Kirjoittaja Templer » 13 Loka 2011, 18:14
Frederic
Naisen käännyttyä toisinpäin, tutkaillen miekkaansa, Fred köytti ajan hyväkseen ja asetti kätensä polviensa päälle ja laspi päätään hieman alemmsa, tämä auttoi hänen heikostukseensa, jota hän ei suuremmin naiselle kehdannut näyttää.
Kun nainen lopulta kääntyi takaisin mieheen päin, Fred venyttäytyi pittuuteensa ja hymyili naiselle. Samassa nainen päästikin huuliensa välistä nuo "veikkauksensa", jotka saivat miehehn hieman ymmälleen, miten toinen tiesi niin paljon hänestä, vaikka olihan lauseiden välissä sanoja "varmaan", mutta ei ollut normaalia veikata noin lähelle oikeaa, varsinkin kun asiasta ei oltu puhuttu. Kuitenkin Fred päätti jättää asian suuremmin sitä miettien, ehkä toinen oli vain joku ihme näkijä tai hyvä arvaamaan.
"Joo, metsästäjähän minä, vaikken suuremmin sitä halua. Ja tosiaan metsästä tuota kontiota jahtasin." Fred sanoi vinosti hymyillen.
//oikeastaan hänhän ei sitä metsätä jahdannut, mutta koska olimme niin sopineet, niin hän nyt sai niin tehdä, ettei Fred yhtäkkiä sano, ettei olekaan ja sitten Lolisa on ihan ööö... fiilksellä. Jos nyt tajusti mitä tarkoitin.//