Leimuavaa tulta ja palavia seittejä med dogi


Metsästä löytyy sieltä täältä jyrkkiä ja loivempiakin kallioita. Kalliot ovat vaarallinen paikka, varsinkin sateella. Osa kallioista tulee myös kovin arvaamattomasti vastaan metsässä, joten liikuthan varovaisesti! Varsinkin pohjoisempaan mentäessä kallioita ja kukkuloita alkaa olla yhä enemmän ja enemmän, puhumattakaan maahalkeamista...

Valvoja: Crimson

Viesti To Huhti 01, 2010 8:23

Leimuavaa tulta ja palavia seittejä med dogi

//lukki ja animedog voisi jolkotella paikan päälle :D/

Aleksander

Päivä oli kerrassaan harmaa ja ah niin ihana sumu vallitsi kallioilla vähän ylempänä ettei niiden huippuja edes näkynyt. Kallioiden juurella oli pieni aukea, missä oli erilaisia kiviä, Teräviä, tylppiä, litteitä, jotkut näyttivät jopa penkeiltä. Aukean ympärillä oli metsää ja siellä oli pimeää. Kaikki näytti synkältä, mutta Alex oli pirteä. Tämä oli juuri hyvä päivä lähteä katselemaan paikkoja, ei toki mitään niitä kukkaketoja tai jotain muita sellaisia, vaan vähän ankeampia paikkoja. Kuten juuri nämä kalliot. Niillä olisi kiva kiipeillä.
Tällä kertaa Sheridan oli jäänyt kotiin, toki tuo olisi halunnut tulla mukaan, mutta kun isäntä käskee niin pitää totella. Alex hyvittäisi sen sitten kun palaisi takaisin kotiin.
Aleksander oli kallioiden juurella ja katseli sumun peittämiä huippuja.
Huiput kiehtoivat häntä, mutta enemmän Alexia kiehtoi noin 5 metrin korkeudella kallioiden tasanteella oli halkeama. Se oli aika iso Alexiin itseensä nähden, mutta halkeamaa ei näkynyt edes kokonaan, koska se oli korkealla ja sumun peitossa.
Hän katsoi ylhäälle hetken kädet lanteillaan. Sitten hänen katseensa vaelteli kallion reunaa pitkin, kunnes löysi oivan paikan mistä voisi kiivetä ylös.
Alex kääri kauluspaitansa hihat ylös ja lähti kiipeämään kalliota ylöspäin.
Se ei ollut ihan helppoa, kallio oli liukasta ja pari kertaa Alex oli tippua.
Lopulta ylös päästyään hän pyyhki otsaansa hengästyneenä ja katseli ympärilleen. Halkeama oli nyt koko komeudessaan hänen edessään. Se oli tarpeeksi iso vaikka lohikäärmeelle.
Alex saapasteli peremmälle halkeamaan. Siellä oli hiljaista ja kosteaa, tuuli vain tuiversi halkeaman seinämissä. Sumu peitti aukon perän, joten Alex otti kiven maasta ja heitti sen sumuun. Kuului kun kivi osui maahan, eli ei siellä pitäisi mitään ihmeellistä olla.
Hän lähti kävelemään eteenpäin, sitten hän kääntyi takaperin ja katsoi näkyikö läheisen metsän puita enää. Eikä aikaakaan kun takaperin kävellessään Alex törmäsi johonkin.
Se oli tahmeaa, eikä hän päässyt pois. Mitä hän sanoi ääneen. Alex yritti pyristellä itsensä irti, mutta ei, se oli liian voimakasta. Mitä se oikein oli? hämähäkin seitti?
täytyy olla hemmetin iso hämähäkki verkosta päätellen hän ajatteli mielessään.
Eihän hän voinut siihenkään jäädä odottelemaan herraa/rouvaa valmiiksi katettuun pöytään.
Alex muisti, että hänellä oli tulitikkuaski housuntaskussaan. Hän yritti kurottaa kättään ottamaan askin ja onnistuikin siinä pienen tovin kuluttua. Tästä lähtee.. Hän sytytti tulitikun ja laittoi palavan tikun kämmenelleen. Hän lausui haltiakielellä sanan ja tuli leimahti. Alex piti tulta kämmenellään kuin kaunista kukkaa, joka voisi mennä herkästi rikki.
Hän siirsi tulen lähemmäksi verkkoa. Se ei syttynyt helpolla sillä se oli kosteaa ja tahmeaa.
Verkko kumminkin syttyi ja levisi nopeasti. Alex pääsi vihdoin irti hämähäkin verkosta.
Hän siirtyi pari askelta taaksepäin ja jäi katsomaan lumoutuneena palavaa verkkoa. Kuinka kaunis se olikaan.
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 1955

Liittynyt: Ma Touko 04, 2009 8:00

Paikkakunta: Tuntematon planeetta

Viesti To Huhti 01, 2010 8:51

Lukki

Lukilla oli hyvä päivä. Vaikka olikin koleaa ja oli sumua, Lukilla oli hyvä päivä. Hän nimittäin oli löytänyt täydellisen paikan, mistä sai paljon lepakoita. Herra oli miltein onnessaan ajatellessaan saavansa kohta syödä tuoretta lepakonlihaa, mutta jokin pisti huomiolle kun hän käveli hiljakseen sumussa... Jokin nimittäin hohti keskellä sumua. Loimusi.... KÄÄK! Lukin lepakkoverkko oli juuri tuolla! Albiino ihme kyllä lähti juoksuun, vaikka hengästyikin yleensä varsin nopeasti. Ja siinähän se roihusi, hänen verkkonsa oli ilmiliekeissä... Ja tuolla oli joku, joka ilmeisesti oli sen sytyttänyt, ainakin näin Lukki päätteli.
"Hei!", tuo huudahti, ja päästyään tarpeeksi lähelle ettei huuta tarvinnut, hän nojasi polviinsa, ja veti syvään henkeä.
"Sinäkö tuon teit!?", hän sitten ärähti, punaiset silmät katsoen valkoisten hiusten takaalta syyttävästi, samalla kun hän osoitti entisen verkkonsa jäännöksiä. "Ajattelitko yhtään, että taisit juuri tuhota jonkun elinkeinon?", hän jatkoi, ja näytti niin happamalta kuin vain mahdollista.
"Siis poltaaksesi verkon, kiipesit monen metrin korkeuteen? Mikä ihme ihmisiä nykyään risoo?", tuo jatkoi, ja alkoi loppupuolella mutista omiaan... Toinen saisi luvan korvata aiheuttamansa ongelmat! Lukki oli juuri kerennyt iloita lepakkoateriasta, jota hän ei ollut syönyt moneen viikkoon, ja tuo torvelo tuli ja poltti verkon maan tasalle!?

[[Tässön Hundi ^^ Tuntuu kyl nololta pistää vähän lyhempää noin pitkän perään ^^' ]]
Splinter, Ice Prince || Roka, Blind Loner || Copper, Righteous Man || Argen, Lenient Beast || Sullivan, Guardian of Animals || Nelladel, Night Hunter
Tänne päin,, jos sinulla on peli-idea tai tahdot kurkata avoimena olevia tärkeitä ja ei-niin-tärkeitä peli-ideoita.

"Hey, what I've been saying? I am impossible to kill - I had to do it MYSELF, and even then I got back in the books of living just to piss people off."

Ava (c) Minä.

Viesti Pe Huhti 02, 2010 2:44

Aleksander

Alex hätkähti kun kuuli jonkun sanovan hei vähän ärtyneenä. Ja sitten esitti kysymyksen heti perään, johon poika vastasi sitten M minä.. Hän oli kuin halolla päähän lyöty. Okei hän oli odottanut hämähäkkiä, mutta ei osannut edes kuvitella tuota näkyä. Aleksander otti yhden askeleen taaksepäin. Tuo.. oletko sinä tehnyt tuon verkon? Hän kysyi hämmästyneenä.. nojaa olihan olento paljon isompi kuin hän itse ja se oli tullut raivoamaan verkkonsa rikkomisesta, joten tuo oli ihan arvattavissakin. Anteeksi en osannut odottaa, että sinä.. tai joku sinun kaltaisesi olento olisi tehnyt tuon. Enkä päässyt millään muulla keinolla irti verkosta. Ei oikein huvita jäädä odottamaan ruokapöydälle omena suussa omaa kuolemaansa.
Aleksander katsoi toisen silmiä. Ne näyttivät hyvin vihaisilta ja vielä pelottavammilta, kun tuli söi edelleen verkkoa heidän takanaan. Ei, en kiivennyt tänne ylös rikkoakseni verkkosi. En edes tiennyt siitä! Olen vasta tullut koko maahan ja lähdin katselemaan paikkoja. Siinä kaikki.
Alex yritti selitellä, ettei tehnyt sitä tahallaan tai ainakaan ei tarkoituksella.
Voin kyllä korvata tuon.. jotenkin Hän nosti kätensä osoittaen tulta ja pyyhkäisi ilmaa, kuin pölyä. Tuli katosi verkosta saman tien jättäen jälkeensä vain palaneen verkon rippeet.
Usko tai älä, mutta olen hyvin pahoillani tuosta. Ja muuten, et kai sinä syö ihmisiä? Alex kysyi toiselta ehkä hivenen pelkoa hänen silmissään. Hän ei ollut koskaan nähnyt noin suurta hämähäkkiä ei edes unissaan.

//Eihän se mittään tee. Ei sitä aina jaksa pitkää tekstiä laittaa ^^//
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 1955

Liittynyt: Ma Touko 04, 2009 8:00

Paikkakunta: Tuntematon planeetta

Viesti Pe Huhti 02, 2010 3:20

Lukki

Toinen sitten alkoi selittelemään, mitä oli tehnyt... eikä ollut ensimmäinen kerta, kun joku hämmästyi tajutessaan verkontekijän olevan enempi ihmismäinen olento kuin kahdeksalla jalalla liikkuja.
"Olisit kiltisti vain dottanut, olisin kyllä päästänyt irti...", albiino murahti, ja katsoi melko haikeana verkkoaan. Ei illalista tänä iltana... Ellei hän aikoisi tuota pentua syödä. Kohtahan tuo heilautti kättään, takellen taas. Lukki aktsoi lievällä mielenkiinnolla kuinka verkkonsa tulet sammuivat, ja huokaisi sitten. Olisipa se noin helppoa, yhden verkon tekemiseen meni yleensä päivä jos toinenkin.

No kohta tuo kysyi kysymyksen, joka sai Lukin ainoastaan mulkaisemaan tuohon arvioivasti.
"Ihmisiä en, ja sinäkin näytät hiukan liikaa älylliseltä että sinut voisi popsia.", hän sanoi sitten suoraan, katsoen toisen läpikotaisin.
"Sitkeältäkin näytät, kaiken lisäksi.", albiino jatkoi, ja meni sitten katsomaan verkkonsa hiiltyinetä jäännöksiä. Tökki niitä varovaisesti pitkällä sormellansa, ja huokaisi sitten masentuunesti. "Miten muka korvaisit, en keräile metallinpaloja kuten ihmiset, ja sinä tuskin osaat pyydystää lepakoita.", tuo sitten murahti, ja isthti maahan jo valmiiksi. Kai se pitäisi rakentaa uusi verkko kokonaan... yleensä hän vain korjaili vanhoja verkkojaan.
Splinter, Ice Prince || Roka, Blind Loner || Copper, Righteous Man || Argen, Lenient Beast || Sullivan, Guardian of Animals || Nelladel, Night Hunter
Tänne päin,, jos sinulla on peli-idea tai tahdot kurkata avoimena olevia tärkeitä ja ei-niin-tärkeitä peli-ideoita.

"Hey, what I've been saying? I am impossible to kill - I had to do it MYSELF, and even then I got back in the books of living just to piss people off."

Ava (c) Minä.

Viesti Su Huhti 04, 2010 3:46

Aleksander

Alexin kävi hieman sääliksi toista, mutta toisaalta eihän hän voinut mitenkään tietää ettei verkon omistaja juurikaan syönyt ihmisiä.. mutta silti.
Ulkona tihkutti vettä hiljalleen siinä sumun saartamassa kosteassa paikassa, jossa hämähäkkimies sattui varmaankin asumaan. Alex hätkähti lievästi toisen mulkaisun jälkeen, muta sen sanat nostattivat hänet kananlihalle. Kiitoksia vain, mutta taidan jättää ruokana olemisen väliin tältä erää hän sanoi. Aleksander jäi seuraamaan katseellaan, kun mies meni katsomaan verkkonsa jäännöksiä. Noh, metallinpaloja minulla ei edes ole paljoa, mutta lepakoiden pyydystämistä voisin kyllä kokeilla hän sanoi pieni virne naamallaan. Idea saattaisi jopa toimia, siis jos jo valmiiksi grillattu lepakko kelpaa sinulle? Ei Alex nyt sentään mikään toivoton tunari ole, ehei. Kyllä hän joskus aivojaankin käyttää. Tiedätkö yhtään mitään paikkaa, missä niitä olisi jokunen kourallinen? Alex uskaltautui jo kävelemään vähän lähemmäs palaneen verkon jäämiä ja katsoi toista kysyvästi.

//Vähän kökköä ^.^//
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 1955

Liittynyt: Ma Touko 04, 2009 8:00

Paikkakunta: Tuntematon planeetta

Viesti Su Huhti 04, 2010 6:22

Lukki

Toinen sitten myönsikin, ettei olisi ruuaksi edes jäännyt. Ja Lukin teki mieli mulaksita uusiksi... Tuon onneksi Lukki ei kerännyt niitä kiilteleviä metallipalasia, joita myös "rahaksi" kutsuttiin, kun ei kerta tuolla ollut niitä mukana.

Kohta tuo tuli vähän lähemmäs Lukkia, sanoe että voisi auttaa lepakoiden nappaamisessa, jos ei haittaisi että nuo olisivat hiukan kärähtäneitä. Lukki nosti katseen verkostansa, ja katsoi sitten arvioivasti tuota. Tuoko, nappaisi lepakoita, hänelle? Just joo, ja ihmiset rakastivat haltioita! Lukki nousi taas, ja meinasi virnistää kun tajusi jälleen olevansa paljon pidempi mitä toinen. No oli siinäkin ilonaihe... pitäisiköhän työntää hampaat esille, niin ei säälisi enään?

"Jos osaat, niin koeta. Paha vaine ttä joudut odottamaan siinä tapauksessa yöhön, sillä ne lentorotat menevät tästä ainoastaan öisin..."

[[Eh, minullakin... oikein säälittää.... Mutta Allu on söpö, uskaltautuu jutella valkoiselle hämähäkille jolla on punaset silmät xD]]
Splinter, Ice Prince || Roka, Blind Loner || Copper, Righteous Man || Argen, Lenient Beast || Sullivan, Guardian of Animals || Nelladel, Night Hunter
Tänne päin,, jos sinulla on peli-idea tai tahdot kurkata avoimena olevia tärkeitä ja ei-niin-tärkeitä peli-ideoita.

"Hey, what I've been saying? I am impossible to kill - I had to do it MYSELF, and even then I got back in the books of living just to piss people off."

Ava (c) Minä.

Viesti Ti Huhti 06, 2010 9:12

Aleksander

Alexin lepakon pyydystämisehdotuksen jälkeen toinen nousikin seisomaan.
Hänelle tuli vähän pätkä olo siinä, kun joutui kohottamaan katsettaan nähdäkseen toisen miehen kasvot. Itsevarmalla mielialalla sitä kuitenkin mentiin. Ei kai lepakoiden pyydystäminen nyt niin vaikeata olisi, varsinkin kun on tuli apuvälineenä. Kerta se olisi ensimmäinenkin.
Ja kyllä, tuolle hämähäkkimäiselle miehelle Alex oli lepakoita syöttämässä. Ei itse ihan kestänyt ajatusta niiden syömisestä. Ne ovat yö eläimiä ja hän itsekin piti illasta ja yöstä, silloin tuli on parhaimmillaan.
Onko noin? Nooh kyllähän se sopii, jos juttuseuraa vaan löytyy. Eikä pimeän tulossa mene varman kuin pari tuntia, näin nopealta arviolta. Mies sanoi jo melkein hymyssä suin.
Joten.. Alex sanoi ja istui läheiselle kivelle Mistä päin tulet?
Hän heitti kysymyksen, jottei ihan ikävystyttävän tylsää tulisi.

//Haha.. näinhän se menee. Tyyppi itse pompottelee tulta ja ollaan kamuja punasilmäisen hämähäkkimiehen kanssa. Mahtaa Lukki vähä ihmetellä että mitä toi lyhyt juippi tänne työntää nokkaansa XD//
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 1955

Liittynyt: Ma Touko 04, 2009 8:00

Paikkakunta: Tuntematon planeetta

Viesti Ke Huhti 07, 2010 1:34

Lukki

Lukki ainakin itse tunsi olonsa paremmaksi tietäessään että oli pitempi. Mutta tuo ilmeisesti oli tosissaan, kun kerran sanoi että eihän iltaan ollut kuin pari tuntia, ja se menisi nopeasti jos oli joku mukana juttelemassa. Tuo laski takamuksensa alas, ja Lukki kohotti tosita kulmaansa. Oliko tuo nyt aivan satavarma tästä? Jutella nyt albiinon punasilmäisen myrkkyä ja lievää happoa sylkevän hämähäkin kanssa, joka muistutti kyllä enemmän demonia kuin ihmistä.
"Kuule, oletko kahjo vai hullu? Harvempi jää enään kerran kiinni jäätyään minulle pitämään seuraa.", hän totesi, mutristaen huuliaan toiselta puolelta suutaan, mutta istahti sitten itsekkin, alkaen sitten samoin tein punomaan uutta verkkoa. Sormien päästä tuli vaaleaa lankaa, joka sitten ketterillä sormenliikkeillä punottiin yhteen paljon kestävämmäksi, mutta silti miltein näkymättömäksi langaksi.
"Merten takaa.", tuo vastasi lyhyesti, samalla kun sormet vilistivät. Kohta hänellä oli suunnilleen metrin verran tätä lankaa, mutta sitä tarvittaisiin ainakin viisikymmentä metriä... ugh...
"Sinä sitten? Enkä edes nimeäsi tiedä..."

[[Ja vielä pitäisi napata lepakoitakin sapuskaksi... ]]
Splinter, Ice Prince || Roka, Blind Loner || Copper, Righteous Man || Argen, Lenient Beast || Sullivan, Guardian of Animals || Nelladel, Night Hunter
Tänne päin,, jos sinulla on peli-idea tai tahdot kurkata avoimena olevia tärkeitä ja ei-niin-tärkeitä peli-ideoita.

"Hey, what I've been saying? I am impossible to kill - I had to do it MYSELF, and even then I got back in the books of living just to piss people off."

Ava (c) Minä.

Viesti To Huhti 08, 2010 6:59

Aleksander

Hiukan siinä katseltuaan ympärilleen toinen sitten kysyikin, että oliko Alex kahjo vai hullu. Jaa a, saatan olla molempia, niin ainakin jotkut sanovat, mutta kaiketi tieto siitä, että seittisi ei ole tulenkestävää auttaa hieman pelkoon. Kyllä se seitti kestävää oli, hyvinkin kestävää, mutta tulenarkaa. No ei seura ole joskus pahitteeksi, vai mitä mieltä olet? Alex laski päätään sitä mukaa kun toinen istuutui myöskin. Sitten mies alkoi punomaan uutta verkkoa. Aleksander katsoi mielenkiinnosta toisen sorminäppäryyttä. Hän katsoi sitä kuin pieni kissanpentu, joka näki lankakerän pyörimässä lattialla. Ei siihen oikein mitään osattu sanoa.. vau?
Alex heräsi toisen sanoessa, että tuli merten takaa. Samoin.. hän sanoi.
Oli uskomatonta miten lankaa tuli sormenpäistä ja se sorminäppäryys ja se kun punottu lanka muuttui miltei näkymättömäksi.
Sumu alkoi pikkuhiljaa hälvetä laskevan auringon edestä. Tai mitä auringostakaan sitten loppujenlopuksi näki niiden kaikkien kallioiden takaa.
Kaukaa minäkin. Pahoitteluni, käytöstavat taisivat jäädä kotiin koirani seuraksi hän naurahti.
Olen Aleksander Chrisopher Fox. Entä itse? Tuo jäi odottamaan vastausta.

//Niinpä.. kai sitä jaksaa vielä?//
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 1955

Liittynyt: Ma Touko 04, 2009 8:00

Paikkakunta: Tuntematon planeetta

Viesti To Huhti 08, 2010 7:42

Lukki

Hmm, vai heikkouden tietäminen auttoi... no jopas. Useimmilla se vain nosti halua teilata tämä vaalea yksilö, vaikkei tämä mitään pahaa ollut tehnytkään! Itseppähän kulkivat verkkoon!
Toinen sitten keskittyikin Lukin tekemisiin, eikä hän pistänyt pahitteeksi. Siinähän katsoi, jos uskoi muistavansa sormenliikkeet ulkoa... mikä oli sinällään mahdotonta, kahdeksan sormea tekivät yhteistyötä kuin varsin tehokas susilauma, juuri kun luuli saaneensa kiinni perusjuonesta, huomasikin että oli aika vaihtaa kohtaa, jolloinka myös taktiikka vaihtui. Mutta tuo sitten paljasti nimensä, kertoen sitä ennen ettei itsekkään ollut täältä kotoisin. Lukki hymähti, kun toinen kysyi hänen nimeänsä kohteliaasti, aivan kuin oltaisiin jossain juhlissa...
"Wohtehgomt, rodultani taasen olen dsoguhlowuj. Mutta pyydän, tee kuten kaikki muut ja kutsu Lukiksi. Sopii paremmin, saatan olla ruma mutten paha.", hän naurahti itsekkin, ja jatkoi sitten taas punontaansa. Ilta kyllä tuli, ja Lukki tunsi sen ihollansa turhankin hyvin. Albiino veti tisensä kippuraan ja puisteli vähän aikaan.
"Hrrh, toivottavasti ei mene pakkasen puolelle nytten, tai vaivun horrokseen... siinä menisi minun ateria sitten."
Splinter, Ice Prince || Roka, Blind Loner || Copper, Righteous Man || Argen, Lenient Beast || Sullivan, Guardian of Animals || Nelladel, Night Hunter
Tänne päin,, jos sinulla on peli-idea tai tahdot kurkata avoimena olevia tärkeitä ja ei-niin-tärkeitä peli-ideoita.

"Hey, what I've been saying? I am impossible to kill - I had to do it MYSELF, and even then I got back in the books of living just to piss people off."

Ava (c) Minä.

Viesti Pe Huhti 09, 2010 7:27

Aleksander

Aivan, siinähän se olikin. Mies ei ollut tehnyt mitään, minkä vuoksi tuon voisi tappaa.. tai ainakaan Alexille ei ollut tehnyt mitään. Hän ei ymmärtänyt niitä ihmisiä, jotka tappoivat huvikseen tai oikein kaivamalla kaivoivat jonkun pienenkin asian esille, minkä takia voisi tappaa toisen. Noh, ainakin ensikerralla jos sellaista tulee niin Alex katsoo sitten kanssa eteensä eikä minnekään muualle. Ja jos silti juuttuu verkkoon, niin odottaa sitten hämähäkkiä päästämään itsensä irti.
Oli hämmästyttävää, kuinka toisen sormet vipelsivät kuin viimeistä päivää ikään.
Alex ei oikein pysynyt taktiikassa perässä. Ei, liian nopeaa.
dsoguhlowuj.. Hän suurin piirtein tavasi sen sanan.. vaikea. En ole ennen kuullutkaan moista rotua.. Hän ajatteli ääneen hetken ja jatkoi taas Noo.. kyllä sinä aika pelottavalta näytät, mutta jos sinussa jotain pelättävää oikeasti olisi, olisin itse lähtenyt käpälämäkeen jo ajat sitten mies naurahti. Viileä ilta tosiaan teki tuloaan. Alex nosti kulmaansa pienesti kun Lukiksi esittäytynyt mies veti itsensä kippuraan.
Horrokseen? Tarkoitatko vähän samalla tavalla kuin karhut nukkuvat talviunta? Alex ei ollut haka näissä asioissa, mutta kyllä hän jotain kumminkin tiesi ja osasi.
Kauanko se horros yleensä kestää? Alex kysyi vielä.
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 1955

Liittynyt: Ma Touko 04, 2009 8:00

Paikkakunta: Tuntematon planeetta

Viesti Pe Huhti 09, 2010 10:46

Lukki

"Dso - Gu - Hlo - Wuj.", Lukki tavasi rotunsa toiselle, ja hymähti sitten kevyesti. "Onkin aika harvinainen laji, olet onnekas kun ensimmäinen rotuni edustajista, jonka tapaat, on mies. Jos tapaat naisen, juokse.", hän naurahti kuivasti, ja veti sitten vaatteitaan paremmin päällensä. "Ja voin näyttä pelottavalta jos haluan, haluatko muka nähdä?"
Ei olisi vaikea homma, senkus vain työnnettäisiin myrkkyhampaat ulos ja annettaisiin myrkyn valua hetken... hehe.... Se toimi hyvin, viimeksi ainakin. Ai että miten se sotilas oli juossut karkuun, kun oli sanonut muutaman ilkeän sanan.

"Ei, ei talviuni, vaan horros. Horros on kuin tajuttomuus, enkä herää siitä ennenkuin tulee taas tarpeeksi lämmintä. Unesta sentäs voi herätä, jos tulee nälkä.", hän selitti, ja veti jalat rintakehäänsä vasten. Kylmä, todella kylmä! Lukki ravisteli päätään, ja alkoi sitten taas kutomaan verkkolankkaansa.
"Vietän talvet horroksessa, ja herään keväällä erittäin nälkäisenä... sen takia raivostuin kun rikoit verkkoni.", hän selitti anteeksi pyytävästi, ja puisteli sitten taas. Hrrh, kylmää! Mutta hän oli pahoillaan, kun oli ärissyt sillä tavalla, normaalisti hän olisi vain käskenyt ystävällisesti toista painumaan muualle, ja alkanut kitisemättä tekemään uutta verkkoa.
Splinter, Ice Prince || Roka, Blind Loner || Copper, Righteous Man || Argen, Lenient Beast || Sullivan, Guardian of Animals || Nelladel, Night Hunter
Tänne päin,, jos sinulla on peli-idea tai tahdot kurkata avoimena olevia tärkeitä ja ei-niin-tärkeitä peli-ideoita.

"Hey, what I've been saying? I am impossible to kill - I had to do it MYSELF, and even then I got back in the books of living just to piss people off."

Ava (c) Minä.

Viesti Su Touko 02, 2010 3:29

Aleksander

Alex nosti kulmiaan, kun toinen sanoi, että jos tapaisi naispuolisen.. hämähäkki ihmisen, niin pitäisi juosta ja lujaa. Kiitoksia neuvosta, sanon siiten terveiset, jos satun näkemään sellaisen. Alex sanoi samalla virnistäen pienesti.
Seuraavan lauseen kuultuaan hän naurahti Senkun. Muista ei tiedä, mutta kyllä Alex jäisi silti, vaikka saisikin paskahalvauksen, hänhän oli luvannut toiselle, että auttaisi tätä pyydystämään ruokaa.. tässä tapauksessa lepakoita. ja sen hän myös tekisi. Ei, Alex ei rikkoisi lupaustaan.

Alex kuunteli kiinnostuneena toisen selostusta siitä, mikä horros on ja mitä eroa sillä ja tavallisella talviunella on. Hän nojasi polviinsa istuessaan kivellä.
Ilma oli kostea ja kylmä viima puhalteli kallion seiniä pitkin sulavasti. Pimeäkin alkoi jo pikkuhiljaa laskeutumaan kaikkialle.
Eli siis, jos nyt vaivut horrokseen, heräät vasta kun tulee taas lämmin. Ja sinä aikana voit jopa kuolla nälkään? Alexille itselleenkin alkoi tulla vilu, joten hän hieroi käsiään yhteen ja puhalsi sitten niihin. Sitten hänen käsissään olikin jo tulta. Tuli lämmitti mukavasti.
Älä pelkää, en polta sinua tai verkkojasi
Alex kuunteli kun Lukki jatkoi puhumista Ymmärrän.. Hän katsoi käsissään sädehtivää tulta ja sitten Lukkia. Hän oli saanut idean.
Pelkäätkö sinä tulta? Alex kysyi ja jäi odottelemaan vastausta.

//Im terribly sorry for keeping you waiting. //
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 1955

Liittynyt: Ma Touko 04, 2009 8:00

Paikkakunta: Tuntematon planeetta

Viesti Ma Touko 03, 2010 8:41

Lukki

"Senkus".... Lukki virnisti väsähtäneesti. Kaipa sitä voisi... Lukki suoristautui istuma-asennostaan sen verran, ettei ihan polvissa kiinni nyhjöttänyt, ja availi hieman suutaan, ettei mikään revähtäisi. Olisi inhottavaa, jos suun viereen saisi haavan... yäh. No kohtahan hän työnsi kovalla vauhdilla torahampaansa ulos suusta, antaen hieman sitä inhottavaa myrkkyään tippua hampaiden päästä. Tai oikeastaan hän yritti estää sen, mutta sitä aina tiputti inhottavasti. Pienoinen virne nousi kun nuo hampaat olivat esillä, eikä se todellakaan ollut mitenkään nätti näky. Mutta hän alkoi jo vetämään hampaitaan takaisin, inhottavan mutta melko hiljaisen äänen kera.
"En haluaisi pitää noita liian kauaa esillä... myrkyn tuhlausta."

"Tulta? Minäkö?", Lukki kysäisi kun häneltä kysyttiin. Joskus tämä albiino oli liiankin hidas, mutta tämä saattoi johtua ihan puhtaasti myös kylmyydestä. "Enhän minä varsinaisesti tulta pelkää, muuten vain yritän vältellä sitä, ties vaikka hiukset kärähtäisi kun ne kerran näin pitkälle ylttävät ja ja ja....", Lukki pamautti käden suunsa eteen, ja repesi sitten nauramaan.
"Taas minä höpötän turhia.", ja hän virnisti, ja pyöräytti yhden pitkän sormen ympärille hiuskiehkuran, vaikka pehko aika sotkussa olikin. Ja asian ydin meni taas herralta ohi.

[[Uff, ja rakin kirjotustaito on taas jossain.... *lähtee etsimään kivien alta*]]
Splinter, Ice Prince || Roka, Blind Loner || Copper, Righteous Man || Argen, Lenient Beast || Sullivan, Guardian of Animals || Nelladel, Night Hunter
Tänne päin,, jos sinulla on peli-idea tai tahdot kurkata avoimena olevia tärkeitä ja ei-niin-tärkeitä peli-ideoita.

"Hey, what I've been saying? I am impossible to kill - I had to do it MYSELF, and even then I got back in the books of living just to piss people off."

Ava (c) Minä.

Viesti La Touko 08, 2010 11:11

Aleksander

Alexilla oli itsevarma olo, vaikka ei se mitään auttanut, kun Lukki ammotti suutaan että hampaat näkyivät ja se ah niin inhottava myrkkykin valui sen hampaita pitkin.
Se nostatti Alexin niskakarvat pystyyn ja sai hänetkin suoristamaan selkänsä. Mutta ilme oli sama, vain sitä vanhaa virnettä ei ollut, eikä hän juossut pois niin kuin pelästynyt pikkulikka konsanaan.
Vaikuttavaa.. mies sitten tokaisi perään.

Alkoi tulla pimeä, ja sen myötä pikkuhiljaa Alexin siniset silmät alkoivat tummeta ja muuttaa väriään kirkkaanpunaisiksi, mutta kirkkaanpunaiset ne olisivat vasta yöllä, kun oli miltein lähestulkoon pilkkopimeää. Tällä kertaa hän ei vain kiinnittänyt asiaan minkäänlaista huomiota.. Kysyköön asiasta, jos kiinnostaa.. näin hänen varjopuolensa, nyt on hänen vuoronsa nähdä minun.
Tuo vain ajatteli ja jätti asian sikseen.
Niin, tulta hän toisti vielä. Sitten hän ratkesi nauramaan toisen selityksille ja Lukkiakin näköjään huvitti asia.
Niinhän me kaikki joskus. Alexin vanha tuttu virne palasi hänen arpiselle naamalleen.
Eli et varsinaisesti pelkää tulta? Ajattelin tässä, että tuli pitää lämpimänä ja sinä vaivut horrokseen jos sinulle tulee kylmä. Ja minä hallitsen tulta, joten sinun ei tarvitse pelätä että hiuksesi kärventyvät. Alex naurahti taas kerran hymy huulillaan.

//*Katselee rakin touhuja* OwO//
Seuraava

Paluu Kalliot

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron
Keskustelufoorumin moottorina toimii phpBB® Forum Software © phpBB Group

Designed by ST Software for PTF.
Käännös, Lurttinen, www.phpbbsuomi.com uncommitted-decoy

Tämäkin on ilmainen foorumi, jonka tarjoaa munfoorumi.com

Ilmoita asiaton sisältö

Muuta yksityisyysasetuksia