Kirjoittaja suskari » 08 Elo 2015, 11:01
Jack säpsähtäen havahtui strannssimaisesta tilastaan kun häntä napattiin yllättäen kaulapannasta kiinni ja nykäistiin alemmaksi, jolloin myös hänen katse kontaktinsa kettuun rikkoutui, ja mies katsoi nyt edessään olevaa noitaa. Noita varoitteli ettei mies saisi käydä kehenkään käsiksi, ei naisen silmien alla. Jack tiesi kyllä että siintä seurasi rangaistus varmasti, mutta hän ei voinnut itselleen mitään. Sitten Shael raahasi miestä kuin koiraa mukanaan pannasta repien, nyökäten peltoa kohden ja käski töihin. Mies katsoi hetken noitaa kovin loukkaantuneen näköisenä hieroen kaulaansa, mutta käveli sitten hakemaan itselleen sen yhden ämpärin perunoita varten, sekä kuokan että saisi kaivaa perunat ylös maasta. Sitten mies alkoikin töihin kuokan kanssa kaivaen perunoita ylös, heitti ne ämpäriin, heitti huonoja pois ja ämpärin täyttyessä kävi kippaamassa ne laatikoihin. Sama toistui niin kauan kun laatikot olivat lopulta täynnä ja mies laski työnsä tehdyksi. Mies palasi sitten Shaelin luokse, joka vain tarrasi häntä kaulapannasta ja lähti raahaamaan pois hukaten kettu ystävällensä hyvästit. Jack taas.. hän joutui olemaan hieman kumarassa ja tunsi itsensä harvinaisen nöyryytetyksi kun häntä raahattiin pitkin kyliä pannasta kiinni pitäen, kuin hän ei olisi osannut itse kävellä naisen perässä.
Lopulta he pääsivät kylän reunamille porttien läheisyydessä, josta oli suora näkymä muurien toisella puolella olevaan metsään. Se oli suorastaan houkuttavan näköinen ja Jack olisi vain halunnut juosta vartijoiden ohi vapauteen.. mutta ehkei se ihan niin helposti kävisi. Miehen katse valui tuosta "taivaan portista" hänen tämän kertaisiin asiakkaisiin.. joista toinen oli mies, palvelija, ja vielä hyvässä kunnossa. Paljon paremmassa kunnossa mitä Jack itse, joka viimeisimmästä perunoiden keräämisestä oli aivan mutainen käsistä alkaen. Tietenkin mies oli putsannut käsiään, mutta se ei vastannut käsien pesemistä vedellä. Jack tunsi todella pahan alemmuus kompleksin miehen edessä ja tajusi aina vain pahemmin mikä hänen tilanteensa oli Shaelin hoidossa. Hän ei ollut mikään muu kuin työtä tekevä kone, joka vain huollettiin tarvittaessa. Tällä toisella miehellä näytti menevän paremmin.
Miehen katse siirtyi sittemmin naiseen, joka ei tietenkään ollut ihmistä nähnytkään, sen Jack huomasi hetkessä ja jälleen mies olisi halunnut vain repiä naisen palasiksi, sekä vierellä olevan miehen. Sen näki miehen muuttuneesta ilmeestä, mutta mies piteli jälleen kerran itseään. Havahtuen mikälie naisen ääneen, joka kävi ilmoittamaan hänelle työnsä ja kysyi osasiko hän laatikoita siirrellä kärryyn. Jack katseli laatikoita, joita näytti olevan melkoinen kasa isosta aina pienempään.
"Osaan kyllä." Mies mutisi ehkä hieman huokaisten ilmoittaen sanattomasti ettei ollut kovinkaan kiinnostunut tehtävästä, mutta se oli pakko. Mies kääri hieman hihojaan ja käveli sitten ensinmäisen ison laatikon luokse miettien hetken missä järjestyksessä hän lähtisi kärryjä lastaamaan. Tietenkin miestä olisi hieman houkutellut vetää tämä pipariksi ja järjestää laatikot niin että ne varmasti jossakin välissä putoaisivat kärryiltä. Toisaalta Shael vain suuttuisi siintä, vaikka mies itse saisikin virnuilun aihetta, ja mies kärisi siintä ennemmin tai myöhemmin.
Mies kumartui ensinmäisen laatikon puoleen, joka oli kohtuu iso kokoinen ja Jackilla oli hieman vaikeuksia tarttua siihen kunnolla, eikä se ollut mikään kevyt nostettava. Mitä pirua näissä laatikoissa oikein oli!? Kiviä? Jack sai hetken ähistä ja puhista että saisi laatikon edes kärryn päälle, jonka päälle mies nousi ketterästi ja raahasi laatikon perälle. Mies vilkasi sivusilmällä takanaan avautuvaan houkuttavaan aukinaiseen porttiin.. mutta kääntyi sitten takaisin työnsä ääreen, mennen hakemaan uutta laatikkoa, joka sekään ei ollut mikään pieni tai edes kevyt, ja asetti sen isomman viereen.. sitten vielä kolmas samanlainen siihen lähelle ja Jack oli saannut näkösuojan katselijoilta. Hän hukkui hyvin laatikoiden taakse ja sitten oli aika ottaa toinen askel suunnitelmassa: mies teleporttasi porttien toiselle puolelle muuria vasten piiloutuen näkyvistä. Mies ei oli oikeastaan aivan porttien vieressä aivan vartijoiden nenän alla, sillä hän ei voinnut muualle oikeastaan teleportata, sillä hän ei tuntenut paikkaa ja näin teleporttaamalla liikkuminen ympäriinsä minne halusi oli mahdotonta. Syy miksei hän ollut alkujaankaan yrittänyt paeta näin. Nyt mies sai siihen tilaisuuden. Mies keskittyi uudestaan teleporttaamaan muistellen sitä satamaa missä he olivat olleet ensinmäisenä iltana, jonne mies ilmestyi hetken päästä.
"Tein -- hrgh!!?" Jack oli hihkumassa ääneen kun hänen kaulassa oleva panta teki ikävän yllätyksen työntämällä ihon läpi piikkejä. Jack nosti automaattisesti kätensä kaulalle ja tunsi kuinka kaula alkoi vuotamaan kosteaa nestettä hänen käsillensä. Jack katsoi kättään.. vai että tälläistä. Jack ei antanut asian lannistaa itseään vaan hänen oli pidettävä kiirettä, sillä hänen katoaminen oli jo varmasti huomattu. Jack juoksi laiturille veristä vuotavaa kaulaansa pidellen koittaen katsoa jostakin venettä.. mutta niitä ei ollut. Laituri ilmeisesti oli tarkoitettu vain laivoille. Mies kirosi sitä hiljaa ääneen ja katsoi metsään. Hänellä ei ollut muita mahdollisuuksia kuin etsiä toinen kylä jonne piiloutua sinne, jos täällä toista kylää edes olisi. Niinpä mies lähti rämpimään metsän suuntaan, vaikka tunsikin itsensä hieman kömpelöksi metsässä liikkuessaan, eikä hänellä ollut hajuakaan minne hän oli menossa edes. Jack pelkäsi että hän juoksuttaisi itsensä vain umpikujaan tai loukkaisi itsensä vahingossa, eikä hän voinnut ikuisuuksiin juosta verta vuotavan kaulan kanssa.
Jack juoksi kauan, niin kauan kun mies jaksoi.. hän oli päässyt kallion täyttämälle rannalle jossa aallot hakkasivat kiviä vasten ja mies katseli näkymää hieman kalpeana jo ja hikisenä juoksemisesta. Oliko tämä paikka saari? Oliko hän juossut saaren toiseen päähän? Jos näin oli, saari ei todellakaan ollut mikään iso vaan se oli kuin surman loukku hänelle. Hän saattoi pystyä juoksemaan, piiloutumaan, mutta saarelta hän ei päässyt pois. Oliko siis pakko lähteä uimaan? Mies katseli kallion reunalta alas kiviä vasten hakkaavaa aallokkoa ja sitten merelle missä näkyi vain silmän kantamattomiin lisää vettä. Mies kiristeli hampaitaan, mutta kääntyi sitten kävelemään ranta viivaa pitkin väsyneenä ja kaulaa pitävä käsi yltä päältä punaiseksi värjäytyneenä, kuten hänen paitansa myös.