Kirjoittaja Aksutar » 28 Touko 2009, 12:02
Ada
Vihdoin tämä hauskanpito alkoi. Ankoku päästi ilmoille käskyn, jonka saattelemana koko joukko hyökkäsi laivan kimppuun. Ada totta kai mukana, tosin hän pysytteli vampyyri tuttunsa kanssa.. ei sillä etteikö olisi osannut pitää huolta itsestään, vaan hän halusi olla mahdollisimman vähän tiellä ja totutella tähän ryhmätoimintaan paremmin. He laskeutuivat kannelle kun räjähdykset olivat loppuneet ja miehiä alkoi ilmestymään kannen alta sankoin joukoin.. saattoi vain arvailla kuinka monta miestä sieltä löytyi, mutta "friikit" tunnetusti olivat vahvempia mitä ihmiset.. joten melko tasaväkistä tämä tulisi olemaan, ellei sitten jopa ylivoima heidän puolelleen.
No, teurastus alkoi. Ada huomasi että ryhmätyö vampyyrin kanssa oli helpompaa kuin muiden friikkien, kun tunsi toisen taidot ja rajat.
Sulavasti yhteistoimin Ada ja toinen vampyyri pistivät miehiä lepoon laivan takakannella. Laivan kansi oli yllättävän liukas.. kannella oli vettä, joka oli yön viileydessä jäätynyt kannelle, mikä loogisesti teki siitä liukkaamman. Ihmisille tuo ei näyttänyt olevan ongelma, heillä ilmeisesti oli sen verran hyvät kengät. Ei se Adaakaan haitannut, paitsi välillä meinasi jalka lipsua kun piti äkkiä väistää pois hyökkääjien alta.
Miehiä tuli kannen alta yhä lisää ja lisää, sitä mukaan mitä he saivat niitä tapettua.. Adalla ei ollut hajuakaan mitä laivan toisessa päässä tapahtui, mutta hyvin se näytti sujuvan siltä osin mitä hän näki. Sitten kannen alta alkoi kuulumaan raskaampia askeleita... ulos alkoi tulla huomattavasti raskaammin varustettuja, erittäin isokokoisia miehiä.. ei mitään tavallisia sotilaita, mutta äkkiäkös tuollaisen kellistäisi jos tietäisi mihin iskeä. Lisäksi noiden sotilaiden aseet näyttivät olevan astetta kömpelömmät.. kiveksiä ja valtavia sotavasaroita, mitkä varmasti tekisivät tuhoa mikäli osuisivat.
Hetken herpaannuksen johdosta taka kannelle oli päässyt nousemaan enemmän miehiä mitä äsken, joten Adan ja hänen "parinsa" piti perääntyä kaiteelle. Onneksi vampyyreilla oli sen verran hyvä tasapaino, että tappaminen onnistui kapean laudan päällä.. tosin sitten tömähti.
Laiva törmäsi taas jäälauttaan, minkä johdosta osa miehistä tippui suoraan veteen, jää lautan ja laivan väliin, johon sitten murskaantuivat.. Ei kiva.
Adan onnistui pitää tasapaino törmäyksestä syntyneen tärähdyksen johdosta, mutta hänen parinsa horjahti niin pahasti että oli tippua alas. Ada vetäisi miehen takaisin kaiteelle ja samantien heidän piti hypätä syrjemmälle kun yksi raskaasti varustettu sotilas heilautti valtavaa vasaraansa heitä kohti.
Heidän onnistui juuri hypätä alta pois kun sotilas pisti kaiteen pirstaleiksi suurella vasarallaan.. ja sen jälkeen tuo lähtikin heidän peräänsä. Kuten sanottu, äkkiäkös tuollaisen sotilaan kellistäisi, mutta nyt kun tuo oli päässyt vauhtiin vasaransa kanssa, ei kannattanut mennä lähelle. Sotilas liikkui kokoajan, heilauttaen vasaraansa kepeän oloisesti samalla kun yritti murskata vampyyrit sillä.
Ada ja toinen vampyyri väistelivät minkä kerkesivät, kunnes yhden vasaran iskun johdosta he joutuivat erilleen.. ja totta kai vasaransa kanssa heilunut sotilas lähti Adan perään. Ada keksikin jo suunnitelman.. Hän väisteli tuon iskuja, johdattaen sotilaan reunalle päin, kohtaan, josta sotilas oli juuri pistänyt kaiteen päreiksi.
Kun sotilas oli tarpeeksi lähellä reunaa, Ada hyppäsi tuon alta pois ja laskeutui miehen selän taakse, josta hän sitten voimalla työnsi miehen yli laidan..
Se ei käynytkään niin helposti.. Mies kyllä horjahti ja lähti tippumaan yli laidan, mutta vielä ennen tippumistaan mies kerkesi kääntymään ja humauttamaan Adaa vasarallaan niin, että Ada lensi myöskin laidan yli, tippuen veteen tuon kanssa.
Vesi oli jäätävää. Ada upposi pari metriä pinnan alle tiputuksen johdosta, mutta ui sitten pintaan. Raskaasti varustettu mies ei ollut yhtä onnekas.. panssarit mitä tuolla oli yllä upottivat hänet yhä syvemmälle ja syvemmälle, kunnes tuo hukkui..
Ada oli astetta pöperöisempi iskun ja tiputuksen johdosta, mutta havahtui yllättävän nopeasti siihen että laivan kylki oli tulossa häntä kohti ja hän tulisi kokemaan karun murskautumis kuoleman jollei pääsisi laivan ja jäälautan välistä pois.
Sen pidemmittä mukinoitta Ada ui jäälautan luokse, iski kyntensä siihen ja kiipesi nopeasti sen päälle, juuri ennen kuin Laiva osui uudestaan lauttaan. Jäällä taas piti varoa liukastumista ja sojottavia piikkejä.. niihin ei olisi kiva kuolla, mutta onneksi suurin osa piikeistä oli sen verran isoja ettei niihin voinut teloa itseään, ellei ihan tahallaan yrittäisi.
Ada luuli jo olevansa turvassa, kun äkkiä kuuli tömähdyksen jäällä.. hän nosti katseensa ylös ja huomasi yhden raskaasti varustetuista sotilaista laskeutuneen jäälautalle.
miehen ilme ei ollut kovinkaan ystävällinen... syystäkin. Tuo nosti kirveensä ylös ja huusi Adan tappaneen hänen veljensä.. Adalla meni hetki tajuta että vasaran kanssa riehunut sotilas oli siis tuon veli. Ei perhana. Ada kompuroi jaloilleen ja lähti väistelemään miehen hyökkäyksiä minkä kerkesi, kun tuo raivopäissään kävi kirveen kanssa päälle huutaen tappavansa tuon saastaisen vampyyrin.
//ohops... tulipas taas tekstiä 8D //