymykseensä. Ei hän vaatinut, hän kysyi, kerta mies oli nyt sisä hommissa ja no välillä oli hyvä tehdä rauhallisempia tehtäviä, vaikka hänet oli ilmeisesti tänne tuotu raskaan sarjan koneeksi töihin. Kuitenkin hänellä ei ollut orjana mitään mahdollisuuksia vaatia mitään, hän saattoi kysyä, mutta ei vaatia. Niin Jack ajatteli.. mutta noita tuntui muutenkin hieman oudolta hoitaessaan häntä.

Nainen kävi johdattamaan miehen sitten työhuoneeseensa, otti paperi pinkan jonka katsoi nopeasti läpi ennenkuin ojensi sen miehelle. Jack otti sen käsiinsä ja katsoi itsekkin hieman papereita läpi vain nopeasti läpi. Mies vilkasi Shaeliin, joka sanoi että ne pitäisi lajitella. Jack nyökkäsi alkaen jo hommiin naisen kävellessä hänen vierellään kun nainen kysyi jotakin aivan nurkan takaa. Mies pysähtyi katsoen noitaa silmiin enemmän kuin hieman kysyvänä.. Mitäs tuo nyt oli? Jack ei saannut heti sanaa suustaan, sillä hän ei vain voinnut sanoa vihaavansa niitä, sillä ne kertoivat miehelle mikä nainen oli ja sitä mies vihasi. Ei, noin mies ei voinnut tämän hetkisessä asemassa vastata.
"Näit miten reagoin siihen... kettuun." Jack vastasi sen erikoisemmin avaamatta asiaa ainakaan ääneen. Shael oli omin silmin nähnyt hänen reagtionsa ja nainen sai kiittää kykyjään että mies ei uskaltanut kiinni käydä.
"En pidä friikeistä." Mies sanoi hiljaa ja kääntyi paperien puoleen. Hän ei enempää halunnut puhua asiasta, sillä miehestä oli nöyryyttävää olla haltian orja rasistisena kusipäänä. Ja no Shael tuskin haluaisi kuunnella hänen avautumista friikki vihasta.

Jack käveli pöydän ääreen ja alkoi järjestämään papereita. Tietenkin mies oli aluksi hieman kankea ja hidas, sillä ei ollut tehnyt tätä hetkeen, mutta kun mies pääsi vauhtiin mies upottui siihen täysin ja saattoi jopa kuvitella että mies nautti tästä. Hänelle nämä olivat lapsuuden muistoja kaikessa karuisuudessaan ja se oli ehkä suurin syy miksi hän nautti. Aivot pääsivät töihin ja niin eespäin. Ensinmäinen paperi kasa oli miehen käsissä jo tuhottu kun Shael tuli huoneeseen hänen ruokansa kanssa laskien sen miehen eteen. Jack kiitti ja siirsi sitä hieman syrjään ottaen omenan käteensä samalla kun tutki papereita toisella kädellään. Sääli vain ettei hänen tehtävänsä ollut vastata niihin. Mies kasasi paperit kauniiseen pinkkaan eteensä ryhmitellen ja niistä joista mies ei ollut varma, laittoi mies ne omaan kasaansa että Shael saisi itse katsoa ne. Siinä kasassa tosin oli vain muutama hassu paperi.
Shael myös tuli miehen seuraksi huoneeseen, joka katsoi papereita ja toi niitä lisää miehelle. Jack vilkasi niitä, mutta katsoi ensin jo aloitetun pinkan läpi siirtyen sitten seuraavaan. Siinä se aika sitten menikin aina iltaan asti ja Jack kieltämättä tunsi itsensä väsyneeksi papereiden pyörittelyn jälkeen, mutta vain henkisesti. Joten Shaelin käsky lähteä takaisin huoneeseen ei otettu laisinkaan pahasti, mies vain viimeisteli oman kasansa ja nousi sitten ylös tuolilta venytellen itseään, lähtien kohti huonettaan.

Jack istahti huoneensa patijalle ja otti aamusta jätetyn omenan käteensä kun ovi oli sulkeutunut, ollen haukkaamassa sitä kun hän oli kuulevinaan jotakin oven takaa. Mies katsoi pimeydessä ovea ja ravisti sitten päätään ajatellen kuvitelleensa. Mies haukkasi omenaa ja alkoi syömään sitä iltapalaksi. Näin voisi tehdä jatkossakin, että oli aina illaksi jotakin. Mies joi vielä vettä ja valui sitten makaamaan patijan päälle kädet niskan takana. Mies ei nukkunut heti vaan makasi siinä jonkin aikaa hiljaisena, kunnes vain nukahti. Tämä yö ei kuitenkaan sujunut miehen kannalta rauhallisesti.. se uni palasi jälleen.. erilaisena, pahempana ja mies vain ponkaisi pystyyn hikisenä ja järkyttyneenä patijan viereltä lattialta. Hän ei ollut huutanut tällä kertaa ääneen, mutta oli kauhuissaan. Mies katsoi puista vankilaansa ja käpertyi sitten hiljaa istualleen sikiäasentoon hieroen silmiään. Hänen oli rauhoituttava ja nukuttava, mutta mies ei uskaltanut. Hän näki vain sen tapahtuman mielessään tuoreeltaan, sitten vielä siihen Kalma ja tällä kertaa mukana oli ollut myös se mies jonka hän oli epäonnistunut pelastamaan, hänen perheensä ja paljon muuta mikä miestä kalvasi. Hän ei halunnut nukkua enään.
Kalmankoira - Aavekoira
Jack Aaren Fisher (Merari) - Ihminen hirviön kehossa
Ivor - Kiltti demoni
Zara - Iso lisko
Raban - Katu kettu
Ghost - Demoni
Cole - Ihmissuden pentu
EdellinenSeuraava

Paluu Laiturit & kadut

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

Keskustelufoorumin moottorina toimii phpBB® Forum Software © phpBB Group

Designed by ST Software for PTF.
Käännös, Lurttinen, www.phpbbsuomi.com uncommitted-decoy

Tämäkin on ilmainen foorumi, jonka tarjoaa munfoorumi.com

Ilmoita asiaton sisältö

Muuta yksityisyysasetuksia